KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion tulomuutto on ollut hyvässä kasvussa ja alkoi kasvaa lähtömuuttoa suuremmaksi vuodesta 27 lähtien. Vuonna 213 Kuopioon muutti 6444, joista ulkomailta 49. Lähtömuuttajia vuonna 213 oli 5419. Vuoden 211 kohdalla on havaittavissa suunnan muutos, jonka jälkeen lähtömuutto on pienentynyt. Tulomuutto on kasvanut tasaisesti. Nettomuutto on niin ikään ollut kasvussa vuodesta 27 lähtien; suurin positiivinen muutos on tapahtunut vuosien 211 ja 213 välillä. Nettomuuton määrä oli 125 vuonna 213, kun se oli kaksi vuotta aiemmin 422. Muuttajien sukupuolijakauma on säilynyt melko samana vuosien varrella. Naisten määrä on ollut noin 6 prosenttiyksikköä miesmuuttajien määrää suurempi. Kuopioon muuttavien ikärakenne painottuu 15 34 -vuotiaisiin Kuopioon muuttavien ikäjakaumassa määrällisesti eniten, noin 55 % muuttajista, oli 2 34 vuotiaita vuonna 213. 2-luvulla eniten on kasvanut 2 24 vuotiaiden sekä 25 34 vuotiaiden määrä. 25 2 15 1 5-5 Vastaavana aikana 15 19 vuotiaiden tulomuuttajien määrä on ollut myös kasvussa, mutta pienentynyt vuonna 213. Muuttovoittoa Kuopio saa erityisesti 15 24 vuotiaista muuttajista. Vuonna 213 Kuopion lähtömuuttajissa oli suhteessa eniten 2 24 ja 25 34 vuotiaita. 25 34 -vuotiaiden ikäryhmästä saimme myös eniten muuttotappiota. Opiskelu- ja työikäiset liikkuvat yleisestikin muuttajista eniten. Kuopion muuttajien ikärakenne on hyvin samankaltainen Suomen 15 suurimman kaupungin kanssa lukuun ottamatta Espoota, Vantaata ja Helsinkiä, joissa 25 34 vuotiaat muuttavat määrällisesti enemmän kuin Kuopiossa. Kuopion muuttajat ikäryhmittäin vuonna 213 (mukana -14 15-19 2-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65 - Tulomuutto Kuopio Lähtömuutto Kuopio Nettomuutto Kuopio 7 6 5 4 3 2 1-1 Kuopion tulo-, lähtö- ja nettomuutto aikasarjalla vuoteen 213 saakka 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Tulomuutto Kuopioon, Lähtömuutto Kuopiosta, Kokonaisnettomuutto,
Kuopio saa muuttovoittoa maakunnista eniten Pohjois-Savosta ja kaupungeista Iisalmesta Pohjois-Savon sisäinen muuttoliike on ollut 2 luvun puolivälistä alkaen noin vajaan kolmanneksen 199 luvun muuttoliikettä vilkkaampaa (v. 1995, 4226 ja v. 25, 629 ). Pohjois-Savon sisäisen muuttoliikkeen (v. 213, 5838 ) jälkeen seuraavaksi eniten Pohjois-Savoon muutetaan Uudenmaan (v. 213, 1413 ), Etelä-Savon (v. 213, 855), Pohjois- Karjalan (v. 213, 767) ja Keski-Suomen (v. 213, 689) maakunnista. Kuopioon Pohjois-Karjalasta muutetaan enemmän kuin sieltä yleisesti Pohjois- Savoon. Puolestaan Etelä-Savosta muutetaan yleisesti enemmän laajemmin Pohjois-Savoon kuin Kuopion kaupunkiin. Kuopiolla on muuttoliikettä maakunnista eniten muualta Pohjois-Savosta. Kuopio on saanut muista Pohjois-Savon kunnista muuttovoittoa viimeisenä kahtena vuonna yhteensä 748. Seuraavaksi eniten muuttajia on Kuopion ja Uudenmaan maakunnan välillä, mutta Uudenmaan maakunnasta syntyy Pirkanmaan lisäksi maakunnista eniten muuttotappiota Kuopiolle. Vuodesta 21 lähtien Kuopio on saanut muuttovoittoa Pohjois-Savon lisäksi erityisesti Etelä-Savosta (v. 213, +151) ja Pohjois-Karjalasta (v. 213, +138). Suurin positiivinen muutos Kuopiolla oli nettomuutossa Keski-Suomen ja Pohjois-Savon välillä vuonna 213 edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi Keski-Suomen maakunnasta Jyväskylästä Kuopioon muutti samana vuonna 3 lähtömuuttajia enemmän ja muuttotappio muuttui muuttovoitoksi Kuopiolle 112 henkilön erolla edelliseen vuoteen verrattuna. Pohjois-Karjalan maakunnasta Joensuun nettomuutto Kuopioon (v. 213, +263) vaikuttaa osaltaan maakunnasta saatavaan muuttovoittoon. Kaupunkien välisessä muuttoliikkeessä Kuopio saa eniten muuttovoittoa Iisalmesta (v. 213, +11) ja Varkaudesta (v. 213, +93) sekä eniten muuttotappiota Helsingistä (v. 213, -138) ja Tampereelta (v. 213, -83). Kuopiolla on määrällisesti eniten muuttoliikettä Siilinjärven, Helsingin, Jyväskylän ja Joensuun välillä. Kuopioon muuttaa opiskelijoita ja työikäisiä Opiskelijoita on ollut tulomuuttajissa vuosittain noin 16 henkeä 2-luvulla. Muuttovoittoa opiskelijoista syntyy vuodessa yli 4 henkilön verran. Noin 25 prosenttia Kuopion kaikista tulomuuttajista on opiskelijoita. Vertailtaessa Kuopion muuttoliikettä 15 suurimpaan kaupunkiin vuonna 211, opiskelijoiden osuus muuttovoitosta on kuudenneksi suurin ja tulomuutossa neljänneksi suurin. Kuopioon muuttavista opiskelijoista noin 8 prosenttia on 15 24 vuotiaita, mikä selittää nuorten ikäryhmien suuria määriä muuttoliikkeessä. Kuopiossa oli työllisiä tulomuuttajia 295 ja työllisiä lähtömuuttajia 384 vuonna 211. Vertailukaupungeittain työttömien nettomuutto oli Kuopiossa pienin samana vuonna. Työttömien tulomuuttajien määrä on pienentynyt hieman koko 2 luvun ajan. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien välinen ero on myös kaventunut niin, että viime vuosina työllisiä lähtömuuttajia on ollut enää noin 1 työllisiä tulomuuttajia enemmän. Kaikista tulomuuttajista melkein puolet ja lähtömuuttajista noin puolet on työllisiä. Työllisten muuttajien määrä suhteessa kaikkiin muuttajiin on ollut noususuuntainen koko 2-luvun lukuun ottamatta vuoden 29 notkahdusta, jolloin työllisten tulomuuttajien määrä laski noin viidellä prosenttiyksiköllä. Työllisten muuttajien henkilömäärä on kuitenkin kääntynyt seuraavina vuosina kasvuun. Vastaavasti vuonna 29 erityisesti opiskelijoiden tulomuutto suhteessa kaikkiin muuttajiin kasvoi melkein viisi prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta. Vuosina 21 211 opiskelijoita on tulomuuttajissa ollut keskimäärin noin 8 prosenttiyksikköä opiskelevia lähtömuuttajia enemmän.
6 Kuopion tulomuuttajat toiminnan mukaan vuosina 21-211 työlliset % 6 Kuopion lähtömuuttajat toiminnan mukaan vuosina 21-211 työlliset % 5 5 4 työttömät % 4 työttömät % 3 opiskelijat % 3 opiskelijat % 2 1 työvoimaan kuulumaton / tuntematon % 2 1 työvoimaan kuulumaton / tuntematon % 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Työvoimaan kuulumaton: lapsi, eläkeläinen, varus- /siviilipalvelusmies, muu työvoiman ulkopuolella oleva, tuntematon 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Työvoimaan kuulumaton: lapsi, eläkeläinen, varus- /siviilipalvelusmies, muu työvoiman ulkopuolella oleva, tuntematon Työttömien nettomuutto vuonna 211 vertailukaupungeittain (mukana 6 5 512 4 3 2 1-16 17 39 39 49 7 73 78 94 118 195 245 271 318 322-1
Muuttajissa eniten keskiasteen koulutuksen suorittaneita ja työllisyyslukujen sukupuolierot tasoittuneet Vuosien 21 211 välillä naismuuttajien työllisyys on kasvanut miesmuuttajien kanssa suhteellisesti samalle tasolle ja määrällisesti hieman korkeammaksi aikasarjan loppupuolella. Esimerkiksi vuonna 211 työllisiä naisia oli 1544 ja miehiä 146 Kuopion tulomuuttajissa. Samaisena vuonna noin 45 prosenttiyksikköä molempien sukupuolien tulomuuttajista oli työllisiä. 2-luvun alussa työllisiä miesmuuttajia oli vielä suhteellisesti naisia enemmän tulomuuttajissa (v. 21, miehet 39,5 %, naiset 34,7 %). Työttömissä muuttajissa sukupuolierot ovat puolestaan suuremmat ja kasvaneet 2-luvulla. Niin tulo- kuin lähtömuuttajissa työttömiä miehiä on enemmän kuin työttömiä naisia. Ero kasvoi erityisesti vuonna 29 ja työttömien miesmuuttajien määrä on ollut sen jälkeen suhteellisesti naismuuttajia suurempi (tulomuutto v. 29, miehet 12,2 %, naiset 7,6 %), mutta kuitenkin laskussa tultaessa vuotta 211 kohti (tulomuutto v. 211, miehet 8,3 %, naiset 6,8 %). Naismuuttajilla työttömyysluvut ovat olleet tasaisemmat koko 2 -luvun ajan. Koulutukseltaan tulo- ja lähtömuuttajissa on eniten keskiasteen käyneitä henkilöitä. Esimerkiksi vuoden 211 muuttajista melkein puolet oli suorittanut keskiasteen tutkinnon. Heitä on tulomuuttajissa vielä hieman lähtömuuttajia enemmän. Seuraavaksi eniten tulomuuttajissa on molempien sukupuolien osalta henkilöitä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Puolestaan korkeakoulutettuja on lähtömuuttajissa tulomuuttajia enemmän. Naisilla korkeakoulutettujen muuttotappio on vieläkin suurempi (esim. Vuonna 211, -2 ). Miesmuuttajissa on naismuuttajia enemmän vain perusasteen suorittaneita. Yleisesti vain perusasteen suorittaneiden määrä on pienentynyt 2 luvulla. Vastaavasti keskiasteen tutkinnon suorittaneiden muuttajien määrä on hieman kasvanut ja korkeakoulutettujen määrä pysynyt tasaisena. Työttömissä muuttajissa on enemmän vain perusasteen (tulomuuttajat v. 211, 7,1 %) kuin korkea-asteen (tulomuuttajat v. 211, 5 %) tutkinnon suorittaneita. Tulomuuttajissa on vähemmän perusasteen tutkinnon suorittaneita työttömiä kuin vastaavasti lähtömuuttajissa. Tulomuuttajien koulutusaste aikasarjalla vuoteen 211 saakka Lähtömuuttajien koulutusaste aikasarjalla vuoteen 211 saakka 35 35 3 25 Korkea-aste, 3 25 Korkea-aste, 2 15 Keskiaste, 2 15 Keskiaste, 1 5 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 1 5 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 21 23 25 27 28 29 21 211 21 23 25 27 28 29 21 211
Kuopion muuttajissa eniten terveys- ja sosiaalipalvelualalla toimivia Kuopion tulomuuttajien määrät ovat vuosilta 28 211 yhteenlaskettuna suurimmat sosiaalija terveyspalveluissa. Seuraavaksi suurin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa sekä kolmanneksi suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminta samoina vuosina. Vuosilta 28-211 Kuopio saa eniten muuttotappiota sosiaali- ja terveysalan muuttajista (-225), vaikka alalle tulee Kuopioon eniten työllisiä muuttajia. Seuraavaksi eniten muuttajia menettävät tukku- ja vähittäiskauppa (-159) sekä hallintoja tukipalvelutoiminta (-1). Vastaavasti eniten muuttovoittoa saavat maa-, metsä- ja kalatalous (+47) sekä koulutus (+38). Vuosien 28 ja 211 välillä positiivista kehitystä muuttajien määrissä on tapahtunut erityisesti julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa, rakentamisessa ja koulutuksessa. (Kehityssuuntia kuvaavassa taulukossa netto kertoo muutoksen verratessa vuosia 28 ja 211, tulo ja lähtö ovat kertyneitä muuttajamääriä jokaiselta vuodelta aikasarjalla.) Negatiivisin kehitys verratessa pelkästään 28 ja 211 vuosien tietoja, on kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla, vaikka vuosien 28 211 yhteenlaskettu nettomuutto on positiivinen. Muita negatiivista nettomuuttoa kerryttäviä toimialoja ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, teollisuus sekä rahoitus- ja vakuutustoiminta. Kuopion tulomuuttajat yhteenlaskettuna toimialoittain vuosina 28-211, muuttajien 1 suurinta toimialaa Julkinen hallinto ja maanpuolustus; 556 Ammatillinen, tieteellinen ja Kuljetus ja tekninen toiminta; varastointi; 541 52 Terveys- ja sosiaalipalvelut; 1913 Majoitus- ja ravitsemistoiminta; 61 Rakentaminen; 692 Tukku- ja vähittäiskauppa; 1689 Koulutus; 756 Teollisuus; 89 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta; 1348
Vaikka ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla on myös muuttotappiota verratessa vuosia 28 ja 211, on suunta kuitenkin ollut positiivinen tultaessa vuodesta 29 (-44) vuotta 211 (-2) kohti. Vertailtaessa yksittäisiä muutoksia vuosien 21 ja 211 nettomuuton välillä, erityisesti vuonna 211 positiivista muuttoliikettä on ollut julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen (muutos edell. vuodesta +5) sekä taiteen, viihteen ja virkistyksen (muutos edell. vuodesta +25) toimialoilla. puolestaan laskenut. Vuonna 211 Kuopion tulomuuttajan keskimääräinen vuositulo oli 15591 euroa ja työllisen tulomuuttajan 2512 euroa. Kuopion lähtömuuttajan keskimääräinen vuositulo vuonna 211 oli 22249 euroa ja työllisen lähtömuuttajien 26149 euroa. Vuosien 25 ja 211 välillä keski- ja suurituloisten muuttajien määrä Kuopiossa on kasvanut. Kuopio sijoittuu tulomuuttajien keskimääräisten vuositulojen suuruuden mukaan yhdenneksitoista 15 vertailukaupungin joukossa vuonna 211. Keski- ja suurituloisten muuttajien määrä kasvanut Kuopiossa Kuopion pienituloisten tulomuuttajien määrä vuodesta 25 vuoteen 211 on pysynyt melko samana ja pienituloisten lähtömuuttajien määrä on Toimialat, joilta nettomuutto eniten tai vähiten vuosina 28-211 Kuopiossa (Karttulan ja Nilsiän muuttoliike mukana) Teollisuus; -63 Informaatio ja viestintä; -75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; -96 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta; Tukku- ja -1 vähittäiskauppa; Terveys- ja -159 sosiaalipalvelut; -225 Maatalous, metsätalous ja kalatalous; 47 Koulutus; 38 Taiteet, viihde ja virkistys; 2 Rakentaminen; 17 Kiinteistöalan toiminta; 16 Kuljetus ja varastointi; 7-25 -2-15 -1-5 5 1 Lähteet: Tilastokeskus; Muuttoliiketilastot, Muuttaneiden taustatiedot ja Työssäkäyntitilastot Teksti: suunnitteluavustaja Suvi Airaksinen Lisätietoja: Talous- ja strategiapalvelu, tietopalvelusihteeri Pirjo Valo puh. 44 7182 129 tai etunimi.sukunimi@kuopio.fi