TANSSIAISET HUKAN SYYSMARKKINOILLA 2006 Gaucelm de Chambonnieres / samu.virokannas@iki.fi SISÄLTÖ 1. Esipuhe 9. Gresleyn tanssit (Englanti, n. 1500) 2. 1400-luvun italialaiset tanssit 10. Lebens Disinens 3. Amoroso 10. Prenes a Gard 4. Anello 11. Talbott 4. Colonnese 12. Inns of Courtin almainet 5. Lioncello Vecchio 12. The Black Almaine 6. Petit riens 12. Madam Soslia Almaine 7. 1400-luvun burgundilaiset basse danset 13. The New Almaine 8. Alenchon 14. The Old Almaine 8. La Danse de Cleves 14.Helppo tanssi F.Caroson Il Ballarinosta (1581) 15. Ballo del Fiore ESIPUHE Tämän ohjevihkosen tarkoituksena on toimia pienen tanssioppaan ja tanssien kulun kertovien lunttilappujen välimuotona. Jätän historialliset huomautukset yms. vähäisiksi, ja tanssikuvaukset (etenkin eräät askeltekniset ohjeet) ovat enemmän tai vähemmän yksinkertaistetut. Mielestäni nämä ohjeet ovat riittävät sosiaaliseen tanssimiseen tyypillisissä SCA-tapahtumien tanssiaisissa, mutta enimmäkseen jätän tästä vihkosesta pois perustelut, miksi olen tehnyt tai suosin juuri tällaisia renessanssitanssien rekonstruktioita. Gresleyn tansseja en ole itse ehtinyt tutkia riittävästi, joten niiden osalta tukeudun lähinnä Caitlin Webbin tulkintoihin; muut rekonstruktiot ovat omiani. Monet yksityiskohdat on kuvattu renessanssitanssilähteissä niin epämääräisesti tai viitteellisesti, että lähteitä voidaan tulkita useilla erilaisilla mutta historiallisesti uskottavilla tavoilla. Sitä paitsi lähteet vaikenevat monista asioista. Tämän seurauksena samoista askelista ja tanssien koreografioista on olemassa erilaisia tulkintoja. Lisäksi SCA:ssa ja seuran ulkopuolella on kehitelty sellaisia muunnelmia, jotka eivät vastaa
1400-LUVUN ITALIALAISET TANSSIT 1400-luvun loppupuoliskon suurimmat Pohjois-Italiassa vaikuttaneet tanssimestarit ovat Domenico da Piacenza, Guglielmo Ebreo (joka myöhemmin otti nimekseen Iohannis tai Giovanni Ambrosio) ja Antonio Cornazano. Heildän kirjoittamissaan tanssioppaissa esitellään laajasti tanssin teoriaa sekä lukuisia tanssikuvauksia. Eri käsikirjoituksissa on hieman erilaisia verioita samoista tansseista - jos siis olet tottunut tanssimaan jotain eri tavalla kuin tässä vihkosessa opastan, se saattaa johtua siitä, että tanssimasi versio perustuu johonkin toiseen käsikirjoitukseen kuin nämä. Internetissä on jonkin verran hyviä toisen käden lähteitä 1400-luvun italialaisista tansseista (esim. Vivian Stephensin ja Monica Cellion Joy and Jealousy -kirjan verkkoversio osoitteessa http://sca.uwaterloo.ca/~praetzel/joy-j-book/), mutta jos olet kiinnostunut tutkimaan tansseja itse, suosittelen hankkimaan William Smithin kaksiniteisen teoksen Fifteenth century dance and music. Smithin ykkösosassa on kolmen tärkeimmän käsikirjoituksen transkriptio sekä englanninkielinen käännös. Kakkososassa on kaikissa säilyneissä käsikirjoituksissa kuvatut tanssiversiot alkukielellä ja kunkin tanssin kuvaus ja selityksiä englanniksi, mutta ei varsinaisia tarkkoja käännöksiä. Barbara Spartin kääntämä ja toimittama Guglielmon tanssiopas De practica seu arte tripudii on helpommin saatavilla ja halvempi, mutta se sisältää vain yhden 1400-luvun italialaisen tanssilähteen. 1400-luvun italialaistanssien kaksi päätyyppiä ovat bassadanza (mon. bassedanze) ja ballo (mon. balli - sana tarkoittaa tietyn tanssit
hyvin viitteellisesti, joten tulkintoja on erilaisia. Joillakin on ruma tapa keikutella ja pyöritellä olkapäitään, mutta minusta moinen ei sovi hovitansseihin. Movimentot esiintyvät usein pareittain, esim. siten että ensin mies tekee movimenton ja sitten nainen vastaa, mikä viittaa vahvasti siihen, että liikkeen tarkoitus on olla kommunikoiva. piva (mon. pive): nopea doppio ripresa (mon. riprese): sivuaskel yläkautta. Nouse päkiöille ja samalla siirrä toista jalkaa sivulle, sitten tuo toinen jalka viereen ja laskeudu alas. Ripresat esiintyvät usein pareittain (vas., oik.) mutta eivät aina. Ripresa kestää koko tahdin - liikkeen jatkuvuuden takia ripresaa ei pitäisi tehdä liian nopeasti, vaan alas laskeudutaan vasta viimeisellä iskulla. riverenza: Polvistuminen. Siirrä vasenta jalkaa suoraan taakse (ei ristiin) ja polvistu pitäen selkä pystysuorassa, sitten nouse ylös ja tuo vasen jalka oikean viereen. Paino jää edelleen oikealle. Polvistumisen tulisi olla melko syvä, ja joissain tapauksissa maahan asti eli siten, että vasen polvi hipoo lattiaa. saltarello (mon. saltarelli): hyppyaskelikko, doppio jonka lopuksi hypähdys paikallaan. Toinen jalka (oikea, jos ensimmäinen askel oli vasen) jää ilmaan hieman toisen jalan eteen. Kuusijakoisessa musiikissa askelten ajoitus on sama kuin doppiossa eli 1-3-4. sempio (mon. sempii): askel päkiän kautta kokojalalle. (Älä laita kuitenkaan liikaa painoa kantapäälle, sillä se voi rikkoa liikkeen jatkuvuuden). Yksi sempio kestää puoli tahtia. Varhaisitalialaiset tanssimestarit käsittelevät askelten koristelua ja improvisoivaa muuntelua. Jälkimmäiselle ei tässä ohjevihkosessa ole tilaa, mutta koristelusta on hyvä muistaa yläruumiin kääntäminen etenevissä askelikoissa. (Guglielmo kutsuu tätä manieraksi, Cornazano käyttää termiä campeggiare). Käännä sen puolen kylkeä ja olkapäätä kevyesti taakse, jonka puoleinen jalka aloittaa askelikon; pysy lievästi kääntyneenä koko askelikon ajan, siis älä kääntyile doppion joka askeleella. AMOROSO, ballo kahdelle 12 pive, aloittaen normaaliin tapaan vasemmalla. (Kahden hengen Amoroso on kuvattu kahdessa käsikirjoituksessa. Yksi niiden eroista on se, että toisessa tehdään aluksi vain 8 pivaa. Hukan syysmarkkinoilla soitetaan 12 pivan versio.) Mies yksin 2 sempii, piva, 3 sempii (ns. A-kuvio) Nainen miehen luo samoin askelin. Mies 3 pive,1 sempio (ns. B-kuvio) Nainen samoin. Mies 2 sempii, piva, 3 sempii, lopussa käännös kasvokkain. Molemmat riverenza. Mies takaisin 3 pive ja sempio. (Huom. olkaa tarkkoina tahdistuksen kanssa. Riverenza helposti venyy liian pitkäksi.) Nainen tekee saman kuin mies edellä eli A-kuviolla jonnekin, riverenza yhdessä, B-kuviolla takaisin - mutta väärälle puolelle eli miehestä katsoen vasemmalle. Kun nainen on tehnyt kaksi pivaa, mies liittyy viimeiseen pivaan ja sempioon (kaartaen hieman vastaan naista). Tanssi alkaa alusta, ja tällä kertaa nainen tekee kaiken ensin ja mies palaa lopuksi alkuperäiselle puolelle tavanomaiseen tanssiotteeseen. 3
ANELLO, kaksi paria Alkuasetelma: toinen pari muutaman askeleen etummaisen parin takana, miehet vasemmalla, naiset oikealla. Vaihtoehtoisesti takapari voi olla päinvastaisilla paikoilla, nainen vasemmalla, mikä johtaa erilaiseen lattiakuvioon. Jälkimmäinen asetelma on hieman helpompi. 8 saltarelli. Etummaiset kääntyvät viimeisellä saltarellolla muita kohti. Miehet movimento. Naiset movimento. Miesten paikanvaihto 2 saltarelli. Naiset movimento. Miehet movimento. Naisten paikanvaihto 2 saltarelli. Miehet movimento. Naiset movimento. Miehet paikoillaan täysi ympyrä vastapäivään doppiolla. Naiset movimento. Miehet movimento. Naiset paikoillaan täysi ympyrä vastapäivään doppiolla. Miehet 4 pive ulkokautta parin takaa toisen miehen paikalle. Etummainen mies menee naisten välistä ensin. (Jos aloitusmuodostelmassa takanainen oli vasemmalla, miesten reitit eivät risteä eli miehet vain kiertävät myötäpäivään parinsa takaa toisen miehen paikalle.) Naiset 4 pive samalla tavalla. Miehet movimento. Naiset movimento. Uudestaan miehet movimento. Naiset movimento. Miehet (pieni) ripresa oikealle. Tanssi alkaa alusta, ja tällä kertaa naiset tekevät kaiken ensin ja vain naiset tekevät lopussa ripresan. COLONNESE, kolme paria Alkumuodostelmana kolme paria jonossa. Näissä ohjeissa A tarkoittaa etummaisia, B keskimmäisiä ja C takimmaisia tanssijoita. I osa, tahtilajina saltarello (6/8) movimento, 16 saltarelloa aloittaen vasemmalla. (Tanssikuvauksessa ei ole mainittu movimentoa, mutta koska useissa muissa balloissa saltarellojakson alussa on movimento, täytin ensimmäisen tahdin movimentolla; musiikkia on 17 tahtia, mutta saltarelloja tehdään 16. II osa, tahtilajina bassadanza (6/4) A-pari ei tee mitään.b-ja C-pari tekee samanaikaisesti eri asioita. B-pari: oikeat kädet, paikanvaihto 2 sempii, 1 doppio (alkaen vas.). Sitten vas. kädet ja takaisin samoilla askelilla (alkaen oikealla), lopuksi riverenza kasvokkain. Samaan aikaan C-pari pujottelee B- ja A-parien välistä muodostelman alkupäähän askelin 2 sempii 4 doppii. Nainen päätyy vasemmalle puolelle ja mies oikealle. Mahdollisia reittejä on useita, tässä yksi selkeä esimerkki: C:t eroavat, kiertävät B:iden takaa omilta puoliltaan, menevät ristiin A- ja B-parin välissä, lopuksi A:iden takaa "väärille" paikolle. Sitten C-pari ei tee mitään, A:t vaihtavat paikkoja B:iden pujotellessa. Toistetaan vielä kerran, minkä jälkeen parit ovat alkuperäisessä järjestyksessä, mutta naiset vasemmalla puolen (ja koko muodostelma on siirtynyt eteenpäin). 4
III osa, pivakierrokset (2/4) Miehet kiertävät parinsa kolmella pivalla (alkaen vas.). Naiset pysyvät paikallaan. Sitten naiset kiertävät miesten pysyessä paikallaan. (Jos 3 pive ei tunnu riittävän koko kierrokseen, tätä jaksoa voi helpottaa siten, että miehet kiertävät vain parinsa toiselle puolelle ja sitten naiset vastaavasti puoli kierrosta. Kuitenkin samassa muodostelmassa kaikkien on kierrettävä samalla tavalla, jotta muodostelma ei hajoaisi.) IV osa, quadernaria (4/4) Miehet movimento. Naiset movimento. Taakse, parista poispäin doppio oikealla. Parin luo vas. doppiolla pyörähtäen. Tanssi alkaa alusta, mutta tällä kertaa alkumovimenton ja 16 saltarellon sijaan tehdään 17 saltarelloa, aloittaen oikealla (joka on vapaa loppudoppion jälkeen). Pujotteluosuudessa miehet päätyvät takaisin vasemmalle puolelle ja naiset oikealle. Naiset tekevät ensin pivakierroksen ja loppuosan movimenton. LIONCELLO VECCHIO, kahdelle (Domenicon versio) Tässä esitelty kahden hengen Leoncellon versio on rekonstruktio Domenico da Piacenzan tanssista nimeltä Lioncello vecchio (vecchio=vanha). Se on hieman erilainen kuin Guglielmo Ebreon vastaava tanssi nimeltä Leoncello (ilman lisämääreitä). Lisäksi samantapaisesta kolmen hengen tanssista nimeltä Leoncello novo (novo=uusi) on eri versiot Domenicon ja Antonio Cornazanon tanssioppaissa. Muodostelmana pari, tavanomainen käsiote. I osa, tahtilajina quadernaria eli 4/4 6 saltarelli Mies movimento. Nainen vastaa. Mies pyörähtää oikealla saltarellolla naisen edestä tämän oikealle puolelle ja kääntyy tanssisuuntaan Nainen movimento. Mies vastaa. Nainen pyörähtää miehen toiselle puolelle oikealla saltarellolla ja kääntyy tanssisuuntaan. II osa, hippaleikki (edelleen 4/4) Mies yksin 4 sempii, 1 doppio. Sitten nainen miehen luo samoin askelin. Mies 3 contrapassi, kaikki vasemmalla. Sitten nainen miehen luo samoin askelin. Tahdistaminen ei ole yksinkertaista. Nelijakoista musiikkia on kaksi tahtia eli 8 iskua, ja kussakin kolmesta contrapassosta on neljä liikettä. Yksi tapa ratkaista ajoitus on tehdä kaksi liikettä yhden iskun aikana lukuunottamatta kunkin contrapasson ensimmäistä askelta, joka vie koko iskun: 5
1) vasen askel eteen &) - - - 2) oikea askel eteen (vasemman jalan ohi) &) vasen askel 3) oikea jalka vasemman kantapään viereen. &) Toinen contrapasso alkaa: vasen askel. 4) - - - &) oikea askel 5) vasen askel &) oikea jalka vasemman kantapään viereen. 6) Kolmas contrapasso alkaa: vasen askel. &) - - - 7) oikea askel &) vasen askel. 8) oikea jalka vasemman kantapään viereen. &) Viimeisen iskunpuolikkaan voi jättää huomiotta. Tällä tavalla liikkeet tehdään musiikin rytmin vastaisesti, mikä sopii askelikolle, joka sananmukaisesti tarkoittaa vasta-askelta. Hieman vähemmän sujuva mutta helpompi vaihtoehto on tehdä yksinkertaisesti kaksi liikettä kullakin iskulla (pivan tahtiin siis) ja odottaa lopuksi puoli tahtia. III osa, bassadanza (6/4) Mies yksin 2 sempii ja 2 doppii. Sitten nainen miehen luo samoin askelin. Yhdessä normaalissa käsiotteessa 2 riprese (vas., oik.) Yhdessä 2 sempii, 2 doppii, 2 riprese. Loppuhuipennus (4/4) Mies movimento. Nainen movimento. (Movimentojen välillä on tauko, joka luo viehättävää jännitettä tanssin loppuun.) PETIT RIENS, kolmelle Ranskankielisestä nimestään huolimatta tämä tanssi on italialainen (ainakin sellaisena kuin se tunnetaan): Giovanni Ambrosio kuvaa sen kirjassaan De practica seu arte tripudii (n. 1470), ja askelikot ovat samat kuin muissa varhaisitalialaisissa tansseissa. Lisäksi se on varsin erilainen kuin mikään tunnettu ranskalainen tanssi. Ambrosio kuitenkin kutsuu sitä "ranskalaiseksi balloksi" (ballo franchese). Barbara Sparti on ehdottanut, että ballo franchese on saattanut olla sellaisten tanssien yleisnimike, jotka ovat kauttaaltaan nopeassa piva-tahtilajissa; alkuperäislähteissä vain Amoroso ja Petit riens on määritelty ballo francheseksi, ja ne ovat myös ainoat tanssit, joiden musiikki on kauttaaltaan piva-tahtilajissa. (Toisaalta kolmen hengen Amorosoa ei ole nimikoitu ranskalaiseksi mutta kahden hengen versio on.) Petit riens on kolmen hengen tanssi. Tavanomainen muodostelma on rivi, mutta tanssi toimii myös jonomaisena ketjuna. Näissä ohjeissa A tarkoittaa vasemmanpuoleista, B keskimmäistä ja C oikeanpuoleista tanssijaa. 6
Aloitus: 16 pive Hippaleikki: A yksin 4 pive. Sitten B A:n luo 4 pive. Lopuksi C 4 pive. A yksin doppio. Sitten B doppio A:n luo. Lopuksi C doppio. Polvistumiset ja kolmio: A ja B riverenza toisilleen. B ja C riverenza. Kaikki yhdessä riverenza. Sitten kaikki vas. doppio taakse (poispäin muista, kolmioksi). Takaisin oik. doppio. Loppu: 2 riprese (vas., oik.). Doppio kääntyen paikallaan vastapäivään. Jos tilaa on vähän, voi kääntyä vain puoli kierrosta; siinä tapauksessa A:sta tulee C ja päinvastoin. (Lopun ripresat ovat nopeita. Yksi ripresa kestää yhden tahdin, kuten normaalisti, mutta piva-tahtilaji on nopea). Lopuksi paino jää vasemmalle, mutta kun tanssi toistetaan alusta, aloitusjalka on kuitenkin vasen ja painonvaihdolle ei ole erillistä aikaa. 1400-LUVUN BURGUNDILAISET BASSE DANSET Basse danset ovat juhlavan rauhallisia kulkuetansseja. Kaksi päälähdettä 1400-luvun lopusta ovat ns. Brysselin käsikirjoitus (transkriptio sekä englanninkielinen esittely osoitteessa http://caagt.rug.ac.be/~vfack/ihdp/brussels.html) ja M. Toulouzen julkaisema L'art et instruction de bien danser (näköispaino http://www.pbm.com/~lindahl/toulouze/). Muutamia muitakin lähteitä on, osa 1500-luvun alusta. Myös Thoinot Arbeau kertoo Orchesographiessa (1589) basse dancesta, ja vaikka se selvästi on sukua varhaisemmalle basselle, se on kuitenkin erityyppinen, mikä heijastaa basse dansen muuntumista ajan kuluessa. Seuraavat ohjeet pätevät vain varhaisempaan basse danseen, ei Arbeaun versioon. Italialainen bassadanza on askelikkojen ja lattiakuvioiden osalta erilaista kuin burgundilainen basse danse, mutta musiikillisesti ne ovat samanlaisia. Yleensä tietyllä basse dansella ei ole tiettyä melodiaa, vaan musiikissa on vain oltava tanssiin sopiva määrä tahteja. Niissä lähteissä, joissa on mukana nuotteja, on enimmäkseen vain tenorinotaatiota eli pitkiä tasapituisia nuotteja. Muusikot mitä todennäköisimmin improvisoivat pitkien tenoriäänten päälle melodiankulkuja. Jos musiikki tuntuu vaikealta, keskity lyömäsoittimiin, jos niitä on, tai taustalla kuuluviin pitkiin ääniin. Rytmiä laskiessasi älä kuitenkaan unohda, missä vaiheessa tanssi on, sillä melodiasta sitä ei välttämättä kuule, toisin kuin monissa muissa tanssityypeissä. Basse dansejen askeleet ja niiden standardilyhenteet: r = desmarche: Askel taakse yläkautta, sulje tuomalla toinen jalka viereen. Yksittäinen desmarche tai useamman desmarhen sarjasta ensimmäinen tehdään aina oikealla jalalla. Jokaisen basse dansen alussa oleva desmarche tehdään huomionosoituksena parille (vrt. reverence-tervehdys). b = branle: vasen jalka hieman vasemmalle päkiän kautta kokojalalle, sitten paino takaisin oikealle. s = simple: askel eteen. Simplet esiintyvät aina pareittain: ensimmäinen iskulla 1, toinen iskulla 4. d = double: kolme askelta päkiöillä. Askeleet bassadanzan tapaan iskuille 1, 3 ja 4 (tai vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan 1, 3 ja 5). Yksittäinen double tai usean doublen sarjassa ensimmäinen alkaa aina vasemmalla. Kaksi simpleä tai yksi mikä tahansa muu askel kestää yhden tahdin (6 iskua eli yhden pitkän tenorinuotin ajan). 7
Basse danseja on kahdenlaisia: säännöllisiä ja epäsäännöllisiä. Molemmat alkavat desmarchella (oik.) ja branlella (vas.). Tämän avauskuvion jälkeen säännöllisissä basseissa on jaksoja, jotka noudattavat seuraavaa kaavaa: 2 simpleä (vas., oik.). Sitten 1, 3 tai 5 doublea ja joko 2 simpleä (oik., vas.) tai ei simplejä doublejen jälkeen. 1 tai 3 desmarchea (alkaen oik.), ja lopuksi branle (vas.). Epäsäännölliset eivät noudata tätä rakennetta (kuten eivät myöskään bassadanzat). ALENCHON, miltei säännöllinen basse danse r b / ss d r (Huom. ei branlea tämän jakson lopussa) / ss ddd ss rrr b / ss d ss rrr b / ss ddd ss rrr b / (Tämä Hukan syysmarkkinoilla tanssittava Alenchonin versio on kuvattu Brysselin käsikirjoituksessa. Myös Toulouzin kirjassa on Alenchon-niminen basse danse, mutta se on erilainen ja siinä on yksi tahti enemmän, eli sama musiikki ei käy molempiin). LA DANSE DE CLEVES, epäsäännöllinen basse danse La danse de Cleves on epäsäännöllinen burgundilainen basse danse, joka on kuvattu ns. Brysselin käsikirjoituksessa. Epäsäännölliseksikin basseksi La danse de Cleves on poikkeava, koska siinä on etenevien osien lisäksi erityisiä lattiakuvioita. Lisäksi epätavallista on se, että käsikirjoitukseen on merkitty koko melodiakulku pelkkien pitkien tenoriäänten sijaan. Tanssin alkuosa on esitetty tavanomaiseen tapaan askelikkojen lyhenteillä. Toinen osa, ns. liljakuvio, on selostettu sanallisesti. Tämän jälkeen teksti katkeaa, mutta jäljempänä toisella sivulla olevan katkelman oletetaan kuuluvan La danse de Clevesiin. Siinä kuvataan se kuvio, joka on tapana tulkita sydämen muotoiseksi. Näiden kahden tekstikatkelman välistä vaikuttaa puuttuvan jotain, ja melodiakulun kannalta luonteva tulkinta on, että väliosio on neljän tahdin pituinen. Sydänosuuden jälkeen musiikkia on vielä 4+4 tahtia. Tässä rekonstruktiossa väliosio on täytetty ainoalla mahdollisella neljän tahdin säännöllisellä basse danse -kuviolla ja loppuun olen sijoittanut yhden mahdollisista kahdeksan tahdin säännöllisistä kuvioista. Aloitus: R b, eteen ss ddd ss, taakse double Vaakunalilja: Nainen kiertää oikealle pienen ympyrän (liljan oik. lehden) askelin ss d. Samalla mies kävelee kukan vartta pitkin eteenpäin kahdella simplellä ja palaa paikalleen takaperin doublella. Sitten nainen tekee kuten mies edellä, ja samalla mies kiertää vasemmalle askelin ss d. Väliosio: ss d r b Sydämet: Mies vasemmalle etuviistoon ja nainen oik. etuviistoon ss, sitten molemmat kaartavat doublella kohti paikkaa, josta simplet alkoivat. Sydänkuvio toistetaan toiseen suuntaan, minkä jälkeen tanssijat ovat jälleen kasvot alkuperäiseen suuntaan. Loppu: ss ddd rrr b 8
GRESLEYN TANSSIT (Englanti, 1400-1500-luvun taite) N. vuoteen 1500 ajoitettu Gresleyn käsikirjoitus löydettiin vasta 1980-luvulla (ja julkaistiin transkriptiona vasta 1996 The Royal Musical Associationin Research chronicle -lehden numerossa 29). Se on muistikirja, jossa on mm. tutkielmia kädestäennustamisesta, latinankielisiä rukouksia sekä tanssiohjeita ja melodioita. Vain kahdeksan tanssiin on sekä koreografia että nuotit. Internetissä on katelmia tekstistä ja erinäisiä tulkintoja, esim. Letter of Dance -lehdessä sivulla http://www.pbm.com/~lindahl/lod/vol5/gresley.html. Valitettavasti muistikirjan tanssiosuudessa ei kuvata askeltekniikkaa. Askelten nimien, musiikin rytmityksen ja koreografioiden perusteella on tehty oletuksia siitä, miten askeleet tulisi tehdä, mutta lähdetekstin luonteesta johtuen tulkintoja todennäköisesti on hyvinkin erilaisia. Nämä ohjeet perustuvat lähinnä Cait Webbin rekonstruktioihin (ks. vanhan musiikin yhteyeiden Misericordia ja Gaïta tekemän Eschewynge of Ydlenesse -CD:n liitevihko). Lebens disinensissä, Talbottissa, and Prenes a gardissa käytettävät askeleet: brawle: lyhyt sivuaskel vasemmalle, sitten paino takaisin oikealle (kuten basse dansejen branle). double: kolme askelta päkiöillä mutta ei liian korkealla. rake: suljettu vinoaskel vasemmalle tai oikealle etuviistoon. retrett: suljettu askel taakse (vrt. trett). (Huom. joissain tanssikuvauksissa sana retrett voi tarkoittaa suuntaa askelikon sijaan). singlis: yksi askel päkiän kautta kokojalalle. Jalanliike on hitaahko liike, sillä siihen kuluu sama aika kuin rakeen, trettiin ja retrettiin, jotka kestävät yhtä kauan mutta suljetaan tuomalla toinen jalka painottomana viereen. trace: ei askelikko vaan tanssin alkujakso, jossa käytetään rytmistä riippuen doubleja, pivoja tai saltarelloja. Piva ja saltarello ovat 1400-luvun italialaisia askelia eikä niitä mainita Gresleyn käsikirjoituksessa. Hyvin monissa italialaistansseissa on tanssin alussa pivoja tai saltarelloja. Jotkut Gresleyn tansseista ovat muistuttavat musiikillisesti italialaisia balloja, ja koreografioissakin on havaittavissa jossain määrin samankaltaisia piirteitä. Tämän takia joidenkin Gresleyn tanssien traceosuuden tulkintoihin on lainattu askelia Italiasta, mutta tätä on pidettävä alustavana hypoteesina. * piva: kuin double mutta nopea * saltarello: kolme askelta ja hypähdys paikallaan trett: suljettu askel eteen (Vrt retrett) Brawle ja double kestävät yhtä kauan (yhden tahdin). Singlis, rake, trett ja retrett ovat kestoltaan tästä puolet. 9
LEBENS DISINENS (myös kirjoitusasuissa Lubens discuneus, or Ly distonys) Lebens disinens on helppo Gresley-tanssi kahdelle. Alkuperäiskuvauksessa viitataan kumpaankin tanssijaan man-sanalla, mutta tässä nimikoin alussa vasemmalla olevan tanssijan mieheksi ja toisen naiseksi. Trace: yhdessä 2 doublea (vas., oik.) Mies 3 singlis eteen samalla kun nainen 3 singlis taakse. Mies kääntyy puoli kierrosta astumalla oikealle jalalle. Samalla nainenkin vaihtaa painon oikealle. Vas. double kohti paria, vasemmat kädet, paikanvaihto oik. doublella. Molemmat päätyvät katsomaan eteenpäin. Nainen 3 singlis eteen samalla kun mies 3 singlis taakse. Nainen kääntyy ja mieskin laittaa painon oikealle. Double kohti, oik. kädet, paikanvaihto doublella. Yhdessä tavanomaisessa käsiotteessa trett ja retrett (siis suljetut askeleet eteen ja taakse). Käsiote irti, pyörähdys doublella. Toistetaan alusta useita kertoja. Lopussa paino jää vasemmalle; voit joko aloittaa joka toisen soiton oikealla jalalla (ja muuttaa jalkaisuuden vastaavasti koko tanssissa) tai vaihtaa painon ajattomasti oikealle ja jatkaa alusta vasemmalla. PRENES A GARD, kolmelle Aluksi henkilö A on rivissä vasemmalla, B keskellä ja C oikealla. Kirjainkoodi ei vaihdu, vaikka myöhemmin A ja C vaihtavat paikkoja. Trace-johdanto: 12 pive Hypyt: A hyppää, B hyppää, C - ei hyppää vaan pyörähtää vastapäivään doublella (ennen käännöstä on lyhyt tauko). C hyppää, B hyppää, A pyörähtää doublella. A hyppää, C hyppää, B pyörähtää. Kuuteen laskien: 1-3) 3 singlis: B eteen, A ja C taakse 4) B kääntyy muita kohti astumalla oikealle jalalle. (A ja C odottavat) 5-6) A pyörähtää doublella 6) C hyppää (ja A tekee pyörähdyksensä loppupuoliskoa) Takaisin riviin: 2 doublea (vas., oik.): A ja C vaihtavat paikkoja samalla kun B palaa paikalleen keskelle. Kaikki päätyvät kasvot eteenpäin. 10
Ei paniikkia: Kaikki tekevät samaan aikaan kolme liikettä eri järjestyksessä: A (joka on nyt oikealla): ympäri doublella, retrett (suljettu askel taakse), vas. rake (suljettu askel etuviistoon) B: ympäri doublella, vas. rake, retrett C (joka on nyt vasemmalla): retrett, vas. rake, retrett Double kestää yhtä kauan kuin rake ja retrett yhdessä. Neljään laskien liikkeet tahdistetaan näin: 1) A:n käännöksen alku, B:n käännöksen alku, C retrett 2) A:n käännöksen loppu, B:n käännöksen loppu, C rake 3) A retrett, B rake, C:n käännöksen alku 4) A rake, B retrett, C:n käännöksen loppu B:lle ja C:lle tulee ajattomia painonvaihtoja eri kohtiin. (Koska tämä jakso voi tuntua sekavalta, jotkut kutsuvat tanssia lempinimellä Paniikki.) Fleur-de-lis (alkutekstissä käytetään sanaa "flowderlice", jonka katsotaan tässä viittaavan liljanmuotoiseen lattiakuvioon - ei ole mahdotonta, että se olisi kuitenkin jonkin askelikon nimi): 2 doublea: B eteen, kääntyy ja palaa paikalleen (vaakunaliljan varsi) samalla kun A ja C kiertävät pienet lenkit (liljan lehdet) muodostelmasta ulospäin. TALBOTT, kahdelle Huom. Tässä tanssissa on useita painonvaihtoja, jotka eivät ole ajattomia kuten monissa muissa, vaan kukin painonvaihto kestää puoli tahtia. Tanssin kulun muistamista helpottanee se, että trace-osuuden jälkeen kukin jakso kestää 2½ tahtia ja että doubleen tai brawleen kuluu yksi tahti, muihin askeliin puoli tahtia. Trace-johdanto: 18 saltarelli tai pive Yhdessä vas. trett, oik. retrett, parin ohi doublella ja sitten painonvaihto oikealle, päätyen kasvokkain. (Seuraavia jaksoja varten tarvitaan välimatkaa pariin, joten doublella on syytä edetä melko paljon - älä kuitenkaan menetä arvokkuuttasi harppomalla vaan tee hallittuja tanssiaskelia.) Kasvokkain brawle (vas.), vas. double kohti paria, painonvaihto oikealle. Edelleen kasvokkain vas. trett, oik. retrett ja paikanvaihto 3 singlellä. Käsiote, 2 doublea (oik., vas.), painonvaihto oikealle. Vas. rake, oik. rake, käsiote irti ja pyörähdys vastapäivään doublella, lopuksi painonvaihto oikealle. 11
INNS OF COURTIN ALMAINET (Englanti, 1500-luvun loppu-1600-luvun loppu) Ajalta 1570-1675 on säilynyt seitsemän englantilaista käsikirjoitusta, joissa kuvataan ns. Old Measures -tansseja, joista monia kutsutaan almaineiksi. Niitä tanssittiin säännöllisesti Lontoon Inns of Court -lakikoulujen juhlissa. Käsikirjoitukset eivät ole tanssimestareiden laatimia tanssioppaita, vaan ne vaikuttavat pikemminkin tansseja opetelleiden nuorukaisten muistiinpanoilta. Niissä ei kuvata askeltekniikkaa lainkaan, mutta ranskalainen Thoinot Arbeau kuvaa tanssioppaassaan Orchesographie (1589) esittelee allemanden, ja hänen askeltekniikkaansa yleisesti käytetään myös Inns of Courtin almaineissa. Almainet ovat helppoja tai hyvin helppoja parijonokulkuetansseja. Useimpien Old Measures -tanssien kuvaukset eri käsikirjoituksissa ovat nähtävillä esim. osoitteessa http://www.pbm.com/~lindahl/dance/ioc/concord.html. Askeleet: double (eteen tai taakse) kolme askelta ja lopuksi toinen jalka aloittaneen jalan ohi ilmaan. single: yksi askel ja toinen jalka aloittaneen jalan ohi ilmaan. set & turn: 2 singleä sivuttain (joko vas. ja oik. tai toisin päin, riippuen tilanteesta), ja ympäri doublella. slide (sivuliukuaskel): rintamasuunta pariin päin. Sivulaukka-askel siten, että takempi jalka liukuu lattiaa pitkin. (Huom. Arbeau ei kuvaa tätä askelta; tämä on vain tavanomainen tulkinta siitä, miten slide tehdään.) THE BLACK ALMAN 4 doublea eteenpäin, alkaen vasemmalla, lopussa käännös kasvokkain Double taakse (vas.) eli parista pois
A-osa: eteen 2 singleä ja double. Single sivuttain oikealle. A-osa kerrataan, lopuksi kasvokkain. B-osa: taakse 2 singleä (Vasen) honour eli tervehdys. (Vrt. reverence. Suosittelen miesten tekevän tervehdyksen almaineissa liu'uttamalla vapaata jalkaa - tässä tapauksessa vasenta - eteen ja taivuttamalla takajalkaa. Naiset voivat tehdä yleispätevän hoviniiauksen.) Paikanvaihto 2 singlellä ja 1 doublella, aloittaen vas. Oik. honour ja syleily. (Mies astuu vapaalle eli oikealle jalalle.) 2 singleä (vas., oik.) taakse, pois parista. Vas. honour. Paikanvaihto 2 singlellä ja 1 doublella, aloittaen vas. Honour ja syleily kuten edellä. Huom. jos tanssi jatkuu, käänny syleilystä tavanomaiseen tanssiotteeseen ensimmäisellä (vasemmalla) singlellä. THE NEW ALMAINE A-osa: 4 doublea eteen, päätyen kasvokkain B-osa: set & turn vas., set & turn oik. right. Toisen set & turnin lopussa honour, jolle ei ole omaa aikaa. (Tässä tapauksessa tervehdys siis on lähinnä pieni nyökkäys ja lyhyt polvien taivutus käännöksen viimeisellä iskulla). Mies yksin single vasemmalle. Sitten nainen single vasemmalle (eli vastakkaisen suuntaan). Paikanvaihto oik. doublella. Nainen yksin single vasemmalle. Sitten mies single vasemmalle. Paikanvaihto (omille paikoille) oik. doublella. 13
THE OLD ALMAINE Alkumuodostelma: kasvokkain. A-osa: Aluksi kasvokkain, molemmista käsistä kiinni. Paikanvaihto myötäpäivään askelin 2 singleä, 1 double. Paikanvaihto takaisin vastapäivään samoin askelin (alkaen oik.) B-osa: 4 doublea eteen (Vaihtoehtoisessa tulkinnassa aloitetaan etenevällä osalla. Täälläpäin on tapana suosia tulkintaa, jossa aloitusosuutena on paikanvaihdot.) HELPPO TANSSI F. CAROSON IL BALLARINOSTA (1581) Fabritio Caroso (n. 1530 - n. 1605?) on yksi tunnetuimmista 1500-luvun lopun italialaisista tanssimestareista. Hän kirjoitti kaksi tanssiopasta, Il Ballarinon 1581 ja Nobiltà di Damen 1600. Kummassakin kirjassa on yksityiskohtaiset askelohjeet, paljon etikettiohjeita ja kymmeniä tanssikuvauksia. Monet Il Ballarinon tansseista ovat Nobiltàssa muunneltuina - Caroso itse pitää niitä selvästi paranneltuina versioina, sillä myöhäisellä iällä hänen näkemyksensä tanssien rakenteellisista säännöistä ja tyylistä tarkentuivat. Internetissä Il Ballarinon transkriptio on osoittessa http://www.pbm.com/~lindahl/caroso/. (Sivulla on myös mm. linkki John Florion italia-englanti -sanakirjaan vuodelta 1611, joka on hyvä apuväline tekstin tutkimisessa). Lady Clara Beaumontin (Rebecca Kletnieks)viimeistelemätön ja paikoin karkea englanninkielinen käännös on sivulla http://jducoeur.org/ilballarino/. Tässä vihkosessa esittelemäni Ballo del Fiore (Il Ballarinon versio), on Caroson tansseista yksinkertaisin - ja luultavasti sen takia myös suosituin - mutta silti varsin viehättävä. Askeleet: Il Ballarinossa (kuten muissakin myöhäisitalialaisissa tanssioppaissa) on laaja valikoima erilaisia askelia. Esittelen tässä vain ne, joita käytetään Ballo del fioressa. Huom. Jotkut askeleet ovat samannimisiä mutta erilaisia kuin 1400-luvulla; niitä ei pidä sekoittaa. continenza (mon. continenze): matala askel sivulle, toinen jalka viereen, lopuksi käy ylhäällä päkiöillä. Koristele ylhäälläkäymistä kohottamalla kylkiä lievästi aaltomaisesti. riverenza: Vie oikea jalka suoraan taakse niin pitkälle, että varpaat ovat toisen jalan kantapään tasalla. Taivuta sitten polvia hieman nostamatta kantapäätä lattiasta ja tuo oik. jalka vasemman viereen. (Riverenza tehdään useammin vasemmalla jalalla, mutta Il Ballarinon Ballo del fioressa se tehdään aina oikealla.) seguito ordinario (mon. seguiti ordinarii): 2 askelta päkiöllä kävellen mutta kantapäät matalalla, kolmas askel päkiän kautta kokojalalle. seguito scorso (mon. seguiti scorsi): Nouse päkiöille ja etene usealla lyhyellä pikkuaskeleella, lopuksi laske kantapäät lattiaan kevyesti. Vältä jalkojen kopinaa ja suhinaa sekä ylös-alas pomppimista, liikkeen tulisi olla tasaista. Tyyliohjeita: lyhyet askeleet, varpaat ja polvet samansuuntaiset, polvet taipuvat vain vähän, selkä suorassa, pää ylhäällä mutta ei leuka tanassa, kädet ja vartalo levolliset. 14
BALLO DEL FIORE Huom. Poikkeuksellisesti tämä tanssi alkaa oikealla jalalla. Alussa mies, kukka oikeassa kädessään, on yksin keskellä tanssilattiaa. Avauskuvio: Riverenza. Kahdella tavallisella seguitolla (o,v) täysympyrä paikallaan kääntymällä vas. olan yli. Avauskuvion jälkeen koko tanssin ajan toistuu kaava 4 seguitoa (ovov), 2 continenzaa (ov), 1 riverenza (oik. jalalla). Tietyssä kohdassa seguitoista kaksi on scorsoja, muut tavallisia (ordinarii). Mies 4 seguitolla valitsemansa naisen luo, 2 continenze & riverenza. Nainen liittyy (viimeistään) riverenzaan. Yhdessä 2 tavallista seguitoa ja 2 kipittävää seguito scorsoa, lopuksi kasvokkain. 2 continenzaa pitäen käsiote (= käsivarret puolikuun muodossa, sanoo Caroso), ja riverenza. 4 seguitolla ns. S-kuvio: 1. käännös vastapäivään päätyen vas. kyljet vastakkain; 2. jatka ympyrä täydeksi ja astu eteenpäin parin rinnalle (taas vas. kyljet vastakkain); 3. suoraan tai lievästi etuviistoon, parista poispäin; 4. käännös myötäpäivään, lopuksi ollaan siis kasvokkain jonkin matkan päässä. Sitten 2 continenze & riverenza. (S-kuvio on tavallisin tulkinta tämän jakson lattiakuvioksi, vaikka Caroso ei tarkalleen näin sitä kuvaakaan. Pääasia on, että seguitoilla päädytään kasvokkain mutta kauemmas parista.) 4 seguitoa sik-sakkina, ensin oikealle lievästi etuviistoon (kumpikin itsestä katsottuna oikealle), sitten vas. jne. Päädytään kasvokkain tanssietäisyyden päähän. Sitten taas 2 continenze ja riverenza. Tervehdyksen aikana mies suutelee kukkaa kevyesti ja ojentaa sen naiselle. Nainen jatkaa yksin kuten edellinen mies teki avauskuvion (riverenza, 2 seguiti) jälkeen: 4 seguitolla jonkun muun miehen luo, 2 continenze, riverenza jne. Näin jatkamalla kukka kiertää tanssijalta toiselle. 15