Muistio VM126:00/2016 ylitarkastaja Henna Ritari Luonnos 23.11.2016 VEROTUSMENETTELYÄ JA VERONKANTOA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEEN LIITTYVÄ VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS VERONKANNOSTA Tausta Valmis-hanke Verohallinnon kantamien verojen verotusmenettelyä ja veronkantoa koskevat säännökset uudistetaan laajasti vuoden 2017 alusta voimaan tulevilla lakimuutoksilla. Hallituksen esityksessä verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 29/2016 vp) ehdotetut lait vahvistettiin 9 päivänä syyskuuta 2016 (säädöskokoelmanumerot 768 807/2016). Uudistuksessa yhtenäistettiin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelyä säätämällä uusi laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä (768/2016), johon koottiin säännökset kaikkien oma-aloitteisten verojen ilmoittamisesta, maksamisesta, määräämisestä ja muutoksenhausta. Lisäksi yhtenäistettiin kaikkien verolajien verotuksen muuttamista, veron määräämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset eräitä verolajikohtaisia poikkeuksia lukuun ottamatta. Uuteen veronkantolakiin (769/2016) koottiin kaikkien Verohallinnon kantamien verojen kantoa ja perintää koskevat säännökset. Lisäksi toteutettiin veronkantomenettelyn uudistamisen ensimmäinen vaihe. Edellä mainittujen verotusmenettelyä ja veronkantoa koskevien lakimuutosten vuoksi uudistettavaksi tulee myös valtiovarainministeriön asetus veronkannosta. Verojen maksaminen ilman maksamisesta aiheutuvia kuluja Verojen maksupaikoista säädetään vuoden 2017 alusta voimaan tulevan veronkantolain 18 :ssä. Säännöksen mukaan veronkantolaissa tarkoitetut verot maksetaan rahalaitoksiin, jolloin maksaja vastaa maksamisesta aiheutuvista kuluista. Lain mukaan valtiovarainministeriön asetuksella säädetään kuitenkin niistä maksupaikoista, jotka ottavat suorituksia vastaan perimättä maksua suorittamisesta aiheutuvista kuluista. Säännös vastaa nykyistä sääntelyä. Säännöksessä veroilla tarkoitetaan veronkantolain 1 :n mukaisesti veroja, maksuja ja muita suorituksia, jotka Verohallinto kantaa ja tilittää. Viittaussäännösten nojalla veronkantolain säännöksiä sovelletaan myös Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafin veroihin. Nykyisen veronkannosta annetun valtiovarainministeriön asetuksen (747/2005) 7 :n mukaan verot, maksut ja muut suoritukset voidaan maksaa ilman suorittamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia Tullin toimipaikkoihin Helsingissä, Lahdessa, Hämeenlinnassa, Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9
2 (7) Turussa, Porissa, Vaasassa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Torniossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Muoniossa. Ahvenanmaan maakunnassa verot, maksut ja muut suoritukset voidaan maksaa Ahvenanmaan valtionvirastoon. Oikeuskansleri on ottanut valtiovarainministeriölle 6.9.2001 antamassaan ratkaisussa (Dnro 46/1/00) kantaa verojen maksuun ilman palvelumaksuja. Koska veronmaksun yhteydessä perittävää palvelumaksua ei ole laissa säädetty maksajalle kuuluvaksi julkiseksi velvollisuudeksi, tulisi oikeuskanslerin mukaan käytössä olla maksupaikat, joissa palvelumaksua ei peritä. Verojen maksu ilman maksamisesta aiheutuvia kuluja on oikeuskanslerin kannanoton jälkeen järjestetty lainsäädännöllä edellä mainittuihin Tullin toimipisteisiin, koska Tullin toimipisteissä oli käytettävissä maksujen vastaanottoon tarvittava kassajärjestelmä. Verojen käteismaksuja Tullin toimipisteisiin on vuosittain vähän. Vuonna 2015 verojen käteismaksuja on tehty Tullin toimipisteissä noin 1300 kappaletta. Tehtyjen maksujen kokonaismäärät ovat myös selvästi laskeneet vuosittain. Velvollisuus verojen käteismaksujen vastaanottamisen järjestämiseen on heikentänyt Tullin mahdollisuuksia järjestää toimipisteverkkoaan ja asiointipalveluaan joustavasti. Tulli on parhaillaan järjestämässä toimintaansa uudelleen siten, että myös nykyisiä maksuja vastaanottavia toimipisteitä lakkautetaan tai toimipisteen asiakaspalvelutoiminta osin tai kokonaan suljetaan. Palvelumaksutonta verojen maksamista koskevaa nykyistä ratkaisua ei myöskään kansalaisten näkökulmasta voida pitää tasavertaisena toimipisteiden sijainneista johtuen. Tämän vuoksi verojen käteismaksujen vastaanottoa koskevaa ratkaisua on arvioitu uudelleen. Yhtenä ratkaisumallina arvioitiin sitä, että lainsäädännöllä toteutettaisiin velvoittava sääntely maksajan velvollisuudesta vastata suorittamisesta aiheutuvista kuluista. Oikeuskansleri on valtiovarainministeriön pyynnöstä 12.1.2016 valtiovarainministeriölle antamassaan lausunnossa (Dnro OKV/47/20/2015) arvioinut uudelleen sitä, tulisiko verojen maksaminen ilman suorittamisesta aiheutuvia kuluja olla jatkossakin mahdollista vai voitaisiinko käteismaksujen maksuttomuudesta luopua. Oikeuskansleri totesi lausunnossaan, että verojen, maksujen ja muiden suoritteiden maksujärjestelmää kehitettäessä on huolehdittava siitä, ettei maksaja joudu käyttämään maksutapaa, jossa julkisen vallan kontrollin ulkopuolella olevat palvelumaksut voisivat muodostua kohtuuttoman korkeiksi ja siten pakollisen julkisen maksun suorittamiseen liittyväksi lisävelvoitteeksi. Oikeuskanslerin mukaan hyvän hallinnon palveluperiaatteen sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta on katsottava, ettei luoda järjestelmää, joka tosiasiassa estää tai kohtuuttomasti vaikeuttaa joidenkin kansalaisten verojen maksamista. Maksajan lakisääteistä velvollisuutta vastata kaikissa tilanteissa myös palvelumaksusta ei siten pidetty toteuttamiskelpoisena ratkaisuna ottaen huomioon oikeuskanslerin näkemykset siitä, ettei verojen maksamisen tulisi olla riippuvaista palvelumaksujen suorittamisesta. Valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori ovat selvittäneet muita ratkaisuvaihtoehtoja maksujen vastaanottamiseen ilman, että maksajalta peritään maksamisesta palvelumaksua. Selvitysten perusteella parhaana ratkaisuvaihtoehtona pidettiin maksujen vastaanoton järjestämistä valtion maksuliikepankin kautta. Ratkaisun mukaisesti valtio on tehnyt Danske Bankin kanssa xx.xx.2016 sopimuksen suoritusten vastaanottamisesta. Sopimuksen mukaan veronkantolaissa tarkoitettuja veroja ja muita suorituksia voisi maksaa ilman suorittamisesta aiheutuvia lisäkuluja Danske Bankin kassapalveluja tarjoaviin konttoreihin. Palvelumaksujen suorittamisesta vastaisi valtio. Käteismaksujen vastaanottamisen järjestämistä kaikissa tilanteissa rahalaitoksiin pidettiin parhaana ratkaisuna siksi, että luottolaitoksilla on käytössä rahan säilyttämiseen, vas-
3 (7) taanottamiseen ja tilittämiseen tarvittavat järjestelmät. Näitä varten tehtävät erilliset investoinnit esimerkiksi viranomaisten omiin toimipisteisiin olisivat kustannuksilta huomattavasti kalliimmat. Tilitysten järjestäminen esimerkiksi Verohallinnon käytössä olevan Vakava kassajärjestelmän kautta edellyttäisi arviolta 200 000 euron investointia. Kustannusarvio olisi ollut sama, jos maksujen tilitykset olisi järjestetty esimerkiksi Maistraatin kautta. Vakava kassajärjestelmä on jäämässä pois käytöstä vuoden 2019 aikana, jolloin järjestelmän käyttöikä huomioiden merkittävien investointien tekemistä ei pidetty kannatettavana. Valtion virastot ovat lisäksi laajasti luopumassa käteisen vastaanottamisesta myös maksullisten suoritteidensa osalta. Valtiovarainministeriö valmisteli julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun kehittämishankkeen (Asiakaspalvelu2014 -hanke) yhteydessä mahdollisuutta vastaanottaa verojen käteismaksuja uusissa julkisen hallinnon yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Alkujaan lakisääteiseksi suunniteltujen asiakaspalvelupisteiden malli ei kuitenkaan toteutunut vaan nykyisiä yhteispalvelupisteitä koskevaa lainsäädäntöä on ehdotettu uudistettavaksi siten, ettei sääntely jatkossakaan velvoita viranomaisia järjestämään toimintoja yhteispalvelupisteisiin (HE 188/2016). Näin myöskään maksuja vastaanottavia toimipisteitä ei saataisi varmistettua kattavasti ilman velvoittavaa sääntelyä. Lisäksi yhteispalvelupisteestä virastoille aiheutuvat kustannukset olisivat mittavat suhteessa käteismaksujen vähäiseen määrään. Yhteispalvelusopimuksen tekeminen pelkästään verojen vastaanottamista varten ei siten olisi tarkoituksenmukaisuus- ja kustannussyistä toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Ehdotetut muutokset Uusi asetus veronkannosta Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi valtiovarainministeriön asetus veronkannosta, joka annetaan veronkantolain 18, 22, 23, 34 ja 36 :n sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 34 :n nojalla. Asetuksen säännökset vastaisivat pääosin nykyisen veronkantoasetuksen säännöksiä. Nykyisen veronkantolain (609/2005) kumoamisen myötä myös sen nojalla annettu valtiovarainministeriön asetus veronkannosta kumoutuu. Verojen maksaminen ilman maksamisesta aiheutuvia kuluja Verojen maksun vastaanottaminen ilman, että maksun vastaanottamisesta perittäisiin maksajalta palvelumaksua, järjestettäisiin jatkossa sopimusperusteisesti niihin luottolaitoksiin tai muihin maksuliikettä hoitaviin yhteisöihin, joiden kanssa valtio on siitä erikseen sopinut. Veronkantolain 18 :n mukaan veronkantolaissa tarkoitetut verot maksetaan rahalaitoksiin, jolloin maksaja vastaa maksamisesta aiheutuvista kuluista. Säännöksen mukaan valtiovarainministeriön asetuksella säädetään niistä maksupaikoista, jotka ottavat suorituksia vastaan perimättä suorittamisesta aiheutuvista kuluista maksua. Asetuksen 7 :ssä säädettäisiin siitä, että verot voisi maksaa ilman maksamisesta aiheutuvia kuluja niiden luottolaitosten tai muiden maksuliikettä hoitavien yhteisöjen maksuja vastaanottaviin toimipisteisiin, joiden kanssa valtio on tehnyt sopimuksen veronkantolakiin perustuvien suoritusten vastaanottamisesta.
4 (7) Valtio on tehnyt xx.xx.2016 sopimuksen maksujen vastaanottamisesta Danske Bankin kanssa. Veronkantolaissa tarkoitettuja veroja voisi maksaa kaikkiin Danske Bankin kassapalveluita tarjoaviin konttoreihin ilman, että maksajalta perittäisiin maksamisesta palvelumaksua. Maksajalta ei veloitettaisi käteismaksun tai maksukortilla tehdyn maksun yhteydessä palvelupalkkiota. Maksamisesta aiheutuvista kuluista vastaisi valtio. Sopimuksen mukaisesti kulut perittäisiin siltä viranomaiselta, jolle suoritukset tilitetään. Menettely koskisi Verohallinnon ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin veroja ja maksuja. Tällä hetkellä Danske Bankilla on 26 kassapalveluja tarjoavaa konttoria. Konttorit sijaitsevat Helsingissä (3 kpl), Espoossa (2 kpl), Vantaalla, Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Porvoossa, Lohjalla, Turussa, Porissa, Hämeenlinnassa, Tampereella, Lahdessa, Kouvolassa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Kuopiossa, Joensuussa, Jyväskylässä, Seinäjoella, Vaasassa, Oulussa, Kajaanissa ja Rovaniemellä. Niiden maksupaikkojen määrä, jonne veroja voisi maksaa ilman maksamisesta aiheutuvia lisäkuluja, kasvaisi siten huomattavasti nykyistä 13 maksupaikasta. Veronkantolain ja sen nojalla annetun asetuksen veron maksamista koskevia säännöksiä sovelletaan nykyisin viittaussäännösten nojalla osin myös Tullin ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin veroihin ja maksuihin. Autoveron kantaminen siirtyy Tullilta Verohallinnon tehtäväksi kokonaan ja valmisteverojen kantaminen pääosin vuoden 2017 alusta (HE 159/2016 vp). Tulli kantaisi valmisteveroja ja maahantuonnin arvonlisäveron silloin, kun ne kannetaan tullauspäätöksellä, jolloin samalla päätöksellä kannetaan myös tullit sikäli kuin niitä määrätään. Koska tullit eivät kuulu veronkantolain säännöksen soveltamisalaan ja koska Tullin kantamien muiden verojen ja maksujen osalta edelleen säilyy mahdollisuus maksaa ne kustannuksitta Tullin maksupisteissä, ei ole tarkoituksena, että valtion suoritteiden vastaanottamisesta tekemä sopimus otettaisiin käyttöön myös Tullille maksettavien verojen ja maksujen osalta. Tullauspäätöksellä määrättävien verojen maksaminen on Tullin käteisasiakkaiden kohdalla edellytyksenä sille, että Tulli luovuttaa verotuksen kohteena olevat tavarat verovelvolliselle, joten Tullin on jatkossakin järjestettävä näiden maksujen vastaanottaminen. Esityksen vaikutukset Esityksellä tehdään veronkannosta annettuun asetukseen uutta lainsäädäntöä koskevat päivitykset. Muutokset ovat pääosin teknisiä. Ehdotus toteuttaa hallituksen esityksessä verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 29/2016 vp) esitettyjä verotus- ja verokantomenettelyn uudistamisen ja yhtenäistämisen tavoitteita. Tullin mahdollisuus luopua velvollisuudesta vastaanottaa Verohallinnon ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin verojen maksuja helpottaa Tullin toimintojen järjestämistä ja mahdollistaa resurssien tuottavamman kohdentamisen. Verohallinnon ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin verojen maksun vastaanottamisen järjestäminen kaikissa tilanteissa rahalaitoksen kautta on hallinnollisesti kevyt ja kustannustehokas ratkaisu. Maksajalta perimättä jätetyt palvelumaksut perittäisiin valtiolta sopimuksen mukaisesti. Perittävän palvelumaksun määrä vastaisi rahalaitoksen yleistä palvelumaksutasoa. Valtion kustannettavaksi arvioidaan tulevan nykyisin Tullin toimipisteisiin maksetuille maksuille kertyvien palvelumaksujen lisäksi myös osa rahalaitoksiin jo nykyisin tehdyistä verojen käteismaksuista perityistä palvelumaksuista, joiden suorittamisesta maksaja on nykyisin vastannut itse. Käteismaksujen määrä huomioiden ehdotuksen ei kuitenkaan arvi-
5 (7) oida merkittävästi lisäävän valtion kustannuksia. Jos valtion kustannettavaksi tulisi noin 3 000 palvelumaksua, ehdotus lisäisi valtion kustannuksia arviolta 20 000 euroa vuodesta 2017 alkaen. Ehdotus kokonaisuutena on huomattavan kustannustehokas ratkaisu verojen palvelumaksuttoman maksamisen järjestämiseksi. Ehdotus mahdollistaisi nykyistä laajemman ja maantieteellisesti kattavamman maksupaikkaverkoston verojen maksamiseen ilman maksamisesta aiheutuvia lisäkuluja. Tämä parantaisi verovelvollisten oikeusturvaa ja yhdenvertaisuutta sekä alentaisi käteismaksua käyttävien verovelvollisten kustannuksia. Ehdotuksen ei kuitenkaan arvioida merkittävästi lisäävän palvelumaksuttoman maksutavan käyttöä. Ainoastaan Pohjois-Suomen alueella niiden maksupaikkojen määrä, jotka eivät peri maksamisesta kuluja, vähenisi nykyisestä. Ehdotetuilla asetusmuutoksilla ei ole muita merkittäviä vaikutuksia. Valmistelu Asetus on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Verohallinnon ja Valtiokonttorin kanssa. Asetusluonnoksista on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta [Täydentyy myöhemmin] [Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä.] Voimaantulo Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Asetuksen voimaan tulessa voimassa ollutta asetusta sovelletaan lakimuutosten siirtymäsäännösten mukaisesti. Asetuksen 7 :n säännöstä sovelletaan kuitenkin lain voimaantulosta alkaen. Esitys Valtiovarainministeriön asetus veronkannosta 1. Verojen kantoerät. Pykälässä säädettäisiin verojen kantoerien määrästä ja kantoerien suuruudesta. Säännös vastaa nykyisen asetuksen 1 :n säännöstä. Metsänhoitomaksua koskeva vanhentunut viittaus on poistettu. 2. Alennetun veron kantoerien määräytyminen. Pykälässä säädettäisiin verotuksen oikaisun tai muutoksenhaun johdosta alennetun veron määrän kohdistamisesta kantoeriin sekä alennetun veron kantoeristä. Säännös vastaa nykyisen asetuksen 2 :n säännöstä. 3. Eräpäivistä. Pykälässä säädettäisiin eräpäivistä. Pykälän 1 ja 2 momentti vastaisivat nykyisen asetuksen 3 :n 1 ja 2 momenttia. Metsänhoitomaksua koskeva vanhentunut viittaus on poistettu. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin veronkantolain 7 :ssä tarkoitettujen verojen sekä oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 39 :ssä säädetyn laiminlyöntimaksun eräpäivästä. Verot ja maksut erääntyisivät maksettaviksi seuraavana yleisenä eräpäivänä sen jälkeen, kun veron tai maksun määräämisestä on kulunut kolme viikkoa. Veronkantolain 7 :ssä tarkoitettuja veroja ovat omaaloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetut verot sekä verotusmenettelystä an-
6 (7) netun lain 22 a :ssä säädetty laiminlyöntimaksu. Säännös vastaisi oma-aloitteisten verojen osalta nykyisen asetuksen 3 :n 4 momenttia. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin muiden kuin veronkantolain 7 :ssä tarkoitettujen oma-aloitteisten verojen eräpäivästä. Säännös koskisi muun muassa varainsiirtoveroa. Säännös vastaisi sisällöltään nykyisen asetuksen 3 :n 3 momenttia. Pykälän 5 momentissa säädettäisiin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetun myöhästymismaksun eräpäivästä. Koska yhteenveto, jolla myöhästymismaksua koskeva päätös annettaisiin tiedoksi, muodostetaan kalenterikuukauden lopussa, maksu erääntyisi maksettavaksi seuraavana toisena yleisenä eräpäivänä siitä, kun maksu on merkitty yhteenvedolle. Näin varmistettaisiin riittävä maksuaikaa. Pykälän 6 momentissa säädettäisiin takaisin perittävän palautuksen erääntymisajankohdasta. Takaisin perittävä palautus erääntyisi maksettavaksi seuraavana yleisenä eräpäivänä sen jälkeen, kun päätöksen tekemisestä on kulunut kolme viikkoa. Eräpäivä olisi yhdenmukainen 3 momentissa tarkoitettujen verojen eräpäivän kanssa. 4. Perintöveron ja lahjaveron eräpäivät. Pykälässä säädettäisiin perintöveron ja lahjaveron eräpäivistä. Pykälän 1 ja 2 momentit vastaisivat nykyisen asetuksen 4 :n 1 ja 2 momentteja. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin siitä, jos edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kalenterikuukauden ensimmäisen päivä ei olisi pankkipäivä, olisi perintöveron ja lahjaveron erät maksettava sitä seuraavana pankkipäivänä. 5. Muutetun veron eräpäivät. Pykälässä säädettäisiin verotukseen tehdyn muutoksen johdosta määrätyn veron eräpäivästä. Pykälän 1 momentin mukaan näin määrätty vero olisi suoritettava yhdessä erässä. Pykälän 2 momentin mukaan vero olisi suoritettava viimeistään viiden viikon kuluessa veron määräämisestä. Jos muutoksen kohteena oleva vero olisi tullut suorittaa kahdessa erässä, muutetun veron eräpäivä saisi olla aikaisintaan kuukauden kuluttua jälkimmäisen erän eräpäivästä. Säännös vastaisi nykyisen asetuksen 5 :n 3 momenttia. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin perintöveron ja lahjaveron eräpäivästä. Säännös vastaisi nykyisen asetuksen 5 :n 2 momenttia. Pykälän 4 momentissa säädettäisiin veronkantolain 7 :ssä tarkoitettujen oma-aloitteisten verojen ja maksujen eräpäivästä. Säännös vastaisi nykyisen asetuksen 5 :n 4 momenttia. 6. Ennakonpalautusten maksaminen. Pykälässä säädettäisiin ennakonpalautuksen maksupäivästä. Säännös vastaisi nykyisen asetuksen 6 :n säännöstä. 7. Maksaminen ilman kuluja. Pykälässä säädettäisiin niistä maksupaikoista, joihin verot voisi maksaa ilman suorittamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Verot voisi maksaa ilman maksamisesta aiheutuvia kuluja niiden luottolaitosten tai muiden maksuliikettä hoitavien yhteisöjen maksuja vastaanottaviin toimipisteisiin, joiden kanssa valtio on tehnyt sopimuksen veronkantolaissa tarkoitettujen suoritusten vastaanottamisesta. Säännös koskisi veronkantolain 1 :ssä tarkoitettuja veroja, maksuja ja muita suorituksia, jotka Verohallinto kantaa ja tilittää. Säännöstä sovellettaisiin muualla lainsäädännössä olevien viittaussäännöksen nojalla myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin veroihin ja maksuihin. Säännöksessä ei lueteltaisi nimenomaisia rahalaitosten konttoreita, koska sopimuksessa sovitut maksuja vastaanottavat konttorit voivat pankin toimipisteverkostoon tehtävien muutosten yhteydessä muuttua. Ve-
7 (7) rohallinto julkaisisi ajantasaisen listauksen niistä rahalaitoksen konttoreista, joihin verot voi suorittaa ilman maksamisesta aiheutuvia lisäkuluja. Pykälän 2 momentin mukaan Ahvenanmaan maakunnassa verot voitaisiin maksaa Ahvenanmaan valtionvirastoon. Teknisenä muutoksena säännöksessä ei mainittaisi voimassa olevan säännöksen mukaisesti verojen lisäksi maksuja ja muita vastaavia suorituksia, koska veronkantolain mukaisilla veroilla tarkoitetaan mainitun lain 1 :n nojalla myös maksuja ja muita vastaavia suorituksia. Säännöksen soveltaminen vastaisi nykytilaa. 8. Maksujen siirto. Pykälässä säädettäisiin siitä ajankohdasta, jolloin veronkantolain 22 :n 3 momentissa tarkoitetut muut verojen maksuja vastaanottavat maksupaikat siirtävät verovarat Verohallinnon tilille. Varat olisi siirrettävä viivytyksettä. Säännös vastaisi nykyistä sääntelyä. 9. Voimaantulo. Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.