MANUAALISEN PYÖRÄTUOLIN KÄYTTÄJÄN TYYTYVÄISYYS APUVÄLINEESEEN JA APUVÄLINEPALVELUIHIN

Opinnäytetyö MANUAALISEN PYÖRÄTUOLIN KÄYTTÄJÄN TYYTYVÄISYYS APUVÄLINEESEEN JA APUVÄLINEPALVELUIHIN Taina Suonpää & Maarit Vehviläinen Fysioterapian koulutusohjelma 2008

TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusohjelma: Fysioterapia TIIVISTELMÄ Tekijä(t): Suonpää, Taina & Vehviläinen, Maarit Työn nimi: Manuaalisen pyörätuolin käyttäjän tyytyväisyys apuvälineeseen ja apuvälinepalveluihin. Ohjaaja(t): Muuri, Maija ja Nurmi, Raija Opinnäytetyön valmistumisajankohta: Toukokuu 2008 Sivumäärä: 51 + 8 liitettä Liikkumisen apuväline tukee käyttäjän toiminnallisuutta, itsenäisyyttä ja osallistumisen mahdollisuuksia. Fysioterapeutti toimii osana apuvälinepalveluprosessia ja pystyy siten omalla työllään vaikuttamaan palvelun laatuun ja asiakastyytyväisyyteen. Mitä tyytyväisempi asiakas on apuvälineeseensä ja saamaansa palveluun, sitä paremmin apuväline tukee käyttäjän mahdollisuuksia liikkua ja toimia ympäristössään. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Varsinais-Suomen alueen manuaalisen pyörätuolin käyttäjien tyytyväisyyttä. Tutkimus on osa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) alueellisen apuvälinekeskuksen ja Turun Ammattikorkeakoulun (Turun AMK) yhteistä hanketta. Tutkimuksesta saatavalla tiedolla voidaan kehittää apuvälinepalveluita laadukkaammaksi sekä asiakkaan että apuvälinepalvelun näkökulmasta. Kun tiedetään mitkä seikat ovat käyttäjän kannalta apuvälineessä oleellisimpia, on eri apuvälinemerkkejä hyödyllisempi vertailla ja kilpailuttaa. Aineistosta saatu tieto palvelee sairaanhoitopiirin lisäksi Stakesin valtakunnallista tiedonkeruuta. Aineisto kerättiin The Quebec User Evaluation of Satisfaction with Assistive Technology (QUEST 2.0) -mittarilla vaihtoehtoisesti puhelinhaastatteluna tai postikyselynä. Tutkimuksen otos koostui 53 henkilöstä, jotka olivat saaneet jonkin kolmesta tutkimukseen mukaan otetusta pyörätuolimerkistä käyttöönsä tammikuun 2006 - heinäkuun 2007 aikana. Tulosten perusteella voidaan olettaa apuvälinepalveluiden olevan laadukasta VSSHP:n alueella. Käyttäjät olivat tyytyväisiä myös pyörätuolin ominaisuuksiin. Opinnäytetyössä tuloksia tarkasteltiin organisaatioiden, pyörätuolimerkkien ja sukupuolten näkökulmasta. Hakusanat: apuväline, fysioterapia, laatu, pyörätuoli, QUEST 2.0, tyytyväisyys Säilytyspaikka: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto

TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme: Physiotherapy ABSTRACT Authors: Suonpää, Taina & Vehviläinen, Maarit Title: Manual wheelchair user s satisfaction with the device and services provided. Instructors: Muuri, Maija and Nurmi, Raija. Date: May 2008 Total number of pages: 51 + 8 appendices The assistive device supports user`s function, independence and possibilities to participate. A physiotherapist works a part of device service process and can affect service`s quality and customer of satisfaction. The more satisfied the customer is with the device and the services the better the device supports the user`s possibilities to move and act in her environment. The purpose of this study was explore manual wheelchair user`s satisfaction in The Hospital District of Southwest Finland (HDSWF). The research is a part of the QUEST- project co-operation with the aid center of HDSWF and Turku University of Applied Sciences. The information of this research can be used in getting services more customer-oriented and of more high quality. And also to get information for the aid center when they compare device trademarks and develop their services. Besides this study serves Development Centre for Welfare and Health (Stakes) nationwide collection. The material was collected with The Quebec User Evaluation of Satisfaction with Assistive technology (QUEST 2.0) form through phone conversations or mail questionnaires. The sample was 53 persons. The aid center chose three basic manual wheelchair trademarks whose users took part in this research. The wheelchairs were delivered to user s between January 2006 and July 2007. The results showed that service is of good guality in HDSWF. Users were satisfied with the wheelchair`s properties. Users were more satisfied with the service than wheelchair s properties. Organisation, wheelchair trademarks and user s gender were took into consideration when results were analysed. Keywords: physiotherapy, quality, QUEST 2.0, satisfaction, wheelchair Deposited at: Turun ammattikorkeakoulun kirjasto Library, Turku University of Applied Sciences

SISÄLTÖ 1 ILMAN SITÄ EN PÄÄSISI YHTIKÄS MIHINKÄÄN 8 2 APUVÄLINEPALVELUPROSESSI 9 2.1 Fysioterapeutti osana moniammatillista apuvälinepalveluprosessia 9 2.2 Apuvälinepalveluiden organisoituminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella 11 3 MANUAALINEN PYÖRÄTUOLI LIIKKUMISEN APUVÄLINEENÄ 11 4 TYYTYVÄISYYS JA LAATU OSANA APUVÄLINEPALVELUA 14 5 QUEST 2.0 -MITTARI 16 5.1 Kyselylomakkeen sisältö, käyttö ja pisteytys 17 5.2 Käyttöominaisuuksien arviointia 19 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 20 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 21 7.1 Tutkimuksen eteneminen 22 7.2 Tutkimuksen kohderyhmä 22 7.3 Aineistonkeruumenetelmät 25 7.4 Aineiston käsittely ja analysointi 25

8 TULOKSET 26 8.1 Käyttäjän tyytyväisyys apuvälinettä kohtaan 26 8.1.1 Käyttäjien tyytyväisyys tutkimukseen valittuihin pyörätuolimerkkeihin 31 8.1.2 Miesten ja naisten tyytyväisyyden jakautuminen 35 8.2 Käyttäjän tyytyväisyys saamaansa apuvälinepalveluun 35 8.2.1 Käyttäjien tyytyväisyys apuvälinepalveluun kahden eniten pyörätuoleja luovuttaneen organisaation osalta 39 8.2.2 Miesten ja naisten tyytyväisyyden jakautuminen 42 8.3 Kolme tärkeintä tyytyväisyyden osatekijää 43 9 POHDINTA 45 9.1 Tutkimustulosten pohdintaa ja vertailua 45 9.2 Ajatuksia aineistonkeruumenetelmistä ja tutkimuksen toteutuksesta 47 LÄHTEET 49 LIITTEET Liite 1. Terveydenhuollon apuvälinepalveluprosessi Liite 2. QUEST 2.0 -kyselylomake Liite 3. QUEST 2.0 pisteytyslomake Liite 4. Tutkimuslupa Liite 5. Oma saatekirje Liite 6. Suostumus puhelinhaastatteluun Liite 7. Apuvälinekeskuksen saatekirje Liite 8. Taustatietolomake

KUVAT Kuva 1. Meyra Ortopedia Eurolight. 13 Kuva 2. Spirea 2 Basic. 13 Kuva 3. Action 3. 14 Kuva 4. Hyvä sosiaali- tai terveyspalvelu. 15 Kuva 5. QUEST-tyytyväisyysmalli. 15 KUVIOT Kuvio 1. Tutkimukseen osallistuneiden prosentuaalinen jakautuminen sukupuolen mukaan. 23 Kuvio 2. Tutkimukseen osallistuneiden prosentuaalinen ikäjakauma. 23 Kuvio 3. Pyörätuolimerkkien prosentuaalinen jakautuminen käyttäjien mukaan. 24 Kuvio 4. Miesten ja naisten tyytyväisyyden prosentuaalinen jakautuminen apuvälineosiossa. 35 Kuvio 5. Miesten ja naisten tyytyväisyyden prosentuaalinen jakautuminen apuvälinepalveluosiossa. 43 TAULUKOT Taulukko 1. QUEST 2.0 arviointiasteikko. 18 Taulukko 2. Tutkimukseen osallistuneiden määrä asuinkunnittain VSSHP:n alueella. 24 Taulukko 3. Apuvälineosion tunnusluvut. 26 Taulukko 4. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen mittasuhteet-osatekijän kohdalla. 27 Taulukko 5. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen paino-osatekijän kohdalla. 27 Taulukko 6. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen osien kiinnittämisen ja säätämisen helppous-osatekijän kohdalla. 28 Taulukko 7. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen turvallisuus ja luotettavuus-osatekijän kohdalla. 29 Taulukko 8. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen kestävyys-osatekijän kohdalla. 29

Taulukko 9. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen käytön helppousosatekijän kohdalla. 30 Taulukko 10. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen mukavuus ja miellyttävyys-osatekijän kohdalla. 30 Taulukko 11. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen tarkoituksenmukaisuus-osatekijän kohdalla. 31 Taulukko 12. Tyytyväisyyden jakautuminen Meyra Ortopedia Eurolightin käyttäjien osalta. 32 Taulukko 13. Tyytyväisyyden jakautuminen Spirea 2 Basicin käyttäjien osalta. 33 Taulukko 14. Tyytyväisyyden jakautuminen Action 3 käyttäjien osalta. 34 Taulukko 15. Apuvälinepalveluosion tunnusluvut. 36 Taulukko 16. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen käyttöön saamisen prosessi- osatekijän kohdalla. 36 Taulukko 17. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen huolto- ja korjauspalvelut -osatekijän kohdalla. 37 Taulukko 18. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen apuvälineen käytön ohjaus- osatekijän kohdalla. 38 Taulukko 19. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen käyttöön oton jälkeen saatavilla oleva tuki -osatekijän kohdalla. 39 Taulukko 20. Luovutettujen apuvälineiden määrä organisaatioittain. 40 Taulukko 21. Käyttäjien tyytyväisyyden jakautuminen osatekijöittäin Turun apuvälineyksikön lääkinnällisestä kuntoutuksesta saatuun apuvälinepalveluun. 41 Taulukko 22. Käyttäjien tyytyväisyyden jakautuminen osatekijöittäin VSSHP:n alueellisesta apuvälinekeskuksesta saatuun apuvälinepalveluun. 42 Taulukko 23. Käyttäjien tärkeimmiksi kokemien tyytyväisyyden osatekijöiden jakautuminen prosentuaalisesti. 43

8 1 ILMAN SITÄ EN PÄÄSISI YHTIKÄS MIHINKÄÄN Otsikon sanoin eräs manuaalisen pyörätuolin käyttäjä kuvaa sitä, miten tärkeä tarkoituksenmukainen apuväline on hänen jokapäiväisessä elämässään. Kun apuvälinetarve todetaan ja apuväline otetaan käyttöön, on oleellista, että asiakas on tyytyväinen apuvälineeseensä ja saamiinsa apuvälinepalveluihin. Fysioterapeutti toimii oleellisena osana koko apuvälinepalveluprosessia mm. arvioimalla apuvälinetarvetta, ohjaamalla apuvälineen käyttöä ja seuraamalla, että apuväline tukee käyttäjän toiminnallisuutta. Apuvälinepalveluprosessissa tulisi korostua oleellisesti myös apuvälineen käyttäjän näkökulma. Opinnäytetyö on osa VSSHP:n alueellisen apuvälinekeskuksen ja Turun AMK:n yhteistä QUEST -hanketta. Hankkeen ensimmäinen osa, toimintaterapiaopiskelijoiden opinnäytetyö, valmistui lokakuussa 2007. Tämän opinnäytetyön jälkeen kolmas hankkeen osa toteutetaan toiminta- ja fysioterapiaopiskelijoiden yhteistyönä. Hankkeen tavoitteena on saada perusteita apuvälineiden valintaan kilpailutuksessa ja arvioida apuvälineiden käyttöön luovutustilannetta, jotta voidaan tehdä mahdollisimman taloudellisia ja tarkoituksenmukaisia apuvälinehankintoja. (Turun ammattikorkeakoulu 2006, 2.) Tutkimuksessa kartoitettiin VSSHP:n alueen tiettyjen manuaalisten pyörätuolin käyttäjien tyytyväisyyttä apuvälineensä ominaisuuksia ja apuvälinepalvelua kohtaan. Tyytyväisyyttä mitattiin QUEST 2.0 -mittarilla, joka on Kanadassa kehitetty lomake apuvälinealan asiantuntijoiden käyttöön. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avataan käytettyä mittaria sekä tutkimusongelmista avautuvia käsitteitä esim. apuvälinepalveluprosessia ja manuaalista pyörätuolia.

9 2 APUVÄLINEPALVELUPROSESSI 2.1 Fysioterapeutti osana moniammatillista apuvälinepalveluprosessia Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta velvoittaa kuntaa tai kuntainliittoa sekä sairaanhoitopiiriä huolehtimaan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista, joihin apuvälinepalvelut kuuluvat. Apuvälinepalveluprosessi vaatii suunnittelua sekä pitkäaikaista ammattihenkilöiden ja asiakkaan välistä yhteistyötä. Apuvälinealan asiantuntijana voi toimia fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntohoitaja, apuneuvoteknikko tai muun soveltuvan koulutuksen ja kokemuksen omaava henkilö (Alueelliset apuvälinepalvelut Varsinais- Suomessa [Viitattu 27.4.2008], 9). Apuvälinepalveluprosessin lähtökohtana on vammasta tai sairaudesta johtuva toimintakyvyn haitta, joka rajoittaa henkilön selviytymistä päivittäisissä toiminnoissaan hänen toimintaympäristössään. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen selviytymisen tukeminen tarkoituksen mukaisilla apuvälineillä. (Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 28.6.1991/1015; Sosiaali- ja terveysministeriö 2003:7, 13; VSSHP 2007 [viitattu 8.1.2008].) Apuvälinepalveluprosessi lähtee liikkeelle aloitteesta (LIITE 1). Pyörätuolia tarvitseva henkilö voi itse tehdä aloitteen pyörätuolin saamiseksi. Aloitteen tekijä voi myös olla joku muu, kuten omainen tai esimerkiksi fysioterapeutti. Aloite syntyy apuvälinetarpeen havaitsemisesta ja apuvälinepalveluun hakeutumisesta. Apuvälinetarpeen arvioinnin lähtökohtana on asiakkaan toimintakyky, suoriutuminen päivittäisissä toiminnoissa ja asiakkaan aktiivisuus osallistua erilaisiin toimintoihin. Lähtökohtana ovat myös apuvälineen käytön turvallisuus, asiakkaan elinympäristö ja elämäntilanne sekä yksilölliset tarpeet. Apuvälinetarvetta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota myös sairauksien aiheuttamiin haittoihin kuten tasapainohäiriöön, huimaukseen, aistien toimintaan, koordinaatio-ongelmiin ja oppimiskykyyn. (Salminen 2003, 129; VSSHP 2007 [viitattu 8.1.2008].) Apuvälineen valintaa tehtäessä sovitetaan ja kokeillaan monia eri vaihtoehtoja esim. fysioterapeutin opastuksella. Apuvälineen käyttö erilaisissa ympäristöissä mahdollistetaan kokeilemalla sitä myös niissä elinympäristöissä, missä apuvälinettä tullaan käyttä-

10 mään, esim. kotona ja ulkona. Toimintaympäristöä arvioitaessa huomioidaan päivittäistä toimintaa haittaavat esteet ja ympäristön soveltuvuus apuvälineen käytölle. Jos apuvälinetarve havaitaan, tehdään suunnitelma apuvälineen hankkimiseksi. Asiantuntijoiden ja apuvälineen tarvitsijan lisäksi apuvälineen valintaan osallistuvat tarvittaessa myös omaiset tai muut henkilön hyvin tuntevat ihmiset. (Salminen 2003, 129; Suomen kuntaliitto 2004, 20; VSSHP 2007 [viitattu 8.1.2008].) Valinnan jälkeen apuvälinepalveluprosessi jatkuu apuvälinepäätöksellä, joka tehdään kunkin organisaation toiminta- ja hankintamenettelyn mukaisesti. Päätös on lääkärin tekemä hoitopäätös, mutta organisaatiossa sovitun työnjaon mukaisesti apuvälinetarpeen voi todeta ja sen luovuttamisesta voi päättää myös mm. fysioterapeutti. Apuvälineen saa joko omaksi tai lainaksi. Apuvälinepalveluprosessi jatkuu apuvälineen luovutuksella ja käyttöönotolla. Apuvälineen käytön seurannan tavoitteena on, että asiakkaalla on hänelle soveltuva, toimiva ja hänen käyttötarkoitustaan vastaava apuväline, joka on säännöllisessä käytössä ja teknisesti toimintakunnossa. Seuranta kuuluu kaikille, jotka ovat käyttäjän kanssa säännöllisesti tekemisissä. Seurannan avulla saadaan tietoa apuvälineen toimivuudesta, vaikuttavuudesta, sopivuudesta, käyttökuntoisuudesta ja käyttöasteesta. Lisäksi seurannan yhteydessä saadaan tietoa käyttäjän elämäntilanteesta ja siihen liittyvistä muutoksista. Apuvälineen käytöstä voidaan kerätä tietoja seurantalomakkeilla tai palautekyselyillä. Korjaus- ja huoltopalvelut toteutetaan luovuttaneen organisaation toimesta. Apuvälineen käytöstä, käytettävyyteen liittyvistä ongelmista sekä apuvälinemerkkien laadusta ja kestävyydestä saadaan hyvin tietoa, kun apuvälinettä huolletaan. Kun apuväline jää käyttäjälle tarpeettomaksi tai kun siitä ei ole enää hyötyä, apuvälinepalveluprosessi päättyy apuvälineen palautukseen. Apuvälineen käyttäjä ei ole kuitenkaan aina mukana kaikissa apuvälinepalveluprosessiin liittyvissä toimenpiteissä. Tällaisia ovat tiedon hankinta asiakkaan tilasta ja tilanteesta, tietojen dokumentointi sekä yhteistyö apuvälinetoimittajien kanssa. (Salminen 2003, 129; Suomen kuntaliitto 2004, 19 21; VSSHP 2007 [viitattu 8.1.2008].)

11 2.2 Apuvälinepalveluiden organisoituminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella Varsinais-Suomen alueella toimii alueellinen apuvälinepalvelu, joka on Varsinais- Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien ja kuntien yhteinen malli apuvälinepalvelun uudistamiseksi. Terveydenhuollon apuvälinepalvelut toteutetaan alueellisessa apuvälinetoiminnassa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Kuntien terveyskeskukset tarjoavat kuntalaisilleen peruspalvelut, joka sisältää lääkinnällisen kuntoutuksen perusvälineisiin liittyvät apuvälinepalvelut. (Alueelliset apuvälinepalvelut Varsinais-Suomessa [Viitattu 27.4.2008], 7, 9.) Erikoissairaanhoidon toimintayksiköt, joihin VSSHP:n alueellinen apuvälinekeskus lukeutuu, vastaa erityisen kalliista, harvinaisista ja teknisesti tai muuten erityistietämystä vaativista erikoisapuvälineistä. (Hakkarainen 2005, 13.) VSSHP:n alueellinen apuvälinekeskus järjestää terveys- ja sosiaalikeskusten kanssa yhteisen hintakilpailutuksen niistä apuvälineistä, joita hankitaan määrällisesti eniten. Apuvälinehankinnat toteutetaan keskitetysti apuvälinekeskuksen kautta, josta ne toimitetaan alueen paikallisvarastoihin tarpeiden mukaan. (Alueelliset apuvälinepalvelut Varsinais-Suomessa [Viitattu 27.4.2008], 14 15; Hakkarainen 2005, 19.) 3 MANUAALINEN PYÖRÄTUOLI LIIKKUMISEN APUVÄLINEENÄ Suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on toimintakyvyn ja osallisuuden tukeminen. Kun henkilön toiminta ja sosiaalisuus on sairauden, vamman tai ikääntymisen takia heikentynyt, tarvitaan apuvälinettä edistämään ihmisen toimintakykyä. Apuväline on väline tai laite ja uudet tekniset ratkaisut laajentavat niiden kirjoa sekä lisäävät hyödyntämismahdollisuuksia. Apuvälineet voidaan jakaa ryhmiin: kuulemisen, näkemisen, kommunikoinnin ja liikkumisen apuvälineet. Apuvälineiden jaottelussa käytetään SFS-EN ISO 9999 luokitusta, jonka mukaan liikkumisen apuvälineitä ovat mm. pyörätuolit, kepit, rollaattorit ja polkupyörät. (Salminen 2003, 15 16; Stakes. [Viitattu 24.1.2008]. )

12 Liikkumisen apuvälineellä henkilö pystyy omatoimisesti tai avustettuna liikkumaan silloin, kun liikkumiskyky on heikentynyt (Salminen 2003, 129). Kun valitaan liikkumisen apuvälinettä, huomioidaan henkilön sen hetkinen toimintakyky ja kokonaiselämäntilanne. Liikkumisen tukemiseen voidaan käyttää monenlaisia apuvälineitä riippuen yksilön tarpeesta. Kevyimmän tuen liikkumiseen antavat erilaiset raajojen ja vartalon tuet, kepit ja sauvat. Siirtymistä esim. vuoteesta tuoliin voidaan helpottaa mm. henkilönostolaitteella tai liukulaudalla. Kun henkilö tarvitsee liikkumiseen paljon tukea, on hyvä apuväline kävelyteline, pyörätuoli tai sähköpyörätuoli. Liikkuminen ilman pyörätuolia voi olla mahdotonta erilaisista syistä. Tällaisia ovat muun muassa erilaiset sairaudet, vammat tai esimerkiksi ikääntyminen. Kun liikkuminen kävelyn apuvälinein ei onnistu ollenkaan tai onnistuu vain lyhyillä välimatkoilla, pyörätuoli lisää käyttäjänsä omatoimisuutta ja riippumattomuutta sekä vahvistaa itsenäisyyden tunnetta ja vähentää avun tarvetta. Lisäksi myös sosiaalisten kontaktien hoitaminen helpottuu ja lisääntyy. (Salminen 2003, 128 129, 136). Tunnetuimpia liikkumisen apuvälineitä ovat manuaaliset pyörätuolit, joita joko kelataan itse tai avustaja työntää työntökahvoista. Peruspyörätuolit on tarkoitettu lähinnä lyhytaikaiseen käyttöön ja ne ovat hinnaltaan edullisimpia. Puoliaktiivisia pyörätuoleja voidaan säätää istumaominaisuuksiltaan, joka mahdollistaa jaloilla potkuttelun. Aktiivipyörätuolit ovat kelattavuudeltaan ja ketteryydeltään parhaita. Ne vaativat käyttäjältään hyvää kelausvoimaa ja itsenäistä liikkumista. Lisäksi ne suunnitellaan käyttäjälleen optimaalisiksi. Erikoisvahvistettujen pyörätuolien rungot ovat normaalia vahvemmat, jotka sopivat raskasrakenteisille käyttäjille tai henkilöille, joilla on pakkoliikkeitä. Tukilihaksistoltaan heikkojen henkilöiden käyttöön on tarkoitettu Comfort-pyörätuolit, jotka tukevat erityisesti selkää. Tuoli voidaan laskea lähes makuuasentoon istuin- ja selkäosan kulman säätömahdollisuuden avulla. Pyörätuoleja valmistetaan myös sekä lapsille että isokokoisille henkilöille. Lasten pyörätuoleissa istuinleveyttä voidaan kasvattaa ja näin tuoli kasvaa lapsen mukana. XXL pyörätuoleissa hyvä istuma-asento ja painon jakauma takaavat helpon ja kevyen kelattavuuden käyttäjän painosta riippumatta. (Invaapuväline. [Viitattu 24.1.2008]; Apuvälinekeskus OY. [Viitattu 5.2.2008].)

13 Tutkimukseen valittiin mukaan kilpailutuksen kautta kolme kausisopimuspyörätuolia, jotka eivät ominaisuuksiltaan suuresti poikkea toisistaan. Meyra Ortopedia Eurolightissa ja Action 3:ssa on enemmän säätömahdollisuuksia kuin Spirea 2 Basicissa. Action 3 soveltuu parhaiten henkilöille, jotka tarvitsevat pyörätuolin aktiiviseen käyttöön. (Mäkilä 28.4.2008.) Kuvissa 1, 2, ja 3 ovat tutkimuksessa mukana olleet pyörätuolimerkit. Kuva 1. Meyra 1.750 Ortopedia Eurolight. Kevyt ja erittäin säädettävä alumiinirunkoinen peruspyörätuoli. (Meyra. [Viitattu 5.2.2008.].) Kuva 2. Spirea 2 Basic. Kestävä ja nykyaikainen peruspyörätuoli. (Invita 2/2007. [Viitattu 5.2.2008.].)

14 Kuva 3. Action 3. Alumiinirunkoinen ja kevyt pyörätuoli. (Pyörätuoli Action 3. [Viitattu 5.2.2008.]). 4 TYYTYVÄISYYS JA LAATU OSANA APUVÄLINEPALVELUA Tyytyväisyys on moniulotteinen käsite ja se voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Sen koetaan olevan usein vahvassa yhteydessä elämänlaatuun. Tyytyväisyys on asenne palvelua, tuotetta, palvelun tuottajaa ja yksilön terveydentilaa kohtaan. (Demers, Weiss- Lambour & Ska 2000, 12; Demers, Monette, Lapierre, Arnold & Wolfson 2002, 21.) Laatu yhdistetään usein tarkoittamaan jotain hyvää, mutta on kuitenkin erikseen määriteltävä, mikä on hyvää tai huonoa laatua. Laatu liittyy aina johonkin kohteeseen, esim. fysioterapian-, vuorovaikutuksen- tai tuloksen laatuun. Laadun määritelmä antaa lähtökohdan jonkin asian tai palvelun sijoittamiseen hyvä - huono` -arvosteluasteikolle. Arvio laadusta syntyy vertailemalla todellisuudessa toteutuvaa laatua hyvän hoidon malliin, asiakkaan tarpeiden täyttymiseen sekä odotusten toteutumiseen ja sopimuksen mukaisuuteen. (Holma & Outinen 1994, 4.) Kuvassa 4 eritellään hyvän sosiaali- ja terveyspalvelun laadun syntyä, jota voidaan tarkastella siihen liittyviä osatekijöitä ja laadun kannalta tärkeitä piirteitä tulkitsemalla. (Holma, Lempinen & Outinen 1994, 13.)

15 Hyvä sisältö Hyvä asiakaspalvelu Hyvät toiminta edellytykset LAATU Hyvä toteutus Hyvät tukijärjestelmät ja työvälineet Hyvä tulos Kuva 4. Hyvä sosiaali- tai terveyspalvelu (Holma ym. 1994, 13). QUEST -mittarissa tyytyväisyys on henkilön kriittinen arvio apuvälineen tai siihen liittyvien palveluiden ominaisuuksiin, joihin vaikuttavat mm. odotukset, havainnot, asenteet ja henkilökohtaiset arvot. QUEST 2.0 -mittaria kehitettäessä on tutkimusten tulosten perusteella kehitetty QUEST -tyytyväisyysmalli, joka sisältää kuvassa 5 ilmenevät apuvälinetyytyväisyyden osatekijät. (Demers ym. 2000, 14.) Kuva 5. QUEST -tyytyväisyysmalli (Demers ym. 2000, 14).

16 Apuvälinepalveluiden laatu vaihtelee, koska apuvälineiden käyttäjät ja ammattihenkilöt eivät ole riittävän tietoisia apuvälineistä ja niihin liittyvistä palveluista. Apuvälineiden luovutuksessa on vaihtelevia käytäntöjä alueittain sekä organisaatioittain ja kaikki käyttäjät eivät edes saa tarvitsemiaan apuvälineitä. Jotta apuvälinepalvelut kehittyisivät käyttäjälähtöisemmiksi ja perusteet olisivat yhtäläisiä, on laadittu valtakunnallinen apuvälinepalveluiden laatusuositus. Sitä voidaan käyttää suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin, mutta se ei ole kuntia sitova normi. Palvelun on toimittava tehokkaasti ja ammattitaitoisesti, jotta taataan kuntalaisen mahdollinen apuvälinetarve asuinpaikasta riippumatta. Henkilöstön ammattitaito ja osaaminen takaavat laadun, jonka seurauksena käyttäjälähtöiset apuvälinepalvelut pystytään tarjoamaan joustavasti ja saumattomasti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003:7, 3, 11.) Apuvälinepalvelua tulee seurata sekä arvioida säännöllisesti ja myös käyttäjien tulee voida vaikuttaa saamiinsa apuvälinepalveluihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2003:7, 13.) Käyttäjän käsitykseen laadusta vaikuttavat hänen henkilökohtaiset tarpeet, odotukset ja toiveet. Lisäksi siihen vaikuttavat aikaisemmat hoidosta saadut kokemukset, terveyskäsitys, muilta kuullut kokemukset sekä palvelun tuottajasta muodostunut kuva. (Holma & Outinen 1994, 10.) Laadukkaan palvelun vaatimuksena on, että: 1) palvelun tarjoajat osoittavat palvelut juuri niille, jotka niitä eniten tarvitsevat ja haluavat, 2) tarvittavat palvelut on kohdennettu eri asiakasryhmille. (Övretveit 1994, 1, 3.) 5 QUEST 2.0 -MITTARI QUEST 2.0 on mittari, jolla voidaan arvioida apuvälineen käyttäjän tyytyväisyyttä apuvälineeseensä ja siihen liittyviin palveluihin. Mittarin avulla voidaan arvioida tyytyväisyyttä monenlaisiin eri apuvälineisiin. Se on Kanadassa Louise Demersin, Rhoda Weiss-Lambroun ja Bernadette Skan neljän vuoden tutkimuksen ja kehittämistyön tulos, jonka Stakes on suomentanut. (Demers ym. 2000, 3, 13 15; Turun ammattikorkeakoulu 2006, 2.)

17 Apuvälineiden arviointia varten on kehitetty myös muita yleisiä tyytyväisyyttä mittaavia kyselylomakkeita, kuten esim. Kanadassa kehitetty Whom-vaikuttavuusmittari (The wheelchair outcome measure). Kyseisessä mittarissa käyttäjä arvioi, miten pyörätuoli mahdollistaa osallistumisen hänelle tärkeisiin toimintoihin. QUEST - ja Whommittareiden tuloksia on verrattu keskenään ja osoitettu mittarien reliaabelius. (Hurnasti 2006, 53.) Lisäksi käytössä on myös liikkumisapuvälineiden vaikuttavuusmittari NA- ME 1.0, joka on kehitetty yhteispohjoismaisena yhteistyönä. Sen avulla arvioidaan apuvälineen vaikuttavuutta liikkumisessa sekä liikkumista edellyttävässä osallistumisessa. (Brandt ym. 2006, 3, 7.) QUEST 2.0 -mittari on kehitetty apuvälinepalvelussa työskenteleville henkilöille sekä tutkijoille ja sitä voidaan käyttää kliinisiin tarkoituksiin, tutkimustyöhön ja markkinointiin. Mittaria käytetään henkilöiden kanssa, jotka toimintakyvyn vajavuuden takia ovat saaneet käyttöönsä apuvälineen. Lomake on helppo ja nopea täyttää, jonka vuoksi sitä voidaan käyttää nopeaa tiedon hankintaa edellyttävissä kyselytutkimuksissa. Mittarin avulla saadaan tietoa tyytyväisyydestä, jonka kautta voidaan dokumentoida apuvälineen hyötyjä käytännössä ja siten perustella apuvälineiden tarvetta. Sitä voidaan käyttää myös tuotteita koskevia taloudellisia arviointeja tehtäessä sekä keinona parantaa apuvälineiden suunnittelua, jotta ne vastaisivat paremmin käyttäjien tarpeita. (Demers ym. 2000, 3, 15.) 5.1 Kyselylomakkeen sisältö, käyttö ja pisteytys QUEST 2.0 -mittari on kyselylomake (LIITE 2), jossa arvioidaan 12 tyytyväisyyden osatekijää. Lomake on jaettu kahteen eri osaan, joista ensimmäinen osa käsittelee apuvälineen ominaisuuksia ja toinen osa apuvälinepalveluita. Apuvälineosiossa on kahdeksan eri osatekijää, jotka ovat mittasuhteet, paino, säätämisen helppous, turvallisuus ja luotettavuus, kestävyys, käytön helppous, mukavuus ja miellyttävyys sekä tarkoituksenmukaisuus. Apuvälinepalveluosiossa on neljä eri osatekijää, jotka ovat apuvälineen käyttöön saamisen prosessi, huolto- ja korjauspalvelut, käytön ohjaus sekä tuki käyttöönoton jälkeen. Kaikki 12 osatekijää pyritään arvioimaan. Arviointi suoritetaan viisiportaisella asteikolla, joka ilmenee taulukosta 1. Jokaisen osatekijän kohdalla on mah-

18 dollisuus kirjoittaa omia kokemuksia aiheesta. Lomakkeen lopussa käyttäjä valitsee 12 vaihtoehdosta kolme itselleen tärkeintä tyytyväisyyden osatekijää. (Demers ym. 2000, 7.) Taulukko 1. QUEST 2.0 arviointiasteikko (Demers ym. 2000, 8). 1 2 3 4 5 en lainkaan tyytyväinen en kovin tyytyväinen jokseenkin tyytyväinen tyytyväinen erittäin tyytyväinen Kyselylomake täytetään käsin kynällä ja sen voi täyttää joko itsenäisesti tai asiantuntijan avustuksella haastattelun muodossa. Asiantuntijan apua tarvitaan erityisesti tilanteissa, joissa käyttäjällä ei ole riittäviä motorisia, sensorisia tai kognitiivisia taitoja lomakkeen täyttämiseen. Tällöin haastattelun yhteydessä on käytettävissä suurikokoinen arviointiasteikko ja 12 tyytyväisyyttä mittaavaa kohtaa erillisinä kortteina. Lomake voidaan postittaa käyttäjälle etukäteen, jolloin arviointi toteutetaan asiantuntijan toimesta puhelinhaastatteluna. Jos käyttäjällä on useita eri apuvälineitä, on niistä jokaisesta täytettävä lomake erikseen. Lomakkeen täyttämiseen menee aikaa noin 10 15 min. Asiantuntijan läsnäolo lomaketta täytettäessä varmistaa kysymysten oikein ymmärtämisen ja vähentää puutteellisten vastausten määrää. Lomaketta täytettäessä käytetään puhuttelumuotona sinuttelua, mutta arviointitilanteessa valitaan kuitenkin tilanteeseen sopiva puhuttelumuoto. Lomakkeen täyttö aloitetaan nimeämällä arvioitava apuväline, josta olisi hyvä tietää myös merkki ja malli. Seuraavaksi lomakkeeseen kirjoitetaan käyttäjän nimi ja arviointipäivämäärä. Tämän jälkeen käyttäjä täyttää lomakkeen annettujen ohjeiden mukaisesti. Apuvälineen käyttäjä voi jättää vastaamatta kysymykseen, joka ei sovellu hänen tilanteeseensa tai josta hänellä ei ole kokemusta. (Demers ym. 2000, 7-9.) Kun lomake on täytetty, asiantuntija kirjaa tulokset lomakkeen lopussa olevalle pisteytyslomakkeelle (LIITE 3). Kyselylomakkeesta saadaan kolme pistemäärää: apuvälineosion pisteet, apuvälinepalveluosion pisteet ja kokonaispisteet. Ensin lasketaan hylättyjen vastausten lukumäärä, jotta saadaan selville, voidaanko arviointi hyväksyä. Apuvälineosiossa on oltava vähintään kuusi hyväksyttyä vastausta ja apuvälinepalveluosiossa kolme, jotta osiopisteet lasketaan. Apuvälineosion sekä -palveluosion pistemäärät saadaan laskemalla erikseen molempien osioiden kaikkien kysymysten keskiar-

19 vot. Laskemalla yhteen kaikkien 12:sta kysymyksen keskiarvo, saadaan tulokseksi QUEST 2.0 -lomakkeen kokonaispistemäärä. Pisteet vaihtelevat kahden desimaalin tarkkuudella välillä 1.00 5.00. (Demers ym. 2000, 9.) 5.2 Käyttöominaisuuksien arviointia QUEST:n ensimmäisen version psykometrisia ominaisuuksia arvioitiin toteuttamalla kaksi eri tutkimusta, joiden avulla selvitettiin sisältövaliditeettia kansainvälisesti ja määriteltiin osatekijöiden tasolla toistettavuus sekä eri mittauskertojen että eri mittaajien välillä. Tutkimusten tulosten perusteella QUEST sisälsi tärkeimmät apuvälinetyytyväisyyden osatekijät ja tyytyväisyysasteikko osoittautui luotettavaksi. Mahdollisimman hyvän sisällön validiteetin toteutumiseksi tarvittiin muutoksia QUEST:n toteutustapaan ja osatekijöiden muotoiluun. Lisäksi käyttäjäryhmien välisten ja sisäisten erojen luokittelussa tärkeysasteikon ei osoitettu olevan luotettava. QUEST -mittarin ensimmäinen versio oli laajempi ja sen täyttämiseen kului noin 45 minuuttia. Kaikki kohdat eivät soveltuneet kaikille käyttäjille ja kaikkiin tilanteisiin. QUEST -mittarin toinen uusittu versio, QUEST 2.0, tavoittelee ensimmäisen version sijaan mahdollisimman lyhyttä testiä. QUEST 2.0 -mittarilla voidaan myös toistetusti mitata ajan kuluessa tapahtuvia muutoksia tyytyväisyydessä. (Demers ym. 2000, 3, 13 15.) Kanadalaisessa tutkimuksessa (Demers ym. 2002) tutkittiin QUEST 2.0 -mittarin testikertojen välistä toistettavuutta ja luotettavuutta rinnakkaismittauksessa. Tyytyväisyyden tulosten suhteita mitattiin QUEST 2.0 -mittarilla ja lisäksi tutkittiin apuvälineiden käytön vaikutusta elämän laatuun. Otos koostui 119 MS -potilaasta, jotka osallistuivat tutkimukseen joko täyttäen lomakkeen itse tai haastattelun avulla. Tässä tutkimuksessa tulokset olivat riittävän luotettavia antamaan tuen QUEST 2.0 -mittarin käytölle. Ruotsalaisessa tutkimuksessa (Bergström & Samuelsson 2006) selvitettiin selkäydinvammautuneiden tyytyväisyyttä manuaaliseen pyörätuoliin. Tutkimusotos muodostui 124 henkilöstä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin QUEST 2.0 -mittaria, jonka ohessa oli seitsemän lisäkysymystä liittyen pyörätuolin ergonomisiin ominaisuuksiin. Lisäkysymykset olivat tässä tutkimuksessa erittäin merkityksellisiä QUEST 2.0 -

20 kyselylomakkeen kysymysten ohella. QUEST 2.0 -kyselylomakkeen kysymyksissä ei huomioida apuvälineen käyttöä eri ympäristöissä ja toiminnoissa, jotka ovat tärkeitä tekijöitä pyörätuolin tyytyväisyyttä arvioitaessa. Lomake keskittyy yksilön subjektiiviseen tyytyväisyyteen liittyen apuvälineen ominaisuuksiin sekä apuvälinepalveluun. Ruotsalaisesta tutkimuksesta saatiin tuloksia, joita voidaan hyödyntää mm. pyörätuolien kehittämisessä. Vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä apuvälineen osatekijöihin. Vähemmän tyytyväisiä oltiin apuvälinepalveluihin. Käytön helppous ja mukavuus olivat kaikkein tärkeimmät osatekijät. Amerikkalaisessa tutkimuksessa (Best, Kirby, Smith & MacLeod 2005) keskityttiin tutkimaan pyörätuolin käytön ohjauksen merkitystä toiminnallisuuden lisäämiseksi. Tutkimuksen ohessa käytettiin eri mittareita kertomaan pyörätuolin vaikutuksesta elämänlaatuun sekä apuvälineen vaikutusta päivittäiseen elämään. QUEST 2.0 -mittarin avulla perehdyttiin siihen, kuinka paljon he arvostavat pyörätuolin ominaisuuksia. 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa VSSHP:n alueellisen apuvälinekeskuksen ja Turun AMK:n yhteistyönä Varsinais-Suomen alueen manuaalisen pyörätuolin käyttäjien tyytyväisyyttä QUEST 2.0 -kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen kautta saadaan tietoa siitä, miten apuvälinepalveluista tulisi asiakaslähtöisempiä. Kun tiedetään mitkä seikat ovat käyttäjän kannalta apuvälineessä oleellisimpia, on eri apuvälinemerkkejä hyödyllisempi vertailla ja kilpailuttaa. Tutkimuksesta saatavalla tiedolla voidaan kehittää apuvälinepalveluita laadukkaammaksi sekä asiakkaan että apuvälinepalvelun näkökulmasta. Aineistosta saatu tieto palvelee sairaanhoitopiirin lisäksi Stakesin valtakunnallista tiedonkeruuta.

21 Pää- ja alaongelmat: 1. Kuinka tyytyväisiä manuaalisen pyörätuolin käyttäjät ovat apuvälineeseensä QUEST 2.0 -mittarilla mitattuna? 1.1 Kuinka tyytyväisiä käyttäjät ovat tutkimukseen valittuihin pyörätuoli merkkeihin? 1.2 Kuinka tyytyväisiä miehet ja naiset ovat apuvälineeseensä? 2. Kuinka tyytyväisiä manuaalisen pyörätuolin käyttäjät ovat saamaansa apuvälinepal- veluun QUEST 2.0 -mittarilla mitattuna? 2.1 Mistä organisaatioista on luovutettu eniten tutkimukseen osallistuneita pyörätuoleja? Mihin apuvälinepalveluosion osatekijään niissä ollaan tyytyväisimpiä? 2.2 Kuinka tyytyväisiä miehet ja naiset ovat saamaansa apuvälinepalveluun? 3. Mitkä kolme tyytyväisyyden osatekijää ovat manuaalisen pyörätuolin käyttäjien mielestä tärkeimpiä? 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen ollessa osana hanketta, olivat siihen liittyvät seikat osittain ennalta määrättyjä. Valmiina hankkeessa olivat mm. QUEST 2.0 -kyselylomake, saatekirje, kohderyhmä ja pyörätuolimerkit. Eettisistä tekijöistä johtuen myös apuvälinekeskus osallistui esim. lomakkeiden lähettämiseen ja palautuskirjeiden käsittelyyn. Salassapitovelvollisuutta noudattaen emme saaneet nähdä perusjoukon henkilötietoja ja lomakkeita säilytettiin sekä käsiteltiin ainoastaan alueellisen apuvälinekeskuksen tiloissa. Yhteystiedot saimme vain niiltä henkilöiltä, jotka antoivat suostumuksen puhelinhaastatteluun. Tut-

22 kimuksen valmistuttua lomakkeet hävitettiin apuvälinekeskuksen henkilökunnan toimesta. 7.1 Tutkimuksen eteneminen Tutkimussuunnitelmaa työstettiin kevätlukukauden 2007 alkaessa, jonka hyväksymisen jälkeen toukokuun alkupuolella anottiin tutkimuslupaa VSSHP:n hoitotyön asiantuntijaryhmältä (LIITE 4). Lupa myönnettiin toukokuun lopulla. Tutkimussuunnitelman yhteydessä laadittiin saatekirje (LIITE 5) ja suostumus puhelinhaastatteluun (LIITE 6). Elokuun puolessa välissä VSSHP:n alueellisen apuvälinekeskuksen toimesta kohderyhmälle lähetettiin laatimamme saatekirjeen sijasta jo entuudestaan apuvälinekeskuksen tietokoneella ollut valmis saatekirje (LIITE 7) sekä suostumus puhelinhaastatteluun. Kohderyhmälle lähetettiin samanaikaisesti myös QUEST 2.0 -kyselylomake, jotta he voisivat tutustua siihen ennen puhelinhaastattelua tai täyttää sen itse. Apuvälinekeskuksen osastonhoitaja vastaanotti kirjeet ja saimme käsiteltäväksemme ainoastaan ne, jotka halusivat osallistua tutkimukseen. Puhelinhaastattelut ja aineiston käsittely toteutettiin elo- syyskuun aikana alueellisen apuvälinekeskuksen tiloissa. Analysointi toteutettiin elokuun 2007 ja tammikuun 2008 välisenä aikana. Tutkimuksen tulokset esiteltiin keväällä 2008. 7.2 Tutkimuksen kohderyhmä Perusjoukko koostui 115:sta henkilöstä, jotka ovat saaneet käyttöönsä manuaalisen pyörätuolin VSSHP:n alueella tammikuun 2006 ja heinäkuun 2007 välisenä aikana. Tutkimukseen halusi osallistua 63 henkilöä, mutta näistä kymmentä ei voitu hyödyntää tutkimuksessa lomakkeen virheellisistä tiedoista johtuen. Lopulliseksi tutkimuksen otokseksi jäi 53 henkilöä. Vastausprosentiksi tuli 46,1 %. Tutkimuksen otoksesta naisia oli 32 (60,38 %) ja miehiä 21 (39,62 %), joka havainnollistuu kuviossa 1. Iän jakautuminen 29 ja 96 vuoden välille ilmenee kuviosta 2.

23 Kuvio 1. Tutkimukseen osallistuneiden prosentuaalinen jakautuminen sukupuolen mukaan. Kuvio 2. Tutkimukseen osallistuneiden prosentuaalinen ikäjakauma. Tutkimukseen osallistuneita oli yhteensä 15 kunnasta, jotka ilmenevät taulukosta 2. Suurin osa vastaajista oli Turkulaisia (33), Salosta ja Paimiosta oli toiseksi eniten (3). Kuviosta 3 nähdään miten pyörätuolimerkit jakautuvat osallistujien kesken. Meyra Ortopedia Eurolightin käyttäjiä oli 38 henkilöä (71.7 %), Action 3:n käyttäjiä 4 henkilöä (7.5 %) ja Spirea 2 Basicin käyttäjiä oli 11 henkilöä (20.8 %). Meyra Ortopedia Eurolightia on luovutettu käyttäjille eniten sen edullisuuden ja hyvien säätömahdollisuuksien vuoksi (Mäkilä 28.4.2008).

24 Taulukko 2. Tutkimukseen osallistuneiden määrä asuinkunnittain VSSHP:n alueella. Apuvälineen käyttäjän asuinkunta f Turku 33 Salo 3 Paimio 3 Halikko 2 Loimaa 2 Masku 1 Raisio 1 Kalanti 1 Aura 1 Vehmaa 1 Uusikaupunki 1 Kaarina 1 Naantali 1 Kustavi 1 Sauvo 1 N 53 Kuvio 3. Pyörätuolimerkkien prosentuaalinen jakautuminen käyttäjien mukaan.

25 7.3 Aineistonkeruumenetelmät Tutkimus oli kvantitatiivinen survey -tutkimus. Aineistonkeruu menetelmänä oli strukturoitu kyselylomake, joka toteutettiin kyselynä ja puhelinhaastatteluna. Koko tutkimusaineisto oli tarkoitus kerätä puhelinhaastatteluna, mutta siihen lisättiin kuitenkin mahdollisuus vastata myös postikyselyn kautta täyttämällä lomake itsenäisesti. Hankkeen aiemman tutkimuksen toteuttajien Rämön & Tikkasen (2007) kokemusten perusteella puhelinhaastattelu ainoana vaihtoehtona saattaisi pienentää otoksen määrää. Tutkimuksen otoksen 53 henkilöstä ainoastaan kahdeksan suostui puhelinhaastatteluun ja 45 henkilöä täytti kyselylomakkeen itse tai läheisen avustamana. 7.4 Aineiston käsittely ja analysointi Pisteytyksen jälkeen syötimme lomakkeiden tiedot erillisinä Stakesin internetsivuilla sähköisessä muodossa olevaan QUEST 2.0 -kyselylomakkeeseen, johon saimme käyttöoikeuden ja käyttäjätunnukset Stakesilta. Sähköisen kyselylomakkeen kautta täytimme myös taustatietolomakkeen (LIITE 8), josta ilmenevät mm. apuvälineen luovuttanut organisaatio, käyttäjän ikä, sukupuoli ja asuinkunta sekä apuvälineen merkki ja käyttöaika. Saimme yhteenvedon aineistosta Stakesilta sähköpostitse Excel -taulukkona kyselylomakkeiden pohjalta. Excel-taulukon syötimme SPSS (Statistival Package for Social Sciences) -ohjelmaan analysointia varten. SPSS on tilasto-ohjelma, jolla voidaan käsitellä tutkimuksen aineistoa kattavasti. Tulosten ristiintaulukointi on mahdollista, jos korkeintaan 20 % odotetuista frekvensseistä on pienempiä kuin viisi. SPSS -ohjelma ilmoittaa kyseisen prosenttiluvun Chi-Square -testin avulla. Jos edellytyksiä ristiintaulukoinnille ei ole, johtaa tulos helposti virheellisten johtopäätösten tekemiseen. Cronbachin alfa on yksi käytetyimmistä reliabiliteettia mittaavista kertoimista SPSS -ohjelmassa. Mitä suurempi kerroin on, sitä suurempi reliabiliteetti on kyseessä. Kertoimen tulisi olla yli 0,7. (Heikkilä 1999, 4, 179, 199 203.)

26 8 TULOKSET 8.1 Käyttäjän tyytyväisyys apuvälinettä kohtaan Ensimmäinen päätutkimusongelma oli kuinka tyytyväisiä manuaalisen pyörätuolin käyttäjät ovat apuvälineeseensä QUEST 2.0 -mittarilla mitattuna. Apuvälineosion reliabiliteetti laskettiin Cronbachin alfa kertoimen avulla. Tulokseksi saatiin 0,848, jonka mukaan osion tunnusluvut ovat luotettavia. Kaikkien otoksen 53 henkilön apuvälineosion vastaukset hyväksyttiin tutkimukseen. Taulukosta 3 näkyy kyselylomakkeen apuvälineosion tunnusluvut. Apuvälineosion kaikkien vastausten keskiarvo oli 4,04 ja moodi oli 4,00, josta voidaan päätellä manuaalisen pyörätuolin käyttäjien olevan tyytyväisiä. Minimi keskiarvo otoksessa oli 1,29 ja maksimi 5,00. Taulukko 3. Apuvälineosion tunnusluvut. Tulokset osatekijöittäin N hyväksytyt 53 hylätyt 0 Keskiarvo 4,04 Moodi 4,00 Vaihteluvälin pituus 3,71 Minimi 1,29 Maksimi 5,00 Mittasuhteet Taulukosta 4 ilmenee, että vastaajista 43,4 % oli tyytyväisiä (4) apuvälineen mittasuhteisiin. Kukaan otoksen vastaajista ei vastannut en lainkaan tyytyväinen (1). Avoimista vastauksista esimerkkinä kahden vastaajan kommentit: omakotitalossa liikkumiseen erityisen sopiva sekä hieman liian kapea käsitöitä tehdessä.

27 Taulukko 4. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen mittasuhteet-osatekijän kohdalla. Paino Kuinka tyytyväinen olet apuvälineesi mittasuhteisiin (koko, korkeus, pituus, leveys)? f f% en kovin tyytyväinen 2 3,8% jokseenkin tyytyväinen 12 22,6% tyytyväinen 23 43,4% erittäin tyytyväinen 16 30,2% N 53 100,0% Vastaajista 43,4 % oli tyytyväisiä (4) apuvälineen painoon, kuten taulukosta 5 tulee esiin. Erittäin tyytyväisiä (5) oli 32,1 % vastaajista. Avoimista vastauksista esimerkkinä kolmen vastaajan kommentit: liikkuu hyvin tasamaastossa, painava nostaa autoon ja pois sekä kevyt ja helppo pakata matkalle. Taulukko 5. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen paino-osatekijän kohdalla. Kuinka tyytyväinen olet apuvälineesi painoon? f f% en lainkaan tyytyväinen 2 3,8% en kovin tyytyväinen 3 5,7% jokseenkin tyytyväinen 8 15,1% tyytyväinen 23 43,4% erittäin tyytyväinen 17 32,1% N 53 100,0%

28 Osien kiinnittämisen ja säätämisen helppous Tutkimuksen otoksesta kuusi henkilöä ei vastannut tähän osatekijään. Vastaajista 36,2 % oli erittäin tyytyväisiä (5) apuvälineen osien kiinnittämiseen ja säätämisen helppouteen kuten taulukosta 6 ilmenee. Tyytyväisiä (4) oli 34,0 % vastaajista. Avoimista vastauksista esimerkkinä kolmen vastaajan kommentit: vaatii opettelua ja tekniikkaa, jota ei opetettu, toimiva kokonaisuus sekä ei juurikaan säätöjä tehtävissä kuin työkaluilla. Taulukko 6. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen osien kiinnittämisen ja säätämisen helppous-osatekijän kohdalla. Kuinka tyytyväinen olet apuvälineesi osien kiinnittämisen ja säätämisen helppouteen? f f% en lainkaan tyytyväinen 1 2,1% en kovin tyytyväinen 5 10,6% jokseenkin tyytyväinen 8 17,0% tyytyväinen 16 34,0% erittäin tyytyväinen 17 36,2% N 47 100,0% Turvallisuus ja luotettavuus Taulukosta 7 tulee esille, että tutkimuksen otoksesta yksi henkilö ei vastannut tähän osatekijään. Osatekijän kohdalla suurin osa vastaajista oli joko erittäin tyytyväisiä (5) tai tyytyväisiä (4) vastausprosentin ollessa molemmissa 34,6 %. Avoimista vastauksista esimerkkinä neljän vastaajan kommentit: pystyy liikkumaan ulkonakin, etupyörät tökkii pieniinkin esteisiin, tunne, että kaatuu helposti sekä tukeva ja luotettava.

29 Taulukko 7. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen turvallisuus ja luotettavuusosatekijän kohdalla. Kuinka tyytyväinen olet apuvälineesi turvallisuuteen ja luotettavuuteen? f f% en lainkaan tyytyväinen 1 1,9% en kovin tyytyväinen 4 7,7% jokseenkin tyytyväinen 11 21,2% tyytyväinen 18 34,6% erittäin tyytyväinen 18 34,6% N 52 100,0% Kestävyys Tutkimuksen otoksesta kaksi henkilöä ei vastannut tähän osatekijään. Taulukosta 8 ilmenee, että 43,1 % vastaajista oli erittäin tyytyväisiä (5) kestävyyteen. Tyytyväisiä (4) vastaajista oli 41,2 %. Avoimista vastauksista esimerkkinä kahden vastaajan kommentit: ei nitise eikä natise sekä umpirenkaita ei tarvitse pumpata. Taulukko 8. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen kestävyys-osatekijän kohdalla. Kuinka tyytyväinen olet apuvälineesi kestävyyteen (lujuus, kulutuskestävyys)? f f% en lainkaan tyytyväinen 1 2,0% en kovin tyytyväinen 3 5,9% jokseenkin tyytyväinen 4 7,8% tyytyväinen 21 41,2% erittäin tyytyväinen 22 43,1% N 51 100,0%

30 Käytön helppous Vastaajista 43,4 % oli erittäin tyytyväisiä (5) käytön helppouteen, kuten taulukosta 9 ilmenee. Avoimista vastauksista esimerkkinä kahden vastaajan kommentit: pyörät lukittuna pääsee hyvin pois ja istumaan sekä kätevä liikuttaa ja kääntyy helposti. Taulukko 9. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen käytön helppous-osatekijän kohdalla. Kuinka tyytyväinen olet apuvälineesi käytön helppouteen? f f% en lainkaan tyytyväinen 1 1,9% en kovin tyytyväinen 2 3,8% jokseenkin tyytyväinen 11 20,8% tyytyväinen 16 30,2% erittäin tyytyväinen 23 43,4% N 53 100,0% Mukavuus ja miellyttävyys Taulukosta 10 ilmenee, että vastaajista 47,2 % oli tyytyväisiä (4) mukavuuteen ja miellyttävyyteen. Erittäin tyytyväisiä (5) vastaajista oli 32,1 %. Avoimista vastauksista esimerkkinä kahden vastaajan kommentit: peffa väsyy sekä sormet jää joskus ovenkarmien väliin. Taulukko 10. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen mukavuus ja miellyttävyysosatekijän kohdalla. en lainkaan tyytyväinen en kovin tyytyväinen Kuinka tyytyväinen olet apuvälineesi mukavuuteen ja miellyttävyyteen? f f% 1 1,9% 4 7,5%

31 jokseenkin tyytyväinen 6 11,3% tyytyväinen 25 47,2% erittäin tyytyväinen 17 32,1% N 53 100,0% Tarkoituksenmukaisuus Kuten taulukosta 11 tulee esiin, tutkimuksen otoksesta yksi ei vastannut tähän osatekijään. Kukaan vastaajista ei vastannut en lainkaan tyytyväinen (1) tai en kovin tyytyväinen (2). 46,2 % vastaajista oli tyytyväisiä (4) ja erittäin tyytyväisiä (5) oli 44,2 %. Avoimista vastauksista esimerkkinä kahden vastaajan kommentit: hyvä apu esim. kauppareissuilla sekä ilman sitä en pääsisi yhtikäs mihinkään. Taulukko 11. Vastausten prosentuaalinen jakautuminen tarkoituksenmukaisuusosatekijän kohdalla. Kuinka tyytyväinen olet apuvälineesi tarkoituksenmukaisuuteen (siihen, miten apuväline vastaa tarpeitasi)? f f% jokseenkin tyytyväinen 5 9,6% tyytyväinen 24 46,2% erittäin tyytyväinen 23 44,2% N 52 100,0% 8.1.1 Käyttäjien tyytyväisyys tutkimukseen valittuihin pyörätuolimerkkeihin Tarkoituksena oli vertailla mihin pyörätuolimerkkiin käyttäjät ovat tyytyväisimpiä. Kyseinen vertailu ei kuitenkaan tulosten kannalta ollut luotettavaa. Käyttäjien määrä merkkien kohdalla vaihteli liikaa, kuten kuviosta 3 (s.24) ilmenee. Tästä johtuen tutkimuksen alaongelmaksi muodostui selvittää kuinka tyytyväisiä käyttäjät ovat tutkimukseen valittuihin pyörätuolimerkkeihin. Suurin osa Meyra Ortopedia Eurolightin käyttäjistä oli erittäin tyytyväisiä erityisesti käytön helppouteen, kuten taulukosta 12 ilmenee. Tarkoituksenmukaisuuteen sekä osien kiinnittämisen ja säätämisen helppouteen käyttäjät oli-

32 vat pääsääntöisesti joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Muihin osatekijöihin, mittasuhteet, paino, kestävyys, mukavuus ja miellyttävyys, turvallisuus ja luotettavuus, käyttäjät olivat tyytyväisiä. Taulukko 12. Tyytyväisyyden jakautuminen Meyra Ortopedia Eurolightin käyttäjien osalta. en lainkaan tyytyväinen en kovin tyytyväinen jokseenkin tyytyväinen tyytyväinen erittäin tyytyväinen N f f% f f% f f% f f% f f% f f% mittasuhteet - - 2 5,3% 7 18,4% 17 44,7% 12 31,6% 38 paino 1 2,6% 2 5,3% 5 13,2% 17 44,7% 13 34,2% 38 100,0 % 100,0 % osien kiinnittämisen ja säätämisen helppous turvallisuus ja luotettavuus kestävyys käytön helppous mukavuus ja miellyttävyys tarkoituksenmukaisuus - - 3 8,6% 6 17,1% 13 37,1% 13 37,1% 35 - - 2 5,4% 8 21,6% 15 40,5% 12 32,4% 37 - - 2 5,3% 4 10,5% 17 44,7% 15 39,5% 38 - - 1 2,6% 5 13,2% 12 31,6% 20 52,6% 38 - - 3 7,9% 4 10,5% 20 52,6% 11 28,9% 38 - - - - 4 10,5% 17 44,7% 17 44,7% 38 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

33 Spirea 2 Basicin käyttäjien arviot jakautuivat enemmän verrattuna aiemmin mainittuun merkkiin. Taulukosta 13 ilmenee, ettei kukaan käyttäjistä antanut minkään osatekijän kohdalla arviota en lainkaan tyytyväinen. Suurin osa käyttäjistä oli erittäin tyytyväisiä kestävyyteen, turvallisuuteen ja luotettavuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen, osien kiinnittämisen ja säätämisen helppouteen sekä mukavuuteen ja miellyttävyyteen. Lähes kaikki käyttäjät olivat tyytyväisiä mittasuhteisiin, painoon ja käytön helppouteen. Taulukko 13. Tyytyväisyyden jakautuminen Spirea 2 Basicin käyttäjien osalta. en kovin tyytyväinen jokseenkin tyytyväinen tyytyväinen erittäin tyytyväinen N f f% f f% f f% f f% f f% mittasuhteet - - 2 18,2% 5 45,5% 4 36,4% 11 100,0% paino osien kiinnittämisen ja säätämisen helppous turvallisuus ja luotettavuus 1 9,1% 1 9,1% 5 45,5% 4 36,4% 11 100,0% 2 20,0% 2 20,0% 2 20,0% 4 40,0% 10 100,0% 1 9,1% 2 18,2% 2 18,2% 6 54,5% 11 100,0% kestävyys 1 11,1% - - 2 22,2% 6 66,7% 9 100,0% käytön helppous mukavuus ja miellyttävyys tarkoituksenmukaisuus - - 4 36,4% 4 36,4% 3 27,3% 11 100,0% 1 9,1% 2 18,2% 4 36,4% 4 36,4% 11 100,0% - - 1 9,1% 5 45,5% 5 45,5% 11 100,0%

34 Action 3:n käyttäjiä oli tutkimuksessa niin vähän, ettei tilastollisesti ollut merkityksellistä analysoida tyytyväisyyden tuloksia. Taulukosta 14 nähdään vastausten tasainen jakautuminen. Taulukko 14. Tyytyväisyyden jakautuminen Action 3 käyttäjien osalta. en lainkaan tyytyväinen en kovin tyytyväinen jokseenkin tyytyväinen tyytyväinen erittäin tyytyväinen N f f% f f% f f% f f% f f% f f% mittasuhteet - - - - 3 75,0% 1 25,0% - - 4 paino 1 25,0% - - 2 50,0% 1 25,0% - - 4 100,0 % 100,0 % osien kiinnittämisen ja säätämisen helppous 1 50,0% - - - - 1 50,0% - - 2 100,0 % turvallisuus ja luotettavuus 1 25,0% 1 25,0% 1 25,0% 1 25,0% - - 4 kestävyys 1 25,0% - - - - 2 50,0% 1 25,0% 4 100,0 % 100,0 % käytön helppous mukavuus ja miellyttävyys tarkoituksenmukaisuus 1 25,0% 1 25,0% 2 50,0% - - - - 4 1 25,0% - - - - 1 25,0% 2 50,0% 4 - - - - - - 2 66,7% 1 33,3% 3 100,0 % 100,0 % 100,0 %

35 8.1.2 Miesten ja naisten tyytyväisyyden jakautuminen Tarkoituksena oli vertailla miesten ja naisten tyytyväisyyden eroja manuaalista pyörätuolia kohtaan. Koska ristiintaulukointi frekvenssien määrän vähäisyydestä johtuen ei ollut luotettavaa, päädyttiin tutkimaan miesten ja naisten tyytyväisyyttä erikseen (Chi - square % = 60,0 %). Kuviosta 4 nähdään miesten ja naisten tyytyväisyys apuvälinettä kohtaan keskiarvon mukaan. Tulosten perusteella naisista suurin osa antoi keskiarvon perusteella laskettuna arvion 3 tai 4, kun taas miesten tyytyväisyys jakaantui enemmän 3-5 arvioiden välille. Suurin osa miehistä antoi arvion 4. Kuvio 4. Miesten (39,62 %) ja naisten (60,38 %) tyytyväisyyden prosentuaalinen jakautuminen apuvälineosiossa. 8.2 Käyttäjän tyytyväisyys saamaansa apuvälinepalveluun Toinen päätutkimusongelma oli kuinka tyytyväisiä manuaalisen pyörätuolin käyttäjät ovat saamaansa apuvälinepalveluun QUEST 2.0 -mittarilla mitattuna. Cronbachin alfa - kerroin oli 0,884, joten osion tunnusluvut olivat luotettavia. Taulukosta 15 nähdään apuvälinepalveluosion tunnusluvut. Tutkimusotoksen 53 henkilöstä 45 henkilön vastaukset hyväksyttiin tutkimukseen tämän osion osalta. Hylätyt olivat joko jättäneet vastaamatta täysin osion kysymyksiin tai vastauksia ei ollut riittävästi. Osion keskiarvo oli