Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake

Hakijan (osatoteuttajan) taustalomake Hakijan (osatoteuttajan) nimi: Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1. Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli (max n. 2 sivua) a. alueellinen taustoitus ja tarpeet Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan ja rakenteellisen sosiaalityön järjestämisestä sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraamisesta ja edistämisestä. Keskeisiä sosiaalihuoltolakiin liittyviä sosiaalipalveluita sosiaalityön näkökulmasta ovat itse sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. Asiakaskeskeisyyden ja palveluiden käyttäjien osallisuuden lisääminen sosiaalityön asiakasprosessin eri vaiheissa on eräs tärkeimpiä uuden sosiaalihuoltolain periaatteita. Tämä edellyttää uudenlaista asennetta, osaamista ja asiakaskulttuuria sekä sitä, että palveluiden käyttäjien mahdollisuuksia ja valmiuksia osallistua myös kehittämistyöhön tulee lisätä. Varsinais-Suomessa on tehty sosiaalityötä erilaisissa ja erikokoisissa yksiköissä ja osittain on pystytty keskittymään välttämättömiin hallinnollisiin tehtäviin sekä toimeentulotukityöhön. Asiakaslähtöisten ja osallistavien työ- ja toimintamuotojen kehittämiselle on suuri tarve. Tarvitaan uudenlaisia voimavarakeskeisiä yksilö- ja ryhmämuotoisen työn, rakenteellisen sosiaalityön ja ohjauksen menetelmiä, joilla voidaan osoittaa sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja asiakkaiden sosiaalista toimintakykyä edistävien toimenpiteiden tarpeellisuus ja vaikuttavuus. Hankkeella haetaan ratkaisuja sosiaalityön muutoksiin, jotka liittyvät perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelaan vuoden 2017 alusta alkaen sekä uudenlaiseen sosiaalityöhön sosiaalihuoltolain avulla. Hankkeen avulla otetaan käyttöön uusia ja/tai vanhoja sosiaalityön menetelmiä ja osoitetaan kunnissa toteutettavan vaikuttavan sosiaalityön sisältöä, työtapoja ja malleja uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti. Tavoitteena on osoittaa myös kuntien päätöksenteossa sosiaalityön tarpeellisuus ja vaikuttavuus sosiaalityön asiakkaiden elämässä toteuttamalla laaja-alaista ja kuntouttavaa sosiaalityötä. Uusi sosiaalihuoltolaki ohjaa kuntien työtä vahvemmin perustasolle pois korjaavista palveluista. Tämä edellyttää palvelutarpeen arvioinnilta ja sen osaamiselta enemmän, jotta asiakkaat sijoittuvat oikein ennaltaehkäisevän sosiaalityön tai toisaalta monialaisen yhteistyön ja useampien palveluiden pariin. Lisäksi vuoden 2017 alusta alkaen perustoimeentulotuen käsittelyn siirtyminen Kelaan korostaa palvelurakenteen ja näin ollen asiakkuuden alkuvaiheen, arvioinnin, painotusta vielä lisää. Kela-siirron myötä kuntien sosiaalityössä tullee korostumaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt, jotka kokevat syrjintää ja huono-osaisuutta. Kuntien kokemuksen mukaan näitä henkilöitä ovat muun muassa päihderiippuvaiset, mielenterveysongelmista kärsivät, asunnottomat tai muutoin moniongelmaiset asiakkaat. Muutokset edellyttävät kunnilta palvelutarpeen arvioinnin kehittämistä itsessään, muutoksia tehtävärakenteeseen sekä osaamisen lisäämistä. Hankkeen avulla pystytään vuoden 2016 aikana suunnittelemaan ja valmistautumaan näihin muutoksiin arvioinnin asiantuntijana ja ennaltaehkäisevän työn tekijänä ja aloittamaan uudenlaista sosiaalityötä heti vuoden 2017 alusta. Hankkeessa jatketaan Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan (Kaste) kuuluvan Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hankkeen (PPPR-hanke) kehittämistyötä. Vuosina 2013-2015 Varsinais-Suomen 20 kuntaa muodostivat Varsinais-Suomen Aikuiskaste hankeosion, joka päättyi 31.10.2015. Ainoastaan kaksi kuntaa jatkaa PPPR2-hankkeessa. Näin ollen 18 kunnassa kehittämistyö päättyy tilanteessa, jossa luotuja malleja ja lomakkeita on testattu käytännössä ja niistä on kerätty palaute, mutta jatkokehittäminen päättyy. Kuntien kokemus on, että kehittämistyötä pitää edelleen jatkaa. Tämän hankkeen avulla tuetaan kuntia edelleen uuden sosiaalihuoltolain mukaisessa asiakasprosessin ja siihen liittyvien lomakkeiden kehittämisessä, mikä aloitettiin Varsinais-Suomen Aikuiskaste-hankeosiossa. Tämän hankkeen lisäarvo jo aloitetun kehittämistyön jatkamiselle on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen vaikuttavuudessa ja sen osoittamisessa toimintakykymittareiden avulla. Samalla sekä työntekijät että asiakkaat tekevät rakenteellista sosiaalityötä. Uuden sosiaalihuoltolain

mukaista asiakasprosessia kehittämällä lisätään asiakkaan osallisuutta omassa asiakasprosessissaan sekä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella toimii samanaikaisesti ESR:n 5. toimintalinjaan kuuluva PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke, jonka tavoitteena on kehittää kuntien sosiaalisen kuntoutuksen ja yleisesti kuntoutuksen palveluja tukemaan osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien palveluja. Hankkeen hallinnoija on Rauman kaupunki, jonka kanssa on alustavasti keskusteltu yhteistyöstä hankkeiden välillä. Lisäksi Loimaan kaupunki hallinnoi Tilanne haltuun! Sosiaalisen osallisuuden ja palveluohjauksen hanketta vuosina 2015-2017. Tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen ja kokonaisvaltainen palveluohjauksen malli heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille ja aikuisille. Käsillä oleva osatoteutussuunnitelma täydentää edellisiä kuntoutumista ja työllistämistä tukevia hankkeita keskittymällä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kehittämiseen. Tähän hankkeeseen osallistuvat seuraavat Varsinais-Suomen kunnat: Perusturvakuntayhtymä Akseli (Masku, Mynämäki, Nousiainen) Kaarina Laitila Lieto Loimaa Naantali Parainen Raisio-Rusko Salo Turku Uusikaupunki b. tavoitteet 1. Sosiaalityön menetelmällinen kehittäminen perustoimeentulotuen käsittelyn siirryttyä Kelaan 2. Sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin kehittäminen 3. Sosiaalityön asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen c. osatoteuttajan rooli hankkeessa Hankkeen työntekijät sijoittuvat Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukseen (Vasso). Vasson rooli on toimia hanketyön koordinaattorina, kokoajana ja tiedon välittäjänä Varsinais-Suomen alueella. Hanketyöntekijät suunnittelevat ja ohjaavat konkreettisesti ja käytännössä kunnissa tapahtuvaa kehittämistyötä yhteistyössä kuntien osoittamien kehittämistiimien, vastuuhenkilöiden ja/tai mahdollisten vastuutyöntekijöiden kanssa. Vasson rooli työn koordinaattorina on myös lisätä sosiaalityön yhdenvertaisuutta hankkeeseen osallistuvien kuntien välillä jakamalla tietoa ja ohjaamalla työtä samaan suuntaan. Lisäksi hanketyöntekijät yhteistyössä kuntien kanssa hyödyntävät alueen oppilaitosten resursseja muun muassa käynnistettäessä kehittämistyöhön osallistuvien asiakkaiden ryhmätoimintaa sekä järjestettäessä ja organisoitaessa levittämistoimenpiteitä kuten esimerkiksi monialaisia seminaareja ja tapahtumia sekä selvitettäessä toiminnan edistymistä. d. osatoteuttajan hankkeeseen tuoma uutuus- ja lisäarvo Hanke ottaa käyttöön jo aiemmin kehitettyjä hyviä käytäntöjä ja menetelmiä, jolloin työ kohdistuu ensisijaisesti käyttöönottoon ja juurruttamiseen. Resursseja säästyy uuden suunnittelulta ja alkuvaiheen pilotoinnilta, jolloin hyvät käytännöt syventyvät. Hanke ennakoi ja toteuttaa vuoden 2017 alussa kunnissa tapahtuvaa muutosta ja antaa yksilö- ja ryhmätyön välineitä vaikuttavan sosiaalityön tekemiselle sosiaalihuoltolain mukaisesti. Hanke toteuttaa

täsmäkoulutusta muutosvaiheessa helpottamaan perustoimeentulotuen Kela-siirron vaikutuksia kuntien/alueen sosiaalityölle. Hanke jatkaa alueella vuoden 2015 lokakuussa päättyvää kehittämistyötä, joka on edistänyt merkittävästi uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin käyttöönottoa ja sen soveltamista. Päättyvän hankkeen palautteen ja arvioinnin jälkeinen kehittäminen on jäämässä kesken. Hanke edistää toimintakykymittareiden käyttöä sosiaalityön vaikuttavuuden osoittamiseksi osana uuden sosiaalihuoltolain mukaista asiakasprosessia. Hankkeen kehittämistyö toteutetaan yhteiskehittämisen idealla osallistamalla niin asiakkaita, kokemusasiantuntijoita kuin työntekijöitäkin. Testaus toteutetaan palvelumuotoilun ideologian tavoin nopeilla ja yksinkertaisillakin kokeiluilla, jonka jälkeen arvioidaan onnistumiset ja epäonnistumiset. 2. Toteutus ja tulokset (max 2-3-sivua) Toteutus a. toiminnan kuvaus 1. Sosiaalityön menetelmällinen kehittäminen perustoimeentulotuen käsittelyn siirryttyä Kelaan Menetelmien kehittäminen muodostuu uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin mukaisesti uusin ja vanhoin menetelmin. Lähtökohtaisesti toteutuksen ideana on, että sosiaalityön virastoaika on ohi. Tätä ideaa tukee perustoimeentulotuen siirtyminen Kelan hoidettavaksi. Menetelmien ja työtapojen kehittämisen tarkempi toteutus ja tavoitteet tarkentuvat kunkin kunnan ja alueen kanssa yhteistyössä hankkeen alkuvaiheessa. Hanketyöhön vaikuttaa kunnan koko ja toimintaympäristö. Menetelmien ja työtapojen kehittämisen toteutus aloitetaan kuntien kehittämistiimien, vastuuhenkilöiden ja /tai vastuutyöntekijöiden kuulemisella ja asiakaskokemuksen kartoittamisella siitä, mitkä ovat tärkeimpiä kehittämisen kohtia. Tämän jälkeen hanketyöntekijät benchmarkkaavat hyviä käytäntöjä ja tutustuvat tarvittavassa laajuudessa aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja selvityksiin, jotka taustoittavat toteutuksen suunnittelua. Hanketyöntekijät laativat toteutuksesta suunnitelman, johon kirjataan pilotoitavat menetelmät, pilotoijat, aikataulu, alustava toimintatapa sekä arvio siitä, mitä saadaan aikaan ja mahdolliset mittarit ennen pilotointia ja sen jälkeen. Kehittämistyö toteutetaan pilottiasiakasryhmissä, joiden määrä vaihtelee kuntakoon mukaisesti. Kaikkiaan hankkeeseen osallistuvia asiakkaita tulee olemaan vähintään 90. Suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa matkan varrella. Hanketyöntekijät kokoavat kokemuksia koko prosessin ajan ja dokumentoivat ne. Alla on kuvailtu esimerkinomaisia menetelmiä ja työtapoja, joita voidaan pilotoida hankkeen aikana. Selvitetään jokaisen kunnan keskeisiä paikallisia toimijoita ja foorumeita, joihin sosiaalityöntekijä ja/tai sosiaaliohjaaja jalkautuvat tekemään ennaltaehkäisevää työtä kuten ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalialan opiskelijat voivat osallistua ennaltaehkäiseviin tapahtumiin ja toimintamuotoihin järjestämällä esim. pop up-tapahtumia tai toimintaryhmiä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnalliset/alueelliset sosiaalialan julkisen ja kolmannen sektorin työntekijät ja toimijat. Kehitetään ja pilotoidaan erilaisia matalan kynnyksen vastaanottoja. Esimerkiksi avoin aamupäivä, jolloin asiakkaat eivät tarvitse ajanvarausta, ei asiakkuutta vaan työntekijä on paikalla ohjaamassa ja neuvomassa kuntalaisia, jotka paikalle saapuvat.

Hankkeeseen osallistuvissa kunnissa aloitetaan kotikäynnit kaikkien sosiaalityön asiakkaiden luo palvelutarpeen arviointia tehdessä. Kotikäynnit kuvataan toimintamalliksi, jossa kuvataan niiden sisältöä ja kehittämistarpeita. Etsitään kohtaamisen työvälineitä myös asiakasvastaanottojen ulkopuolelta. Esimerkiksi yhteydenotot asiakkaaseen puhelimitse tapaamisten välissä. Kehitetään ja pilotoidaan kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä asiakastyössä. Esimerkiksi työparityöskentelyssä tai monialaisessa yhteistyössä. Testaaminen toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kehitetään ja pilotoidaan ryhmätoimintaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen työvälineenä. Kuntien sosiaalityöntekijät kokoavat omista asiakkaistaan ryhmätoimintaan sopivia ja siitä hyötyviä asiakkaita, joiden kanssa toimintaa testataan ja mallinnetaan omaan kuntaan tai alueeseen sopivaksi. Sosiaalialan opiskelijat voivat toimia esimerkiksi ryhmien apuohjaajina. Ensisijaisena kohderyhmä ovat kehittämistoimintaan osallistuvat asiakkaat, järjestö- ja muut kolmannen sektorin, sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat sosiaalityön asiakkaat ja kohderyhmän kanssa työskentelevät sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattilaiset. Hankkeessa järjestettävät työntekijöiden teemoittaiset koulutukset tarkentuvat vuoden 2017 aikana toimeentulotuen siirryttyä Kelaan ja ne toteutetaan vuoden 2018 aikana. Millaiset asiakkaat jäävät kuntien sosiaalityöhön ja miten pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Millaiset asiakkaat yleisesti ottaen ohjautuvat Kelasta kuntien sosiaalityöhön? Hankkeen valmisteluvaiheessa on tuotu esille ainakin päihde- ja mielenterveysasiakkaat ja moniongelmaiset. Koulutus toteutetaan seminaareissa, jotka ovat avoimia sekä työntekijöille että asiakkaille ja niiden tuloksia levitetään myös laajemmalle yleisölle valituilla alueilla toteutettavissa pop up-tilaisuuksista (esim. yksi/2017 ja kaksi/2018). Pop-up-tilaisuuksien organisoinnissa ja toteutuksessa hyödynnetään oppilaitosyhteistyötä. Erilaisissa tapahtumissa, toiminnan toteuttamisessa sekä tulosten levittämisessä pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan monenlaisia ja luovia ratkaisuja kuten kuvan, videon, kirjoittamisen ja tarinallisuuden menetelmiä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnalliset/alueelliset sosiaalialan julkisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä sosiaalityön asiakkaat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat kuntapäättäjät ja kuntalaiset. Toimintakykymittareista järjestetään moniammatilliset alueelliset koulutukset, joissa on edustettuna kehittämiseen osallistuneiden asiakkaiden, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen ammattilaisten lisäksi myös kuntoutusalan ja terveydenhuollon toimijoita. Koulutusta toteutetaan yhteistyössä alueellisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon monialaisen yhteistyön toimijat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat sosiaalityön erityistä tukea ja monialaista osaamista tarvitsevat asiakkaat. 2. Sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin kehittäminen Uuden sosiaalihuoltolain tarkoituksena on muun muassa turvata yhdenmukaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut ja edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Alueellamme toimineessa Varsinais-Suomen Aikuiskaste-hankkeessa syntyi työvälineitä edellisten lain tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta työ jäi kesken. Tässä hankkeessa keskitytään erityisesti asiakkuuden alkuvaiheeseen palvelutarpeen arviointiin ja sen pohjalta asiakassuunnitelman laatimiseen. Palvelutarpeen arviointiin ja asiakasprosessiin yleisesti liittyvän kehittämistyön tarkempi toteutus ja tavoitteet tarkentuvat kunkin kunnan ja alueen kanssa yhteistyössä hankkeen alkuvaiheessa. Toteutuksen taustalla on koko kehittämistyön ajan sosiaalihuoltolaki ja sen tuoma kehys työskentelylle.

Kehittäminen kohdistuu työn sisältöön ja tarvittaessa tehtävärakenteisiin ja palvelurakenteeseen. Toteutus aloitetaan kuntien kehittämistiimien, vastuuhenkilöiden ja /tai vastuutyöntekijöiden kuulemisella ja asiakaskokemuksen kartoittamisella siitä, mitkä ovat tärkeimpiä kehittämisen kohtia asiakkuuden alkuvaiheessa, palvelutarpeen arvioinnissa ja sitä kautta asiakassuunnitelman laatimisessa. Tämän jälkeen hanketyöntekijät suunnittelevat yhdessä kehittämistiimien, vastuuhenkilöiden ja/tai vastuutyöntekijöiden kanssa kokeiltavia malleja ja ratkaisuja ongelmakohdille, joita pilotoidaan hankkeen aikana. Ratkaisuista ja malleista hanketyöntekijät laativat suunnitelman, johon kirjataan pilotoitavat asiat, pilotoijat, aikataulu, alustava toimintatapa sekä arvio siitä, mitä saadaan aikaan ja mahdolliset mittarit ennen pilotointia ja sen jälkeen. Suunnitelmaa muutetaan tarvittaessa matkan varrella. Hanketyöntekijät kokoavat kokemuksia koko prosessin ajan ja dokumentoivat ne. Hanketyöhön vaikuttaa kunnan koko ja toimintaympäristö. Tuetaan kuntia ja alueita palvelutarpeen arviointilomakkeen käytönotossa ja kirjaamisessa. Lomakkeisiin liittyvissä työntekijöiden palautehaastatteluissa nousi esiin muun muassa seuraavia asioita. Lomakkeessa on edelleen pieniä muutostarpeita. Sen on todettu olevan liian pitkä ja yksityiskohtainen, vaikkakin näitä pidetään myös sen hyötyinä. Monialaisen yhteistyön lupalomake voisi taas olla erilläänkin palvelutarpeen arviointilomakkeesta. Palvelutarpeen arviointilomake voisi toimia suoraan asiakassuunnitelman pohjana konkreettisestikin. Lisäksi asiakkaille voisi olla oma lomake, jonka he voisivat täyttää jo kotona valmiiksi ja joka käytäisiin yhdessä läpi työntekijän kanssa. Hankkeessa pureudutaan näihin haasteisiin tarkemmin ja etsien ratkaisua niihin. SHL 30.12.2014 / 1301, 36 : Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Kehitetään lomaketta tavalla, jolla se palvelee paremmin perheiden ja lähiyhteisöjen kanssa työskentelyä. Esimerkiksi Liedon perhepalveluyksikössä on jo aloitettu kehittämistyö, jolla tavoitellaan perheille ja muulle lähiyhteisölle sopivan lomakkeen ja työtavan mallintamista. Mallia levitetään ja hyödynnetään koko hankealueelle. SHL 30.12.2014 / 1301, 36 : Arviointia tehtäessä asiakkaalle on selvitettävä hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys on annettava siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Luodaan ohjeistus / ohjeistuksia asiakkuuden alkuvaiheeseen asiakasprosessin asiakaslähtöisyyden lisäämiseksi (tietojen vaihtoon suostuminen ja luvan antaminen, mitä kuuluu asiakkaan oikeuksiin, mikä on hänen asemansa asiakkaana asiakasprosessin eri vaiheiden aikana). Tällä tavalla tuotetaan tietoa asiakkaalle asiakkaan palveluymmärryksen pohjaksi, mikä edistää palvelun vaikuttavuutta ja asiakkaan aktivoitumista. (Virtanen, Suoheimo, Lamminmäki, Ahonen & Suokas 2011, 25-26.) Hankkeen alkuvaiheessa, viimeistään syksyllä 2016 järjestetään palvelutarpeen arvioinnin ja sen lomakkeen palauteseminaari, jossa käydään läpi kuntien ja alueiden kokemuksia, haasteita ja onnistumisia lomakkeen käytössä. Seminaari toteutetaan työryhmätyöskentelynä, jonka tuloksia viedään käytännön työhön hankkeessa. Seminaari on mahdollisuuksien mukaan monialainen siten, että siinä on sosiaalialan toimijoiden lisäksi edustettuna myös terveydenhuollon ja kuntoutusalan työntekijöitä sekä kokemusasiantuntijoita. Selvitetään ja mallinnetaan mahdollisuuksia hyödyntää palvelutarpeen arviointia asiakassuunnitelman pohjana konkreettisestikin. Palvelutarpeen arviointilomakkeen mallintamista sekä yhdistämistä asiakassuunnitelmaan on mahdollisuus arvioida esim. monialaisessa

opinnäytetyöryppäässä, jossa on mukana sosiaali- ja terveysalan amk ja/tai ylempi amk opiskelijoita. Lisätään kuntien työntekijöiden arviointiosaamista koulutuksen ja edellä mainitun kehittämistyön avulla. Selvitetään ja mallinnetaan sosiaalityöntekijän rooli erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla. Selvitetään myös sosiaaliohjaajan rooli arjen tukemisen, ohjauksen ja neuvonnan kannalta sekä se miten, toteutetaan palvelujen koordinointi ja yhteistyö asiakkaan verkostojen kanssa. Hankkeessa järjestettävä työntekijöiden teemoittainen koulutus tarkentuu vuoden 2017 aikana toimeentulotuen siirryttyä Kelaan ja toteutetaan vuoden 2018 aikana. Millaiset asiakkaat jäävät kuntien sosiaalityöhön ja miten pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Millaiset asiakkaat yleisesti ottaen ohjautuvat Kelasta kuntien sosiaalityöhön? Hankkeen valmisteluvaiheessa on tuotu esille ainakin päihde- ja mielenterveysasiakkaat ja moniongelmaiset. Koulutus toteutetaan seminaareissa, jotka ovat avoimia sekä työntekijöille että kehittäjäasiakkaille ja niiden tuloksia levitetään myös laajemmalle yleisölle valituilla alueilla toteutettavissa pop up-tilaisuuksista (esim. yksi/2017 lopulla ja kaksi/2018). Pop-up-tilaisuuksien organisoinnissa ja toteutuksessa hyödynnetään oppilaitosyhteistyötä. Erilaisissa tapahtumissa, toiminnan toteuttamisessa sekä tulosten levittämisessä pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan monenlaisia ja luovia ratkaisuja kuten kuvan, videon, kirjoittamisen ja tarinallisuuden menetelmiä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnalliset/alueelliset sosiaalialan julkisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä sosiaalityön asiakkaat. Toissijaisena kohderyhmänä ovat kuntapäättäjät ja kuntalaiset. Lisäksi hankkeessa testataan uuden sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman osana toimintakykymittaria / -mittareita. Työterveyslaitoksen Solmukoordinaatiohanke tarjoaa kehittämishankkeiden käyttöön työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmäksi Kykyviisarin. Kykyviisari soveltuu työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn arviointiin sekä muutoksen seurantaan. Kykyviisari tukee omaa tilannettaan arvioivan henkilön työ- ja toimintakykyä antamalla henkilökohtaista palautetta ja ehdottamalla jatkotoimia sekä ohjaamalla arvioijaa tai hanketoimijaa tuen antamisessa ja tavoitteiden asettamisessa. Myös mahdollisia muita toimintakykymittareita testataan kuntien ja alueiden tarpeiden mukaisesti (mm. AVAIN-mittari). Toimintakykymittareiden testaaminen edistää asiakasprosessin omaksumista ja asiakas- ja palvelusuunnitelmien kirjaamista sekä osoittaa sosiaalityön vaikuttavuutta samalla tuottaen rakenteellista tietoa päätöksentekoon. Toimintakykymittareiden avulla lisätään myös asiakkaiden osallisuutta asiakasprosessissa sekä selkeytetään sitä, mikä asiakkaiden keskeisin ongelma on, millaisia ratkaisuja siihen tarvitaan ja mistä siihen saa tukea ja apua. Näiden tietojen avulla pystytään ohjaamaan asiakasta myös paremmin kohti työllistymistä. Testaukseen osallistuvat valitut pilottiasiakkaat. Tarkemmat pilottiasiakkaiden määrät valitaan kuntakohtaisesti hankkeen alkuvaiheessa. Toimintakykymittareihin liittyvän kehittämistyön tarkempi toiminta ja tavoitteet tarkentuvat kunkin kunnan ja alueen kanssa yhteistyössä hankkeen alkuvaiheessa. Hanketyöhön vaikuttaa kunnan koko ja toimintaympäristö. b. kohderyhmä -hankkeen välittömät kohderyhmät Sosiaalityön asiakkaat (ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta erityisesti) ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat.

-hankkeen välilliset kohderyhmät Asiakastyötä tekevät kuntien ja terveydenhuollon sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat, jotka toteuttavat käytännön asiakaspinnassa tapahtuvaa kokeilutoimintaa sekä kolmannen sektorin toimijat. Rakenteellisen työn tasolla myös päätöksentekijät sekä sote-alueen toimijat. c. aikataulutettu toteutussuunnitelma (sis. mahd. mukaan myös tiedotus ja arviointi) Aikataulutus tarkkuustasolla (kevät 2016/syksy 2016 jne. hankeaika 3 v.) Syksy 2016 Hankkeen aloitus hallinnollisesti sekä hankkeeseen osallistuvien kuntien ja työntekijöiden organisoituminen kehittämistyöhön. (työpanokset, kehittämistiimit ja -työntekijät) Aikataulutetun toteutussuunnitelman laatiminen. (Mitä tehdään, milloin tehdään, kuka tekee, pilotoinnin kesto, yhteistyötarpeet jne.) o Valitaan pilotoivat menetelmät ja työtavat ja kirjataan ne aikataulutettuun toteutussuunnitelmaan. o Järjestetään palauteseminaari sosiaalihuoltolain mukaisen asiakasprosessin alkuvaiheesta ja erityisesti palvelutarpeen arvioinnin kokemuksista työryhmätyöskentelynä. Sisällytetään seminaarin tuotokset aikataulutettuun toteutussuunnitelmaan. o Toteutussuunnitelmaan sisällytetään toimintakykymittareiden testaus ja käyttöönotto osana menetelmien pilotointia ja asiakasprosessin kehittämistä. o Valitaan sopivat 3. sektorin ja järjestökumppanit yhteistyöhön ja kirjataan järjestöjen kanssa tehtävä kehittämistyö toteutussuunnitelmaan. Oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön käynnistäminen (ryhmäohjaus, opinnäytetyöt, seminaarien organisoinnit jne.). Käynnistetään kehittämistyötä. Kevät 2017 Syksy 2017 Jatketaan aikataulutetun toteutussuunnitelman laatimista tarpeen vaatiessa. (Mitä tehdään, milloin tehdään, kuka tekee, pilotoinnin kesto, yhteistyötarpeet jne.) Aloitetaan kehittämistyö aikataulutetun toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Laaditaan tavoitteeseen 2 liittyvää materiaalia asiakasprosessin eri vaiheiden tueksi. Järjestetään arviointiosaamiseen lisäämiseen liittyvää koulutusta. Järjestetään toimintakykymittareiden käyttöön liittyvää koulutusta. Tuotetaan raporttia siitä, mitä hankkeeseen osallistuvien kuntien sosiaalityö on vuoden 2017 alusta alkaen. Raporttia voidaan käyttää myös rakenteellisen välineenä kuntien päättäjille sekä levittämis- ja juurrutustyöhön. Kevät 2018 Syksy 2018 Jatketaan kehittämistyötä tarpeen vaatiessa vielä kevään 2018 aikana. Järjestetään koulutuksia niistä teemoista, jotka katsotaan tarpeelliseksi mm. hankkeen luoman uudenlaisen sosiaalityön näkökulmasta Juurrutetaan ja varmistetaan uudenlaisen sosiaalityön toteuttaminen hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja levitetään tietoa hankkeen tuloksista muihin kuntiin ja alueelle. Kootaan hankkeen tulokset, raportoidaan ne ja julkaistaan raportteina tai verkkosivustolla. Tulokset- osahankkeen tuottamat raportit, aineistot jne. sekä muu materiaali, jota hankkeessa hyödynnetään 1. Hankkeen jälkeen kunnissa tehtävän sosiaalityön menetelmät, mukaan lukien ohjaus ja neuvonta, ovat

monipuolisia ja niiden käyttö pystytään osoittamaan. Tulosta mitataan hankkeen alussa ja lopussa tehdyn työntekijöiden kyselyn avulla sekä kuntien käytössä olevien uusien toimintatapojen määrällä. Menetelmien tueksi on syntynyt toimivia yhteistyöverkostoja alueelle. 2. Menetelmien vaikuttavuutta voidaan osoittaa toimintakykymittareiden avulla. Tulosta mitataan toimintakykymittareiden käyttöönotolla ja niiden osoittamalla tuloksella. 3. Työ on jalkautuvaa ja asiakkaille tarjotaan myös matalan kynnyksen periaatteella neuvontaa ja ohjausta. Tulosta mitataan jalkautuvan työn sisällöllä ja määrällä hankkeen lopussa. 4. Sosiaalityön rooli ennaltaehkäisevänä työnä on täsmentynyt. Tulosta mitataan asiakkuuksien määrällä. 5. Palvelutarpeen arvioinnista on tullut selkeä työväline kuntien sosiaalityöhön ja asiakkaiden osallisuus omassa palveluprosessissaan on lisääntynyt. Palvelutarpeen arvioinnista kertynyttä tietoa käytetään selkeämmin asiakassuunnitelman pohjana. 6. Alkuvaiheen arviointiin ja siihen liittyvään osaamiseen keskittymällä asiakkaat ohjautuvat nopeammin oikeiden palveluiden piiriin. Tulosta mitataan asiakkaiden subjektiivisen kokemuksen perusteella. Lähteet: Virtanen, P. Suoheimo, M. Lamminmäki, S. Ahonen, P. & Suokas, M. 2011. Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/2011. KUSTANNUKSET Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk 2016 2017 2018 Yhteensä 1Yhteensä Kustannusten perustelut 2 Ostopalvelut Kustannus 2016 2017 2018 Yhteensä 2 Yhteensä Kustannusten perustelut 3 Muut kustannukset Kustannus 2016 2017 2018 Yhteensä

3 Yhteensä Kustannusten perustelut 4 Flat rate Kerroin 2016 2017 2018 Yhteensä 17.00 % 4 Yhteensä 1-4 Hankkeen kustannukset 1-4 Yhteensä 2016 2017 2018 Yhteensä Rahoitus 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Yhteensä 2016 2017 2018 Yhteensä 2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2016 2017 2018 Yhteensä 2.2 Yhteensä 3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2016 2017 2018 Yhteensä 3.2 Yhteensä 4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus Rahoitus 2016 2017 2018 Yhteensä 4.2 Yhteensä A + B Rahoitus yhteensä 2016 2017 2018 Yhteensä A + B Yhteensä

12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkinaaseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Alle 25- vuotiaita 20 20 25-29- vuotiaita 20 10 30 30-54- vuotiaita 20 20 Yli 54- vuotiaita 20 20 Yhteensä 90 Joista naisia 40 Yhteensä 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Yhteensä Lähiopetuspäiviä 20 Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai 60 konsultointipäiviä Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä 80