KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMA 2014 KasvuKraft yhteistyökokous Kasvukraft kuntajohtajakokous 11.2.2014 Osaamisen kärjessä alueen vaurauden ja elinvoimaisen yrittäjyyden hyväksi. www.lansi.fi/kasvukraft
SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 1 2. KASVUKRAFT OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA VOIMIEN YHDISTÄMINEN... 2 2.1. SEUDULLISEN ELINVOIMANKEHITTÄMISOHJELMAN SELKO:N ETENEMISASKELEET:... 2 2.2. SEUDULLINEN OHJAUS VOIMIEN YHDISTÄMISEKSI... 3 3. HANKETYÖN KEHITTÄMINEN UUDISTAMISTYÖN TAKAAMISEKSI... 6 3.1. UUDISTAMISEN VÄLINEITÄ... 7 3.1.1. Seutukaupunkipilotit... 7 3.1.2. HINKU ja energiatehokkuus... 8 3.1.3. KEKE hanke... 9 3.1.4. INNOHUB Länsi-Uusimaa, käynnistäminen... 10 4. ALUEEN TARPEIDEN ESIINTUOMINEN TARVITTAVISSA FOORUMEISSA, EDUNVALVONTA... 11 5. KUNTIEN TUKEMINEN KASVUTAVOITTEIDEN NOSTAMISESSA JA SAAVUTTAMISESSA... 11 5.1. MATKAILUTOIMIALAN KEHITTÄMINEN... 11 5.2 TYÖLLISYYDEN TUKEMINEN... 12 5.3. KUNTIEN INNOVATIIVINEN HANKINTATOIMI... 13 5.4. PENDELÖINTI JA ETÄTYÖ... 13 5.5. YRITYS-SUOMI LÄNSI-UUSIMAAN SEUDULLISET YRITYSPALVELUT... 14 5.6. KEHÄ V... 14 6. ALUEEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN... 15 6.1. SEUTUVIESTINNÄN PUITESUUNNITELMA... 15 6.2. SIJOITTUMISPALVELUT... 15 6.3. VÄLINEET... 15 7. MITTARIT... 16 8. TALOUS... 17
1. Taustaa KasvuKraftiksi nimetty yhteistyö perustuu Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen ja yhteiseen haluun aikaansaada kasvua. Tavoitteena on kehittää seutua yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtion kanssa osana koko Uudenmaan kasvua. KasvuKraft kasvusopimuksen allekirjoittivat 18.6.2013 Länsi Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja toimintaa ohjaavat kuntajohtajat. Poliittinen ohjaus noudattaa vaalikausien rytmiä ja toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan valtuustokausittain. Toiminta-alueen asukasmäärä on 97 355 vuoden 2014 alussa. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Länsi-Uudenmaan seudun - hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen, - elinvoimaisuuden kasvattaminen muokkaamalla toimintaympäristöä yrittäjyyttä tukevaksi ja - vahvistamalla tarvittavaa osaamista. Kasvusopimuksen kolme pääteemaa ovat vesi ja ympäristö, jossa seudun toimialoja ja toimijoita yhdistetään uudella tavalla esim. vesihankkeet ja kestävän liiketoiminnan klusteri, taipuisa teollisuus, joka tarkoittaa elinkeinoelämän kykyä uudistua vastaamaan nykyisiin ja tuleviin rakennemuutoksiin sekä lepo ja luppo, joka tarkoittaa asumisen ja vapaa-ajan vahvistamista erityisesti palvelujen tarjontaa ja yhteistyöverkostoja kehittämällä. Olemme osa kansallisia ja kansainvälisiä muutostrendejä ja KasvuKraft toimintaympäristössä vaikuttavat ja toimintaa ohjaavat eritasoiset strategiat kunnittaisista ja seudullisesta, maakunnallisesta, kansallisesta ja EU-tason näkökulmista koottuna. Kuva 1: Länsi-Uudenmaan TOIMINTAYMPÄRISTÖ mukaillen INNOHUBin toiminnallista viitekehystä. (lähde: Pelilauta; Tarja Meristö, futurologi, FuturesLab CoFi/ Laurea 30.10.2013) 1
2. KASVUKRAFT ohjelman toteuttaminen ja voimien yhdistäminen Läntisellä Uudellamaalla tulee olla nälkä uudistua, halu kasvaa ja profiloitua. Alueella tulee olla aktiivinen kasvuun tähtäävä draivi pelkkä mukava paikka asua ei riitä. Näin todetaan vuonna 2013 järjestetyn Sparrausfoorumin arvioinneissa elinvoimaohjelman etenemisestä. Alueella on heittäytymishaluisia ja -kykyisiä toimijoita, joille tulee antaa mahdollisuus siihen. Halu on aistittavissa ja osa toimijoista on halukkaita ja valmiita toimimaan nopeasti. 2.1. Seudullisen elinvoimankehittämisohjelman SELKO:n etenemisaskeleet: Etenemisaskelista toteutettiin vuoden 2013 aikana kohdat 1. Kasvusopimus KasvuKraft ja laadittiin Länsi- Uudenmaan Innovaatioekosysteemin 2013 2020 linjaukset, kohta 2. kasvun suuntaamiseen mittarit, käynnistettiin kohdan 4. toimenpiteitä ja jatkettiin kohdan 9. Sparrausfoorumin toteuttamista. Kuva 2: Kehittämisen askeleet 2014 avattuna (punaisella) Länsi-Uusimaan alueen tulee olla yksi toimiva kokonaisuus, oma vahva ja profiloitunut alue osana metropolialuetta. Yhtenä kokonaisuutena läntinen Uusimaa noteerataan paremmin. Toimivuus edellyttää, että osaamisrakenteissa ja elinkeinopolitiikassa on myös tunnistettuja yhteisiä tekijöitä ja nimittäjiä. Länsi- Uudenmaan kehittämispanostukset ovat vaatimattomat verrattuna muihin alueisiin. SELKO-paperissa on esitetty toimenpiteiden ohjelmallistamista, jolloin Vesi ja ympäristö teemassa määritellään, miten vesi- ja ympäristöosaaminen voi tuottaa arvonlisäystä ja miten se voi vauhdittaa alueen vientiteollisuutta. 2
Tällöin määritellään myös alan liiketoiminnallinen ja teknologinen potentiaali alueella sekä strateginen suhde olennaisiin tuotannontekijöihin (työvoima, aluetalous, osaaminen). Kärjelle rekrytoidaan korkean profiilin kärkihahmo ja hänelle vahva tiimi ja sparraajat tueksi. Valinnat tarkoittavat myös selkeää resurssien ohjausta ja eri organisaatioissa toiminnan organisoitumista valittujen kärkien mukaan. Konkreettisen yhteistyön rakentaminen niin metropolialueen kuin pohjoismaisten innovaatioverkostojen, yritysten sekä muiden kehittämistahojen kanssa vauhdittaa ja tukee Länsi-Uudenmaan yritysten uusiutumista. 2.2. Seudullinen ohjaus voimien yhdistämiseksi Kuva 3: KasvuKraft ohjausjärjestelmä Yhteistyökokous Länsi-Uudenmaan kuntien Yhteistyökokous on keskeinen väline alueen yhteisymmärryksen luontiin sekä yhteisten että uusien asioiden puimiseen. Tähän mennessä toteutetut yhteistyökokoukset rohkaisevat jatkamaan avoimen keskusteluyhteyden ylläpitämistä. Sopimuskunnat nimeävät säännöllisesti kokoontuvaan yhteistyökokoukseen hallituskausittain kuusi johtavaa luottamushenkilöä varaedustajineen ja viranhaltijat käsittelemään seudullisesti merkittäviä asioita. Yhteistyön kohteena ovat erityisesti seudulliset palvelut, työllisyyspolitiikka, elinkeinojen kehittäminen, maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudun yhteinen edunvalvonta. 3
Yhteistyökokouksen jäsenet toimikaudella 2013 2014: Jäsen Varajäsen Kunta/Taho Alén Risto kh:n vj. Roos Anja kh:n jäsen Hanko Hyttinen Urpo kv:n jäsen Gran Birgitta kh:n jäsen Hanko Järvinen Katrin kh:n jäsen Kavander Jouko kh:n pj. Hanko Nyberg Lars kv:n jäsen Baarman Peter kv:n jäsen Hanko Wikberg Barbro kh:n jäsen Kilpi Mikael kv:n jäsen Hanko Öhman Sten kh:n jäsen Söderholm Sture kv:n pj. Hanko Bergman-Auvinen Marie kh:n pj. Träskman Ingrid kh:n jäsen Inkoo Gustafsson Soile kh:n 2.vpj. Juvonen Esko luottamush. Inkoo Jernström Kristian kv:n pj. Kaskenpalo Sakari kv:n vj. Inkoo Rautakoura Marko kh:n 1.vpj. Wilhola Sari kh:n jäsen Inkoo Westerholm Kristian kv:n 1.vpj. Lemström Robert kh:n jäsen Inkoo Wikström Harri kv:n 2.vpj. Isoaho Maria kh:n jäsen Inkoo Huhtala Lassi kv:n jäsen Warvas Sirkka luottamush. Lohja Makkonen Hannu kv:n jäsen Maittila Hannele kh:n jäsen Lohja Nordström Paula kv:n jäsen Heir Björn luottamush. Lohja Rintanen Leo kh:n jäsen Räsänen Joona kv:n pj. Lohja Slunga-Poutsalo Riikka kh:n 1.vpj. Sassi Jukka kh:n jäsen Lohja Äyräväinen Irene kh:n pj. Kyttälä Kari kh:n jäsen Lohja Blomqvist Thomas kv:n pj. Lindholm Henrik kh:n jäsen Raasepori Grundström Camilla kh:n 1.vpj. Reinikainen Marko kh:n jäsen Raasepori Heimberg Ulf kv:n 1.vpj. Ylimys-Ahlroth Kaisa kh:n jäsen Raasepori Siggberg Björn kv:n 2.vpj. Borgman Mikael kh:n jäsen Raasepori Walls Anders kh:n pj. Storsjö Ann kv:n jäsen Raasepori Åkerö Fredrika kv:n jäsen Malmén Maj-Britt kh:n jäsen Raasepori Haanpää Harri kv:n jäsen Tanskanen Veikko kh:n jäsen Siuntio Koroma-Hintikka Maria kh:n jäsen Toivonen Hilkka luottamush. Siuntio Laaksonen Merja kh:n pj. Svanfeldt Stefan kh:n jäsen Siuntio Louekoski Vesa-Matti kh:n jäsen Janhunen Taina kv:n jäsen Siuntio Nordström Marcus kv:n 1.vpj. Rehnberg Raija kv:n jäsen Siuntio Penttinen Arto kv:n 2.vpj. Kaisla Heikki kh:n 1.vpj. Siuntio Edustajat Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY Alho Olli erityisasiantuntija TEM Söderlund Torleif toimitusjohtaja L-U Kauppakamari Streng Leila henkilöstön ed. Salminen Jani Lohja / Raasepori Lisäksi Kuntajohtajakokouksen jäsenet 4
Kuntajohtajakokous Valmistelua johtaa seudun kuntien johtajista muodostuva kuntajohtajakokous. Kokous huolehtii yhteistyökokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelun järjestämisestä ja asioiden esittelystä sekä yhteistyön toteuttamisen seurannasta ja raportoinnista. Kuntajohtajakokouksen jäsenet: Jäsen Kunta/Taho Juva Simo kaupunginjohtaja puheenjohtaja Lohja Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja varapuheenjohtaja Siuntio Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Lisäksi Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys OY pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy Seudulliset asiantuntijatyöryhmät Seudun elinkeinoelämän, viranhaltijoiden, oppilaitosten ja yhteisöjen edustajista koostuvat moniammatilliset asiantuntijaryhmät valmistelevat oman toimialansa keskeisiä kehitettäviä asioita yhteiseen käsittelyyn. Näitä työryhmiä ovat: - Valmistelusihteeristö; kuntien kehittämis- ja elinkeinopäälliköt, yritysneuvonnan edustaja - HINKU-työryhmä - Teollisuuden asiantuntijaryhmä - Työllisyysasiantuntijat - Seutuviestintätyöryhmä - Matkailuasiantuntijatyöryhmä - Hyvinvointityöryhmä - Tietohallinnon asiantuntijatyöryhmä - MALe liikennejärjestelmäsuunnittelutyö, 4. vaihemaakuntakaavatyö Koordinointi ja hallinto Seudullista yhteistyötä koordinoi Novago Yrityskehitys Oy ja sen aluekehittämistiimi yhteistyössä neuvonta- ja viestintähenkilöiden kanssa. 5
3. Hanketyön kehittäminen uudistamistyön takaamiseksi Toimintaympäristön muutokset, jotka kohdistuvat niin elinkeinoelämän kuin kuntapalvelujen tuottamiseen, vaativat uudistuakseen lisäpanostuksia perustyön toteuttamisen rinnalle. Kehittämishankkeet ovat välineitä Länsi- Uudenmaan yhteisen SELKO elinkeino- ja elinvoimaselvityksen perusteella nousseiden haasteiden uudistumiskyky, kestävä yhdyskuntarakenne ja sosiaalinen eheys ratkaisemiseksi. Hankkeilla tuetaan yhteisiä linjauksia ja luodaan alueelle uutta innovatiivista tapaa toimia kuten esimerkiksi kokoamalla toimijoita yhteisen BusinessLohja -yritystalon ja Raaseporissa Novia- kampuksen piiriin. EU -Rakennerahastokauden vaihtuminen tuo muutoksia kehitysohjelmiin ja katkoksen näiden pohjalta haettaviin kehittämisvaroihin siten, että alkuvuosi 2014 on pitkälti uuden valmisteluaikaa. Kuva 4: Innovaatioekosysteemi 2013-2020 Taipuisa teollisuus Läntisen Uudenmaan teollisuus käy voimakasta rakennemuutosta, joka alkoi vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Alueen teollisuus lepäsi paljolti alihankinnan varassa, jota viisi vuotta sitten alkanut lama heikensi. Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakuntien alueelta katosi yhden vuoden 2008 2009 aikana liki tuhat teollisuuden työpaikkaa. Tilastokeskus selvitti alueen teollisuuden liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehittymistä. Molempien osalta vuoden 2009 lasku kääntyi seuraavana kahtena vuonna lievään kasvuun. Vuonna 2013 teollisuuden kasvu oli negatiivista, mikä on ilmennyt henkilöstön irtisanomisina ja työttömyyden voimakkaana kasvuna. 6
Tällä hetkellä tarvitaan nopeita ja oikeita kehittämistoimenpiteitä, joiden oikeellisuuden varmentamiseksi tulee pikaisesti tehdä selvitys alueen suurimpien teollisuusyritysten tilanteesta. ÄRM-työkalut ovat osa tätä palettia. Taipuisa teollisuus Toimenpide Aikataulu Rahoitus Selvitys suurempien teollisuusyritysten tilanteesta Kevät 2014 Ely-Uusimaa Yritysten sitouttaminen uudistamistoimenpiteisiin: vesi, kestävä kehitys, cleantek-tuotteet, protopajan avut 2014 Novago 3.1. Uudistamisen välineitä 3.1.1. Seutukaupunkipilotit Seutukaupunkimenettely perustuu Valtioneuvoston Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman 2012-2015 linjauksiin, jossa mainitaan, että: Muilla kaupunkiseuduilla valtio ja kaupungit voivat tehdä kumppanuuteen ja neuvottelumenettelyyn pohjautuvaa yhteistyötä yksittäisillä pilottikokeiluilla. Pilottimenettelyn tavoitteena on tukea innovatiivisia avauksia, kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Olennaista on kokeilevuus, kumppanuudet ja linkit yrityksiin. Länsi-Uudenmaan kunnat osallistuvat kolmeen valtakunnalliseen pilottiin, joiden koordinointiin TEM on myöntänyt varoja vastuukunnille. Tarkoitus on luoda suurempia kehittämiskokonaisuuksia, jotka vastaavat kuntien elinkeinojen ja palvelujen kehittämisen tarpeisiin. 1. Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit, johon sisältyy Länsi-Uudenmaan kärjen, veden, resurssiviisaan käytön ja uusien liiketoimintojen kehittäminen. Kuva 5: Älykkään ja vihreän kasvun toimintamalli (lähde: SEUTUKaupunki) Vesi- teemaa voidaan lähestyä toiminnallisesti neljältä näkökulmalta: 1. Vesiliiketoiminta teollisena toimialana 2. Vesi eri elinkeinotoimintojen mahdollistajana ja rikastuttajana 3. Vesi ympäristötekijänä asumis-, virkistys- ja muussa hyötykäytössä 4. Vesijalanjälki 7
Vesitehokas yhteiskunta vastuullista vedenkulutusta: Länsi-Uudenmaan toteutukseen satsataan perustamalla osaamiskeskittymä ja verkottamalla alan toimijat ja kehitystahot kansallisesti ja kansainvälisesti paikallisten toimijoiden kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Tarkoituksena on tukea yrityksiä uusien tuotteiden kehittämisessä, luoda uusia työpaikkoja, tuoda uutta teknologista osaamista alueelle ja välittää eteenpäin sekä tukea maailmanlaajuista vesialaa ja suomalaisen vesiliiketoiminnan kasvua. Kuntien palvelu- ja yhdyskuntarakenteen osalta kootaan ja selvitetään, miten vesi rikastuttaa ympäristötekijänä asumis-, virkistys- ja muussa toiminnassa. 2. Urheilumatkailu Kansallisen pilotin tarkoituksena on luoda Suomelle kansainvälisesti kilpailukykyinen malli urheilu- ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen vientituotteeksi. Tätä kautta luodaan maalle kansainvälisesti tunnettu Suomen urheilu- ja liikuntamatkailun brändi. Pilotti tukee Länsi-Uudenmaan terävää kärkeä urheilumatkailun ja näiden yritysten tukemisessa sekä nykyisten kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisessä osana kuntien elinkeinorakenteen muutosta. 3. Rakennemuutokseen pureutuvan TEMin erillisen kansallisen rahoituksen ja ohjelman tarve: Seutukaupungit ovat suomalaisen rakennemuutoksen kasvot ja ydin. Rakennemuutoksen syyt ja vauhti ovat olleet eri kaupungeissa erilaisia, mutta muutos on joka kaupungissa perusteellisesti haastanut vanhan elinkeinopolitiikan. Osa seutukaupungeista on ollut rakennemuutoksen paikkakuntia jo pitkään, mikä puolestaan haastaa kansallisen rakennemuutospolitiikan: miten tuetaan paikkakuntia, joiden rakennemuutos ei enää ole äkillistä, mutta ei vielä ohikaan. Tärkeää on tarkastella rakennemuutoksen koko elinkaarta muutoksen ennakoinnista uusien elinkeinorakenteiden laaja-alaisen vahvistamiseen saakka. Tarvitaan toimintamalleja, joilla varmistetaan, että muutos johtaa entistä monipuolisempaan ja vähemmän riskialttiiseen elinkeinorakenteeseen. Tavoitteena on tukea seutukaupunkien ratkaisukeskeisiä pyrkimyksiä elinkeinorakenteensa monipuolistamiseksi ja työpaikkojen syntymiseksi. Hanke Toimenpide Aikataulu Rahoitus Älykkään ja vihreän kasvun Vesi ja uudet tuotteet 2014 TEM / Kauhava koordinoi kaupungit Urheilumatkailu Tuoteverkosto, brändi 2014 TEM / Imatra koordinoi Rakennemuutos Elinkeinorakenteen muutoksen tukeminen 2014 TEM, Hanko, Raasepori / Salo koordinoi 3.1.2. HINKU ja energiatehokkuus Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeen tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Novago auttaa projektin koordinoinnissa, etenkin yritysrajapinnassa. http://www.hinku-foorumi.fi/ Länsi-Uusimaa etenee kohti hiilineutraalisuutta kuntien HINKU-työryhmien avulla. Vuoden 2016 tavoite, päästöjen laskettu vähenemä 15%, on jo Länsi-Uudenmaan alueella saavutettu. Työryhmillä on toimenpideohjelmat vuodelle 2014, työryhmien kokoonkutsujana toimii kunnan HINKU-koordinaattori. HINKU-tilaisuuksia asukkaille ja muille sidosryhmille järjestetään vuonna 2014, kuten järjestettiin vuonna 2013. Yritysyhteistyötä tehdään ja yritystilaisuuksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Yritysyhteistyön avainasiana olevaa CO2-laskentaa ei voida ainakaan toistaiseksi suorittaa, koska tarkoitukseen soveltuvaa laskentamallia ei ole toistaiseksi käytössä. Yhteistyössä Syke:n ja yritysten kanssa rakennetaan energiatehokkuuteen liittyvää Tekeshanketta. 8
Hinku-työryhmissä on noussut esiin EKOTUKITOIMINNAN käynnistämistarve. Asiaa selvitetään vuoden 2014 aikana. HINKU Toimenpide Aikataulu Rahoitus Kunnat, työryhmätyö kunnittaiset toimenpiteet 2014 Kunnat Yritysten toteutus CO2 muutoksen mittaus 2014 Yritykset EKOtukitoiminta selvitys 2014 Kunnat Hanke Tekes / SYKE uusi hanke 2014 Kunnat 3.1.3. KEKE hanke Kestävän liiketoiminnan hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja kehittää Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria ja saada kestävän liiketoiminnan periaatteet läpileikkaavaksi teemaksi alueella. Hanke toteutetaan v. 2012-2014 yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFin kanssa. Hankkeen rahoittajana toimii Uudenmaan liitto Maakunnan kehittämisrahalla. Hankkeessa yhdistetään pk-sektorin yritysten neuvontatyö kestävän liiketoiminnan tietoisuuden kasvattamiseen ja sitä kautta uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen ja nopeaan hyödyntämiseen. Hankkeessa tavoitetaan alueen kaikki klusterit, yhteensä 200 yritystä n. kahden vuoden aikana. Kenttätyötä tukee kestävän liiketoiminnan klusteriin liittyvät tutkimustyö ja sen myötä myös kansainvälinen tiedonkeruu tulevista kehityssuunnista. Klusterimallin myötä alueen toimintaa on tarkoitus kehittää niin, että pohditaan erikseen mahdollistajia, kestävän liiketoiminnan lähi- ja tukialojen toimintaa sekä varsinaisia ydintoimijoita. Mahdollistajiin kuuluvat esim. kaavoitus, mutta myös etätyön ja verkko-opintojen erilaiset mahdollisuudet. Kuva 6: Kestävän Kehityksen osa-alueet Taloudellinen kestävyys, Talous, tarkoittaa yritystoiminnan kannattavuutta ja jatkuvuutta, mutta myös esimerkiksi sitä, että rahat jäävät alueelle. Ekologinen kestävyys, Ympäristö, liittyy kaikkeen yrityksen ympäristövaikutuksia omaavaan toimintaan. Sosiaalinen kestävyys, Ihminen, ottaa huomioon yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ja mahdollistaa esim. vajaakuntoisten työllistymisen. Myös yrityksen verojalanjälki on osa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. KEKE Toimenpide Aikataulu Rahoitus Tunnettavuuden lisääminen L-U alueella Syksy 2013 UL Makera Tunettavuuden lisääminen L-U alueella Jatkuvaa UL Makera Kestävän liiketoiminnan klusterin hahmottaminen alueella Kevät 2014 UL Makera Yritys-caset Syksy 2013 Kevät 2014 UL Makera Loppuseminaari ja loppuraportti Syksy 2014 UL Makera 9
3.1.4. INNOHUB Länsi-Uusimaa, käynnistäminen InnoHub on TEMin Innovaatioverkoston keväällä 2013 käynnistämä yhteisöllisen kehittämisen konsepti, johon hakemuksien perusteella valittiin Novago yhdeksi pilottitoimijaksi Suomessa. InnoHub kokoaa alueen eri toimijoita yhteen ja synnyttää uudenlaista kehittämiskulttuuria. Pilotissa tavoitellaan alueille yhteisöllistä tila- ja toimintakonseptia. Tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä tuoda mukaan InnoHubin tapahtumiin talon ulkopuolisia yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja muita uusia yhteistyökumppaneita. Yritystalo BusinessLohjan toimintaa kehitetään, ilmettä uudistetaan ja talosta tehdään asiakaslähtöinen, kaikki toiminnot sisältävä kokonaisuus. Kehittämisessä on mukana useita talossa toimivia tahoja InnoHUBin ajatuksen mukaisesti. Yhtenä uutena mahdollisuutena suunnitellaan Yritystaloon etätyökonttori-konseptia. InnoHUBissa toteutetaan nopeita pilotointeja; yrittäjille järjestettävät pikatreffit ja kaikille ekotekovinkkejä säännöllisesti. Myös eri puolilla Länsi-Uudenmaan aluetta pidettävät teemapohjaiset pop-up kahvilat sekä toimijoiden aamupuurot. Alueella järjestetään tietoiskuja uusista ja ajankohtaisista asioista. Ideointia ja innovointia ei ole tarkoitus toteuttaa erillisenä INNOHUB - toimintana, vaan kytkettynä alueen normaalitoimintaan ja menossa oleviin hankkeisiin. Kuva 7: INNOHUB-pelilauta käytössä 30.10.2013 Valokuva: Mirkka Pirilä, lähde: Länsi-Uudenmaan INNOHUBin toiminnallinen viitekehys Tarja Meristö, futurologi, FuturesLab CoFi/ Laurea Toimintaympäristöä havainnollistaa eritasoisten strategioiden ja yhteistyömahdollisuuksien pelilauta, jossa sisimpänä kuvataan alueen erilaiset toimija, seuraavaksi Länsi-Uudenmaan valitsemat alueellisen kehittämisen painopisteet, joita kehystävät maakunnallisen Uusimaaohjelman 2014-2020 linjaukset, EU-tason linjaukset sekä monialainen avoimen innovaation verkosto. INNOHUB L-U Toimenpide Aikataulu Rahoitus Yrittäjille järjestettävät pikatreffit 2014 TEM/Novago Virtuaalinen yritysneuvonta (Skype), käynnistys Kevät 2014 Novago Erilaiset Pop-Up kahvilta L-U alueella 2014 Novago Säännölliset ekovinkit Kesä 2014 Novago BusinessLohja pk- ja mikroyrittäjien kohtauspaikka Kesä 2014 Novago Yhteisölliset työnteon muodot tutuiksi- tilaisuudet Kevät 2014 Novago Yhteisölliset kohtaamiset mm. aamupuurot 2014 Novago 10
4. Alueen tarpeiden esiintuominen tarvittavissa foorumeissa, edunvalvonta Edunvalvonnan rooli valtakunnallisessa vaikuttamisessa ja osana Metropolialuetta korostuu erityisesti kuntarakenne- ja sote-uudistusten aikana sekä EU-rahoituskausien vaihteessa. Alueen yhteistyön merkitys ja yhteisen äänen kuuluminen luo mahdollisuuksia saada tarpeemme huomioiduksi erilaisissa linjauksissa, kehittämishankkeissa ja oppilaitosyhteistyössä. Alueen tulee huolehtia siitä, että tarvittavissa elimissä on riittävä edustuksellisuus, ja että edustukset tulevat hoidetuiksi. Aluettamme koskevia valmisteluja tehdään mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan liiton, Ely:n ja eri oppilaitosten organisaatioissa. TEM kehittää Team Finland toimintaa viennin edistämisorganisaationa, johon alueen osallisuus tulee varmentaa. Länsi-Uudenmaan omiin tilaisuuksiin tulee myös kutsua avaintahoja, kuten mm. Sparrausfoorumit yhtenä kanavana yhteiseen vaikuttamiseen. Keskustelufoorumien lisäksi Novagon tulee kontaktoida ja kiertää ahkerasti keskeisiä yrityksiä. 5. Kuntien tukeminen kasvutavoitteiden nostamisessa ja saavuttamisessa Toimintaympäristö tukee kuntien tekemiä linjauksia kasvutavoitteiden saavuttamiseksi ja asiantuntijatyöryhmät valmistelevat ajankohtaisia asioita. Asiantuntijatyöryhmissä Valmistelusihteeristö, HINKU-työryhmä, Teollisuuden asiantuntijaryhmä, Työllisyysasiantuntijat, Seutuviestintätyöryhmä, Matkailuasiantuntijatyöryhmä, Hyvinvointityöryhmä, Tietohallinnon asiantuntijatyöryhmä, MALe liikennejärjestelmäsuunnittelutyö, 4.vaihemaakuntakaavatyö on seudun kuntien paras kehittämistietämys ja työryhmien tehtävänä on - tukea alueen kuntien uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistamista, - etsiä uudentyyppisiä toimenpiteitä ja menetelmiä elinkeinoelämän kärkien edistämiseen, - parantaa valmiuksia rakennemuutosten hallintaan: Seudun hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen 5.1. Matkailutoimialan kehittäminen Matkailu on Suomen kuudenneksi suurin teollisuusala ja kaikkein nopeimmin kasvava toimiala. Länsi-Uudenmaan vuosien järjestelmällinen yhteistyö, kehittämistoiminta ja verkostoituminen yritysten, kuntien matkailuasiantuntijoiden ja oppilaitosten kesken on mitattavissa matkailutuloselvityksen ennakkotietojen mukaan yli 100 000 miljoonan euron kasvuna vuoden 2007 matkailutuloon verrattuna. Matkailutulo Länsi-Uudellamaalla on suurin verrattuna Keski- ja Itä-Uuteenmaahan. Länsi-Uudenmaan matkailun kehittämiseksi valmistui kesällä 2013 matkailustrategia. Strategian yksi keskeisimmistä asioista on Länsi-Uudenmaan matkailumyynnin lisääminen. Tämän aikaansaamiseksi käynnistetään työvälineeksi yhteistä matkailun myynti- ja markkinointiosakeyhtiötä Lumoa. Lumo on varmistanut rahoituksen kunnilta ja yrityksiltä ja lisäksi haetaan mahdollista hankerahoitusta. Lumon toimintaan on sitoutunut käynnistymisvaiheessa 26 yritystä ja lisää tavoitellaan. Lumon keskeinen tehtävä on lisätä mukana olevien yritysten asiakasmääriä ja viipymää. Lumo tulee tuotteistamaan matkailutuotteita eri teemojen ympärille. Markkinointi tulee olemaan erittäin kohdennettua ja tavoite on ohjata asiakkaat verkkokauppaan. Välineinä käytetään sähköisiä kanavia sekä ansaittua mediaa, esim. kutsutaan alueelle journalisteja. Tärkeässä asemassa tulee olemaan ulkomaan markkinat, näistä tärkeimpänä Venäjä. Tällä hetkellä ulkomaisten osuus kaikista yöpymisistä on merkittävästi alempi kuin esim. Espoossa tai Helsingissä. 11
Matkailu Toimenpide Aikataulu Rahoitus LUMO Sopimus kuntien kanssa ja toiminnan Kevät 2014 Kunnat, yritykset käynnistäminen Sähköiset kanavat, mm. verkkokauppa Kevät 2014 LUMO Hankerahoituksen hakeminen Kevät 2014 UL Makera Tuotteistaminen, brändityö, markk.strategia 2014 LUMO L-U matkailustrategiatoteutus Laatutonni-koulutus, Green Start kestävä matkailu-vastuullisuuskoulutus 2014 kunnat, yritykset Venäläisille markkinointitoimenpiteet 2014 kunnat, yritykset Ympärivuotisuuden hyödyntäminen 2014 kunnat, yritykset 5.2 Työllisyyden tukeminen Vuonna 2013 Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakunnissa työttömyys paheni edellisvuoteen verrattuna. Työttömyysaste kohosi ja joka kymmenes alueen työvoimasta oli työttömänä. Ikäryhmän 20 25 -vuotiaiden kohdalla työttömien määrä kasvoi hälyttävästi. Ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien määrät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna Länsi-Uudenmaan kunnissa hanketyöstä huolimatta. Erinomaisesti toteutuneella GO-hankkeella on pystytty löytämään ns. piilotyöpaikkoja yrityksistä, mutta vain loiventamaan työttömyyden kasvun määrää. Järjestöihin eli ns. välityömarkkinoille sijoittui yli 100 erittäin vaikeassa tilanteessa olevaa työtöntä. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrän kasvu oli suurta. Vuosi Työttömät työnhakijat Ikäryhmä alle 20 v Ikäryhmä 20 25 v Pitkäaikaistyöttömät yli 50 v Työttömyysaste % Maksu valtiolle sakkomaksu 2013 4 420 126 440 1 800 8,6 3 000 000 2012 3 541 126 313 1 500 6,9 2 180 000 Alueen pitkäaikaistyöttömyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2009 riippumatta, mikä on ollut yleinen työllisyyskehitys. Tämä heijastuu myös kustannuksissa, joita kunnat joutuvat korvaamaan valtiolle. Kun kunnat maksoivat vuonna 2009 sakkomaksua 1,7 miljoonaa euroa, maksettavaa oli viime vuonna liki kolme miljoonaa eli noin 25 euroa/asukas. Kasvu vuodesta 2012 vuoteen 2013 oli 820 000 euroa. Vuonna 2015 astuvat käytäntöön työllisyydenhoidon lakimuutokset, jotka ennakkotiedon mukaan tulevat vyöryttämään yli 300 päivää työttöminä olleiden kulut yli 50-65 %:sti kunnille. Samoin TYP-toiminnan lakimuutos lisää kuntien velvoitteita alueellamme. Työllisyysasiantuntijaryhmä järjestää kevään aikana alueen toimijoiden koulutuksen sekä syksyllä yleinen tietoisku poliitikoille yhteistyössä Kuntaliiton ja STM:n asiantuntijoiden kanssa. Uusien työpaikkojen aikaansaamisen lisäksi vuonna 2014 tulee tehostaa erityisesti toimenpiteitä, joilla estetään ikäryhmän 20 25 -vuotiaiden työttömyyden pitkittyminen sekä aktivoida so. työkokeilut, koulutus, erilaiset työllistämistoimet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. Nyt valtiolle vastikkeettomana maksetusta sakkomaksusta voidaan saada resursseja myös työllisyyttä edistäviin toimiin, kuten kuntouttavan työtoiminnan ja tukityöllistämisen tehostamistoimet samoin kuin yritysneuvonnan ja aluetta markkinoivat sijoittumispalvelut. Työllisyysasiantuntijatyö Toimenpide Aikataulu Rahoitus Lakimuutokseen varautuminen Seminaarit Kevät ja syksy Kunnat Erillishankkeet esim. Rekry GO2 hanke 2014 Ely, kunnat Täsmätyö Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy 2014 Kunnat 12
5.3. Kuntien innovatiivinen hankintatoimi Kunnat käyttävät hankintatoimessaan merkittäviä määriä verovaroja, joiden jääminen alueelle hyödyntäisi seudullista elinkeinoelämää. Vuoden 2014 aikana selvitetään uuden EU-hankintadirektiivin tuomat mahdollisuudet lähitalouden vahvistamiseksi kestävän kehityksen mukaisesti kansallisen lain rajoissa. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien ja palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia eli julkisten palvelujen uudistumista. Kysymyksiin miten tuetaan uusien palvelusisältöjen tai toimintamallien syntymistä ja miten hyödynnetään yksityisen ja kolmannen sektorin sekä palvelujen käyttäjien innovaatiopotentiaali tulee vuoden 2014 aikana käynnistää asiantuntijatyö osana kuntien tuottavuuden kehittämistä. Innovatiiviset hankinnat Toimenpide Aikataulu Rahoitus Uusi direktiivi Osaamisen lisääminen 2104 Kunnat Tuottavuuden kehittäminen Hankintaprosessien kehittäminen 2014 Kunnat Yritysyhteistyö Hankintaverkostojen koonti 2014 Novago Hankintastrategia Laatiminen ja soveltaminen syksy 2014 Kunnat Palveluseteli Laatiminen ja soveltaminen syksy 2014 Kunnat 5.4. Pendelöinti ja etätyö Novago Yrityskehitys Oy:n kuntien työpaikkaomavaraisuus on suurta (77 %) eli suurin osa kuntien työpaikoista täyttyy oman kunnan työvoimalla. Vaikka työpaikkaomavaraisuus on hyvä, niin iso osa työvoimasta pendelöi toiseen kuntaan töihin. Tosin kuntien kesken on suurta vaihtelua. Kunta Työvoima Työllistyy kotikuntaan Ulospendelöinti Pendelöintiprosentti Hanko 3877 3246 631 16 % Inkoo 2598 891 1707 66 % Lohja 21325 12968 8357 39 % Raasepori 12610 9363 3247 26 % Siuntio 2997 805 2192 73 % Yhteensä 43407 27273 16134 44 % Lähde: Tilastokeskus; tiedot vuodelta 2011 Alueen kuntien haasteena on toisaalta lisätä uusia työpaikkoja ja toisaalta luoda muualla työssäkäyville mahdollisuuksia tehdä etätyötä ja näin lisätä työssäkäyvien perheiden yhteistä aikaa ja edistää kestävää kehitystä vähentämällä työssäkäyntiliikennettä. Taloustutkimuksen vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan pendelöivät toivoivat etätyömahdollisuutta muualla kuin kotona. Tämä tarkoittaa lyhyehköä matkustamista kotoa erilliseen etätyöpisteeseen. Vuoden 2014 aikana käynnistetään toimenpiteet, joilla mahdollistetaan etätyön tekeminen Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakunnissa. Samalla nämä pisteet toimivat Yritys-Suomi Länsi-Uusimaa seudullisten yrityspalvelujen palvelupisteinä. Toimenpide Aikataulu Rahoittaja Etätyö Etätyöpistekonsepti 2014 kevät Novago + kunnat 13
5.5. Yritys-Suomi Länsi-Uusimaan seudulliset yrityspalvelut Länsi-Uudenmaan 10 yrityksille palveluja tarjoavaa organisaatiota sopi 31.5.2012 Yhteispalvelusopimuksen. Samalla työ- ja elinkeinoministeriö myönsi oikeuden käyttää toiminnassa ja viestinnässä Yritys-Suomi Länsi- Uusimaa -tunnusta. Tavoitteena yhteistyölle kirjattiin sopimuksessa seuraavaa: Seudullinen yrityspalvelu palvelee asiakkaitaan laaja-alaisen yleisneuvonnan, yrityksen perustamisen, yrityksen kehittämisen, rahoituksen ja omistajanvaihdoksen sekä yrityksen sijoittumisen kysymyksissä. Se on osa valtakunnallista Yritys-Suomi -palvelurakennetta. Seudullisen yrityspalvelun tehtävänä on selvittää asiakkaan palvelutarve ja löytää tunnistettuja tarpeita vastaavat ratkaisut sekä ohjata asiakas palveluverkoston muulle asiantuntijalle niiden tarpeiden osalta, joihin ratkaisu ei löydy seudullisesta yrityspalvelusta. Koordinaatio-organisaationa toimii Novago Yrityskehitys Oy. Yhteistyösopimuksesta poiketen Yritys-Suomi Länsi-Uusimaan seudullisissa yrityspalveluissa on mukana 17 julkista organisaatiota tai yhdistystä. Novago Yrityskehitys Oy:n perustamiseen liittyen seudulla käynnistyi 1.4.2011 alkaen ESR- ja kuntien rahoituksella Länsi-Uudenmaan yrityspalvelujen kehittämishanke, joka päättyi 31.12.2013. Koska hankkeen painopiste oli seudullisten yrityspalvelujen kehittäminen, yrityksille palveluja tarjoavien organisaatioiden yhteistyötä rahoitettiin hankkeen puitteissa. Kukin organisaatio nimesi yhden tai useamman yhdyshenkilön kehittämistyöhön ja hankkeen aikana pidettiin yhdyshenkilötapaamisia tavoitteena oppia tuntemaan eri organisaatioiden toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli luoda viestinnälle ja yhteistyölle välineet, jotka mahdollistavat uudenlaisen tavan palvella asiakkaita ja tehdä yhteistyötä. Jotta hankkeen aikana tehty työ ei valuisi hukkaan, hankkeen jatko tulee turvata. Kustannuksia syntyy Yritys-Suomi Länsi-Uusimaa sivuston ylläpidosta, sen markkinoinnista ja yhteistyön koordinoinnista. Kaikkiaan kustannukset vuositasolla ovat n. 15 000 euroa ja näiden jakautumisesta tulee neuvotella yhteistyötahojen kesken. Vuoden 2014 osalta toiminnan jatkumisen varmentamiseksi kutsutaan koolle yhteistyösopimuksessa perustettavaksi sovittu ohjausryhmä, jossa ovat mukana sekä sopimuksen allekirjoittaneet että toiminnassa mukana olleet organisaatiot. Seudulliset yrityspalvelut Toimenpide Aikataulu Rahoitus Internet-sivuston ylläpito ja kehittäminen Kevät 2014 Novago Palvelupisteiden perustaminen kuntiin Kevät 2014 kunnat Ohjausryhmän kokoaminen Kevät 2014 Novago 5.6. Kehä V Kehä V hanke kokoaa toiminta-alueen kunnat yhteen liikennekäytävän (MALPE) kehittämiseksi ja alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Hanke vastaa osaltaan Länsi-Uudenmaan kestävän yhdyskuntarakenteen haasteeseen ja syntynyttä materiaalia käytetään kehittämistoimenpiteiden edunvalvonnassa. Kehä V kehitysprojektia edistetään Hanko-Hyvinkää-Porvoo (vt 25 kt 55) varrella olevien kuntien yhteistyönä. Projektia hallinnoi Novago ja sitä koordinoi SITO Oy. Työssä hankkeina ovat priorisoitu Hanko-Hyvinkää rataosuuden sähköistämisen ja vt 25;een kohdistettavat parantamistoimenpiteet (sujuvuus ja liikenneturvallisuus). Kehä V hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen on seuraava liikennepoliittinen selonteko, joka pitää sisällään lähitulevaisuuden liikenneinvestoinnit. Liikennepoliittisen selonteon sisältöön vaikuttaa oleellisesti Länsi- Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä laadittava aiesopimus. Aiesopimuksen laatimisessa kunnilla ja erityisesti kuntien yhteisnäkemyksellä on mahdollista vaikuttaa Kehä V;een kohdistuvien hankkeiden 14
priorisointiin. Liikennejärjestelmätyö vastaavasti kytkeytyy vireillä olevaan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatimiseen, jossa mm. logistiikka on nostettu yhdeksi käsiteltävistä teemoista. Logistiikkakeskusten keskittymisen ja ulommille kehille siirtymisen trendiä sekä näiden merkitystä arvioidaan tekeillä olevassa kaavatyön logistiikkaselvityksessä. Vallitseva trendi nostaa Kehä V;n painoarvoa kehitettävänä pääkaupunkiseudun kehätienä sekä E18 Pohjoisena kasvukäytävänä. Kehä V Toimenpide Aikataulutus Rahoitus Uudet nettisivut kevät 2014 kunnat Aineisto liikennepoliittiseen selontekoon syksy 2014 UL+Ely Aiesopimukset ->2015 UL+Ely 6. Alueen vetovoiman lisääminen Tunnettavuuden lisääminen yhteisillä esiintymisillä nostaa ja vahvistaa alueen brändiä. 6.1. Seutuviestinnän puitesuunnitelma Länsi-Uudenmaan viestinnän puitesuunnitelma, joka perustuu Kasvukraftin tavoitteisiin, laaditaan yhteistyössä alueen kuntien seutuviestinnän ja matkailun kanssa. Suunnitelman runko pidetään kevyenä, jotta sitä voidaan muuttaa tarpeiden mukaan. Suunnitelma tulee perustumaan konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka on mahdollista toteuttaa. Vuonna 2014 tavoitteena on luoda yhteinen tietokanava, joka näkyy sekä sisälle päin alueen toimijoille, että alueen asukkaille ja muille kiinnostuneille. Seutuviestinnän puitteissa jatketaan työtä alueen yhteisymmärryksen kasvattamiseksi ja jo 2009 aloitettua alueen näkyväksi tekemistä. 6.2. Sijoittumispalvelut Sekä Länsi-Uudenmaan yrityspalvelujen kehittämishankkeessa kuin Raaseporin seudulle myönnetyssä äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteissä on eräänä kehitettävänä kohteena rakentaa Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakuntien alueelle malli seudullisista sijoittumispalveluista. Tavoitteena on, että seudulle rakennetaan eri toimijoiden verkosto, joka reagoi, mikäli alueelle mahdollisesti haluava yritys ottaa johonkin toimijaan yhteyttä. Yritykselle annetaan koordinoivan organisaation sijoittumispalveluista vastaavan henkilön yhteystiedot, joka kontaktoi yritykseen ja käynnistää yrityksen tarvitseman tiedon kokoamisen. Yritykselle tehdään tarvitsemistaan tiedoista yhteenveto. Palvelun myötä alueelle luodaan nopean reagoinnin mahdollisuudet, tuetaan alueen kuntien valitsemia yhteisiä linjauksia, nostetaan esille alueen vahvuuksia sekä markkinoidaan aluetta hyvänä ja kiinnostavana sijoittumispaikkana yrityksille. Toimenpiteenä vuoden 2014 aikana toteutetaan sijoittumispalveluissa kuukausittain laaja sähköinen markkinointikampanja ja ensimmäinen kirje lähetettiin lähes 4000 yritykselle Raaseporin seutukunnan ulkopuolella tavoitteena houkutella yrityksiä ja rakentaa alueen imagoa. 6.3. Välineet KASVUKRAFT -sivustoa (www.lansi.fi/kasvukraft) kehitetään interaktiiviseksi vastaamaan alueen käyttäjien tarpeita. Facebook sivustoa työstetään parhaillaan ja tullaan ottamaan käyttöön kevään aikana. Tiedotuslehti KASVUKRAFT ilmestyy jatkossakin kaksi kertaa vuodessa ja kokoaa alueen ajankohtaiset meneillään olevat asiat. Alueen vetovoimaa lisätään myös omalla aktiivisella toiminnalla. Nuorten saaminen mukaan foorumityöhön ja hankkeisiin on tärkeä osa vetovoiman rakentamista ja yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa tukee tulevaisuuden 15
rakentumista. Vetovoimaa lisää myös alueen elinkeinoelämän menestys, jolloin työpaikat ovat parhaita vetovoimatekijöitä! Viestintä toimenpide aikataulutus Rahoitus Seutuviestinnän puitesuunnitelman päivitys Kevät 2014 Novago Sijoittumispalvelun materiaalin rakentaminen Kevät 2014 ÄRM Internet-sivuston kehittäminen Jatkuvaa Novago Facebook sivuston rakentaminen Kevät 2014 Novago Tiedotuslehden julkaisut Kesä ja Talvi 2014 Novago 7. Mittarit KASVUKRAFT kehitystyötä ja Länsi-Uusimaan yhteistyötä mitataan yhteisten seurantakriteereiden mukaan ja vaikuttavuuden arviointi tehdään valtuustokausittain. Toiminnalle on määritelty 2013 aikana Länsi-Uudenmaan kasvutavoitteita seuraavat tarkemmat mittarit neljän ulottuvuuden - väkiluvun, työpaikkojen, aluetalouden ja osaamisen kehityksen perusteella. Mitä kasvua? Toimenpide Seurantakriteeri Toteutus 2014 Kevättalvi Uudistumiskyky HINKU VESI LUMO KEKE ÄRM Seutukaupunkipilotit Seudulliset Yrityspalvelut InnoHUB työpaikkojen määrä, liikevaihdon ja/tai henkilöstön kehitys toimialoilla, vientiyritysten / viennin määrä, matkailun yöpymiset, investoinnit, yritysten määrän nettolisäys, startupit MALE, Kestävä yhdyskuntarakenne Sosiaalinen eheys LJS, 4.VMK KehäV Kasvuväylät Työllisyyshanke Asukasmarkkinointi Oppilaitosyhteistyö asukasluvut ja muutokset, kehittämisrahojen määrä, aluetalous, MALPE mittarit työllisyyden kehitys, koulutusindeksi, palkkataso, verokertymä, oppilaitokset, tulojaon hajonta, pitkäaikastyöttömien työllistyminen, vuokra-asuntojen käyttöaste ja uudisrakentaminen. KasvuKraft kehittämistoimintaa mitataan käyttämällä yleisesti saatavia tilastoja ja mittareita, joita päivitetään viranomaisten toimesta ja vuoden 2014 alussa määritellään toiminnan lähtötaso. Käytettäviä lähteitä ovat mm. Tilastokeskuksen aineistot, Uudenmaan liiton tilastot, Tullihallituksen ja EK:n aineistot, kuntien rakennusluvat sekä Kuntaliiton ylläpitämä sähköinen hyvinvointikertomus. Alueen käytössä olevan SeutuNet Länsi-Uusimaa tilastokäytäntöä tulee uudistaa vastaamaan seurantakriteereitä. 16
8. Talous KASVUKRAFT -budjettikehys vuodelle 2014 sisältyy Novago Yrityskehitys Oy:lle maksettavaan kuntaosuuteen. EUrahoituskauden 2014 2020 kansalliset hankehaut avautuvat kesään mennessä, jolloin näihin mahdollisesti tarvittavat ns. vastike- ja kuntarahat päätetään erikseen. KASVUKRAFT LÄNSI-UUSIMAA 23.10.2013 Toiminta- ja Rahoitussuunnitelma Länsi-Uusimaa 2014 tark. 6.11.2013 TOIMENPITEET yhteistyötahot ja rahoitus 2014 rahoittajat, euroa euroa TOTEUTUS tp 1 Koordinointi, verkostot 20 000 KASVUKRAFT elinkeino- ja elinvoimaohjelma 3 000 L-U asiantuntijatyöryhmät 2 000 tp 2 Uusiutuminen 14 000 TEM Seutukaupunkipilotti Älykkään ja vihr. 4 000 Urheilumatkailu 6 000 Hinku-työ 2 000 InnoHUB 2 000 Toimintaympäristön kehittäminen, MALe Seudull yrityspalv. 10 000 8 000 18 000 Sosiaalinen eheys 13 000 18 000 Hyvinvointi Tekes, aiehakemus 5000 tp 3 Alueen vetovoima Identiteetin vahvistaminen - Edunvalvonta 20 000 Tiedotus, sähköinen viestintä länsi.fi/kasvukraft tp 4 Kansall. verkostoyhteistyö TEM 8 000 Innovaatio ja osaaminen Luovat ja kulttuuri YHTEENSÄ 103 000 17