MA-94.2348 Puutarha- ja puistoinventointi, 2007 Harvialan kartano, Janakkala Veera Hakala, 57910V Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä Tässä harjoitustyössä on inventoitu Harvialan kartanon ns. Yläkartanon lähiympäristön maisematilojen avoimuutta ja sulkeutuneisuutta alueen nykytilassa sekä perehdytty maiseman muutoksiin historian aikana samalla alueella. Harvialan Yläkartanon pihapiirissä on korkea kukkula, jota jossain lähteissä on kutsuttu nimellä Marjamäki. Yksinkertaisuuden vuoksi nimitetään tätä kukkulaan nyt myös tässä työssä Marjamäeksi, vaikkei ole tietoa siitä, onko tämä nimi vakiintunut käyttöön. (Marjamäen länsipuolella on toinen huomattavasti pienempi mäennyppylä, joka on nimeltään Marjumäki, mutta kutsun tässä yhteydessä selvyyden vuoksi tuota aluetta nimellä Marjoniemi, joka on mäen laella olevan talon nimi.) Marjamäki komeine mäntyineen hallitsee Harvialan kartanon pihapiirin maisemaa. Mäki erottuu hyvin jo kauempaakin ja toimii suurmaisemassa kartanon maamerkkinä. Toinen Harvialan maisemalle hyvin leimallinen piirre ovat tummat, korkeat kuusi- ja pihta-aidat, jotka rajaavat kartanon pihapiiriä ja taimiviljelyksiä. Vanhimmat kuusiaidat on istutettu kartanon ja nykyisen ns. Konttorirakennuksen puutarhan ympärille jo 1920- tai -30-luvulla. Taimiviljelmiä suojaavat pihta-aidat (kartassa neljä itäisintä pihtarivistöä, joista itäisin on etelä-pohjoissuuntainen ja kolme muuta lounais-koillissuuntaisia) istutettiin todennäköisesti 1950-luvulla ja ne pidettiin leikkaamalla noin kolmen metrin korkuisina luultavasti 1980-luvun alkuun asti (lähde: vanhat kartat ja ilmakuvat). Harvialan nykyisen Päätalon itäpuolella olevalla aukealla niityllä kasvaa riveissä isoja tuijia (kartassa samalla merkinnällä kuin kuusikon reuna), jotka ovat todennäköisesti vanhoja taimiston ylijäämätaimia ja ne mahdollisesti istutettu fasaaninkasvatusta silmälläpitäen. Harvialan kartanon pihapiirissä tulee selvästi ilmi se, kuinka nopeasti luonto valtaa takaisin hoitamatta jääneet viljelysalueet tai puutarhat. Päätalon ympäristö on etupihaa lukuun ottamatta täysin metsittynyt ja Konttorirakennuksen vanha puutarha on pahasti pusikoitunut. Myös osa vanhoista taimiviljelmistä on villiintynyt ja alueet kasvamassa umpeen. Nykyisellään maisemassa on vielä nähtävissä sen historiallinen kerrostuneisuus, mutta ilman hoitoa kulttuurihistorian jäljet maisemassa häviävät vähitellen. Harvialan kartanon maisemassa on historian aikana tapahtunut monia muutoksia, joista osa on jo ehtinyt muuttua takaisin aikaisempaan tilaankin. Suurin osa muutoksista jättää kuitenkin jonkinlaisen pysyvän tai ainakin suhteellisen pitkäaikaisen merkin maisemaan. Esim. 1900-luvun alkupuolella rakennettu Harvialan kapearaiteinen metsärautatie on jo ehditty purkaa, mutta nykyäänkin tiet kulkevat vanhaa ratalinjaa pitkin. Maiseman avoimuuden vs. sulkeutuneisuuden suhteen Harvialassa on nähtävissä sama kehitys, joka näkyy yleisesti ottaen koko Suomen maaseudulla: peltoala on pienentynyt, niityt kasvavat umpeen ja avointa maisemaa on yhä vähemmän. 1
Inventointikartta: Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä myös liitteenä (ilman merkkien selityksiä). 2
Karttatarkastelu maiseman muutoksesta Harvialan kartanon lähiympäristön maisematiloja historian eri vaiheissa havainnollistavat kartat on esitetty samassa mittakaavassa keskenään (mittajanan pituus 500 m) ja samoilla karttamerkinnöillä. Kaikissa kartoissa on sama rajaus ja karttapohjoinen suoraan ylhäällä. Kartoissa näkyy Hiidenjoen sivuhaara Pikkujoki sekä Harvialan kartanon pihapiirissä sijaitseva Marjamäki (korkeuskäyrät). 1750-luku 1800-luvun loppu 1950-luku 2000-luvun alku Kahdessa varhaisemmassa kartassa rakennusten pihaalueet on jätetty valkoiseksi, sillä niiden puustoisuudesta tai avoimuudesta ei ole lähteinä käytetyissä kartoissa tietoa. 1950-luvun kartassa valkoiseksi on jätetty kapearaiteisen rautatien lastaus- ja varastointialueet. 2000-luvun alun kartassa valkoiseksi ovat jääneet vain kartan reunoilla olevat inventoimattomat alueet. 3
Karttojen tiedot tarkentuvat lähemmäs nykypäivää tultaessa. 2000-luvun alun kartassa on maastossa tapahtunut inventointi mahdollistanut myös tarkemman jaottelun eriasteisesti avoimiin ja suljettuihin maisematiloihin. Siinä on eroteltu erikseen hyvin tiheä kuusimetsä ja muu metsä. Esim. Marjamäki kasvaa nykyään suhteellisen vanhaa mäntymetsää, joka on tilalliselta ilmeeltään paljon avoimempi ja valoisampi kuin tiheä kuusimetsä. Tämä mäki on myös kaikissa historian eri vaiheita kuvaavissa kartoissa merkitty metsäiseksi ja maisematilallisesti suljetuksi, mutta todennäköisesti se on saattanut jossain historian vaiheessa olla huomattavasti harvapuustoisempi esim. puunkäytön ja laidunnuksen vuoksi ja tilalliselta ilmeeltään puoliavoin. Karttasarjan esityksessä historian vaiheista ei ole otettu huomioon taimiviljelyyn käytettyjä alueita, vaikka ne onkin nykytilan tarkemmassa kartoituksessa esitetty. Tähän on päädytty, koska 1950- luvun taimiviljelysten laajuudesta ja sijainnista ei ole ollut karttatietoa käytettävissä ja taimistojen esittäminen pelkästään 2000-luvun kartassa olisi harhaanjohtavaa. Taimiviljelyyn käytetyt alueet sisältyvät siis näissä karttaesityksissä peltoalaan, vaikka ne ovat saattaneetkin ajoittain muodostaa huomattavasti suljetumpaa maisematilaa kuin täysin avoin pelto. Karttasarjan kartoissa on valkoisia alueita, joita ei ole erikseen määritelty merkkien selityksissä. Kahdessa varhaisempaa vaihetta kuvaavassa kartassa rakennusten piha-alueet on jätetty valkoiseksi, sillä niiden puustoisuudesta tai avoimuudesta ei ole lähteinä käytetyissä kartoissa tietoa, mutta todennäköisesti piha-alueet ovat tuohon aikaan olleet melko avoimia. 1950-luvun kartassa valkoiseksi on jätetty kapearaiteisen rautatien lastaus- ja varastointialueet, jotka ovat olleet puuttomia mutta ainakin ajoittain näkymiä ovat rajoittaneet puupinot. 2000-luvun kartassa valkoiseksi ovat jääneet vain kartan reunoilla olevat inventoimattomat alueet. 1750-luku 1750-luvun tilannetta kuvaava kartta on tehty 1750-luvulla Joh. Holmbergin piirtämän Vanajan pitäjän kartan pohjalta. Karttaa on tulkittu mustavalkoisesta kuvasta. Pitäjän kartasta luettavissa oleva tieto on tulkittu ja sijoitettu tunnistettavien maamerkkien mukaan nykytekniikalla mitatun karttapohjan päälle. 1750-luvun kartassa näkyy Kodialan kylä kartan oikeassa reunassa ja muutama muu talo Pikkujoen rannalla. Kartan poikki kaakosta luoteeseen kulkee Hämeenlinnaan johtava maantie ja etelästä Harvialan kartanon suunnasta kartalle tulevat pelloille ja Kodialan kylään johtavat tiet. Peltoalueet ovat laajat, mutta eivät vielä yhtä suuret kuin sata vuotta myöhemmin. Peltojen lisäksi avointa maisematilaa muodostavat niityt Pikkujoen rannoilla. Joen ja Marjamäen väliin jää nykyinen Marjoniemen peltoalue, joka vielä 1700-luvun jälkipuoliskolla on ollut metsäistä. Alue on kuitenkin merkitty puoliavoimeksi, sillä todennäköisesti tätä asutuskeskittymien, peltojen ja niittyjen keskellä olevaa metsikköä on käytetty esim. laidunnukseen ja polttopuun lähteenä, mikä on pitänyt maiseman nykymetsiä avoimempana. 1800-luvun loppu 1800-luvun lopun kartta on laadittu vanhan venäläisen kartan mukaan, joka on jo mittasuhteidensa tarkkuuden osalta lähes nykyisten karttojen veroinen. Kartassa näkyy se, että Harvialan kartanon päärakennus on siirretty Alikartanolta nykyiselle paikalleen Marjamäen viereen ja sen ympärille on perustettu jonkinlainen puutarha. Tieverkosto on kehittynyt ja laajentunut mm. Pikkujoen ylityspaikka on muuttunut ja täysin uutena elementtinä kartassa on Helsinki-Hämeenlinna rautatie, joka valmistui vuonna 1862. 1800-luvun loppupuolelle tultaessa pellot olivat laajentuneet 1750-luvun tilanteeseen verrattuna ja myös nykyinen Marjoniemen peltoalue oli jo raivattu pelloksi. Sen sijaan joen rannan niittyalueet olivat pienentyneet. Kodialan kylä on kartassa edelleen paikallaan. 4
1950-luku 1950-luvun kartta on piirretty vuoden 1948 peruskartan mukaan. Suurin muutos kartassa 1800- luvun lopun karttaesitykseen verrattuna on kapearaiteinen metsärautatie, joka johtaa Harvialan asemalta koilliseen kohti Sääjärveä. Harvialan kartanon pihapiiriin on rakennettu paljon uusia rakennuksia ja ympäröivää puutarhaa on laajennettu. Kodialan kylän rakennukset ovat kadonneet. Peltoala on 1950-luvulle tultaessa pysynyt suurin piirtein samana kuin 1800-luvun lopussa (tosin tässä pitää huomioida 1950-luvun peltoalasta melko suuren osan olevan taimiviljelmiä), mutta joen rantaniityt ovat hävinneet, joten maiseman avoimuus kokonaisuudessaan on vähentynyt. Tämä kehitys liittyy maatalouden murrokseen, jossa peltotöissä käytettävät koneet ovat muuttuneet yhä raskaammiksi eikä niillä ole enää voinut ajaa pehmeillä ja kosteilla rantaniityillä. mutta samaan aikaan muiden peltojen viljely ja tuotto ovat tehostuneet. Kartassa näkyy myös, että Pikkujoki on perattu ja sen mutkitteleva uoma oikaistu, mikä viittaa vanhojen kosteiden niittyalueiden suunnitelmalliseen kuivattamiseen ja metsittämiseen. 1950-luvun kartassa näkyvät kartanon pihapiiriin kuuluvien puutarhojen ja puistoalueiden ympärillä kuusiaidat, jotka on todennäköisesti istutettu 1920- tai -30-luvulla. Peruskartta, jonka mukaan tämä karttaesitys on laadittu, on vuodelta 1948, joten todennäköisesti itse kartoitus on tehty hieman aikaisemmin. Ilmakuvassa vuodelta 1952 näkyy myös kartanon päärakennukselle koillisen suunnasta johtavan tien varrella leikattu kuusiaita, jota ei ole esitetty vielä vuoden 1948 peruskartassa. 2000-luvun alku 2000-luvun karttaesitys pohjautuu Janakkalan kunnan ajantasaisiin pohjakarttoihin, vuoden 1999 peruskarttaan sekä paikan päällä tehtyihin havaintoihin. Suurimmat muutokset maisemassa koko tarkastelualueen skaalassa verrattuna 1950-luvun tilanteeseen ovat uudet tielinjat. Kapearaiteinen metsärautatie on purettu, mutta tiet kulkevat edelleen vanhaa ratalinjaa pitkin. Hämeenlinnaan johtava, aivan Harvialan pohjoispuolelta kulkeva uusi iso tie on rakennettu 1960- luvulla. Kartanon pihapiirin maisemassa suurin muutos on ennen puoliavoimien puutarhojen ja puistoalueiden sekä taimistojen umpeenkasvu. Lähteet Lähteinä on käytetty Janakkalan kunnan tätä projektia varten toimittamia karttoja ja ilmakuvia. Osa Janakkalan kunnalta saadusta aineistosta on saatavilla Janakkalan kunnan sivuilla osoitteessa: http://www.janakkala.fi/_index.php?f=harviala_inventointi.htm [Viitattu 14.1.2008] Liitteet: Inventointikartta: Maisematilat Harvialan Yläkartanon lähiympäristössä 5