summa 22012 MCI PALVELUN TARJOAA TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN yrityskauppa on harkittu prosessi 3 Asunnon ostajalle lisälasku 6 Yrittäjän verotus
pääkirjoitus Laatu puhuttaa tilitoimistoja Taloushallintoliitto julkistaa 5. kesäkuuta 2012 toimialastandardin tilitoimistoille ja muille taloushallinnon asiantuntijapalveluita tarjoaville toimijoille. Toimialastandardi TAL-STA on julkinen ja tarkoitettu koko toimialalle. TAL-STA ja sitä tukevat laatutyökalut ohjeistavat tilitoimistoja laadukkaan palvelun tuottamiseen ja alan hyvän tavan noudattamiseen. Taloushallinto- ja kirjanpitopalvelut toimialana ei ole lailla säädelty ja toimiala on vapaa kilpailulle. Taloushallintoliitto alan vaikuttavana toimialaliittona sekä hyvän tilitoimistotavan kehittäjänä on halunnut julkaista toimialastandardin hyvän tilitoimistotavan ohjeistukseksi. Toimialastandardi määrittelee alan yhteiset pelisäännöt. Se on julkinen dokumentti, johon myös asiakkaat voivat tutustua. Tilitoimistollesi Taloushallintoliiton jäsenenä toimialastandardi on osa laajempaa TAL-laatu kokonaisuutta, johon sisältyy monia konkreettisia työ kaluja ja apuvälineitä. TAL-STA toimii laatuohjeiston runkona, johon TAL-laadun apuvälineet ja työkalut linkittyvät. Nämä lomakkeet, työohjeet, kirjepohjat ym. on räätälöity Taloushallintoliiton jäsenten käyttöön. Työkalujen ja ohjeiden tarkoitus on varmistaa, helposti ja yksinkertaisella tavalla, että asiakkaan vastaanottama palvelu on luotettavaa ja eettisten toimintaperiaatteiden mukaista. Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen -merkki takaa laadukkaan palvelun ja osaamisen. Taloushallintoliiton jäseniltä saat toimialastandardin mukaista valvottua ja laadukasta palvelua. Hyvästä ja laadukkaasta palvelusta hyötyvät kaikki. Julkaisija Taloushallintoliiton Julkaisut Oy yhteistyössä Suomen Taloushallintoliitto ry:n kanssa Päätoimittaja Juha Ahvenniemi Toimitus MCI Press Oy, Mikonkatu 8 A, 00100 Helsinki Painosmäärä 5 200 kpl Paino Libris Oy ISSN 1795-4800 Juha Ahvenniemi Toimitusjohtaja Taloushallintoliitto SISÄLTÖ 2/2012 3 6 8 Asunnonostajan verotus kiristyy Miten muuttui omistajayrittäjän verotus? Yrityskaupan on oltava harkittu prosessi Elämäntyötään myyvä yrittäjä ei sisälly kauppaan.
MCI LAKI & VERO Markku Ojala, Taloushallintoliiton asiantuntija Asunnonostajan verotus kiristyy Asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa esitetään korotettavaksi kahteen prosenttiin. Lakimuutoksen myötä vero tulisi maksettavaksi myös osakkeenomistajalle lankeavasta osuudesta taloyhtiön pitkäaikaisiin velkoihin. Asunnonostajalle tulisi näin merkittävä lisälasku, sillä osakkeenomistajan osuus taloyhtiön pitkäaikaista veloista on yleensä huomattava etenkin uudiskohteissa. Lakimuutos tulee voimaan ensi vuoden alussa, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Asunnonostajan verotus kiristyy myös korkovähennysoikeuden asteittaisen kaventamisen myötä. Kuluvan vuoden koroista 85 prosenttia voi vähentää verotuksessa. Ensi vuonna osuus on 80 prosenttia, ja lopulta vuonna 2014 asuntokoroista enää 75 prosenttia on vähennettävissä verotuksessa. s Liikennevakuutuksen vaihtaminen helpottuu Ajoneuvon omistajan ei tarvitse kesäkuun alun jälkeen tehdä erillistä rekisteri-ilmoitusta, jos vakuutus siirtyy toiseen yhtiöön. Ilmoitusvelvollisuus siirtyy vakuutusyhtiölle, joka ilmoittaa muutoksen Liikenteen turvallisuusviraston sähköiseen palveluun, josta tieto välittyy ajoneuvoliikennerekisteriin. Muutoksella on haluttu helpottaa liikennevakuutusten kilpailuttamista vakuutusyhtiöiden välillä. s Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee Kesäkuun alussa sairauspäivärahan hakuaika lyhenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutos tuo uusia päivämääriä myös työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuollolle ilmoittamiseen sekä pitkittyvään sairauspoissaolotilanteeseen liittyvään työntekijän työkyvyn arviointiin. s summa YRITYSKAUPPA on harkittu prosessi 3 Asunnon ostajalle lisälasku 22012 PALVELUN TARJOAA TALOUSHALLINTOLIITON JÄSEN 6 Yrittäjän verotus 01_Summa_kansi.indd 1 27.4.2012 11.27 Anna palautetta lehdestä ja voita Macbook Air! Samalla voit antaa aihe-ehdotuksia ja vaikuttaa lehden sisältöön. Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi /summa Vastaaminen on helppoa. 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi /summa. 2. Merkitse numerosarja 2715 3. Tämän jälkeen pääset lukija - kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua! Arvottava palkinto on n. 1 000 euron arvoinen MacBook Air. Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2012. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 31.7.2012. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. YLE-verosta hallituksen esitys Eduskunta on saanut käsiteltäväkseen YLE-veron, jolla korvattaisiin nykyiset tvlupamaksut ensi vuoden alussa. Vero määräytyisi ansio- ja pääomatulojen perusteella tai yrittäjäeläkelaki en mukaisen työtulon perusteella, jos se on suurempi. Yhteisöillä vero porrastuisi kahteen maksuluokkaan liikevaihdon mukaan. Osakeyhtiö ei maksaisi veroa sen liikevaihdon jäädessä alle 400 000 euron. s SUMMA 2/2012 3
LAKI & Vero Kauneudenhoitoalan ohimyynti kuriin Työ- ja elinkeinoministeriössä pitäisi toukokuun loppuun mennessä syntyä selvitys siitä, miten parturi-kampaamo- ja kauneudenhoitoalalla voidaan torjua kassan ja kirjanpidon ohi tapahtuvaa myyntiä. Selvitystyötä tehdään yhdessä alojen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. Selvitys on osa eri ministeriöissä tehtävää harmaan talouden torjuntatyötä. s TIESITKÖ,?...että hallituksen huhtikuun kehysriihessä tekemien päätösten mukaan 1. kaikkia arvonlisäverokantoja aiotaan nostaa yhdellä prosenttiyksiköllä ensi vuoden alussa. Yleinen verokanta olisi tällöin 24 prosenttia. 2. tuotannollisista investoinneista voisi tehdä korotetut poistot vuoden 2014 loppuun saakka. 3. valtion tuloveroasteikon inflaatiotarkistukset jäädytetään kahden seuraavan vuoden ajaksi eli verotus kiristyisi tältä osin. Tappioiden poikkeuslupakäytäntö vaakalaudalla Suomalaisen tappioiden poikkeuslupakäytännön hyväksyttävyys on Euroopan unionin tuomioistuimen arvioitavana. Korkein hallinto-oikeus on pyytänyt tuomioistuimelta kannanottoa, onko luvan myöntäminen omistajanvaihdostilanteissa EU-oikeuden vastaista. Mikäli EU:n tuomioistuin tyrmää Suomen poikkeuslupakäytännön, lakia on tarpeen muuttaa. Verohallinto on luvannut jatkaa poikkeuslupahakemusten käsittelyä normaalisti. Poikkeuslupaa tappioiden vähentämistä varten on haettava niissä tilanteissa, joissa yli puolet yhtiön osakkeista tai osuuksista on vaihtanut omistajaa tappiovuoden aikana tai myöhemmin sen jälkeen. s 4 SUMMA 2/2012
Tilinpäätöksiin uudistuksia EU:n tilinpäätösdirektiivejä ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistus edellyttää myöhemmin myös Suomen kansallisen kirjanpitolain muuttamista. Uudistuksessa yritykset luokiteltaisiin kokoluokkiin ja tilinpäätösvaatimukset tiukkenisivat yrityskoon kasvaessa. Pienin kokoluokka olisi niin sanotut mikroyhteisöt. Siihen kuuluvien yritysten liikevaihto olisi enintään 700 000 euroa, taseen loppusumma 350 000 euroa ja yrityksessä olisi työntekijöitä keskimäärin kymmenen. s Sokerivero toisi leipomotuotteetkin verolle Valtiovarainministeriössä pohditaan makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron korvaamista yleisellä sokeriverolla ensi vuoden alusta. Sokerivero kohdentuisi nykyistä laajemmin sokeripitoisiin tuotteisiin ja tietäisi uutta verobyrokratiaa muun muassa leipomoalalle, kun esimerkiksi pulla ja keksit tulisivat verolle. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverolaki on ollut voimassa vuoden 2011 alusta ja sitä korotettiin vuodenvaihteessa. s Korotetut poistot jatkuvat Kehitysalueille tehtävien investointien edistämiseksi näillä alueilla tuotannollista tai matkailuyritystoimintaa harjoittavat yritykset saavat tehdä korotetut poistot myös verovuosina 2012 ja 2013 tekemistään investoinneista. Kehitysaluekuntia on erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. s Uusia tilaajavastuita rakennusalalle Rakennusalan yrityksille on heinäkuussa tulossa uutta selviteltävää tilaajavastuiden osalta. Tilaajan pitää nykyisestä poiketen pyytää tilaajavastuuselvitykset, vaikka sopimussuhde alihankkijan kanssa olisi vakiintunut. Myös tapaturmavakuutuksen ottaminen on tulossa selvitettävien asioiden joukkoon. Kuntien ja muiden julkisten hankintayksiköiden on edellytettävä rakennusurakoitsijalta lain ja työehtosopimusten mukaisten työsuhteen vähimmäisehtojen noudattamista. Lain tehosteeksi on tarkoitus säätää korotettu laiminlyöntimaksu. s 49 prosenttia kaupparekisteriin merkityistä yrityksistä (t:mi, henkilöyhtiö, oy) oli osakeyhtiöitä viime vuoden lopussa. SUMMA 2/2012 5
Miten muuttui omistajayrittäjän verotus? Pääomatulovero nousi ja osinkoverotus kiristyi vuodenvaihteessa. Yhteisövero puolestaan laski puolellatoista prosenttiyksiköllä. Kuka voitti, kuka hävisi ja miten kävi omistajayrittäjän kokonaisverorasitukselle aiempaan nähden? Teksti: Markku Ojala N yrkkisääntönä voidaan sanoa, että verotus kiristyi niillä listaamattomien yhtiöiden omistajilla, jotka ovat aiemmin voineet nostaa niin sanottua verovapaata osinkoa 90 000 euron enimmäismäärän. Tällaisen, vain yhtiön tulona verotetun voiton jakamismahdollisuus kaventui vuodenvaihteessa 60 000 euroon. Verovapaa osinko on yhä edelleen nettovarallisuusriippuvainen. Osinko on verovapaata, jos osakkaan nettovarallisuusosuudelle laskettu yhdeksän prosentin tuotto riittää osingon katteeksi. Enimmäismäärä on 60 000 euroa, ja sen ylimenevältä osin osinko verotetaan pääomatulona, jos nettovarallisuus vielä antaa siihen myöten. Tällä hetkellä osakkaalta vaaditaan 666 666 euron nettovarallisuusosuutta osingon verovapaaseen enimmäismäärään. Aiemmin täysi verovapaa osinko edellytti miljoonan euron nettovarallisuutta. Nettovarallisuus lasketaan verotuksen säännöin eikä se ole katsottavissa suoraan tilinpäätöksestä. 6 SUMMA 2/2012 Yhteisveron lasku ja pääomatuloveron nousu eivät käytännössä vaikuttaneet osakkaan kokonaisverorasitukseen, kun pääomatulovero on 30 prosenttia. Aiemmat ja nykyiset yhteisö- ja pääomatuloverokannat antavat verotuksessa lähes saman loppu tuloksen. Mikäli yhtiöstä ei voida jakaa verovapaata osinkoa tai sen määrä ei ole merkittävä, kannattaa vertailla osingosta menevää veroa esimerkiksi palkkatulon veroon ja sosiaalikuluihin. Osinkoverotus on lähtökohtaisesti kahdenkertaista verotusta osakkaan kokonaisverorasituksen näkökulmasta, jos yrityksellä ei ole merkittävästä nettovarallisuutta eikä osakkaalla siten mahdollista nostaa verovapaata osinkoa. Osinko verotetaan kokonaan ansiotulona, jos nettovaroja ei ole lainkaan. Osinko saattaa tällöin olla kokonaisverorasituksen kannalta raskaammin verotettua kuin palkkatulo. s
Nyt Aiemmin Yhteisövero 24,5 % 26 % Verovapaa osinko 60 000 euroa 90 000 euroa Nettovarallisuusedellytys verovapaalle osingolle 666 666 euroa 1 milj. euroa Pääomatulovero 30 % ja 32 % tulon ylittäessä 50 000 euroa 28 % Taulukko 1) Tehdyt muutokset yhteisöveroon ja listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verotukseen. Nyt Aiemmin Yhtiön vero 24,5 % 26 % Osakkaan vero 15,855 % (75,5 x 0,7 x 0,3) 14,5 % (74 x 0,7 x 0,28) Verot yhteensä 40,35 % 40,5 % Taulukko 2 ) Verot sadan euron voitosta ja yhteisöveron jälkeisestä netto-osingosta, jos tulo verotettaisiin saajallaan pääomatulona. Pääomatulovero on laskettu 30 prosentin mukaan. Pääomatuloveron ollessa 32 prosenttia verot olisivat yhteensä 41,41 euroa. Nettovarat 666 666 300 000 0 Yhtiön voitto 79 470 79 470 79 470 Yhtiön vero 19 470 19 470 19 470 Osinko 60 000 60 000 60 000 Verovapaa osa 60 000 27 000 0 (nettovarat x 9 %) Ansiotulo-osinko 33 000 60 000 Veronalainen osa (70 %) 23 100 42 000 Osakkaan vero - 4 909 11 767 Verot yhteensä 19 470 24 379 31 237 Kokonaisveroaste 24 % 30 % 39 % Taulukko 3) Osakkaan kokonaisveroasteet kolmessa vaihtoehtoisessa tilanteessa. Osinkoverotukseen vaikuttaa merkittävästi osakkaan osuus yrityksen nettovarallisuudesta ja sille laskettu 9 prosentin tuotto. Ansiotulojen verot on laskettu suoraan vuoden 2012 valtion tuloveroasteikon ja 19,25 prosentin keskimääräisen kunnallisen tuloveroprosentin mukaan (lähde: Kuntaliitto). Tulosta tai veroista tehtäviä vähennyksiä ei ole otettu huomioon, joten taulukko on vain suuntaa antava. Kokonaisveroaste kertoo yhteisöveron ja osinkoveron prosentuaalisen osuuden yhtiön tuottamasta voitosta 79 470 eurosta. Yhtiön voiton nostaminen palkkana aiheuttaisi osakkaalle 27 909 euron suuruiset verot suoraan valtion tuloveroasteikon ja keskimääräisen kunnallisen tuloveroprosentin mukaan laskettuna. Ne tekisivät yhteensä 35 prosenttia tulon määrästä. Tässä ei ole otettu huomioon sosiaaliturvamaksuja. SUMMA 2/2012 7
Yrityskaupan on oltava harkittu prosessi Teksti: Matti Paavonsalo Suunnitelmallisuus auttaa yrityskaupan onnistumisessa. Monta vuotta kestänyttä valmistelua ei lopuksi kannata vesittää liian väljällä sopimuksella. Suunnitelmallisuus on hyvän yrityskaupan perusta. Alaa tuntematon saattaa hämmästellä vaatimusta, että jo viitisen vuotta ennen h-hetkeä olisi varattava aikaa jatkuvasti tarkentuvan suunnitelman tekemiseen ja sen johdonmukaiseen toteuttamiseen. Mutta vain sellaista liikeyritystä kannattaa lähteä kauppaamaan, joka tekee selvästi liiketaloudellista tulosta, toteaa jyväskyläläisen Confidentum Oy:n toimitusjohtaja Sakari Oikarinen. Oikarinen tietää, mistä puhuu, sillä hän on työskennellyt vuosia muun muassa yritysten sukupolvenvaihdosten sekä alan asiantuntijatehtävien parissa. Hän korostaa, että mitä pienemmästä yrityksestä eli perinteisestä yhden miehen liikkeestä on kysymys, sitä todennäköisempää on heikko kassavirta. Se, että liiketoiminta tuo omistajalleen leivän pöytään ja mahdollisesti hieman kertyvää varallisuutta, ei riitä yrityskauppaa ajatellen. Kaupaksi kelpaavan liiketoiminnan on oltava kunnolla kannattavaa, koska tuleva uusi omistaja ja toiminnanjatkaja joutuu sen lähes poikkeuksetta ostamaan lainarahalla. On hyvin tarkkaan arvioitava, millainen kannattavuus tulee riittämään lainojen asianmukaiseen hoitamiseen prosessin toisessa päässä, Oikarinen huomauttaa. Päätös yrityksen myymisestä viisi vuotta ennen myyntitapahtumaa. Kannattavuuden nosto tilitoimiston tarjoaman asiantuntemuksen voimin. Yrityksen irrottaminen nykyomistuksen nimestä ja persoonasta alkaa. Tuloskunnon trimmaus: toimintojen rationointi, ajankäytön optimointi, tilauskannan kirittäminen. Toimilla tähdätään aiempaa paremman tuloksen saavuttamiseen. Yrityksen myynnin taitekohdat Vuodet 1 2 8 SUMMA 2/2012
Palvelut ja tuotteet voivat yllättävän paljon henkilöityä tiettyyn ihmiseen. LISÄARVOA Yrittäjä ei kuulu kauppaan Mahdollisesti myytäväksi tarkoitettu yritys ja sen toiminta eivät saa liikaa nojata yrittäjän omaan persoonaan tai työpanokseen, Oikarinen jatkaa. Jos näin on, silloin puhutaan ainoastaan ammatin harjoittamisesta liikeyritysmuodon kautta eikä sellaisesta liiketoiminnasta, että sitä voisi henkilöä ja omistusjärjestelyä vaihtamalla joku toinen tulla jatkamaan. Palvelut ja valmiit tuotteet voivat yllättävän paljon henkilöityä tiettyyn ihmiseen, varsinkin kun puhutaan pienestä yrityksestä. On muistettava, ettei elämäntyötään myyvä yrittäjä sisälly kauppaan, Oikarinen kiteyttää. Iso jakolinja kulkee siinä, onko yritys työllistävä vai ei. Suomessa on noin 260 000 yritystä, joista työllistäviä on reilut 80 000. Se tarkoittaa, että 180 000 yritystä on yhden henkilön hoitamia yksityisyrityksiä. Valtaosa Suomen yrityksistä on siis vaikeasti myytäviä yritystyyppejä. Tulevaisuuden haasteena onkin, että yrityksen omistaja ja vetäjä osaa rakentaa firmastaan ja imagostaa sellaisen, ettei se ole riippuvainen yhden miehen tai naisen nimestä, hänen asiantuntemuksestaan ja työpanoksestaan. Houkuttelevuus tulee tuoreudesta Kun myyntipäätös on tehty, on katse kohdistettava yrityksen myyntikuntoon saattamiseen. Tärkeintä on yrityksen kannattavuuden kohottaminen ja liiketoiminnan irrottaminen nykyomistuksen persoonasta. Kannattavuuden kasvattamisessa tilitoimistot pystyvät keino valikoimineen auttamaan huomattavasti, Sakari Oikarinen sanoo. Tilitoimisto voi ensinnäkin pätevästi kartoittaa yrityksen kannattavuustason. Tulosta voi myös parantaa kirjanpitoa, ajanhallintaa ja hinnoittelun korjaamista koskevin toimenpitein, yleisellä työn järkestämisellä sekä ydinliiketoiminnan sparraamisella. Yrityskauppa pähkinänkuoressa Hyvin ja ammattimaisesti toteutettu yrityskauppa voi antaa uutta potkua ja sisällöllistä lisäarvoa liiketoiminnalle. Omistajan liika henkilöityminen yritykseensä on korjattavissa asiantuntijan avulla. Yrityskauppa on monin verroin vaativampi kuin asuntokauppa; virheet voivat tulla todella kalliiksi. Uusi yritys syntyy kaupan kautta alle kymmenessä prosentissa kauppojen määrästä. Se voisi perustellusti olla suurempikin. Taseluvut ojennukseen. Kirjanpidosta on poistettava epävarmat saatavat samoin kuin kaikki muutkin epäselvyydet. Yrityksen pitäminen tuoreena loppuun asti. Kaikkien inventaarien on oltava uusinta ja tehokkainta mallia, kalusteiden toimivat sekä tilojen siistit ja sopivan kokoiset. Mahdollisen varaston perkaaminen kaikesta epäkurantista. Yrityksen omistuksenvaihdos. Viimeisessä vaiheessa yritysvälittäjän käyttö on erittäin suositeltavaa tämän kontaktien ja yrityskaupan mekanismien tuntemuksen vuoksi. Vuodet 2 4½ Vuodet 4½ 5 SUMMA 2/2012 9
Kun on tiedossa, että yritys jonain päivänä myydään, yrittäjän on ryhdyttävä vahvistaamaan sellaisia signaaleja, jotka korostavat yritystä ja sen tekemisiä enemmän kuin yrittäjää henkilökohtaisesti. Pk-sektorilla tapahtuva yrityskauppa kohdistuu määrällisesti eniten mikroyritys-kategoriaan, jolloin ostajakin on useimmiten yksityishenkilö. Tällöin hän pohdiskelee vaihtoehtoina joko yrityksen perustamista tai sellaisen ostamista. Yrittäjän täytyykin yrityksineen pysytellä loppuun asti ajan hermolla eikä ryhtyä jäähdyttelemään ennen viimeisiä toimivuosia. Usein eläkeikää lähestyvälle yrittäjälle saattaa olla kova haaste pitää yritys tuoreen tuntuisena. Spekulantin silmissä yrityksen täytyy kuitenkin näyttää houkuttelevalta investointikohteelta niin osaamisen, asiakkuuksien, tietotekniikan, tilojen kuin yleisen toimivuuden suhteen oltava sanalla sanottuna yritys tästä päivästä, Oikarinen painottaa. Nämä ovat valtavan tärkeitä uskottavuuskysymyksiä. On muistettava, että juuri näillä seikoilla ostaja hakee sitä etumatkaa, jota hän toivoo saavansa ostamalla valmiin yrityksen sen sijaan, että itse perustaisi firmansa. Yrityksen myyntikuntoon saattamisessa on myös olennaista tuloslaskelman ja taseen saaminen järjestykseen. Ne eivät saa sisältää mitään ylimääräisiä kustannuksia missään toiminnoissa. Taseesta ei saa löytyä ostajaa yllättäviä tai kummastuttavia eriä. Esimerkiksi kaikki epävarmat saatavat on poistettava. Varastojen täytyy niin ikään sisältää vain kuranttia tavaraa. Ihmeitä ei tarvita. Se riittää, että yritys on normaalissa päivittäisessä toimintakunnossa ja sen tulee riittää myös ostajalle. Kolmen vuoden tulostrimmaus Yrityksen myyntikuntoon panemiseen, toiminnan aktivoimiseen ja tehostamiseen sekä tilinpidollisiin taseen siivoamisiin tulisi varata aikaa kolmisen vuotta. Siinä ajassa pääsee myös näyttämään yrityksen tuloskuntoa. Se on erittäin merkittävä kriteeri, kun kaupan lopullista arvoa määritellään. Käytäntö on osoittanut, että suhteellisen pienetkin parannukset yrityksen tulostasossa ovat vaikuttaneet varsin voimakkaasti yrityksestä saatavaan hintaan, Oikarinen summaa. Mahdolliset yritysjärjestelyt ja yhtiöittämiset esimerkiksi henkilöyhtiöstä osakeyhtiöksi tai kiinteistöjen erottaminen toisistaan vievät yleensä aikaa muutamasta kuukaudesta ehkä puoleen vuoteen. Itse yrityksen myyntitapahtuman pitäisi sujua hyvien valmistelujen jälkeen noin puolen vuoden tai vuoden sisällä. Oikarinen suosittelee yritysvälittäjän puoleen kääntymistä, oli tapaus mikä tahansa. Ammattikunta on vuosien varrella vahvasti pätevöitynyt ja välittäjät tuntevat alan kontaktiverkot ja mekanismit. Yrityskaupan loppuunsaattaminen kun voi yhteensä vaatia hyvinkin 20 30 kontaktia. Sovi paperilla, älä suullisesti Pahin sudenkuoppa pk-sektorin yrityskaupoissa on valmistautumattomuus koittavaan tilanteeseen. Valtaosa yritysten myyjistä ja ostajista on tilanteessa ensikertalaisia, vailla aikaisempaa kokemusta. Kaiken kaikkiaan yrittämisessämme näkyy jonkinlainen tee-se-itse-meininki, sekä hyvässä että pahassa, Oikarinen tiivistää. Yrityskauppoja käydään usein liian suurpiirteisesti. Läheskään aina ei tarkasteta kaikkia tähdellisiä dokumentteja, kuten työ- ja vuokrasopimuksia ja lupa-asioita. Useimmiten unohtaja on juuri ostaja, joka saa myöhemmin katua huolimattomuuttaan. Meillä on kansallinen väljän sopimisen ja useimmiten suullisen sellaisen perinne. Siitä aiheutuu monesti myöhemmin tulkintaerimielisyyksiä, jotka olisivat tarkemmalla kirjallisella sopimisella olleet helposti vältettävissä, Oikarinen muistuttaa. s Yrittämisessämme näkyy tee-se-itse-meininki, sekä hyvässä että pahassa. 10 SUMMA 2/2012
KOLUMNI Pauli Vahtera Kirjanpitäjän kesä Kirjanpitäjän kesä alkaa vapun aattona kun viimeinen veroilmoitus on jätetty. Olo tuntuu riemukkaalta, kun taas kerran, normaalirutiinien ohessa on selätetty palkkojen vuosi-ilmoitukset, eläke- ja tapaturmailmoitukset, tilinpäätökset ja veroilmoitukset. Määräaikojen tykyttäessä ohimoissa on kohteliaasti hymyillen hoidettu tilintarkastajien kopiotoiveet ja turhauttavat kysymykset. Ja vielä asiakkaiden omia veroilmoituksiakin on työstetty tarpeen mukaan. Kaiken tämän lisä- ja viikonlopputyön keskellä on sitten tuosta vaan laskettu kevätkuukausien arvonlisäverot ja palkat ja saatu verotilikin täsmäämään! Savotan loputtua voi jokainen kirjanpitäjä taputtaa toista olalle, että me ollaan hyviä, nyt kuoharit auki, poks! Ja tervehdys kesälle! Toukokuussa kirjanpito palkanlaskuineen sujuu taas kevyesti tanssien. Työmatkalla tulee hymy huuleen, viherrys ja liverrys kohottaa mieltä, leskenlehdet, valko- ja sinivuokot ja kevään ensimmäiset perhoset pakottavat kirjanpitäjän pyörän selkään tai patikoimaan ja istahtamaan ojan törmälle suunnittelemaan lomaa, kauan odotettua kesälomaa! Kirjanpitäjän kesä on iloinen ja virkistävä, jos hän voi lomailla niin, etteivät työt loman aikana kasaannu vuoreksi. Jos kaikki asiakkaat suostuisivat tuomaan toukokuun aineiston jo kesäkuun puolessavälissä, niin heinäkuussa kirjanpitäjä voisi suurimman osan aikaa olla yhtäjaksoisesti lomalla, kun vain palkat pitäisi käydä välillä laskemassa. Töiden suunnittelusta huolimatta kirjanpitäjän yhtäjaksoiset kesälomat jäävät kahden, kolmen viikon pituisiksi. Kirjanpitäjä ei voi ottaa reppua selkäänsä ja lähteä pitkälle matkalle Intiaan. Mutta kolmeen kahden viikon pituiseen jaksoon voi vuosiloman ja kevään ylityöt rytmittää oivallisesti. Tai laitetaan toimisto kiinni koko heinäkuun ajaksi ja pomo päivystämään kännykässään hätätapauksia varten. Kirjanpitäjät käyvät tarvittaessa lukittujen ovien ja suljettujen verhojen takana laskemassa palkat, ja sadepäivinä voi verkkareissa, ilman meikkiä, hoitoaine hiuksissa piipahtaa toimistolle tekemässä joitakin ei-kiireellisiä töitä ja kuitata näin hyödynnetyn ajan vapaa-aikana elo-syyskuun sadonkorjuuseen. Ja lomalla laitetaan läppärikin syrjään, lomavastaaja on keksitty ja sitä on lupa käyttää. Kirjanpitäjänkin kesä on aikaa perheelle, ystäville, rakkaille. Ja ennen kaikkea itselle. Ja lomalla laitetaan läppärikin syrjään. Pauli Vahtera on vuosikymmenten hioma taloushallinnon huippuammattilainen. Hänellä on taito katsoa yrittäjyyttä ja taloushallintoa yhtä aikaa läheltä ja kaukaa. Juuri siksi hänen tarkkanäköiset oivalluksensa puhuttelevat. SUMMA 2/2012 11
LUOTETTAVAN www.taloushallintoliitto.fi Auktorisoidut tilitoimistot noudattavat Taloushallintoliiton alalle luomaa toimialastandardia, jonka tarkoituksena on minimoida asiakkaan riskit ja taata laadukas palvelusuhde. Kolme askelta ulkoistukseen -opas antaa vastaukset niin tilitoimistopalvelujen ostamista pohtiville kuin jo kirjanpitonsa ulkoistaneillekin pk-yrityksille. Tarkista onko ostamasi palvelu ajan tasalla ja miten voit hyötyä lisäpalvelusta: 1. Miksi ostaisit talouspalveluita auktorisoidulta tilitoimistolta? 2. Millaisia vaihtoehtoja on tarjolla kun pohdit talousohjauksen kehittämistä? 3. Mitä ulkoistaminen vaatii yritykseltäsi? Tutustu oppaaseen osoitteessa www.taloushallintoliitto.fi/tilitoimistot/ Painettu julkaisu on maksuton tilitoimistojen asiakkaille. Tilaa: tilaukset@taloushallintoliitto.fi