VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO. VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID Maankäyttövaihtoehdot



Samankaltaiset tiedostot
Laukaan kunnan Rakennemalli

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli

TULEVAISUUDEN SAARISTO

Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

TULEVAISUUDEN SAARISTO

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Mäntsälän maankäytön visio Rakennemallien kuvaukset

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

Rakennesuunnitelma 2040

SUUNNITTELUPERIAATTEET

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kajaani-Sotkamo rakennemalli

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Skenaarioiden heijastuminen eri suunnittelutasoille

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Jämsän kaupunki/kuvapankki. Mallin kuvaus Vaikutusten arvioinnin tiivistelmä Kärkitoimenpiteet

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

TÖLBY, NORRSKOGEN KORTTELEIDEN 1 20 ASEMAKAAVA

RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus

Laukaan kunnan Rakennemalli. Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

HELSINGIN YLEISKAAVA

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta LIM 1

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

Strateginen yleiskaava Yhteenveto kunnanhallituksen ja yhdyskuntalautakunnan työpaja

HELSINGIN YLEISKAAVA

KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS

Kirkonkylän osayleiskaava

Merellinen Helsinki Sinikämmen rantareitteineen

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Uudella yleiskaavalla resurssiviisaaseen kaupunkiin yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa HSYn

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi.

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

MERELLISEN HELSINGIN YLEISSUUNNITELMA

KESKEISET PERIAATTEET

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

Ihmisen paras ympäristö Häme

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

ÖSTERSUNDOMIN YHTEINEN YLEISKAAVA

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

TUUSULAN KUNTA, LAHELANPELTO II ARVIOINTITAULUKKO Vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutukset energia- ja ekotehokkuuteen

OULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Yleiskaavoituksen työohjelma

Transkriptio:

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID Maankäyttövaihtoehdot

Maankäyttövaihtoehdot Maankäyttövaihtoehdot Projektiryhmän työskentely Asukkaiden ja sidosryhmien näkemykset SWOT Nykytilatarkastelu

Väestöennuste Vaasa Tilastokeskus (2009) 2011: 60 398 2020: 63 014 2030: 65 617 (+5219 as, n. 270as/v.) Kaupungin tavoitteet 2020: 65 000 2030: 70 000 (+9602 as, n. 500 as/v.) Yleiskaava mahdollistaa väkiluvun kasvun 72 000 :een 2007-2030 16500 uutta asuntoa Vaasan saariston alustavat väestötavoitteet vuoteen 2030 + 0 as. (alamalli: Vihreäsaaristo - maankäyttövaihtoehto) + 30000 as. (ylämalli: saaristokaupunki - maankäyttövaihtoehto) MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Väestötavoite 72000 70000 68000 66000 64000 62000 60000 58000 56000 54000 52000 VAASAN VÄESTÖSUUNNITE VUOTEEN 2030 BEFOLKNINGSPROGNOS FÖR VASA TILL ÅR 2030 TOTEUTUNUT KEHITYS VUOTEEN 2011, FÖRVERKLIGAD UTVECKLING TILL ÅR 2011 Vaasan oma suunnite Vasas egen prognos TK 2009 TK 2007 TK 2004 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 LÄHDE: TILASTOKESKUS / KÄLLA: STATISTIKCENTRALEN 1000 800 600 400 335 415 534 376 413 406 369 310 VUOSITTAINEN VÄESTÖMUUTOS ÅRLIG BEFOLKNINGSFÖRÄNDRING 381376 599 578 412 811 650 KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / KS 23.3.2011 557 572 509 538 513 513 529 516 523 521 520 523 520 523 532 505 523 539

MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Väestötavoite Tilastokeskuksen ennusteen mukaan (2009) Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa n. 5000 asukkaalla huoltosuhde heikkenee asumis- ja palvelutarpeet Lasten osuus pysyy samana

MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Kehittämisen painotukset VE 1 NIIN KUIN ENNENKIN VE 2 SAARISTO- KYLÄT VE 3 SAARISTO- KAUPUNKI VE 4 VENEILY- KAUPUNKI VE 5 VIHREÄ SAARISTO Vapaa-ajan asuminen Pysyväisasuminen Palveluvarustus Liikenneyhteydet Matkailupalvelut Viher- ja virkistysalueet Työpaikat Väestölisäys (0-10000 as.) Maankäyttövaihtoehtojen sisältö esitetään yleispiirteisillä kehittämismerkinnöillä (ei aluevarauksia) kuvaten eri mallien painotuksia ja teemoja Tarkemmat kehittämismerkinnät laaditaan valittavasta mallista

VE VE 01 NYKYTILANNE NIIN KUIN ENNENKIN SAARISTO VAPAA-AJAN ASUKKAILLE Kehittämisen painotukset Vapaa-ajan asuminen Pysyvä asuminen Palveluvarustus Liikenneyhteydet Matkailupalvelut Viher- ja virkistysalueet Työpaikat Väestölisäys http://www.yit.fi/householdphotolist.aspx?path=1,32,84554,84555,92673,8619,98088 Vaasan Gerby-Västervikin saariston Maisemarakenneselvitys Vaasan Sundomin Saariston maisemarakenneselvitys

Larsbjörkaskär VE 1 NIIN KUIN ENNENKIN UUDET PYSYVÄN ASUMISEN ALUEET NYKYISET PYSYVÄN ASUMISEN YDINVYÖHYKKEET NYKYISET LOMA-ASUMISEN YDINVYÖHYKKEET PALVELUALUEET (VAASAN YLEISKAAVA) Vaasan saaristo ja ranta-alueet kehittyvät aikaisempien suunnitelmien pohjalta Maakuntakaava, saariston osayleiskaava, Vaasan yleiskaava 2030 Uutta loma-asutusta saaristoon ja virkistyskohteiden hyödyntäminen Ei uusia avauksia, profiloitumista eikä uusia kehityksen painopisteitä Maankohoamista ei hyödynnetä mahdollisuutena Saarten saavutettavuus veneellä ja nykyistä tieverkkoa hyödyntäen heikko, ei merkittäviä uusia investointeja Palveluvarustus kehittyy nykyiseltä pohjalta: majoitus, veneily, virkistysreitit kuten ennenkin Maailmanperintökohdetta matkailukohteena ei erityisesti hyödynnetä Julkista liikennettä ei tarvita alueella Maankäyttö saariston osayleiskaavan mukainen VIERAS/KALASTUSSATAMA SATAMA-ALUE LUONNONSUOJELUALUE NATURA 2000-VERKOSTOON KUULUVA TAI EHDOTETTU ALUE PYÖRÄILYREITTI OHJEELLINEN ULKOILUREITTI TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE VIRKISTYS-/MATKAILUKOHDE VIRKISTYSALUE LAIVAVÄYLÄ VENEVÄYLÄ MATKAILUN VETOVOIMA-ALUE, -MAALAHDEN JOKILAAKSO VAASAN LAATUKÄYTÄVÄ VAIHTOEHTOINEN TIELINJAUS + 0-500 as. Kartan merkinnät: Pohjanmaan maakuntakaava 21.12.2010 / Vaasan yleiskaava 2030, ehdotus 13.12.2011 10100 12000as 0 4000as 2100 3500as

http://www.reska.fi/ajankohtaista?i ssue=785 VE 2 SAARISTOKYLÄ SAARISTO ASUKKAILLE JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN Kehittämisen painotukset Vapaa-ajan asuminen Pysyvä asuminen Palveluvarustus Liikenneyhteydet Matkailupalvelut Viher- ja virkistysalueet Työpaikat Väestölisäys Aurajoen rantatie http://www.kalantivayla.fi/jasenet/museo/jutut/turun_kamerat_- yhdistyksen_juhlanayttely_avautuu_crusellissa.html Kuopio, asuntomessualue http://www.mtv3.fi/jokakoti/minisaitit/artikkeli.shtml/2010/07/1160301?asuminen/ajankohtaist a

VE 2 SAARISTOKYLÄ Saaristoon kehitetään uusien tulevaisuuden kylien verkosto Saaristokylät tarjoavat uuden vetovoimaisen vaihtoehdon Vaasan seudun maaseutualueiden hajarakentamiselle Saarten keskiosiin sijoittuu uutta vakituista asutusta perinteisen kyläasutuksen asutusrakenteen pohjalta; kyläraitti Uusilla kylillä myös yhteys rantaan ja omat venevalkamat Saaristohistorian ja kulttuurin hyödyntäminen UUDET PYSYVÄN ASUMISEN VYÖHYKKEET TIIVISTYVÄ RAKENNE TIIVISTYVÄÄ LOMA-ASUMISTA VIRKISTYSALUEET PALVELUALUEET VESISTÖYHTEYS (VAPAA RANTA) TIEYHTEYDET I-vaiheen alueet Nykyinen rantojen loma-asutus muuttuu osin pysyväksi tai vuoden ympäri - kakkosasumiseksi Maankohoaminen huomioidaan: uusien ranta-alueiden käyttö asumisen ja liikkumisen alueina Kevyet peruspalvelut myös uusissa saariston kylissä Palveluita käytetään taajamista, liikkuvia palveluja (palvelubussi) kyläalueella Saaristokylämalli tukee Gerbyn ja Sundomin palvelujen kehittymistä Uudet ekologiset energiaratkaisut: tuulimyllyjen ja aurinkoenergian saaristo Tuulimyllyt kyläasutuksen yhteydessä vetovoimatekijöinä Sähköautot, ekoveneet Kylillä pienyrittäjyyttä, työssäkäynti pääasiassa taajamiin Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen; etätyömahdollisuudet Saariston kytkentä Vaasan keskustaan ja Sundomiin siltayhteyksin, uusia liikenneyhteyksiä Kutsupohjainen julkinen liikenne saaristossa, Sundomin saaristossa mahdollisesti julkinen liikenne Koululaiskuljetukset palvelualueille (Sundom, Gerby) Kollektiivisuuden tukeminen: autojen yhteiskäyttö II-vaiheen alueet + 10 000 as.

http://www.reska.fi/ajankohtaista?i ssue=785 VE 3 SAARISTOKAUPUNKI SAARISTO ASUKKAILLE JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN Kehittämisen painotukset Vapaa-ajan asuminen Pysyvä asuminen Palveluvarustus Liikenneyhteydet Matkailupalvelut Viher- ja virkistysalueet Työpaikat Väestölisäys http://www.mtv3.fi/jokakoti/minisaitit/artikkeli.shtml/2011/07/1356562?asuminen/o mistusasuminen Kuopio, asuntomessualue http://www.mtv3.fi/jokakoti/minisaitit/artikkeli. shtml/2010/07/1160301?asuminen/ajankohta ista Aurajoen rantatie http://www.kalantivayla.fi/jasenet/museo/jutut/turun_kamerat_- yhdistyksen_juhlanayttely_avautuu_crusellissa.html http://www.sisustusblogi.fi/kelluva-talo/

PYSYVÄN ASUMISEN ALUEET VE 3 SAARISTOKAUPUNKI TIIVISTYVÄ RAKENNE TIIVISTYVÄÄ JA VAKITUISEKSI MUUTTUVAA LOMA-ASUMISTA VIRKISTYSALUEET PALVELUALUEET VESISTÖYHTEYS (VAPAA RANTA) Uusi urbaani kaupunkirakenne saaristoon TIEYHTEYDET Korkeatasoista pysyvää ja vapaa-ajan asutusta II-vaiheen Uudenlainen rakentaminen: kelluvat/liikkuvat talot, tiivistä pientaloasumista Yhteisöllinen asuminen Toteutuksen vaiheistus: 1. Gerbyn saaristokaupunginosa 2. Sundomin saaristokaupunginosa Maankohoaminen mahdollisuutena: uusien ranta-alueiden käyttö viheralueina, asumisen ja liikkumisen alueina Myös saaristokaupungissa käytetään uusia ekologisia energiaratkaisuja tuulimyllyjen ja aurinkoenergian saaristo Sähköautot, ekoveneet, yhteiskäyttö III-vaiheen alueet Palveluita käytetään pääosin taajamista, joitain peruspalveluja saaristossa, liikkuvien palvelujen hyödyntäminen (palvelubussi vähentää asiointiliikennettä) Saaristokaupunkimalli tukee merkittävästi Gerbyn ja Sundomin palvelujen kehittymistä Merkittävät investoinnit tieverkkoon, siltoihin ja jätevesijärjestelmään (+ muu infa); saariston kytkentä taajama-alueisiin Viheryhteydet asutuksesta rannoille, yhteiset virkistystä tukevat rantareitistöt Julkisen liikenteen yhteydet Sundomin ja Gerbyn saaristoon Uuden kevyen liikenteen väylät: pyöräilyn edistäminen Vapaiden rantojen virkistyskäyttö turvataan Työpaikkoja saaristossa, työssäkäyntiä myös taajamiin Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen; etätyömahdollisuudet + 30 000 as. alueet I-vaiheen alueet

VE 4 VENEILYKAUPUNKI SAARISTO VENEILIJÖILLE Kehittämisen painotukset Vapaa-ajan asuminen Pysyvä asuminen Palveluvarustus Liikenneyhteydet Matkailupalvelut Viher- ja virkistysalueet Työpaikat Väestölisäys http://www.luonnossa.net/melonta/lapset_ja_ melonta/lapset_ja_melonta.html http://filebank.visualweb.fi/_fileroot/7/77/merivaasa2.jpg http://filebank.visualweb.fi/_fileroot/7/77/merivaasa2.jpg http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/muut/bbv-6- hovercraft-ilmatyynyalus-kelirikon-kingi http://filebank.visualweb.fi/_fileroot/7/1544/ 1646/SisasatamaJJS120.jpg http://filebank.visualweb.fi/_fileroot/7/15 44/1646/SisasatamaJJS120.jpg

SEKOTTUNEIDEN TOIMINTOJEN VE 4 VENEILYKAUPUNKI (ASUMISEN) ALUEET VIRKISTYSALUEET PALVELUALUEET TIEYHTEYDET SATAMAPALVELUPISTEET VENEVÄYLÄT VENEILY/-MELONTAREITTIEN JA Pysyvä ja vapaa-ajan asutus keskittyy tiiviimmin satamapalvelupisteiden ja tärkeiden veneväylien ympärille Sekoittuneiden toimintojen alueita tehokkaita alueita, sosiaalinen turvallisuus Satamapalvelualueet: palveluita, yöpymismahdollisuus Saaristo ei kasva paljon kapasiteetiltaan PALVELUJEN KEHITTÄMINEN MELONTAPISTEET LOMA-ASUMISEN YDINVYÖHYKKEET Veden ja vesireittien korostaminen, veneväylät kehittyvät Vesiteitse liikkuminen Talviverkosto: jääteiden käyttäminen (yksityisautoilu, moottorikelkat, uudet avaukset ilmatyynykulkuneuvot?) Kesäverkosto: vesitiet, yksityisveneilyä ja vesibussi/lauttaliikenne Satamat ja niiden läheiset alueet kehittyvät palveluvarustukseltaan Palvelut haetaan pääosin taajamista, alueella toimii kauppalaiva Vesimatkailua: saaristoristeilyt, melontareittien ja -matkailun kehittäminen, kalastusmatkailu (moottorikelkkailu talvella) Melontapisteitä lisätään, kartalla esitetty esimerkkejä Työssäkäynti pääasiassa taajamiin sekä satamapalvelualueille Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen; etätyömahdollisuudet Julkiselle liikenteelle ei juuri kysyntää + 0-2000 as.

VE 5 VIHREÄSAARISTO SAARISTO MATKAILIJOILLE JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN Kehittämisen painotukset Vapaa-ajan asuminen Pysyvä asuminen Palveluvarustus Liikenneyhteydet Matkailupalvelut Viher- ja virkistysalueet Työpaikat Väestölisäys http://www.luonnossa.net/melonta/lapset_ja_melonta/lapset_ja_melonta.html Viikki http://www.panoramio.com/photo/25885297 Saimaan pyöräreitti http://www.uutisvuoksi.fi/uutiset/2010/04/19/ Suosittu+Saimaan+py%C3%B6r%C3%A4ilyreitti++uhkaa+katketa+ensi+kes%C3%A4n% C3%A4/201058847204/17 Lähteet: http://www.islandlakegolf.com/mini_golf.asp, Pähkinärinteen http://www.reska.fi/ajankohtaista?issue=785 ratagolf : http://www.minigolf.fi/

VE 5 VIHREÄSAARISTO Saaristo virkistyksen ja matkailun kesä- ja talvikohteena Vapaa-ajan palveluja, helposti saavutettavia virkistysmahdollisuuksia Maailmanperintökohteen hyödyntäminen ja saaristolaisperinteen korostaminen Muodostuu neljästä virkistyssolmusta eli matkailun ja virkistyksen alueesta Virkistysalueet profiloituvat eri teemoihin (esim. maailmanperintö, veneily ja ruoka, kalastus, caravan ja aktiviteetit) Lisää käyntikohteita ja palveluja esim. kauppaveneet, satamapalvelut, reitistöt ja retket (kanoottireitit, metsästys- ja kalastus, maisemareitit, retkeily, pyöräily Caravan alueen kesä- ja talvipalvelut Painottuu luontomatkailun alueena Vapaa-ajan asumista rannoille Matkailun majoitusmahdollisuuksien paraneminen: vuokramökit, majatalot ja leirintäalue Vaasan kaupungin omistamien saarten matkailu- ja virkistyskäytön kehittäminen ja vesibussiyhteydet niihin PYSYVÄN ASUMISEN ALUEET TIIVISTYVÄÄ LOMA-ASUMISTA VIRKISTYSALUEET PALVELUALUEET TIEYHTEYDET KEHITETTÄVÄT YHTEYDET MATKAILUKESKISTTYMÄT PYÖRÄILY/ULKOILUREITTI MAAILMAPERINTÖ LUONTO KALASTUS MELONTA RUOKA VENEILY, MELONTA, HARRASTUS/ AKTIVITEETIT Yhteyksien kehittäminen matkailupalvelujen (virkistyssolmujen) välillä keskeistä Uusia kevyenliikenteen yhteyksiä Gerbystä ja Sundomista saaristoon Saaristossa ei julkista liikennettä + 0 as. MÖKIT/ CARAVAN

MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN yleispiirteinen vaikutusten arviointi -- - -/+ + ++ Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen Vaikutukset yhdyskuntatalouteen VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Hajautunut rakenne säilyy. Uutta lomaasumista nykyisten suunnitelmien pohjalta. Pysyvää asumista ei kehitetä. Saaristo saavutettavissa veneellä ja nykyistä tieverkkoa hyödyntäen. Ei uusia investointeja, ei julkista liikennettä. Ei investointeja saaristoon; ei infraan tai rakentamiseen liittyviä kustannuksia. Ei verotulojen kasvua. Pysyvää asumista saarten keskiosiin kyläraiteille. Nykyinen lomaasutus muuttuu enemmän pysyväksi. Rakenne osin hajautunut ja osin tiivistyy merkittävästi. Uudet silta- ja tieyhteydet parantavat saavutettavuutta. Uusia mahdollisuuksia pyöräilylle. Joukkoliikenne toimii pääosin kutsupohjaisena. Henkilöautoliikenne lisääntyy. Suuret rakentamis- ja infrastruktuurikustannukset sekä kustannuksia ylläpidosta. Maanhankinnan kustannukset, kiinteistöverotuloja. Kuljetuskustannukset Verotulojen kasvua. Uutta pysyvää, tiivistyvää kaupunkirakennetta saaristoon: pysyvää ja vapaa-ajanasumista sekä työpaikkoja. Gerbyn ja Sundomin rakenteen eheytyminen ja tiivistyminen Uudet silta- ja tieyhteydet parantavat merkittävästi saavutettavuutta. Uusia mahdollisuuksia pyöräilylle. Joukkoliikenteen yhteydet Sundomin ja mahdollisesti Gerbyn saaristoon. Henkilöautoliikenne lisääntyy. Merkittävimmät rakentamis- ja infrastruktuuri- sekä ylläpitokustannukset. Maanhankinnan kustannukset, kiinteistöverotuloja. Palvelumenot. Kustannukset joukkoliikenteestä Verotulojen kasvua Pysyvä ja vapaaajanasuminen sekä työpaikat keskittyvät mantereen puolelle. Mantereen puolella rakenne tiivistyy, sekoittuneiden toimintojen alueita. Veneväylät ja satamat kehittyvät. Joukkoliikenteen kehittyminen vesibussi- ja lauttaliikenteen kautta. Yksityisveneily lisääntyy. Henkilöautoliikenne ei lisäänny. Rakentamis- ja investointi- sekä ylläpitokustannuksia satama-alueiden kehittämisestä Verotulojen kasvu pientä. Hajautunut rakenne säilyy, tiivistyvää vapaa-ajan asumista rannoille. Virkistysalueiden määrä kasvaa. Yhteyksien kehittäminen virkistyssolmujen välillä. Gerbyn saaristoon ei autoliikennettä. Pyöräilyn mahdollisuudet paranevat, uudet kevyen liikenteen väylät. Caravan-alueen tarjoamat kesä- ja talvipalvelut Pienet investointikustannukset. Ei juuri verotulojen kasvua.

MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN yleispiirteinen vaikutusten arviointi -- - -/+ + ++ Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, jne. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset palveluihin elinkeino-elämään ja kilpailukykyyn VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Ei suuria vaikutuksia kaupunkikuvaan tai maisemaan. Saariston imago säilyy entisellään. Saariston viihtyisyys tai vetovoimaisuus ei kasva entisestään. Ei merkittäviä melu tai saastehaittoja. Alueen palveluvarustus ei kehity Saariston kaupunkikuva paranee ja kehittyy tiivistyvän rakenteen myötä. Muuttaa maisemaa ja parantaa imagoa. Lisää viihtyisiä asuinympäristöjä saaristoon. Saaristokyläläisyyden ja yhteisöllisyyden korostuminen. Epätasa-arvoa voidaan kokea palvelujen saatavuudessa Lähinnä vain liikkuvia palveluja. Kylillä pienyrittäjyyttä. Etätyö yleistä toimivien tietoliikenneyhteyksi en myötä Saariston kaupunkikuvan muuttuminen urbaaniksi tiiviin rakenteen myötä. Muuttaa maisemaa ja parantaa imagoa. Uusia viihtyisiä asuinympäristöjä saaristoon. Yhteisöllisyyden ja saaristokaupunkilais uuden korostuminen. Liikennepäästöt lisääntyvät ja voivat vaikuttaa kielteisesti viihtyisyyteen Peruspalveluja saaristossa, liikkuvat palvelut. Työpaikkoja saaristossa. Etätyö yleistä toimivien tietoliikenneyhteyksi en myötä Vaikutukset suurimmillaan satamien lähellä. Saariston imagossa korostuvat meri ja veneilyn mahdollisuudet Pysyvän ja vapaaajan asumisen ympäristöjen kehittyminen satamien lähellä parantaa sosiaalista turvallisuutta. Vesiliikenteen melu voi vaikuttaa asukkaiden viihtyisyyteen. Satamapalvelujen paraneminen ja uudet työpaikat. Liikkuvia palveluita (kauppalaiva). Tietoliikenneyhteyks ien kehittyminen vaikuttaa positiivisesti etätyömahdollisuuk siin Loma-asumisen tiivistyminen vaikuttaa maisemaan. Saariston imagossa korostuvat luontomatkailun mahdollisuudet. Alueen kehittyminen parantaa kaupunkilaisten ja matkailijoiden viihtyisyyttä monipuolisilla virkistyskohteilla Vapaa-ajan sekä virkistyspalveluiden saavutettavuus paranee. Käyntikohteiden ja palvelujen määrä kasvaa. Matkailualan työpaikkojen määrä kasvaa. Muut palvelut eivät kehity.

MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN yleispiirteinen vaikutusten arviointi -- - -/+ + ++ Vaikutukset matkailuun ja virkistysmahdollisuuksiin Ekotehokkuus ja ilmastovaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 VE 5 Maailmanperintökohdetta matkailussa ei hyödynnetä. Ei erityisiä vaikutuksia matkailuun. Nykyinen hajautunut rakenne ekotehokkuudeltaan heikko. Ei merkittäviä muutoksia. Lisääntyvä loma-asuntojen rakentaminen heikentää luonnonympäristön arvoja. Ei erityisiä vaikutuksia matkailuun, saaristokyläkulttuuri voi houkutella viikonloppukävijöitä. Ranta-alueiden huomioiminen myös liikkumisen alueina. Täydentävän rakentamisen osuus toiseksi suurin. Vaihtoehto Vaasan maaseutualueiden hajarakentamiselle. Haitallisia ilmastovaikutuksia mm. lisääntyvän henkilöautoliikentee n myötä, vaikutuksia vähentävät uudet ekologiset energiaratkaisut. Voimakas rakentaminen saaristoon voi heikentää luonnonympäristön arvoja ja luonnon monimuotoisuutta. Ei erityisiä vaikutuksia matkailuun. Virkistysmahdollisuu det lisääntyvät kun vapaiden rantojen virkistyskäyttö turvataan. Täydentävän rakentamisen osuus suurin. Haitallisia ilmastovaikutuksia mm. lisääntyvän henkilöautoliikentee n myötä, vaikutuksia vähentävät uudet ekologiset energiaratkaisut. Voimakas rakentaminen saaristoon voi heikentää luonnonympäristön arvoja ja luonnon monimuotoisuutta. Veneily- ja melontamatkailu kehittyy. Satamien palveluvarustus paranee. Täydentävän rakentamisen osuus pieni. Rakenteen tiivistyminen satama-alueiden ympärille. Lisääntyvä veneily lisää haitallisia ilmastovaikutuksia. Ei merkittäviä vaikutuksia luontoon ja luonnonvaroihin. Luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Vaikutuksia vesistöön Maailmanperintökohteen hyödyntäminen matkailussa. Saaristo kehittyy luontomatkailun alueena. Käyntikohteiden ja matkailupalveluiden lisääntyminen Täydentävän rakentamisen osuus pieni. Lisääntyvä matkailuveneily lisää haitallisia ilmastovaikutuksia. Ei merkittäviä muutoksia.

MAANKÄYTTÖVAIHTOEHTOJEN yleispiirteinen vaikutusten arviointi YHTEENVETO Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen VE1 VE2 VE3 VE4 VE5 Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumistarpeeseen Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan, jne. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset palveluihin elinkeino-elämään ja kilpailukykyyn Vaikutukset matkailuun ja virkistysmahdollisuuksiin Vaikutukset ekotehokkuuteen ja ilmastonmuutokseen Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin