HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 1741 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 30.3.2007

1 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY A 1741.6 STORA ENSO OYJ, VARKAUDEN TEHTAAT VARKAUDEN KAUPUNKI CARELIAN CAVIAR OY 1. TARKKAILUN TARKOITUS JA PERUSTEET Tarkkailun tarkoituksena on seurata jätevesien leviämistä ja niiden vaikutuksia purkuvesistössä. Stora Enson Oyj:n tämän hetkinen tarkkailuvelvoite perustuu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 17.11.2000 antaman päätöksen nro 72/00/3 kohtaan B. Tarkkailu- ja selvitysvelvoitteet, jonka kohdan 1) keskeinen velvoitetarkkailuun vaikuttava sisältökohta määrää mm. että Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien muodostumista, määrää ja laatua, puhdistuslaitteistojen toimintaa ja jätevesien vaikutuksia vesistössä Pohjois- ja Etelä- Savon ympäristökeskusten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Stora Enson Oyj on 30.6.2004 pannut vireille Itä-Suomen ympäristölupavirastossa Varkauden tehtaiden ympäristölupahakemuksen (Dnro ISY-2004-Y-125), jonka osaksi tämä uusi tarkkailuohjelma liitetään. Varkauden kaupungin jätevesien tarkkailuvelvoite on määritelty Itä-Suomen ympäristölupaviraston 5.10.2005 antamassa päätöksessä nro 97/05/2 (Dnro ISY-2004-Y- 118). Luvassa todetaan mm. seuraavaa: Jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jätevesien määrää, laatua, käsittelyn tehoa ja vaikutuksia vesistössä sekä muodostuvan lietteen määrää ja laatua on tarkkailtava hakemuksen liitteenä olevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Carelian Caviar Oy:llä on toiminnalleen Itä-Suomen ympäristölupaviraston 8.11.2006 myöntämä lupa (Dnro ISY-2006-Y-6). Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu suoritetaan erillisen ohjelman mukaisesti. Vesistö- ja kalataloustarkkailut toteutetaan luvan mukaisesti yhteistarkkailuna Stora Enson Oyj:n ja Varkauden kaupungin tarkkailuvelvoitteiden toteutuksen kanssa. Toiminnanharjoittavat suorittavat käyttö- ja kuormitustarkkailua erillisten tarkkailu ohjelmien mukaisesti. Stora Enso Oyj:n ympäristölupahakemuksen (Dnro ISY-2004-Y-125) käsittelyn yhteydessä on aiheellista tarkastella nykyisen käytössä olevan ohjelman tarkoituksenmukaisuutta. Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa 23.2.2007 käydyssä neuvottelussa eri osapuolten näkemykset olivatkin hyvin samansuuntaisia ja ohjelmaa päätettiin uudistaa. Tämä uusi ohjelma on laadittu edellä esitettyjen ympäristölupapäätösten mukaisesti. Pohjaeläintarkkailusta on huomioitava että menetelmää on muutettu linjamenetelmästä syvännealueiden tutkimukseksi. Näin rinnakkaisten näytteiden määrää on pystytty lisäämään riittävän luotettavuuden takaamiseksi. Lisäksi kasviplanktonin tarkkailu on synkronoitu kalavesidirektiivin mukaiseen seurantaan. Tämä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laatima uusi ohjelma korvaa lupapäätöksen jälkeen nykyisen 1.8.2006 laaditun ohjelman. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö käsittelee edellä mainittuihin toimintoihin liittyvän Haukiveden kalataloudellisen tarkkailuohjelman.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 2 2. PURKUVESISTÖ JA SEN KUORMITUS 2.1 Tarkkailualueen kuvaus Varkauden seudun jätevesien purkuvesistö Haukivesi ja sen valuma-alue sijaitsevat pääosin Etelä-Savon maakunnassa Rantasalmen ja Joroisten kuntien sekä Savonlinnan kaupungin alueella. Pääkuormittajat, Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaat ja Varkauden kaupunki, sijaitsevat Pohjois-Savon maakunnassa. Alueen maaperä on moreenivaltaista, sillä moreenimaiden osuus on 50-60 %. Joroisissa esiintyy kuitenkin suhteellisen runsaasti myös hietamaita (yli 30 %), jolloin moreenin osuus jää noin 30 %:iin. Kallioperä on pääosin kiteisiä liuskeita. Pellon osuus maa-alasta on Etelä- Savon alueella noin 7 %. Haukivedellä tarkoitetaan Varkauden salmien, Virtasalmen Sikonleuan Selkäsalmen, Savonlinnan salmen, Oravin kanavan ja Tappuvirran rajoittamaa vesialuetta. Haukiveden katsotaan kuuluvan osana tasapintaiseen Iso-Saimaaseen, joskin Savonlinnan Kyrönsalmessa on pienehkö kynnys. Edellä rajatun Haukiveden pinta-ala on 514 km 2 ja suurin pituus 80 km. Haukivesi purkautuu Pihlajaveteen ja edelleen Ala-Saimaaseen ja Vuoksen virtaan. Haukiveden suurin syvyys on 52 m. Tärkeimmät Haukiveteen laskevat vesireitit ovat Kallaveden läntinen haara sekä Heinäveden ja Pielisen reitit. Kallaveden reitin läntisen haaran vedet purkautuvat Haukiveden luoteispäähän Huruslahteen, joka liittyy Pirtinvirran välityksellä muuhun Haukiveteen. Länsirannalta Haukiveteen laskee Osma- eli Kuvansinjoki. Kuvansinjoki päättyy Siitinselkään noin 3 km Pirtinvirran alapuolelle. Virtasalmen ja Sikoinleuansalmen kautta laskevat Haukiveteen lännestä Haapaselkä-Joroisselkä sekä Sysmä- ja Kolkonjärven vesistöjen vedet. Pääosan tulovirtaamasta Haukivesi saa kuitenkin idästä Tappuvirran kautta, joka tuo Haukiveteen Kallaveden reitin itäisen haaran sekä Juojärven ja Pielisen reittien vedet. Reittien keskivirtaamat ovat seuraavat: Kallaveden läntinen haara MQ = 118 m 3 /s Heinäveden reitti (Tappuvirta) MQ = 396 m 3 /s Kuvansinjoki MQ = 6,4 m 3 /s Virtasalmi (Maavesi) MQ = 18 m 3 /s Virtaamien vaihtelu (m 3 /s) em. asemilla vuosina 1992-1995 on Hydrologisen vuosikirjan mukaan ollut seuraava: Konnus 3, asema 8081 Konnus+Karvio, 8087 Kermajärven luusua, 8900 Maavesi, 9950 MQ 113,6-131,7 167,1-190 53,5-60,3 4,1-9,5 NQ 15,0-57 42-92 30-35 0,00-0,00 HQ 254-348 342-455 90-114 9,5-22 Teollisuuden ja asumajätevesien kuormituksen aleneminen on parantanut purkuvesistön tilaa niin, että Siitinselkää lukuun ottamatta purkuvesistön yleinen käyttökelpoisuusluokitus on enimmäkseen hyvä. Siitinselkä ja syksystä 1990 hapettamisella hoidettu Huruslahti kuuluvat yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan luokkaan tyydyttävä.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 3 2.2 Lupaehdot ja kuormitukset Voimassa olevan päätöksen mukaan (17.11.2000) Stora Enson Varkauden tehtaiden toiminnasta syntyvien jätevesien mukana vesistöön joutuvat päästöt 1.7.2002 jälkeen ovat enintään seuraavat: - CODCr - päästö 20 t/d - AOX - päästö 100 kg/d - fosfori - päästö 25 kg/d Päästöarvot lasketaan 3 kuukauden liukuvina keskiarvoina ja ne määritetään voimassa olevien standardien mukaisesti, ellei valvontaviranomaisen kanssa toisin sovita. Teollisuuden jäteveden kuormituskehitys on vuodesta 1992 ollut seuraava: 1992 1996 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Johtamisvuorokausia 366 366 366 365 365 365 366 365 365 Virtaama m 3 /d 75800 68000 69500 69180 71842 76616 68774 59941 68745 Kiintoaine kg/d 1630 1000 3410 2860 2920 2980 2480 2990 2530 BOD 7 kg/d 5390 4490 2730 2750 3260 3520 3080 3330 1900 COD kg/d 33600 24100 18600 16470 16920 16960 16880 15510 15780 kok.p kg/d 66 52 37 27 19 14 14 11 19 kok.n kg/d 490 327 343 247 176 157 148 124 221 kok.s kg/d 12700 15600 14190 12810 13440 12800 11400 13540 12450 TOCL kg/d 244 111 67 75 71 66 61 52 67 Varkauden kaupungin Akonniemen rinnakkaissaostuslaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oli 1998. Itä-Suomen ympäristölupaviraston 5.10.2005 antamassa päätöksessä nro 97/05/2 (Dnro ISY-2004-Y-118) todetaan mm kuormituksesta seuraavaa: Jätevedet on käsiteltävä niin, että jätevedenpuhdistamosta vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo on enintään 10 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,3 mg/l. Vastaavien poistotehojen tulee olla vähintään 95 %. Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Jäteveden käsittelyn tulee täyttää myös valtioneuvoston päätöksen 365/1994 liitteen 1 taulukon 1 mukaiset vähimmäisvaatimukset; jätevedenpuhdistamosta johdettavan jäteveden COD Cr arvo saa olla enintään 125 mg/l ja poistotehon tulee olla vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuus saa olla enintään 35 mg/l ja poistotehon tulee olla vähintään 90 %. Arvot lasketaan näytekohtaisina. Tarkkailuvuoden aikana saa olla enintään kaksi sellaista näytettä, jotka eivät täytä määrättyjä raja-arvoja. Jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Puhdistamo onkin toiminut tarkkailutuloste perusteella tehokkaasti ja lupaehtojen mukaisesti. Akonniemen puhdistustulokset ovat olleet vuosina 2004-2006 seuraavat: BOD 7 (ATU) Kok.fosfori Kiintoaine -04-05 -06-04 -05-06 -04-05 -06 Lähtevän veden pitoisuus mg/l 3,7 5,0 5,8 0,17 0,25 0,18 2,3 4,9 3,6 Käsittelyteho % 98 97 97 97 96 98 99 98 99 Kuormitus kg/d 35 48 46 1,6 2,4 1,6 22 47 27 Käsitellyt vesimäärät olivat kyseisinä vuosina 9464 m 3 /d, 9543 m 3 /d ja 7811 m 3 /d.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 4 Carelian Caviar Oy on aloittanut toimintansa syksyllä 2006. Kalankasvatustoiminnassa syntyvä lietevesi johdetaan esikäsittelyn jälkeen Stora Enso Oyj:n jätevedenpuhdistamolla käsiteltäväksi. Tämän jäteveden puhdistamisesta vastaa Varenso Oy ja kuormitus sisältyy Stora Enson Oyj:n Varkauden tehtaiden ympäristölupaan. Lisäksi laitokselta johdetaan likaantuneita käyttövesiä Stora Enson Oyj:n purkuputkessa Pirtinvirtaan. Näiden kalankasvatuksen käyttövesien suorat päästöt vesistöön saavat olla korkeintaan 330 kg fosforia ja 6300 kg typpeä vuodessa. Lisäksi ravinteiden ominaiskuormituksen tavoitearvoina on kahtena ensimmäisenä toimintavuotena 1,6 g fosforia ja 19 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti sekä sen jälkeen 0,8 g fosforia ja 15,5 g typpeä tuotettua kalakiloa kohti. 2.3 Jätevesien kulkeutuminen ja havaintopaikkojen valinnan perusteet Haukiveden virtaus- ja vedenlaatumalli-julkaisussa (Virtanen, Markku & Manninen, Pertti 1999) todetaan: Varkauden teollisuuden ja kaupungin kuormitus näkyy selkeästi Varkauden alapuolisen Haukiveden veden laadussa. Veden laatu muuttuu Varkauden kaupungin pohjoispuoliselta Kinkamonselältä Varkauden alapuoliselle Siitinselälle tultaessa rehevyystasoltaan lievän mesotrofiselta (lievästi rehevä) lähinnä selvän mesotrofiseksi/ajoin eutrofiseksi (reheväksi). Kohonnut fosforipitoisuus on selkeästi nähtävissä aina Kuokanselän havaintoasemalle asti. Fosforipitoisuuden kohoaminen näkyy ajoin myös kauempana Heposelän havaintoasemalle asti päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden nousuna. Sähkönjohtokyky kohoaa ajoin selvästi, n. 2-4 ms/m Varkauden alapuolisella Siitinselällä verrattuna Varkauden kuormituksen yläpuolisen Kinkamonselän havaintoasemaan (5-6 ms/m) ja kohonnut sähkönjohtokyky on havaittavissa vielä Kuokanselällä ennen kuin Varkauden suunnan vedet sekoittuvat Tappuvirran suunnalta idästä tuleviin vesiin. Havaintoasemat on valittu siten, että tarkkailutulosten perusteella saadaan tieto kuormituksen yläpuolisen vesistön tilasta, jätevesien vaikutuksista purkuvesistön veden laatuun ja eliöyhteisöihin sekä siitä, kuinka laajalle alueelle vaikutukset ulottuvat.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 5 3. VUOSITTAINEN VEDEN LAADUN TARKKAILU 3.1 Havaintopaikat ja -ajankohdat Yläpuolinen Unnukan Kinkamonselän vertailualue kuuluu vesistöaluejaossa Kallaveden alaosan Unnukan alueeseen 4.271 ja varsinainen kuormituksen vaikutusalue Haukiveden lähialueeseen 4.211. Näytteenottopaikkojen tiedot ja näytteenottoajat ovat esitetty seuraavassa taulukossa ja asemien sijaintia osoittavat kartat ovat liitteenä (liitteet 1 ja 2). Asematunnus Syv. Vesistöalue Koordinaatit Maaliskuu Toukokuu Elokuun Lokakuu alku m Unnukka, Kinkamonselkä, KI 35 4.271 KKJ 691616-355110 X X Haukivesi, Huruslahti 1 26 4.211 KKJ 691330-354560 X X X X Haukivesi, Huruslahti 3 7 4.211 KKJ 691540-354383 X X Voimakanava, 154 4.271 KKJ 691268-354672 X X X X Pirtinvirta, purkup. yläp., PI 4.211 KKJ 691230-354592 X X X X Haukivesi, Ykspuu, YKS 7,5. 4.211 KKJ 691082-354678 X X X X Haukivesi, Akonniemi, AKO 18 4.211 KKJ 690821-354834 X X X X Siitinselkä 134 16 4.211 KKJ 690578-355036 X X X X Tahkonselkä 023 22 4.211 KKJ 690275-355005 X X Vuoriselkä 255 15 4.211 KKJ 690380-355530 X X Saviluoto 34 32 4.211 KKJ 690270-355835 X X X X Kuokanselkä 256 25 4.211 KKJ 690005-356310 X X Äimisvesi 045 32 4.211 KKJ 690060-356770 X X Heposelkä 35 48 4.211 KKJ 689575-356820 X X X X Peonselkä 235 36 4.211 KKJ 689068-357505 X X 3.2 Näytteenottosyvyydet Näytteenottosyvyydet ovat seuraavat: Maaliskuu ja elokuu: Näytteet otetaan Huruslahden havaintopaikkoja lukuun ottamatta kaikilta järviasemilta syvyyksistä 10 m:n välein sekä pohja-1 m:sta. Huruslahden havaintopaikoilta näytteet otetaan 5 m:n välein ja virtahavaintopaikoilta Voimakanavasta sekä Pirtinvirrasta 1 m:sta. Lisäksi maaliskuussa ja elokuussa määritetään lämpötila ja happi 5 m: n välein viideltä syvännehavaintopaikalta, jotka ovat Kinkamonselkä KI, Akonniemi AKO, Siitinselkä 134, Saviluoto 34 ja Heposelkä 35. Toukokuu ja lokakuu: Näytteet otetaan järviasemilta syvyyksistä 1 m ja p-1 m, virtapaikoilta syvyydestä 1 m ja Huruslahden asemilta syvyyksistä 1 m, 10 m ja p-1 m. Klorofyllinäytteet otetaan virtapaikoilta 1 metristä, järviasemilta 0-2 metrin vesikerroksesta kokoomanäytteenä.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 6 3.3 Fysikaalis- kemialliset määritykset Näytteistä tehdään kaikkina havaintokertoina seuraavat määritykset: - näkösyvyys - lämpötila - happi - ph; 1m ja p-1 m - sähkönjohtavuus - väri; 1m ja p-1 m - sameus; elokuussa - kiintoaine - COD-Mn - kokonaistyppi (kok-n) - kokonaisfosfori (kok-p) - ammoniumtyppi (NH4-N) kaikki syvyydet (YKS, AKO, 134 ja 34) - fosfaattifosfori (PO4-P) 1 m (YKS, AKO, 134 ja 34) - nitriitti+nitraattityppi (NO23-N) 1 m (YKS, AKO, 134 ja 34) - fekaaliset streptokokit; vain kerrostumiskausina ja 1 m:stä - fekaaliset koliformit " " " Täyskiertoaikoina määritykset tehdään kaikista näytteistä. Kerrostuneisuuskausina syvänteiden välisyvyyksistä (10 m, 20 m) ei määritetä kiintoainetta, kok-n:a eikä kok-p:a. Asemien Saviluoto 34, Heposelkä 35 ja Peonselkä 235 näytteistä ei määritetä kiintoainetta. Runkoasemilta Ykspuu YKS, Akonniemi AKO, Siitinselkä 134 ja Saviluoto 34 tutkitaan lisäksi pääravinteiden liukoiset fraktiot eli mineraaliravinteet (NH4-N, NO23-N, PO4-P) joka tarkkailukerta 1 m:n syvyydeltä sekä NH4-P kaikilta syvyyksiltä. Näytteet analysoidaan akkreditoiduin menetelmin. 3.4 Klorofylli-a Klorofylli a:n avulla mitataan kasviplanktonin määrä, jota käytetään rehevyysluokituksen pohjana. Yhdistettynä veden laadun kemiallisiin muuttujiin klorofyllipitoisuuksien avulla on mahdollista arvioida vesistön tuottavuutta suhteessa ravinnepitoisuuksiin. Järvinäytteet otetaan kokoomanäytteenä syvyydestä 0-2 m ja virtavesinäytteet 1 m:n syvyydestä. Klorofyllinäytteet otetaan elokuussa seitsemältä syvännehavaintopaikalta, jotka ovat Kinkamonselkä KI, Huruslahti 1, Ykspuu YKS, Akonniemi AKO, Siitinselkä 134, Saviluoto 34 ja Heposelkä 35. Näytteenoton yhteydessä jokaiselta havaintopaikalta mitataan näkösyvyys ja lämpötila. Vuosittaisista klorofyllinäytteistä ei määritetä lajistoa.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 7 4. LAAJA TARKKAILU Laaja biologinen tarkkailu suoritetaan kolmen vuoden ja sedimenttitutkimus kuuden vuoden rotaatiolla. Molemmat suoritetaan kuitenkin ensimmäisen kerran vuonna 2010. 4.2. Klorofylli-a Klorofyllinäytteet otetaan kolme kertaa kesän aikana eli kerran heinä-, elo- ja syyskuussa seitsemältä syvännehavaintopaikalta, jotka ovat Kinkamonselkä KI, Huruslahti 1, Ykspuu YKS, Akonniemi, Siitinselkä 134, Saviluoto 34 ja Heposelkä 35. Asemien sijainti on esitetty liitekartassa 1. Kokoomanäytteistä otetaan erillinen vesinäyte, josta määritetään kokonaistyppi- sekä kokonaisfosfori sekä mineraaliravinteet (NH4-N, NO23-N, PO4-P). Lisäksi kokoomanäytteistä otetaan kasviplanktonnäyte, josta määritetään valtalajit ja niiden suhteellinen runsaus. 4.3. Kasviplankton ja perifyton Kasviplanktonin lajisto- ja biomassatutkimuksen avulla voidaan luokittaa vesistöjä ja saadaan kuva levälajeista ja veden rehevyysindikaattoreista. Koska velvoitetarkkailuun sisältyy kolme kertaa avovesikauden aikana suoritettava klorofyllimääritys kolmen vuoden rotaatiolla ja lisäksi alueella suoritetaan kalavesidirektiivin mukaista seurantaa, velvoitetarkkailuun ei ole sisällytetty lajisto ja biomassatutkimuksia. Laajan tarkkailun yhteydessä klorofyllinäytteistä otetaan kasviplanktonnäyte, josta määritetään valtalajit (suppea levämääritys) ja niiden suhteellinen runsaus. Perifyton eli pintakasvustotutkimuksella selvitetään vesistön rehevyystasoa ja mm. pyydysten limoittumista. Tähän ohjelmaan ei sisälly erillistä perifytontutkimusta, koska kalataloustarkkailuun sisältyy havaskokeet. Havaskokeiden tulokset liitetään tämän ohjelman mukaiseen yhteenvetoraporttiin. 4.4 Pohjaeläimet Pohjaeläintutkimus antaa kuvan paitsi pohjan tilasta myös pohjaeläimiä syövien kalojen ravintotilanteesta. Pohjaeläintutkimus suoritetaan syvännealuetutkimuksena. Näytteenotto suoritetaan kvantitatiivisella näytteenottomenetelmällä, joka on kuvattu standardeissa SFS 5076 ja SFS 5730. Pohjaeläimet otetaan Ekman-Birke-mallisella pohjaeläinnoutimella syyskuun puolivälissä. Kultakin syvännealueelta otetaan 7 osanäytettä siten että osanäytteet pyritään ottamaan syvännealueen eri osista (80-100 % maksimisyvyydestä). Kukin osanäyte määritetään erillisinä osanäytteiden välisen hajonnan selvittämiseksi. Aineistosta lasketaan lajimäärät, biomassat ja surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva pohjan laatua kuvaava Chironomidi-(CI) indeksi.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 8 Havaintopaikkoja on yhteensä yhdeksän ja ne sijaitsevat edustavuuden, pääasiassa syvyyssuhteiden, takia osittain eri paikoissa kuin veden laadun havaintopaikat. Havaintopaikkojen tarkemmat tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa ja asemien sijainnit kartalla on esitetty liitteessä 3. Syvänteen koordinaatit syvänteen syv. m Unnukka, Kinkamonselkä KI KKJ 691616-355110 35 Haukivesi, Huruslahti 1 KKJ 691330-354560 26 Siitinselkä, Murkinasaari 1) KKJ 690828-354812 16 Tahkonsalmi 1) KKJ 690520-355220 18 Vuoriselkä 255 KKJ 690380-355530 15 Saviluoto 34 KKJ 690270-355835 32 Kostonselkä (Suuri Säynes.) KKJ 690050-355350 15 Kuokanselkä, Lehtikiukas 1) KKJ 690080-356240 23 Heposelkä 1) KKJ 689430-356980 38 1) :llä merkityt havaintopaikat ovat eri paikassa kuin vedenlaadun havaintopaikat. 4.5 Sedimentti Sedimenttitutkimuksessa selvitetään pohjan tilaa sedimentin hapenkulutuksen ja ravinnesisällön avulla. Sedimentin laatu tutkitaan syyskuussa samoilta syvännehavaintopaikoilta kuin pohjaeläimet (liite 3). Näytteet otetaan linjana syvyyksistä 10 m, 20 m ja syvänne. Näytteenotto suoritetaan putkinoutimella, esim. malli Isotalo, sedimentin ylimmästä 0-2 cm kerroksesta kolmen osanäytteen kokoomanäytteenä. Kolmen osanäytteen muodostamasta kokoomanäytteestä määritetään: - kuiva-aine - hehkutusjäännös - BOD 7 - kok.p - kok.n - rauta 5. ERIKSEEN SOVITTAVAT INTENSIIVITARKKAILUT Aikaisempien tulosten perusteella uutta ohjelmaa on tiivistetty ja siten esitettyä runkoohjelmaa tulisi täydentää esille tulevien kysymysten selvittämiseksi erillisillä intensiivitarkkailuilla. Intensiivitarkkailun aihealueita olisivat minimiravinnetarkastelu, veden mikrobiologinen laatu, jätevesien tarkempi kulkeutuminen, ainetasetarkastelu sekä tulosten tarkempi tulkinta. Näistä sovitaan vuosittain toiminnanharjoittajien ja viranomaisten sekä tarkkailun suorittajan kesken.

Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy 9 6. TULOKSET JA RAPORTOINTI Tulokset toimitetaan kunkin tarkkailukerran jälkeen lausunnon kera Stora Enso Oyj:n Varkauden tehtaille, Varkauden kaupungille, Carelia Caviar Oy:lle sekä Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ympäristökeskuksille, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon TE-keskuksille sekä Varkauden, Joroisten ja Rantasalmen ympäristönsuojeluviranomaisille. Vuosiraportti, jossa käsitellään vesistötarkkailutulosten lisäksi mm. kuormitustilannetta, kuormituksen vaikutusta veden laatuun sekä kalataloustarkkailun havaskokeiden tuloksia, laaditaan huhtikuun loppuun mennessä. Raportti toimitetaan edellä mainituille sekä Pohjois- Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja SYKE:lle. Perusteellisempi yhteenveto laaditaan joka 3. vuosi laajan tarkkailuvuoden aineiston ollessa käytettävissä. Tässä yhteenvedossa tuloksia käsitellään syvällisemmin ja vesistön tilaa arvioidaan pidemmällä aikajänteellä. Raporttien sisältöä sekä mahdollisia ohjelman muutostarpeita kehitetään vuovaikutteisesti. Runko-ohjelman laajemmat muutostarpeet käsitellään perusteellisemman yhteenvedon yhteydessä. SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Jukka Hartikainen toimitusjohtaja, FM Jukka Koski-Vähälä limnologi, MMT LIITTEET Liite 1. Vesistötarkkailuasemat (yleiskuva) Liite 2. Vesistötarkkailuasemat, lähialue Liite 3. Havaintoasemat; pohjaeläimet ja sedimentti

3 7m 19m 26m 1 154 KI 35m SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA A 1741 PI YKS AKO 18m 134 16m 023 22m 255 15m 34 32m 256 25m 045 32m 35 48m 235 36m Vesistötarkkailuasema KI Unnukka Kinkamonselkä 154 Voimakanava PI Pirtinvirta YKS Siitinselkä, Ykspuu AKO Siitinselkä, Akonniemi 134 Siitinselkä 134 023 Tahkonselkä 023 255 Vuoriselkä 255 34 Saviluoto 34 256 Kuokanselkä 256 045 Äimisvesi 045 35 Heposelkä 35 235 Peonselkä 235 1 Huruslahti 1 3 Huruslahti 3 2 0 2 4 Kilometers 1:200000 Maanmittauslaitos, lupa nro PSAVO/004/2007

Vesistötarkkailuasemat, lähialue KI Unnukka Kinkamonselkä 154 Voimakanava PI Pirtinvirta YKS Siitinselkä, Ykspuu AKO Siitinselkä, Akonniemi 1 Huruslahti 1 3 Huruslahti 3 KI 3 2 1 PI VO YKS 2100 AKO SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA A 1741 1 0 1 Kilometers Maanmittauslaitos, lupa nro PSAVO/004/2007

LIITE 3 SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY HAUKIVEDEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA A 1741 Y1 YSII YKI Havaintoasemat, pohjaeläimet ja sedimentti: KI Unnukka, Kinkamonselkä 1 Huruslahti 1 SII Siitinselkä, Murkinasaari TAH Tahkosalmi 255 Vuoriselkä 255 34 Saviluoto 34 KOS Kostonselkä KUO Kuokanselkä HEP Heposelkä YTAH Y255 YKOS Y34 YKUO YHEP 2 0 2 4 Kilometers Maanmittauslaitos, lupa nro PSAVO/004/2007