Automaattinen betonin ilmamäärämittaus

Samankaltaiset tiedostot
Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

Robust Air. Projektin lyhyt esittely. Jouni Punkki Fahim Al-Neshawy

Tuoreen betonin ilmamäärän automaattinen mittaaminen Diplomityö Aalto-yliopistossa

Betonin ilmapitoisuuden hallinta Betonin Kesäseminaari, Aulanko,

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

Ilmavaivaista betonia?

Good Vibrations-projekti

Robust Air Tutkimus betonin ilmamäärän kohoamiseen vaikuttavista tekijöistä

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

BETONIPÄIVÄT. Minna Torkkeli

Kovettuneen betonin ilmamäärän määrittäminen

Good Vibrations. Betonin koostumuksen vaikutus tiivistettävyyteen. Tilaustutkimus Aalto-yliopistossa. Jouni Punkki

Infrabetonien valmistusohje Kommentoiniversio Jouni Punkki, Aalto-yliopisto

Betoniaseman laadunvalvonta automaattiseksi? Ilmamäärän, vesi-sementtisuhteen ja kiviaineskosteuden automaattinen mittaus. Vesa Anttila 30.5.

RATA Betonisiltojen lujuusongelmat. Jani Meriläinen

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

CLOSE TO OUR CUSTOMERS

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Elinkaaritehokas päällyste - Tyhjätila Tulosseminaari Ari Hartikainen

Nopeasti lujittuva betonimassa isoihin korjausvaluihin

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kutistumaa vähentävät lisäaineet

FRAME: Ulkoseinien sisäinen konvektio

Vesi-sementtisuhteen määrittäminen betonista

Huokostin-notkistin-yhdistelmien käyttäytyminen itsetiivistyvässä betonissa

Puuta rikkomattomat mittausmenetelmät. Jukka Antikainen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Matterport vai GeoSLAM? Juliane Jokinen ja Sakari Mäenpää

Betonin valamisen vaikeudesta

Mittaustekniikka (3 op)

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Johanna Tikkanen, TkT

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Teemu Näykki ENVICAL SYKE

Kutistumaa vähentävät lisäaineet Betonin tutkimusseminaari Tapio Vehmas

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

Ilma betonissa Betonitutkimusseminaari 2017 TkT Anna Kronlöf, FM Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Tyhjätilan merkitys ja mittaaminen

Laatuparametrille TPR 20,10 haastaja pienissä kentissä DAPR 20,10 :n ominaisuuksia

Ilmahuokosanalyysien vertailutestit

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Diplomityöseminaari

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Automaattinen tiedontuotanto on tulevaisuutta. nykyisyyttä

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TIIVEYS-Projekti. Prof. Terhi Pellinen, Ph.D., Eur. Ing. Rakennustekniikan laitos

Lattiabetonien notkeus ja lisäaineet

Forest Big Data -tulosseminaari

Referenssimenetelmä, mikä se on?

Julkinen Mobiililaserkeilaukset rataverkolla

Ketterä ja asiakaslähtöinen palvelukehitys tietoliikenneteollisuudessa

JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen

Digitalisaation avulla säästöjä henkilökohtaisen avun järjestämisessä

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Duraint:Mitä kenttäkokeista on opittu?

Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

SIGMA AIR MANAGER 4.0

Sisäkuori- ja ontelolaattabetonit Rakennusfysikaaliset kosteusominaisuudet Laatija: Olli Tuominen, TTY

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Fotoniikan ja konenäkötekniikan sovellukset metsäbiojalostamossa

Tulevaisuuden teräsrakenteet ja vaativa valmistus. 3D-skannaus ja käänteinen suunnittelu

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2

Jatkuvatoimiset hiukkasmittaukset. Anssi Julkunen Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Turussa

Tuulen nopeuden mittaaminen

MITÄ BETONILLE TAPAHTUU, KUN SE LÄHTEE

CLOSE TO OUR CUSTOMERS

Palokuolemien ehkäisykeinojen arviointiohjelma pilottina tulevaisuuteen. Palotutkimuksen päivät 2011

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

KARMO. Kallion rakopintojen mekaaniset ominaisuudet

Paikallavalurakentamisen laatukiertue 2018 Betonin lujuudenkehitys ja jälkihoito Jyväskylä Jere Toivonen

Raidegeometrian geodeettiset mittaukset osana radan elinkaarta

Paksuseinäisen betonirakenteen kuntotutkimus yhdistetyllä ainetta rikkomattomalla menetelmällä

Leikkaussalien. mikrobimittaukset. Sairaalatekniikan päivät Tampere Aleksanteri Setälä

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

3. VIITTEET Nynäs AB / Per Redelius: Nynäs Workability Test

Hailuodon lautta Meluselvitys

REALTIME CUSTOMER INSIGHT Wellnator Oy

Automaatioseminaari

Älykkään vesihuollon järjestelmät

Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus Projektinumero: WSP Finland Oy

Edullisten sensorien käyttö hiukkamittauksissa

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR

Betonin valinta. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Transkriptio:

Automaattinen betonin ilmamäärämittaus 1.11.2017 DI, Projektityöntekijä Aalto-yliopisto Teemu Ojala Betonitutkimusseminaari 2017 Messukeskus, Kokoustamo

Esitelmän sisältö 1. Tausta ja tutkimustarve 2. Tutkimusmetodiikka 3. Työn tulokset 4. Edut ja mahdollisuudet 5. Tulevaisuuden näkymät ja tavoitteet 2

1. Tausta ja tutkimustarve Kohonneet ilmamäärät rakenteissa Suojahuokosten herkkyys Erilaisten lisäaineiden käyttö betoneissa Riittämättömyys laadunvarmistuksessa Perinteisten menetelmien hitaus ja työläys Diplomityö: Huokostuksen analysoiminen akustisella mittausjärjestelmällä tuoreessa betonissa (Org: Analyzing the airentrainment of fresh concrete with an acoustic measurement system) 3

2. Tutkimus Sisältö 1. Huokostuksen periaatteet 2. Tuoreen betonin ilmamäärän mittausmenetelmät 3. Laboratoriokokeet 4. Tulosten analysointi 5. Johtopäätökset Tarkoitus Verrata akustisen järjestelmän tarkkuutta perinteisiin ilmamäärän mittausmenetelmiin tuoreessa betonissa Käyttää järjestelmää huokostuksen kehittymisen analysointiin 4

2. Laboratoriokokeet Yleistä Yhteistyössä Robust Air -projektin kanssa Automaattinen ilmamäärän mittaus samanaikaisesti 63 betonimassaa vaihtelevilla ominaisuuksilla Tuloksia verrattiin keskenään (jopa 200 vertailukohtaa) Koejärjestelyn vuoksi ilmamäärän ja työstettävyyden vaihtelut suuria Mittausmenetelmät Ilmamäärän mittaaminen: painemenetelmä, laskennallinen ja CiDRA AIRtrac Työstettävyyden mittaaminen: painuma- tai leviämäkoe 5

2. CiDRA AIRtrac Reaaliaikainen ja jatkuva ilmamäärän mittaus suoraan sekoittimesta Perustuu äänennopeuden muutokseen huokoisessa massassa 6

2. CiDRA AIRtrac 7

2. Kokeellinen työ Ilmamäärän mittaaminen massasta koko koestuksen ajan Oikea arvo tuntematon analysointi vertaamalla tuloksia keskenään AIRtrac:n vertailuarvojen laskeminen Dynaaminen mittaus Staattinen mittaus Ilmamäärä (%) 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mixer ON Dynaaminen mittaus Staatatinen mittaus 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Sekoitusaika (min) 8

3. Työn tulokset vertailu 1 Mitattu ilmamäärä (%) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Static measurement Pressure method Lin. (Static measurement) Lin. (Pressure method) SD 1.08 y = 1,0981x + 0,8482 R² = 0,8745 Dynamic measurement Comparison line Lin. (Dynamic measurement) SD 0.69 y = 0,8403x + 0,0969 R² = 0,9695 SD 1.31 y = 1,032x - 0,2873 R² = 0,7996 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Tiheyden perusteella laskettu ilmamäärä (%) 9

3. Työn tulokset vertailu 2 10

3. Työn tulokset ilmamäärän kehittyminen Ilmamäärä (%) 16 14 12 10 8 6 4 2 Mixer ON 0 2 3 4 5 6 7 Sekoitusaika (min) 11

3. Työn tulokset huokostinmäärän ja sekoituksen vaikutus 1 Mixer ON Ilmamäärä (%) 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 PL-16-F5-@2-100 PL-16-F5-@5-100 PL-16-F5-@2-50 PL-16-F5-@5-50 5,7 11,7 9,0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 Sekoitusaika (min) 12

3. Työn tulokset huokostinmäärän ja sekoituksen vaikutus 2 Ilmamäärä (%) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mixer ON 2 3 4 5 6 7 8 9 Sekoitusaika (min) PL-16-F5-@2-100 PL-16-F5-@5-100 PL-16-F5-@2-50 PL-16-F5-@5-50 13

3. Työn tulokset Virheettömyys (Accuracy) Johdonmukainen kaikilla mittausmenetelmillä Notkeuden vaikutus Täsmällisyys (Precision) Hyvä tarkkuus, keskihajonta noin 1 prosenttiyksikön luokkaa Menetelmien väliset erot pystyttiin selittämään hyvin Painemenetelmä tarkin (< 10 %) Työhön vaikuttavia tekijöitä Sekoittimen tyyppi, annoskoot ja betonin työstettävyys Menetelmistä itsestään tulleet virheet 14

4. Edut ja mahdollisuudet Helpottaa ilmamäärän mittaamista Voidaan mitata suoraan sekoittimesta Monitorointi vaivatonta Tarjoaa jatkuvaa ja reaaliaikaista dataa Sekoitusenergia Lisäaineiden vaikutukset huokostuksen Digitalisaation tuomat mahdollisuudet Tulokset digitaalisessa muodossa Automaattiset järjestelmät 15

5. Tulevaisuuden näkymät ja tavoitteet Betonin kehittäminen Ilmamääräpotentiaalin määritys Eri lisäaineiden vaikutukset Sekoittimien tehokkuuden analysointi ja optimointi Laadunvarmistuksen kehittäminen Löytää uusia mittauskeinoja perinteisten mittausmenetelmien tilalle Samantapaisia mittausjärjestelmiä tarvitaan myös rakennuspaikalle Digitalisaation kautta järjestelmät ja mittauslaitteet yhteiseen verkkoon (IoT) 16

Kiitos! Kysymyksiä ja keskustelua! 1.11.2017 17