NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS -HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Koulutus

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS -HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Koulutus Hilkka Leppävuori ft, projektityöntekijä Saara Paukkeri sh, TtK, projektityöntekijä 21.9.2011 1

Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS KOULUTUS Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset Ohjausmalli Leikkausta edeltävä hoito ja ohjaus Tekonivelleikkaus Haavan- ja kivunhoito Kotiutus Jatkohoito Seuranta ja kontrollit Kouluttajat: Fysioterapeutti Hilkka Leppävuori Sairaanhoitaja Saara Paukkeri 2

edistävä terveydenhuolto hanke () Kaste-hanke -hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (HH) Hallinnoidaan Kuopiosta Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen (PO) Hallinnoidaan Oulusta projektipäällikkö Kaija Lipponen Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella (TH) Hallinnoidaan Turusta Vetovoimainen ja turvallinen sairaala (VT) Hallinnoidaan Kuopiosta 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 3

Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen -hankkeen tarkoitus Parantaa potilasohjauksen vaikuttavuutta Vahvistaa potilaan asemaa palveluketjun aktiivisena toimijana Tuki Kaste-ohjelmassa potilaan aseman vahvistamista osaamisen ja henkilöstön sitoutumisen vahvistamista ja johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin kehittämistä Kehittää joustavia ja saumattomia toimintoja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä (PO hankesuunnitelma 2009) 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 4

Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi PPSHP:n alueella kehittämiskohteena on viiden potilasryhmän ohjaus Paukkeri Saara, sh, TtM-opisk., tekonivelpotilaat Leppävuori Hilkka, ft, tekonivelpotilaat Ronkainen Pirjo, sh, TtM-opisk., sydämen vajaatoiminta Suopajärvi Outi, sh, lasten lihavuus Virola Minna, sh, keuhkoahtaumapotilaat Savukoski Kaarina, ft, avh-potilaat Hiltunen Vuokko, sh, avh-potilaat Kaija Lipponen, projektipäällikkö Johanna Alaloukusa-Lahtinen, projektisuunnittelija Tehtävät hyvien ohjauskäytäntöjen jalkauttaminen työyksiköihin kouluttaminen ja perehdyttäminen mallien päivittäminen 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 5

TEKONIVELPOTILAAN HOITOKETJU PERUSTERVEYDEN HUOLTO SAUMATON YHTEISTYÖ JA HOIDON JATKUUVUUDEN TURVAAMINEN LÄHETE ESH LEIKKAUS- TARPEEN ARVIONTI KIRURGIAN POLIKLINI- KALLA PÄIVÄ- KÄYNTI N. 2 VK ENNEN LEIKKAUS- TA LEIKKAUS KOTI, JATKO- HOITO KONT- ROLLIT, SEURANTA PERUSTERVEYDEN HUOLTO PERUSTERVEYDEN HUOLTO PERUSTERVEYDEN HUOLTO PERUSTERVEYDEN HUOLTO 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 6

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia 2009-2015 Tavoitteena taata kaikille alueen asukkaille tasavertaisesti korkeatasoiset terveydenhuollon palvelut Tavoitteeseen päästään kehittämällä mm. omaa organisaatiota, palveluprosesseja ja tekemällä yhteistyötä yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 7

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 8

Miksi pitää ohjata? Lakisääteinen perusta (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992) potilaan tiedonsaantioikeus potilaan itsemääräämisoikeus oikeus hyvään hoitoon liittyvään kohteluun -> terveydenhuollon ammattihenkilöillä on vastuu siitä, että potilas riittävästi ymmärtää ohjauksen tiedollisen sisällön ja merkityksen Terveydenhuollon eettiset periaatteet velvoittavat ohjaamaan (ETENE 2001) Ammattietiikka Ohjaus on osa potilaan hoitoa 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 9

Potilasohjaus mitä se on? Laadukas potilasohjaus on hoitajan ammatilliseen vastuuseen perustuvaa, potilaslähtöistä, vuorovaikutussuhteessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa, joka on asianmukaisin resurssein toteutettua, riittävää ja vaikuttavaa (Kääriäinen 2007). Ohjauksessa on keskeistä Olemassa olevan tiedon ja oppimistyylin tunnistaminen (visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen) Tiedon antaminen ja potilaan osallisuus Kumppanuus, yhteistyö, vuorovaikutteisuus Hoitajan velvollisuus ja ammatillinen vastuu, tarkoituksenmukaisen sisällön ja ohjausmenetelmän valitseminen Ohjauksen sisältö perustuu: potilaan tarpeisiin sekä ammatilliseen osaamiseen 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 10

Laadukas ohjaus On potilaslähtöistä ja se ottaa huomioon potilaan tarpeet elämäntilanteen ja taustatekijät fyysiset: ikä, sukupuoli, terveydentila, sairauden kesto psyykkiset: mm. oppimisvalmius, motivaatio, oppimistyyli sosiaaliset: mm. perhe, arvot, elämänkatsomus, kulttuuritausta ympäristötekijät (ohjausympäristö), hoitokulttuuri On vuorovaikutteinen ohjaussuhde kohtelu, ymmärtäminen, tuleminen, yhteistyö On aktiivista ja tavoitteellista toimintaa potilaalla on vastuu omasta toiminnastaan ja hoitajalla on ammatillinen vastuu ohjauksessa Etenee prosessina (tarpeen määritys, suunnittelu, toteutus, arviointi) ja potilas on aktiivisesti mukana jokaisessa vaiheessa 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 11

Potilasohjauksen resurssit Ohjaajan tieto ohjattavasta asiasta Aika, tila, ohjausmateriaali, ohjausvälineistö, ohjausmenetelmä Ohjauksen organisointi Systemaattisuus ohjausvastuun jakaminen & yhteistyö yhtenäistäminen & kirjaaminen Potilasohjauksen ymmärrettävyys kieli ja sanasto; ei ammattislangia monikulttuurisuus puhuttu kieli vain yksi viestinnän muoto (huom. kehon kieli) viestintätaidot ymmärrettävyys ja selkeys myös kirjallisissa potilasohjeissa 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 12

Potilasohjauksen riittävyys Hoitojaksojen lyhentyminen sairaalassa vaikuttaa siten, että ohjausta on annettava entistä lyhyemmässä ajassa -> riittävä ohjaus on yhteydessä ohjauksen vaikutuksiin (Kääriäinen 2007). Ajallaan; ennen sairaalaan tuloa ja sairaalassaoloaikana Riittävästi; potilaan tarpeet taustalla Kääriäisen (2007) tutkimuksen mukaan yli 70% potilaista arvioi ennen sairaalaan tuloa saamansa ohjauksen riittäväksi ja yli 80% arvioi sairaalassaoloaikana saamansa ohjauksen riittäväksi 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 13

Ohjauksen arviointi Arvioidaan yhdessä potilaan kanssa ohjauksen toteutuminen suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin Potilaan ja hoitajan itsearviointi sekä palautteen antaminen potilaalle Ohjauksen vaikutus potilastyytyväisyys, elämänlaatu, hoidon jatkuvuus, hoitoon sitoutuminen, itsehoitovalmiudet, tiedon lisääntyminen Hyvin ohjausta saaneet potilaat pystyvät ottamaan vastuuta hoidostaan eivätkä hakeudu niin herkästi uudelleen hoitoon Täsmällinen KIRJAAMINEN mahdollistaa suunnitelmallisen ohjaamisen 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 14

Tekonivelpotilaan ohjaus Tekonivelpotilaan ohjaus -hankesuunnitelma Tavoitteena on tekonivelpotilaan ohjauksen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen siten, että leikkaushoito on vaikuttavaa ja kustannustehokasta, jatkohoito sujuvaa ja komplikaatioiden määrä on vähäinen www.ppshp.fi/ extranet / käyttäjätunnus: oyserva, salasana: ohjeet 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 15

Tutkittua tietoa Potilaat pitävät tiedonsaantia ennen sairaalahoitoa hyvin tärkeänä, ohjaukseen toivotaan riittävästi aikaa ja vuorovaikutusta henkilökunnan kanssa, lisäksi kaivataan kirjallista tietoa (Alanen 2002). Tiedon saannilla ja ohjauksella on yhteyksiä potilaiden hyvinvointiin: ahdistuksen vähenemiseen, tyytyväisyyteen, selviytymiseen ja persoonalliseen kontrolliin (Hankela 1999). Ohjausta tarvitaan päivittäisistä toiminnoista selviämiseen liittyvistä asioista, sairaudesta ja sen oireista, lääkkeistä sekä mahdollisista komplikaatioista (Johansson 2006). Ohjausta tarvitaan kuntoutuksesta ennen ja jälkeen tmp:n, hoitovaihtoehdoista ja itse toimenpiteestä (Karjalainen 2006). Potilaista viidennes ei pidä ohjausta potilaslähtöisenä, vaikka hoitohenkilökunnasta suurin osa arvioi toimivansa potilaslähtöisesti ohjaustilanteessa (Kääriäinen 2007). 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 16

TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS POLVI JA LONKKA NIVELRIKKO VALMISTAUTUMINEN LEIKKAUKSEEN TEKONIVELLEIKKAUS LEIKKAUKSEN JÄLKEINEN HOITO JA KUNTOUTUS SEURANTA Käypähoito-suositus Fysioterapiasuositus Konservatiivinen hoito Kirurginen hoito Leikkausindikaatiot Lähetetiedot Hoitoketju, -prosessit Yhteystiedot: sairaanhoitajat, fysioterapeutit (tk / esh) Endoproteesihoitajat Nivelyhdistys www.niveltieto.net Potilasohje Tietopaketti Leikkauskelpoisuuteen vaikuttavat tekijät - Infektioiden ehkäisy Painonhallinta Toipumiseen ja kuntoutumiseen liittyviä tekijöitä Liike- ja liikuntaharjoittelu Apuvälineet, asunnon muutostyöt Sosiaaliset tukimuodot www.sosiaaliturvaopas.fi Polvi- ja lonkkaproteesit Osastovaiheen hoito ja ohjaus - Kivun hoito - Haavan hoito Tromboosiprofylaksia Harjoittelu- ja liikunta Kotiutus Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa suositus (Artroplastiayhdistys) Fysioterapian toimintamalli Liikeharjoitukset ja liikkuminen - Leikkauksen jälkeen huomioitavia asioita - Varausluvat - Kotona selviytyminen - Arki liikkuminen Sosiaaliset tukimuodot www.sosiaaliturvaopas.fi Ammatillinen kuntoutus www.kaypahoito.fi Leikkaukseen liittyvät komplikaatiot Infektio oireet Tekonivelinfektio Ohje infektiopotilaalle 3 kk kontrolli (esh) 1 v kontrolli (esh +rtg) Määrävuosiseurannat (ImplantDB) 5 vuoden välein (tk + rtg) O H J A U S Tekonivelpotilaan hoitoketju PPSHP Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Moniammatillinen yhteistyö SAUMATON YHTEISTYÖ JA HOIDON JATKUVUUDEN TURVAAMINEN

Yhtenäinen toimintamalli Yhtenäisellä, potilaslähtöisellä toimintamallilla ja prosessin selkeällä ohjeistuksella parannetaan tekonivelpotilaan ohjausta (asiakaslähtöisyys) edistetään prosessien toteutumisen tasalaatuisuutta selkeytetään toimijoiden välistä tehtävänjakoa parannetaan tiedonkulkua jaetaan ohjausvastuuta Yhdenmukaiset hoito- toimintakäytännöt nähdään tärkeinä yhtenäiset ohjeet, hoitoketjut ja raja-arvojen sopimiset (Lehtomäki 2010) 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 18

Nivelrikko eli artroosi Lähde: biomet, arthroforum 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 19

Nivelrikko eli artroosi Aikaisemmin puhuttiin kulumasta Yleisin niveltautimme Noin miljoonalla suomalaisella on nivelrikko (artroosi) Iän mukana se tulee lähes kaikille, mutta useimmille ihmisille siitä on vain vähäistä haittaa Nivelrikko voi johtua aikaisemmista sairauksista tai vammoista Sairaudesta puhutaan silloin kun se aiheuttaa haittaavia oireita niveltä liikuteltaessa tuntuvaa kipua ja nivelten toiminnan rajoituksia 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 20

ESIINTYVYYS Suomessa Terveys 2000 -tutkimuksessa lonkkanivelrikon ikävakioitu esiintyvyys yli 30-vuotiaiden ryhmässä oli miehillä 5.7 prosenttia ja naisilla 4.6 prosenttia polvinivelrikon esiintyvyydet vastaavasti miehillä 6.1 prosenttia ja naisilla 8.0 prosenttia Ikääntyminen lisää merkittävästi nivelrikkotaudin esiintyvyyttä alle 45-vuotiailla lonkka ja polvinivelrikon esiintyminen on harvinaista 75 84-vuotiasta naisista ja miehistä 20 prosenttia sairastaa lonkkanivelrikkoa ja samassa ikäryhmässä miehistä 16 prosenttia ja naisista 32 prosenttia polvinivelrikkoa 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 21

Nivelrikon riskitekijöitä Ikä 75%:lla 70-vuotiaista on nivelrikkoa lähes kaikilla yli 80-vuotiailla löytyy nivelrikkoa röntgenkuvissa - vaikka ei olisikaan oireita Sukupuoli naisilla esiintyä nivelrikkoa enemmän etenkin käsissä ja polvissa Ylipaino erityisesti polven nivelrikossa ja naisilla riski nousee moninkertaiseksi Perinnölliset tekijät tyypin 2 kollageenin geenimutaatio löydetty Nivelvammat: esim. urheilussa syntyneet kierukkavammat Lihastoiminnan sairaudet: esim. sairastettu polio Aineenvaihdunnan sairaudet: esim. kilpirauhasen toimintahäiriöt Tupakointi ehdottomasti altistaa nivelrikolle ja pahentaa sitä kuten reumaakin Nivelen yliliikkuvuus: esim. polven yliojennus Toistuva kuormittava työ: esim. maanviljelijöillä esiintyy keskimääräistä enemmän nivelrikkoa Rankka urheilu: useimmilla on nivelrikko vanhempana (esim. hiihtäjät, painonnostajat, jalkapalloilijat) Nivelen rakennevammat: esim. synnynnäiset 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 22

Nivelrikko eli artroosi Primaarinen nivelrikko kehittyy anatomialtaan normaaliin niveleen, vaurioittavaa tekijää ei tunneta, altistavia tekijöitä ovat ikä, sukupuoli ja perinnölliset tekijät Tutkimuksissa löydetty tyypin 2 kollageenin geenimutaatio Sekundaari nivelrikko on seurausta esim synnynnäisistä epämuodostumisista, nivelen kehityshäiriöistä, vammojen jälkitiloista, raskaasta työstä, liikunnasta ja ylipainosta Nivelvaurion jälkeinen nivelrikko nivel on vaurioitunut eivätkä rusto ja luu parane kunnolla, ruston epätasaisuudet lisäävät kulumista Avaskulaarinen nekroosi luun normaali verensaanti häiriintynyt luun rakenne heikkenee, luu voi murtua, rustokudos voi vaurioitua esim. pitkäaikainen kortisonihoito, runsas alkoholin käyttö, elinsiirrot altistavat Nivelreuma aiheuttaa nivelkalvolla kemiallisia muutoksia tulehduttaen ja paksunnuttaen sitä, tällöin nivelkalvon erittämä nivelvoide tuhoaa nivelrustoa. Seurauksena on rustokato, kipu ja jäykkyys nivelessä. Nivelreuma on kolme kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 23

Nivelrikon oireet Tyypillisin oire on nivelen kipu Liike, -lepokipu ja yösärky Liikkuminen rajoittuu, kävely tasamaalla ja portaissa, istumasta nousu ylös ja päinvastoin vaikeutuu Taudin edetessä potilaan toimintakyky heikkenee Selviytyminen päivittäisistä toiminnoista vaikeutuu esim. sukkien ja kenkien pukeminen, varpaiden kynsien leikkaaminen, peseytyminen Nivelen liikelaajuus eli liikeala muuttuu/ pienenee, virheasentoja voi tulla niveleen Nivelen liikeradan rajoittuu Rahinaa, nivelen paksuuntumista, nivelen turvotusta, väljyyttä/ jäykistymistä ja arkuutta Diagnoosi tehdään kliinisten ja röntgenologisten muutosten perusteella (kaventunut nivelrako, skleroosilisä, osteofyytit, kystat, deformiteetit) 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 24

NIVELRIKON HOITO KÄYPÄHOITOSUOSITUS Polvi- ja lonkkanivelrikon hoidon pääperiaatteet Konservatiiviset lääkkeettömät hoidot ovat nivelrikon hoidon perusta Lääkehoitoa ei tule käyttää yksinään eikä edes ensisijaisena nivelrikon hoitomuotona Kirurgisia toimenpiteitä harkitaan, jos kipu ja vajaatoiminta eivät ole hallittavissa muuten, mutta myös tuolloin konservatiiviset hoitomenetelmät täydentävät kirurgisia - www.kaypahoito.fi - www.fysioterapia.net 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 25

Suosituksen tärkeimmät periaatteet Vaaratekijät ovat ylipaino, nivelvammat ja raskas fyysinen työ Nivelrikon diagnoosi perustuu potilaan kuvaamiin oireisiin, kliinisen tutkimuksen nivellöydöksiin ja radiologisiin löydöksiin Nivelrikon hoidon tavoitteena on kivun hallinta ja lieventäminen sekä toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen Konservatiivisista lääkkeettömistä hoidoista sopiva liike- ja liikuntaharjoittelu on nivelrikon hoidon perusta Nivelrikon lääkehoito on oireita lievittävää. Nivelrikkoon ei ole parantavaa tai taudin etenemistä estävää lääkehoitoa 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 26

Suosituksen tärkeimmät periaatteet Nivelrikon ensisijainen lääke on parasetamoli, sitten tulehduskipulääkkeet ja opioidit, myös nivelen sisäiset injektiot ja iholle siveltäviä lääkeaineita voi kokeilla Tekonivelleikkaus tehdään, jos nivelrikkokipu ei ole muutoin hallittavissa tai potilaalla on olennaisesti toimintakykyyn vaikuttava liikevajaus tai virheasento Perusterveydenhuollolla ja työterveyshuollolla on päävastuu nivelrikon diagnostiikasta ja hoidosta 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 27

Hoidon porrastus Perusterveydenhuollolla ja työterveyshuollolla on päävastuu nivelrikon diagnostiikasta ja erotusdiagnostiikasta Hoito toteutetaan pääosin perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa Erotusdiagnostiset ongelmat ja kirurgista hoitoa vaativat tautimuodot kuuluvat erikoissairaanhoitoon ja keskuksiin, joissa on mahdollisuudet erikoistutkimuksiin ja ortopediseen kirurgiseen hoitoon Tuntemattomasta syystä turvonneen nivelen erotusdiagnostiikkaa tarvitsevat potilaat lähetetään erikoissairaanhoitoon ensisijaisesti reumatologian poliklinikkaan 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 28

Tekonivelleikkauksen aiheet Leikkauksesta saatujen hyötyjen on oltava oletettavasti suuremmat kuin leikkaukseen liittyvät riskit pitkäaikaistulokset huomioiden Tekonivelleikkauspotilaalla tulee olla: nivelrikkoon sopiva radiologinen löydös nivelkipua kliinisesti havaittava toimintakykyyn olennaisesti vaikuttava nivelen liikevajaus tai virheasento Potilas tulisi leikata pikaisesti murtumavaara nopeasti etenevä niveldeformaatio kehittymässä oleva luunekroosi jatkuvaa yösärkyä jatkuvaa päivittäistä leposärkyä huomattavia toiminnallisia rajoituksia 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 29

Tekonivelleikkauksen vasta-aiheet Aktiivinen paikallinen tai systeeminen infektio tai akuutti sairaus, joka lisää huomattavasti perioperatiivisen kuoleman riskiä, on absoluuttinen vasta-aihe Useat muut sairaudet ja potilaskohtaiset tekijät lisäävät komplikaatioriskiä, ja ne on otettava huomioon leikkauspäätöstä tehdessä, mutta ne eivät välttämättä estä leikkausta ylipaino, tupakointi, epäsosiaalisuus ja annettujen jatkohoitoohjeiden noudattamatta jättäminen potilaan yhteistoimintakyvyn heikkous erityisesti päihteiden (alkoholin) väärinkäyttö pitkälle edenneet neurologiset sairaudet (Alzheimer, Parkinson) sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 21.9.2011 30

Ennuste tekonivelkirurgian kehityksestä Suomessa tehdään vuosittain n. 7 500 lonkan ja 8 000 polven tekonivelleikkausta www.sitra.fi 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 31

21.9.2011 32 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori

TEKONIVELPOTILAAN HOITOKETJU Luotu: 21.10.2009 Tekijät: H. Leppävuori, S. Paukkeri tilas Kokee ongelmia toim.kyvyssä Valmistautuu kotona leikkaukseen, järjestää kodin ja tukitoimet kotiutuu, hoitaa itseään Elää normaalia elämää aiset ukevat uttavat rusterveynhuolto/ rveyskess Lääkäri arvioi potilaan tilanteen, tekee lähetteen ortopedille Jatkohoitoitoon Tk:n Vuodeosastolle/ kuntoutus ikoissaianhoito s/ Oas Kir.pkl:lla Ortopedi lukee lähetteen, konserv./ kir.hoito Leikkaustarpeen arviointi Kir.poliklinikalla Leikkausta edeltävä ohjauskäynti= Päiväkäynti -n. 2 vk ennen - sh, ft, (st), -ortopedi, anest.lääk. 1.kontrolli n. 2-3 kk leikkauksesta ortopedi, ft Tekonivelleikkaus Määrävuosiseurannat 21.9.2011 sh Saara Paukkeri 33

LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ OHJAUS 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 34

LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ OHJAUS Perussairauksien hoitotasapaino heikentää vastustuskykyä Sydän ja verisuonitaudit Keuhkosairaudet Diabetes Painonhallinta (BMI) Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö Ravitsemustila Infektiot Munuaisten vajaatoiminta Syöpä (sädehoito) Korkea ikä Hampaiden hoito ( OPTG) Ihon kunto Kipulääkitys Infektioiden hoitaminen sekä poissulkeminen 21.9.2011 Tukitoimien kokeilu Apuvälineiden käytön ohjaus Liikunnan merkitys (pyöräily, hiihto, kävely) Lihasvoima Kestävyys Tasapaino harjoitteet Liikelaajuuksien ylläpito Liikuntaharjoituksiin sitoutuminen Liikunnan vaikutus sairauksien hoidossa (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) Potilaan itsehoito sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori Potilaalla tulee olla realistinen kuva leikkauksesta ja riittävä ennakko-ohjaus 35

Leikkauskelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä Sydän- ja verisuonitaudit Verenpainetauti huonossa tasapainossa lisää sydänlihaksen iskemiariskiä Turvotukset, hengenahdistus Keuhkosairaudet Toipumisvaiheessa riski keuhkokuumeeseen, keuhkosairauksien paheneminen Diabetes Koholla oleva verensokeri altistaa tulehduksille Ylipaino BMI >35 haavainfektio Infektiot Hoitomaton infektiopesäke lisää haavainfektionriskiä Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö Tupakointi lisää leikkauksen jälkeistä komplikaatioiden riskiä Runsaaseen alkoholin käyttöön saattaa liittyä verenvuototaipumus sekä aliravitsemustila Virhe/vajaaravitsemus Heikentää immuunivastetta ja puolustusmekanismien toimintaa Lihasten toiminnan heikkeneminen Muita tekijöitä Munuaisten vajaatoiminta, syöpä (sädehoito) Korkea ikä (ihon ja muiden kudoksien kunto on elintoimintojen hidastuessa ikääntymisen myötä heikompi ja niin alttiimpi infektioille Pitkä sairaalassaolo 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 36

Leikkausta edeltävä ohjaus Oikea potilas oikeaan aikaan oikeaan hoitoon Potilaan oma halukkuus tekonivelleikkaukseen Hyvällä konservatiivisella hoidolla potilaan leikkaus voi siirtyä tai leikkausta ei tarvita ollenkaan Esim. Iäkkäiden potilaiden kohdalla on ensin selvitettävä tuleeko potilas toimeen konservatiivisen hoidon (kuntoutumisen ja tukitoimien) avulla, koska odotettavissa oleva elinaika voi olla lyhyt Varmistetaan potilaan leikkauskunto Liikuntakyvyn ja fyysisen kunnon ylläpitäminen leikkausta odotellessa Annetaan potilaalle realistinen kuva tekonivelleikkauksesta ja riittävä ennakko-ohjaus Leikkaus on peruuttamaton tapahtuma! Ei ole koehoito! 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 37

Tarkistuslista leikkausta edeltävään ohjaukseen Perussairauksien hoitotasapaino heikentää vastustuskykyä Sydän ja verisuonitaudit Keuhkosairaudet Diabetes Ylipaino (BMI) Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö Aliravitsemus Infektiot Munuaisten vajaatoiminta Syöpä (sädehoito) Korkea ikä Hampaiden hoito, OPTG Poskiontelo-, kynsivalli-, virtsatieja hengitystieinfektioiden poissulku Ihon kunto Hoidettava myös muut mahdolliset infektiot pois Kipulääkitys Apuvälineiden käytön ohjaus Liikuntaharjoituksiin sitoutuminen Liikunnan merkitys Lihasvoima Kestävyys Tasapaino harjoitteet Liikelaajuuksien ylläpito 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 38

Tietopaketti sairaanhoitajille tekonivelpotilaan preoperatiivisen ohjauksen tueksi sh Taina Mettovaara ja sh Pirjo Ronkainen ovat tehneet tietopaketin opinnäytetyönä AMK-opintojen yhteydessä Tietopaketti sisältää perusteluja potilasohjeessa oleviin asioihin sekä tietoa tekonivelleikkaukseen valmistautumisesta ja hoitoprosessin onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Hoitajille opas arkipäivän hoitotyöhön; tekonivelpotilaan preoperatiiviseen ohjaukseen ja puhelimessa tapahtuvaan neuvontaan Tietopakettia voi käyttää uusien hoitotyöntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytykseen 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 39

Leikkaustarpeen arviointi kirurgian poliklinikalla Potilas kutsutaan ortopedin vastaanotolle leikkaustarpeenarviointiin Vastaanotolla tehdään leikkauspäätös ja potilas laitetaan leikkausjonoon Vastaanoton jälkeen potilas saa sairaanhoitajalta preoperatiivisen ohjauksen ja kirjallisen potilasohjeen Potilas saa fysioterapeutilta preoperatiivisen ohjauksen, joka sisältää ohjeita mm. lihasvoiman ylläpitämisestä ja apuvälineiden hankinnasta Päiväkäynti Potilas kutsutaan n.2 viikkoa ennen leikkausta päiväkäynnille leikkaavaan yksikköön Osalla potilaista hoitoketju alkaa vasta tässä vaiheessa, koska osa tekonivellähetteistä ohjataan suoraan jonohoitajalle, jolloin potilas saa kutsun suoraan päiväkäynnille Potilas tapaa käynnillään sairaanhoitajan, fysioterapeutin, leikkaavan lääkärin ja anestesialääkärin Preoperatiivinen ohjaus jatkuu edellä mainittujen ammattiryhmien toimesta 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 40

Ohjaus päiväkäynnillä Tarkoituksena on varmistaa potilaan optimaalinen leikkauskelpoisuus Tavoitteena on antaa potilaalle ja omaiselle riittävästi tietoa leikkauksesta, siihen valmistautumisesta, mahdollisesta jatkohoidosta ja kuntoutumisesta Näin potilaalle jää aikaa muodostaa oma käsityksensä leikkausprosessista ja siitä selviytymisestä Tiedon saannilla varmistetaan myös potilaan oma motivoituminen omaan hoitoonsa Potilaan on hyvä ymmärtää ennen leikkausta oma vastuunsa ennen leikkausta; oman terveydentilansa tutkituttaminen, terveyden ylläpitäminen ja riskitekijöiden tiedostaminen ja niiden minimointi Ohjauskäynnillä varmistetaan myös potilaan optimaalinen leikkauskunto; niin fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin Ohjauksen myötä potilas voi tulla leikkaukseen turvallisin ja luottavaisin mielin ja riittävästi tietoa saaneena Sh, ft, ortopedi ja anest.lääk., tarv.sisätautilääk. 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 41

Ortopedi Tutkii potilaan, katsoo röntgenkuvat Kertoo leikkauksesta ja sen riskeistä, leikkauspäätös tehdään yhdessä potilaan kanssa Jos potilaalla on infektioita, ortopedi ohjelmoi antibiootin Anestesialääkäri Haastattelee ja tutkii potilaan varmistaen potilaan leikkauskunnon Tarkistaa verikokeet ja sydänfilmin Antaa määräykset lääkityksestä osastolle tulopäivälle Keskustelee anestesiamuodosta Kutsuu tarvittaessa sisätautilääkärin 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 42

Sairaanhoitajan ohjaus päiväkäynnillä Tarkistaa potilaan leikkauskelpoisuuden ( labrat, veren varaus, ihon tarkistus ym.) Ohjaa potilaalle leikkaukseen liittyvät asiat; valmistautuminen, leikkaus, osastolla olo, jatkohoito Laatii hoitosuunnitelman ( + anestesiakaavake) Leiko- potilaan ohjaus Leikkaukseen liittyvät lääkehoitoasiat Potilaan motivaatio ja tavoitteet Kotiutusasioista keskustelu, valmistelu Fysioterapeutin ohjaus päiväkäynnillä Ohjaa potilaalle valmistautumisen tekonivelleikkaukseen Apuvälineasiat Kodin järjestämisen turvalliseksi liikkua apuvälineiden avulla Potilas saa potilasoppaan ja liikeharjoitusohjeet Tarvittavien kotiapujen järjestämisen Omaisten mukana olo toivottavaa! 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 43

Sairaanhoitajan ohjaus päiväkäynnillä Hoitaja tutustuu potilaan sairaskertomukseen ennakkoon ja ohjelmoi tarvittavat laboratorio tutkimukset, jotka potilas ottaa omassa tk:ssa Taustatietolomakkeen, henkilötietokaavakkeen tietojen luovutukseen ja ekg:n potilas tuo mukanaan päiväkäynnille Taustatietolomakkeen avulla potilaan haastattelu toteutetaan Laboratorio tutkimukset tarkistetaan Luupankkilupa kysytään Anestesiakaavake täytetään potilaan kanssa yhdessä Verenpaine, pulssi, pituus, paino Aikaisemmat anestesiat, allergiat, oma lääkitys, muut sairaudet, tupakointi, alkoholin käyttö Verivalmius leikkaukseen varmistetaan ja tilataan tarpeen mukaan verensopivuuskokeen otto ennen leikkausta Potilaan elämäntilanne kartoitetaan ja jatkohoitoasiat keskustellaan Keskustellaan tulevasta toimenpiteestä ja mitkä ovat potilaan tavoitteet leikkaukseen 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 44

Sairaanhoitajan ohjaus päiväkäynnillä Hoitosuunnitelmassa huomioidaan Aikaisemmat sairaudet, leikkaukset ja miten potilas on ne kokenut Lääkitysten tarkistaminen ja mahdollisista tauolle leikkauksen ajaksi laitettavista lääkkeistä Tromboosiprofylaksialääkitys ja AE- sukat Hammaslääkärin lausunto + OPTG (hammaslääkärinlausunnossa ilmenee, ettei hampaiston osalta ole estettä leikkaukselle) Infektioiden ehkäisy, ihon kunnon tarkistus varpaiden välit ym. Miten potilas suhtautuu tulevaan leikkaukseen, hänen mielialansa, elämäntilanne ja minkälaisia pelkoja potilaalla mahdollisesti on tulevan leikkauksen suhteen Potilaan mahdolliset erityistoiveet hoidon suhteen Perhe; asuuko yksin vai perheen kanssa Asuminen; mahdolliset raput, peseytymismahdollisuudet Hoitojakson arvioitu pituus ja tarvitseeko mahdollisesti jatkohoitopaikkaa tai kotiapuja kotiutuessa Informoidaan myös leikkausta ennen pesulla käynnin merkitys Leiko -potilaan ohjaus 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 45

Tekonivelleikkaukseen liittyvien infektioiden ennaltaehkäisy Perussairauksien hoitotasapaino Infektioiden hoitaminen sekä infektioiden poissulkeminen Poskiontelo-, kynsivalli-, virtsatie- ja hengitystieinfektiot Veri- ja virtsakokeet sekä hammaslääkärissä käynti Potilaasta johtuvat riskitekijät Puolustuskykyä alentavat tekijät (esim. tupakointi) Leikkaukseen liittyvät riskitekijät Välittömiä (ihokarvojen poisto, peseytyminen) Leikkauksen aikaisia (puhtausluokka, leikkauksen kesto, leikkaustyyppi, aseptiikan taso) Läpi elämän huomioitava infektioriskin mahdollisuus 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 46

Toipumiseen ja kuntoutumiseen vaikuttavia tekijöitä Potilaan itsehoito Painonhallinta Hyvä ravitsemustila (saattaa hidastaa sairauksien pahenemista ja mahdollisesti ehkäistä niiden syntymistä) Leikkaukseen liittyvien riskitekijöiden minimointi esim. liikunnan avulla Liikunnan vaikutus sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) Lihavoiman, kestävyyden ja tasapainon harjoittelua sekä nivelten liikelaajuuksien ylläpito (pyöräily, hiihto, kävely) Harjoitusohjelma (leikkauspäätöksen yhteydessä) Leikkauksen jälkeinen fysioterapiaohjaus 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 47

Tekonivelleikkaus Potilas tulee osastohoitoon yleensä leikkauspäivän aamuna (leiko- potilas) Joskus erityisestä syystä edellisenä iltana Leikkaus tehdään useimmiten selkäpuudutuksessa Leikkaus kestää noin kaksi tuntia, minkä jälkeen potilasta seurataan heräämössä muutamia tunteja kunnes vointi sallii osastolle siirron Leikkauksen jälkeen potilaan hoitamisessa ja ohjauksessa kiinnitetään osastolla huomiota kivun hallintaan ja haavan seurantaan Leikkauksen jälkeisestä päivästä lähtien potilasta ohjataan liikkeelle lähtemisessä ja tuetaan päivittäisistä toiminnoista selviämisessä 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 48

Tekonivelet Leikkauksessa kulunut nivel korvataan osittain tai kokonaan tekonivelellä Lonkan tekonivel varsiosa on metallia ja kuppiosa voi muodostua joko yhdestä tai kahdesta kappaleesta Yksiosainen kuppi voi olla metallia tai muovia kaksiosaisessa kupissa ulko-osa on metallia ja sisäosa muovia tai keraamia. Muita vaihtoehtoja voivat olla myös metalli vastaan metalli tai keraami vastaan keraami Tavallisimmin tekonivel kiinnitetään ympäröivään luuhun luusementillä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää pintakäsiteltyjä proteeseja, jotka mahdollistavat proteesin kiinnittymisen luuhun ilman sementtiä Iäkkäillä potilailla (yli 70 -vuotias) suositaan sementoitavia proteeseja Polven tekonivel koostuu metallisesta reisiosasta ja sääriosasta. Näiden metallipintojen väliin tulee kova polyeteenimuovi kiinnitykseen käytetään yleisesti luusementtiä 21.9.2011 sh Saara Paukkeri, ft Hilkka Leppävuori 49