PITKÄAIKAISASUNNOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISOHJELMA 2008-2011 1(8) Laaja ohjaus- ja seurantaryhmä 1/2011 Muistio Aika 2.2.2011 klo 9.30-11.40 Paikka Läsnä Poissa Sosiaali- ja terveysministeriö, Kirkkokatu 14, Helsinki, Iso kokoushuone Jarmo Linden, ARA, puheenjohtaja Saara Nyyssölä, ARA, sihteeri Juha Kaakinen, PA-ohjelmajohtaja Peter Fredriksson, YM, saapui kokoukseen klo 9.45 Keijo Tanner, STM Mikko Nygård, STM Marja Soikkeli, RAY Sari Timonen, Nuorisoasuntoliitto ry Markku Leijo, Helsingin kaupunki Maria Degerman, Helsingin kaupunki Maritta Pesonen, Vantaan kaupunki Marja-Leena Metsä, Vantaan kaupunki Outi Ristimäki, Espoon kaupunki Marja Dahl, Espoon kaupunki Ossi Niininen, Turun kaupunki, saapui kokoukseen 9.45 Hannu Harjunheimo, Kuopion kaupunki Risto Kajaste, Lahden kaupunki Ari Juhanila, Lahden kaupunki Riitta Wallin, Lahden kaupunki Annamari Savela, Joensuun kaupunki Ritva Anttonen, Jyväskylän kaupunki Vuokko Karsikas, RISE Tiina Saarela, KKH Sanna Lehtonen, VVA ry Reijo Pipinen, VVA ry Elina Pentikäinen, VVA ry, opiskelija Kari Salmi, ARA Markku Aho, ARA Raija Hynynen, YM Marko Kettunen, SOCCA/Nimi Ovessa hanke Maritta Närhi, Tampereen kaupunki Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti osanottajat tervetulleiksi laajan PAAVO ohjaus- ja seurantaryhmän vuoden 2011 kokoukseen todeten, että vaikka suppea PAAVO seurantaryhmä päätyi siirtämään vuotta 2010 koskevan seurantaryhmän kokouksen helmikuulle 2011, on suppea PAAVO kuitenkin kokoontunut säännöllisesti kuukausittain ja kokousmuistiot sekä kokousten erityisteemojen aineistot löytyvät ARAn nettisivuilta. Laaja PAAVO ryhmän sihteerinä toimii jatkossa Saara Nyyssölä, sillä ryhmän aiempi sihteeri Virpi Tiitinen, on jäänyt eläkkeelle.
2. Ajankohtais- ja tilannekatsaus 2(8) ARA: - Jarmo Linden kertoi, että vuodelle 2011 erityisryhmien hankehakukierros tuotti kaikkiaan 187 hankehakemusta, ja pitkäaikaisasunnottomien asumishankkeita oli vajaa 20, joissa asuntoja 300-400. Suurin osa hankkeista sijaitsee aiesopimuskunnissa. Myös aikaisemmin myönnetyt pitkäaikaisasunnottomien hankkeet etenevät kohtuullisesti. - ARA on tehnyt kunnille syksyllä 2010 vuosittaisen asuntomarkkinakyselyn asunnottomuustilanteesta. Yhteenvetotaulukko tilanteesta jaettiin kokouksessa. - asumisneuvontafoorumi ei ole tänä vuonna ehtinyt kokoontua - Esa Swanljungin raportti ottaa kantaa muun muassa asumisneuvonnan säädöspohjan vahvistamiseen. Raportti luovutetaan 10.2.2011 asuntoministeri Jan Vapaavuorelle. - Kari Salmi kertoi, että lähiöohjelmassa on käynnissä viimeinen toimintavuosi ja tavoitteena on työstää sitä, miten lähiöitä kehitetään jatkossa. Hänen mukaansa uudenlaisia lähiöhankkeita on tullut. Oleellista on pohtia sitä, mitä valtion rahoittamalla lähiöohjelmalla saadaan aikaan ja syntyykö pysyviä käytäntöjä eri toimijoista muodostuvalla sektoreiden rajat ylittävällä yhteistyöllä. Useita seminaareja on tulossa vielä tälle vuodelle. Lähiöohjelman arviointi toteutetaan keväällä 2011 ja tarjouspyynnöt arvioinnin toteuttamisesta ovat lähdössä. STM: - Keijo Tanner kertoi, että Kaste-hankehakemukset ovat parhaillaan käsittelyssä ministeriössä ja päätökset tehdään maaliskuun puolivälissä. - Kaste-rahoitusohjelma on takapainotteinen ja vuosi 2010 realisoituu vuonna 2011, jolloin käytössä on 5,5 milj. - projektikaudelle 2008 2011 on varattu kaikkiaan 10,3 milj. ja rahalla tuetaan 170 lisähenkilön palkkamista - avustukselle on kolmen vuoden siirtymä eli rahoja voidaan käyttää vuoteen 2013 - STM:ssa hankkeita hoitaa jatkossa myös finanssisihteeri Mikko Nygård - STM pitää Kasterahoituksesta tiedostustilaisuuden maaliskuussa 2011 YM: - Peter Fredriksson kertoi pitkäaikaisasunnottomuusohjelman 2012 2015 valmistelusta seuraavaa: - virkamiesvalmistelu on aloitettu keväällä 2010, jolloin toteutettiin nykyisen ohjelman väliarviointi ja tällä hetkellä raporttia päivitetään asiakastietojen sekä Peer Review kansainvälisen arvioinnin tuloksien osalta - kuntatason testaukset pitkäaikaisasunnottomuuden hoidossa ovat meneillään - kuntien oikeanlaiset investoinnit asunnottomuuden poistoon tärkeitä, Tampere pisimmällä aiesopimuskunnista - RAY on mukana myös seuraavalla ohjelmakaudella; RAY:n uudessa strategiassa korostetaan asuntojen hankintaa ja painopisteenä on, miten hyvät toimintamallit, työmuodot ja palvelut voitaisiin tehokkaammin levittää koko maahan ja juurruttaa uudeksi toimintamalliksi - ARAn investointiavustuksen tarve jatkossa on noin 15 milj. /vuosi - Kasterahoitusta tarvitaan myös vuosina 2012 2015. Oleellista on varmistaa vanhojen hankkeiden rahoitus
3(8) - vanhojen hankkeiden rahoituksen yksi vaihtoehto on myös asunnottomuuslisän käyttöönotto valtionosuusjärjestelmään - poliittinen valmistelu edellyttää kaupunkien vahvaa tukea - uusi hallituskokoonpano on ratkaiseva pa-ohjelman jatkuvuudelle - SGEI-menettely on otettu hankintalain rinnalle lisämahdollisuutena palvelujen hankinnassa; Helsinki ja Espoo ovat jo hankkineet kokemusta SGEI-hankinnasta - VM + TEM valmistelevat kuntalain muutosta, jonka tarkoituksena on SGEImenettelyn vahvistaminen. Keskustelua on ollut myös siitä, että kuntalakiin tulisi oma kohta SGEI-palveluista (vrt. SGEI-puitelaki) - Peer Review kansainvälinen arviointi toteutettiin 2-3.12.2010 Suomen pitkäaikaisasunnottomuusohjelmasta ja se sai eri mailta positiiviset arviot - European Consensus Conferenssi järjestettiin 9.-10.12.2010 Brysselissä. Konferenssin tärkeä viesti oli, että Euroopan tasolla kolme tahoa (Konferenssin Jury, Euroopan Parlamentti ja Komissio) on kirjannut tavoitteen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta. SOCCA/Nimi Ovessa hanke - Peter Fredriksson kertoi, että Tekes-rahoitteisessa hankkeessa on mukana neljä kaupunkia: Helsinki, Vantaa, Espoo ja Tampere sekä HDL ja VVA ry. Hankkeesta saa tietoa www.nimiovessa.fi RAY: - Marja Soikkeli kertoi, että RAY:n jakoesitys on tehty vuodelle 2011. VM hyväksyy esityksen 3.2.2011 - esitys pitkäaikaisasunnottomien asuntojen hankintaan on 8,3 milj., 180 asuntoa - vuoden 2010 toteuma oli 60 asuntoa Rikosseuraamusvirasto (RISE): - Vuokko Karsikas kertoi, että uusia toimintamalleja kehitetään, mm. vapauttamiskäsikirja ja hyvien käytäntöjen kirjaaminen sekä tietopankki arjen taitojen arvioinnista. Lahti on mukana aktiivisesti kehittämistyössä - perusteilla uusia vapauttamisyksiköitä Tampereelle ja Helsinkiin tai Espooseen - tavoitteena siviiliin siirtymisen helpottaminen, sillä käytäntö on osoittanut, ettei asumisyksikköön siirtymiset suoraan kadulta ole onnistuneet Nuorisoasuntoliitto (NAL): - Sari Timonen kertoi, että ARA ja RAY ovat rahoittaneet aiesopimuskaupungeissa vuoteen 2010 mennessä reilusti yli 700 uutta asuntoa nuorille, osa asunnoista valmistuu vuonna 2011. Asunnottomia nuoria on asutettu lähes 400, tuetussa asumisessa on ollut myös lähes 400 nuorta, Starttivalmennuksessa on ollut yli 140 nuorta. - NAL-sopimus: Oulun ja Jyväskylän lisäksi tuetun asumisen osalta Kasterahan piirissä ovat myös Helsinki, Espoo ja Vantaa - Nuorisolain 7 :ään kirjattu < 25 vuotiaita koskeva monialainen yhteistyövelvoite - hanke etenee kokonaisuudessaan hyvin Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA):
- Sanna Lehtonen kertoi, että yhdistys painotta toimintaansa kokemusasiantuntijuuteen, jonka tavoitteena on aktivoida asunnottomia itseään vaikuttamaan päätöksentekoon 4(8) - vuosille 2012 2015 on toiveena kunnille se, että toimeentulotuen myöntämiskäytännöissä huomioitaisiin paremmin niitä asiakkaita, joilta luottotiedot ovat menneet ja jotka ovat pahasti velkaantuneita, mikä estää nykyisellään asunnon saantia. Myös ne asiakkaat, jotka syystä tai toisesta käyttävät esim. takautuvat etuudet kuten asumistuet elämiseensä eikä tulo ole käytettävissä vuokranmaksuun, voivat joutua asunnottomiksi. Toimeentulotuki tällaisissa tilanteissa olisi kuitenkin halvempi vaihtoehto kunnille kuin asunnottomuus Kirkon diakoniatyö - Tiina Saarela toi esille Sanna Lehtosen esimerkkiin viitaten, että kirkon tehtävä on sovitella, toimia välityslinkkinä asiakkaan ja sosiaalitoimen välissä silloin, kun rahat eivät riitä eikä toimeentulotuki kata kaikkia kustannuksia. Kirkolta haetaan paljon taloudellista tukea. Keskeinen kysymys onkin se, miten diakoniatyötä voitaisiin enemmän hyödyntää arjen tilanteissa - diakoniatyöllä (Vantaan Lauri) on konkreettinen, Onnistunut Asumispolkuyhteistyöhanke Vantaalla NAL:n kanssa. Hankkeessa mallinnetaan Laurinkodin tuetusta asumisesta jatkopolkuja itsenäisempään asumiseen. 3. Vuosiraportointi 2010 - Ohjelmajohtaja Juha Kaakinen kertoi, että vuosiraportti on kirjoitusvaiheessa. Hän arvioi pitkäaikaisasunnottomuuden tilannetta seuraavasti: - ohjelman toteutuksesta kukaan kunnista ei ole livennyt ja aiesopimushankkeista on pidetty kiinni. Asuntopaikkojen määrällä mitattuna tavoitteet ylitetään reilusti. Vuonna 2010 valmistui 505 asuntoa ja rakenteilla on 589 asuntoa, jotka valmistuvat 2011. Lisäksi on 660 asuntoa suunnitteilla ja valmistumassa 2012, joten yhteensä ohjelmakaudella tuotetaan yli 1700 asuntoa. - Turussa ja Oulussa asunnottomuus huolestuttavasti noussut eikä kehitys ole ollut aiesopimuksen mukainen eli puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus. Turku ei ole hyödyntänyt ARAn investointiavustusta ohjelman toteutuksessa ja Oulu on kohdentanut asunnot nuorille. Joensuun kohdalla tilastointia on muutettu ja siksi pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2010 95 %:sta 29 %:iin. Tampere on edennyt vahvasti suunnitelman mukaan, myös Espoo ja Vantaa ovat hyvin tavoitteissa. - Y-säätiö on rakennuttanut 113 asuntoa pitkäaikaisasunnottomille ja 56 muuta asuntoa, yhteensä 149 asuntoa. - Tampereen Teknillinen yliopisto (TTY) teki Tampereen Härmälän asumisyksiköstä taloudellisen arvion. Raportin mukaan huomattavat säästöt syntyvät erityisesti siitä, että sairaanhoitopalvelujen käyttö vähenee vakituisen asunnon saamisen myötä. Raportti herätti julkista keskustelua Konsensuskonferenssissa. Raportti julkaistaan YM:n raporttisarjassa. 4. Kuntien arviot ohjelman toteutuksesta Käytiin läpi kunnittain arviot ohjelman toteutuksesta sekä suunnitelmat ja tarvearviot vaalikauden 2012 2015 jatko-ohjelman osalta (PAAVO II). Helsinki
- Maria Degerman kertoi, että Helsingissä on meneillään asuntoloiden muuntoohjelma ja Pelastusarmeijan asuntola on suljettu 1.2.2011 5(8) - ohjelmakauden aikana asuntoja on valmistunut 909, pienasuntojen hankinta on lisääntynyt ja tukimuotoja on kehitetty normaaliasumisen tukimuotoina, muun muassa liikkuvat tiimit ja kotihoitotiimit - ennaltaehkäisevään työhön panostetaan, edellyttää asennemuutosta. Helsinki panostanut häätöjen ehkäisyyn (102 tapausta pois oikeudesta 2010) ja 1666 maksuratkaisun lyhennyssuunnitelmaa - haasteena uudessa ohjelmassa - tarpeiden määrittely - asunnottomien naisten määrän kasvu sekä perheiden lisääntynyt asunnottomuus (127 perhettä) johtuen maksamattomista vuokrista - maahanmuuttajakysymys; pitääkö olla erityisratkaisuja vai onko tässä mukana - krooninen ongelma; pieniä, halpoja asuntoja tarvitaan, yksiöitä lisää - asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn panostettava, toisaalta koko ajan tapahtuu sisäänvirtausta muista kunnista - ympäristön asennemuutokseen vaikuttaminen on iso työsarka, asenteet profiloituvat erityisesti isojen asumisyksiköiden ympäristöissä, pyritään vaikuttamaan myönteiseen suuntaan muun muassa yleisötilaisuuksia järjestämällä - asunnottomien palvelut hankitaan SGEI-menettelyllä, hakijoita 13, joista 7 otettiin mukaan ohjelmaan. Ollut vaikea ja työläs prosessi ja jatkossa oltava yksityiskohtaiset vaatimuskriteerit - Peter Fredriksson toi esille sen, että Helsinki on hoitanut hyvin alueellisilla ratkaisuilla asumisneuvonnan, esimerkiksi Malmilla on välitetty itse alueelle asuntoja ja asumisneuvonnassa on mukana moniammatillinen tiimi (sos. ja terv. päihde, MTT), joka hoitaa myös maahanmuuttajakysymykset. Asumisneuvonnan jatkuminen tulee varmistaa, sillä kyseessä pieni rahallinen panostus - Helsingin kaupunki ja SM (Meri Sisko Eskola ja Astrid Thors) neuvottelevat asunnottomien maahanmuuttajien asuttamisohjelmasta Espoo - Outi Ristimäki kertoi, että Espoossa on 168 asuntoa rakenteilla vaikeassa asemassa oleville - SGEI-menettelyllä hankitaan asunnottomien palvelut, Espoon juristit laativat hankinnasta asiakirjoja - tuetun asumisen yksikkö, Väinölä-koti suunnitteilla, jonka Y-säätiö omistaa ja palvelut kilpailutetaan - tarve uudelle ohjelmalle - Väinölä-koti 40 asuntoa ja lisäksi 40-100 keskitettyä tukiasuntoa - asunnottomista 26 % on maahanmuuttajia - NAL:n kanssa sopimus kasterahan käyttämisestä nuorten tuettuun asumiseen, mukana Espoon lisäksi myös Helsinki ja Vantaa - Espoonkruunuun palkattu asumisneuvoja - Marja Dahl kertoi, että sosiaalityössä panostetaan palvelutarpeen arviointiin ja kehitetään kotiin/asuntoihin annettavaa tukea. Maahanmuuttajatyö vaatii paljon resursseja Vantaa
- Maritta Pesonen toi esille, että Vantaan asuntohankkeet ovat takapainotteisia aiesopimukseen nähden, sillä valituksia tehtiin kolmesta kohteesta, rakentaminen viivästyi, mutta päätökset valituksista ovat tulleet kaupungille myönteisinä 6(8) - 98 uutta asuntoa valmistuu em. kolmeen kohteeseen: Ässäkodit 12 asuntoa, Pähkinärinne 35 sekä Osmankäämintie 53. Lisäksi Y-säätiölle valmistuu tänä vuonna 8 asuntoa ja Veturipolulle vapautuu 16 asuntoa. Mielenterveyskuntoutujille tulee yhteensä 60 asuntoa ja 25 asuntoa kaksoisdiagnoosin omaaville - Kasterahoitusta tarvitaan ennaltaehkäisevään työhön, häätöjen ehkäisyyn ja asumisneuvontaan - Maritta Pesonen kiinnitti huomiota Vantaan asunnottomuuslukuun (250) ja yleensä asunnttomuuslukuihin, jotka ovat ARAn tilastoimina parhaat mahdolliset saatavilla olevat, mutta niissä voi olla "tilastovääristymää" Tampere - Tampere (kirjallinen esitys) on pysynyt tavoitteissa pitkäaikaisasunnttomuuden vähentämisessä; tällä hetkellä asunnottomia 166 (v. 2009 oli 301) - hankkeiden tilanne: Hervannan Ässäkodit valmistui v. 2009, jossa 117 asuntoa, Martinuskoti valmistuu helmikuussa 2011, jossa päivystysyksikkö ja tukiasumisyksikkö (16+16). Lisäksi Härmälän 22-paikkainen yksikkö - Oma Ovi hanke, joka tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja asunnottomille lainrikkojille, asumisvalmennus ja tuki päihteettömyyteen - konseptikilpailuhanke edennyt rakennusvaiheeseen, palveluntuottaja AlfaKuntoutus Oy - asumisneuvonta toteutetaan Tampereen Vuokra-asunnot oy:n kautta, jossa työskentelee kaksi sosiaalista isännöitsijää sekä asumisneuvoja - ARAlta on haettu neljä uutta pa-hanketta Turku - Ossi Niininen kertoi, että Turussa on käytössä myös alueellinen näkökulma asumisen järjestämiseen (vrt. Hgin malli) - asuminen keskitetty normaaliin asuntokantaan, mikä asettaa haasteita palveluiden järjestämiselle. Tällä hetkellä tilanne sellainen, että 50 asuntoa kohti on 4 ohjaajaa ja maaliskuussa 2011 saadaan viides ohjaaja sekä 10 asuntoa lisää (60 as. + 5 ohjaajaa= 0,1 henkilöstömitoitus) - kokemukset asumisesta suhteellisen hyvät; 50 asuntoa ja 4-5 asukasta "repsahtanut", ongelmana vanhat vuokravelat, joita toimeentulotuki ei korvaa, asuntoa ei myöskään voi saada, jos on vanhoja velkoja - vuoden 2011 lopussa 110 tukiasumispaikkaa - harkinnassa ARA-rahoituksen haku - asumiskartoitus on tarkempi kuin aiemmin, mikä voi vinouttaa asunnottomuuslukuja Lahti - Risto Kajasteen mukaan ohjelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti; vuonna 2009 valmistui 44 tukiasuntoa, 2010 valmistui 141 asuntoa, 2011 otetaan käyttöön 27 asuntoa Puntarin asumisyksiköstä (Lahden vanhusten asuntosäätiö) jossa kaksi työntekijää. Rakenteilla rivitaloasuntoja 21. Hankittu myös tukiasuntoja 2010-2011 yht. 20 sekä yksittäisiä asuntoja Lahden talot Oy:ltä sekä Y-säätiöltä
- ensisuoja muutetaan asunnottomien arviointiyksiköksi ja samalla omistussuhde muuttuu kaupungilta Lahden Talot Oy:lle - Päijät-Hämeen Sos. psyk. yhdistykseltä vapautuu 10-15 asuntoa, käyttö avoin - asunnottomien määrää kasvattaa luottotietonsa menettäneet asiakkaat 7(8) Kuopio - Hannu Harjunheimo kertoi, että asunnottomuus on kasvussa, erityisesti sukulaisten luona asuvien osuus kasvanut - pitkäaikaisasunnottomuusohjelma on tuottanut tulosta, vaikka asunnottomuus on kasvussa edellisvuoteen nähden, on pitkäaikaisasunnottomuus vähentynyt 40 henkilöllä edellisvuodesta - v. 2011 valmistuu vuokra-asuntoja 340, joista vanhuksille 78, opiskelijoille 45 ja loput tavallisille vuokramarkkinoille. Vuonna 2012 valmistuu tavallisia vuokraasuntoja 175-200, joista 20 asunnottomille. Lisäksi haettu ARAlta pitkäaikaisasunnottomuushanketta - ATTE-projektilla on saatu hyviä tuloksia; häiriöt ja rästivuokrat ovat vähentyneet, Niiralan Kulma vuokra-asuntoyhtiö on järjestänyt 90 %:lle asukkaista jatkoasumispaikan tai häätö on peruttu. - tarve - uuden jatko-ohjelman saaminen on välttämätön - jatkonäkymät hyvät, sillä kaupunki on positiivisella asenteella aktiivisesti mukana asunnottomuuden poistamisessa, kaavat etenevät ja erityisasumista varten on perustettu oma työryhmä Joensuu - Anna-Mari Savela kertoi, että Joensuussa hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti - asumisessa tuki on tärkeää ja kokemus on osoittanut, että pienellä tuella voitaisiin pitkäaikaisasunnottomia asuttaa normaaliin asuinkantaan - henkilöstömitoitus: 15 asuntoa/kuusi työntekijää - valtuusto on halunnut, että Joensuussa säilytetään yömaja, yöpyjiä on 2-6/yö - alkoholidementiaa sairastaville järjestetään asunto ikääntyvien asumisyksiköstä Oulu - Oulun (kirjallinen esitys) PAAVO-hanke etenee alkuperäisen suunnitelman mukaan eli Nuorten tuettu asuminen ja Nuorten Talo hanke (aiesopimukset 2008) sekä Naisten talo hanke (optio, suunnittelun aloitus 2011) - vuosina 2009-2010 yhteensä 21-23 asuntoa asunnottomille moniongelmaisille nuorille, kohderyhmänä < 30-vuotiaat pitkäaikaisasunnottomat - Oulunseudun Nuorisoasuntoyhdistys ry (OSNA ry) rakensi ARA-tuella 15 asuntoa ja lisäksi OSNAn asuntokantaan 8 asuntoa - tavoitteena sukkiden integrointi muuhun asuinympäristöön, normaalisuusperiaate asumisvalmennuksella itsenäiseen asumiseen, tulokset hyviä ja ohjelmaa jatketaan, edellytyksenä tiivis yhteistyö aikuissosiaalityön kanssa - Naisten Talo hankkeen piirriin tarkoitus saada 20 naista v. 2011 Ohjelmakausi 2012-2015 - Oulu mukana uudessa ohjelmassa siinä laajuudessa kuin tähänkin asti. Oulun väestömäärä v. 2013 on kuntaliitosten myötä 180 000. - nuorten asumisen tuki edelleen kehittämisen kohteena
Jyväskylä - asunnottomuusasioissa Katulähetys on merkittävä toimija - syyskesällä 2011 saadaan uusi asumishanke nuorille 8(8) - henkilöstötilanne heikko, sillä 130 asuntoa kohti on vain yksi neuvoja ja tuki on riittämätön, mutta kiitosta on annettu toiminnasta - yhteisöllisyyden lisääminen on tavoitteena ja Pupuhuhdan alueella on toimivia juttutupia ja asukasyhdistyksiä - asumisneuvonnan vaikuttavuudesta toteutetaan tutkimus, johon kootaan kokemustietoa asumisneuvonnan asiakkailta - Asu Ite hanke on tarkoitettu vaikeasti asutettaville henkilöille ja tuki tulisi sosiaalisen isännöinnin kautta. Sosiaalisen isännöinnin mallia sovelletaan myös rikosseuraamuslaitoksessa - SAS ja rikosseuraamuslaitos tekevät yhteistyötä työryhmänä - Ritva Antttonen ihmetteli miksi Jyväskylä sai hylkypäätöksen kasterahoituksesta sillä perusteella, ettei se ollut mainittu aiesopimuksessa. Jotkut ovat kuitenkin saaneet myönteisen päätöksen vastaavassa tilanteessa - haasteita - tarvitaan naisten yksikkö - nollaraja puhututtaa; pitäisikö olla asuntoja, joissa ei ehdotonta päihteettömyyttä - käyttäytymishäiriöisten ja väkivaltaisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn tarvittaisiin "miten toimitaan" malli - maahanmuuttaja-kysymykset ei akuutteja, mutta romaniasukkaiden asuntoasiat on 5. Ohjelman viestintä ja tiedotus - olemassa kaksi valtakunnallista kotisivua: 1) ARAn sivut, jotka ovat virallisemmat ja joita ARA itse päivittää sekä 2) Nimi Ovessa -hankkeen sivut, jotka ovat monimuotoisemmat ja vuorovaikutteisemmat kuin ARAn sivut - loppuraportti voidaan julkaista, jos rahoitus järjestyy 6. Muut asiat - todettiin, että asumisneuvonta tulisi järjestyä ARAn rahoista riippumatta Lähiöohjelman tilanteesta Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.40 ja kiitti ryhmää hyvästä yhteistyöstä, joka on tuottanut myös hyvää tulosta.