KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 1 5/09 ALOITE KOSKIEN KIRKNIEMEN RUOTSINKIELISEN KANSAKOULUN JA KIVIRAKENTEISEN ALAKANSAKOULUN SEKÄ LAHJOITETUN MAA-ALUEEN SUOJELUA JA NIIDEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN LUOVUTTAMISTA KYLÄN YHTEISEEN KÄYTTÖÖN 625/10.03.02/2017, 1107/10.03.02/13 (867/61/613/05; 556/71/07)...3 25/12 ALOITE VIEREMÄN RANTA-ALUEEN ASEMAKAAVASTA 626/10.02.03/2017, 1153/10.02.03/13, 598/61/613/10...7 41/13 ALOITE KOIRAPUISTON SAAMISEKSI SAMMATTIIN 627/10.03.01/2017, 1003/10.03.01/13...8 9/14 ALOITE KAUPUNGIN LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN JA RANTA-ALUEIDEN METSIKKÖALUEIDEN RAIVAUSTOIMENPITEIDEN OHEISTUKSESTA JA VALVONNASTA 304/10.03.01/2017, 320/10.03.01/2014...9 5/2015 ALOITE LOHJAN VIHERALUEOHJELMAN PÄIVITTÄMISESTÄ 628/11.00/2017, 259/11.00/2015...12 19/2015 ALOITE MATALALATTIA-AUTOISTA 649/08.01.00/2017, 499/08.01.00/2015...13 24/2015 ALOITE LOHJALAISTEN NUORTEN JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN PALKKAAMISESTA YLEISEN PUHTAANAPIDON JA YMPÄRISTÖN KOHENTAMISEN TÖIHIN SEKÄ LOHJA PUHTAAKSI VIHJEPUHELINPALVELUN LUOMISTA 650/05.20.00/2017, 619/05.20.00/2015...15 26/2015 ALOITE KAHDEN HIDASTEEN SAAMISEKSI KARSTUNTIELLE 651/10.03.02/2017, 477/10.03.02/2015...17 2/2016 ALOITE MAKSJOEN KOULUN LAKKAUTTAMISEN UUSI VALTUUSTO-KÄSITTELY 484/00.01.02/2017 (125/00.01.02/2015)...19 4/2016 ALOITE NOPEUSNÄYTÖN SAAMISEKSI KESKILOHJANTIELLE 652/10.03.01/2017, 670/10.03.01/2014...23 18/2016 ALOITE UUDESTA UIMARANNASTA VÄÄNTEENJOEN ALUEELLE 653/10.03.01/2017, 314/10.03.01/2016...24 19/2016 ALOITE LOKEROKAAPPIEN SAAMISEKSI AURLAHDEN RANTAAN 654/10.03.01/2017, 327/10.03.01/2016...26 24/2016 KUNTALAISALOITE UUDEN ORGANISAATION TILARATKAISUISTA 655/00.01.00/2017, 1007/00.01.01/2012...27 1/2017 ALOITE VAMMAISILLE ALENNUSTA TERVEYSPALVELUISTA 301/02.05.00/2017..29 2/2017 KUNNAN JÄSENEN ALOITE KULTTUURIPASSISTA VAMMAISILLE 301/02.05.00/2017...31 3/2017 ALOITE LASTENSUOJELUN TYÖSKENTELYTAPOJEN UUDELLEEN ORGANISOINNISTA 312/05.09.00/2017...32 4/2017 KUNTALAISALOITE SUNINHAAN LIITTYMÄSTÄ 62/10.03.01/2017...34 5/2017 KUNTALAISALOITE LOHJAN LIIKENNEVALOJEN ÄÄNIPASTETT UUSIKSI

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 2 419/08.00.00/2017...35 6/2017 KUNTALAISALOITE KOHTI ESTEETÖNTÄ LOHJAA 418/08.00.00/2017...36 7/2017 ALOITE SALAATTIBAARI KAIKKIIN ALAKOULUIHIN 367/00.01.03/2017...38 8/2017 ALOITE HIDASTEITA KOULUJEN LÄHETTYVILLE 638/12.02.01/2017...39 9/2017 ALOITE YKSITYISEN PERHEPÄIVÄHOIDON PALVELUSETELIN NOSTAMISEKSI 659/05.10.00/2017...40 10/2017 ALOITE KOULURUOKAILUSTA 660/00.01.03/2017...41 11/2017 ALOITE LOHJAN KAUPUNGIN LINJA-AUTOVUOROJEN PALAUTTAMISEKSI PALVELEMAAN PAIKALLISVÄESTÖÄ JA KOULULAISIA 755/08.01.01.00/2017...42 12/2017 ALOITE KOSKIEN LIIKUNTATUNTIEN LISÄÄMISTÄ ALAKOULUIHIN 525/12.02.01/2017...43 OHJE ASIAKIRJAN KÄYTTÖÖN...45

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 3 5/09 ALOITE KOSKIEN KIRKNIEMEN RUOTSINKIELISEN KANSAKOULUN JA KIVIRAKENTEISEN ALAKANSAKOULUN SEKÄ LAHJOITETUN MAA-ALUEEN SUOJELUA JA NIIDEN KÄYTTÖOIKEUKSIEN LUOVUTTAMISTA KYLÄN YHTEISEEN KÄYTTÖÖN 625/10.03.02/2017, 1107/10.03.02/13 (867/61/613/05; 556/71/07) Maksjoen Martat ry on esittänyt 2.3.2009 saapuneessa aloitteessaan seuraavaa: Pohjaamme aloitteemme 31.5.2006 Kirkniemi-Jönsböle kyläyhdistyksen jättämään asiakirjaan ympäristölautakunnalle, 17. kaupunginosa Jönsbölen asemakaavan muutosehdotuksesta (liite 1). Olemme samaa mieltä ehdotuksesta. Kirkniemen koulurakennukset piha-alueineen on ainutlaatuinen kokonaisuus sekä Lohjan koulujen että Kirkniemen kartanon historian kannalta. Esitämme, että jäljellä oleva lahjoitettu tontin osa rakennushistoriallisena ja maisemallisena ympäristönä suojellaan ja säilytetään. Lähialue sekä lahjoitettu maa-alue on jo nyt tiiviisti kaavoitettu asuinrakentamiseen. Asukkaiden tämän hetkisten virkistys- ja harrastusmahdollisuuksien on jatkuttava ja edistyttävä kyseessä olevalla alueella lahjakirjan mukaisesti. Carl Thomas von Christiersson, jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, on esittänyt näkemyksensä lahjoittajina olleiden esivanhempiensa tahdosta. 30.5.2006 Lohjan ympäristölautakunnalle osoittamassaan kirjeessä (liite 2). Carl Thomas von Christierssonin mielestä Kirkniemen koulualueen nykyinen käyttö vastaa parhaiten lahjoittajien tahtoa. Tällä hetkellä koulurakennuksissa toimii Kirkniemi-Jönsböle kyläyhdistys ry, Lojo svenska seniorer rf, Osuniemi-seura, musiikkiharrastusryhmiä ja Maksjoen Martat ry. Martat jatkavat ohjaus, koulutus- ja käsityöperinteen vaalimista, jonka jo alueen lahjoittajat v. 1875 aloittivat perustamalla alueelle Kirkniemen yksityisen käsityökoulun. Edellä esitetyn perusteella vaadimme tontin ja sillä olevien rakennusten pysyvää suojelua ja luovuttamista alueen asukkaiden yhteiseen käyttöön. 2009 Aloite on lähetetty 2.3.2009 kaupunkisuunnittelukeskukseen valmistelua varten, tiedoksi kaupungin johtoryhmän sihteerille ja kaupunginhallitukselle Ympäristölautakunta 2.4.2009 Aloite edelleen valmistelussa. Kaupunginhallitus 6.4.2009 145: Esitti aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 15.4.2009 75: Aloite edelleen vireillä oleva. 2010 Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry on 2.2.2010 saapuneella kirjeellään esittänyt seuraavaa: Asia: Maksjoen Martat ry:n aloite Kirkniemen ruotsinkielisen kansakoulun ja kivirakenteisen alakansakoulun suojelusta ja käyttöoikeuksien luovuttamisesta kylän yhteiseen käyttöön. Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät ry:n hallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 2.2.2009 7./7. Hallituksen kanta asiaan on, että kyseinen alue olisi säilytettävä tuleville sukupolville

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 4 nykyisessä muodossaan. Siksi esitämme, että tontti ja sillä olevat rakennukset suojellaan pysyvästi ja luovutetaan alueen asukkaiden yhteiseen käyttöön. Kaupunkisuunnittelukeskus, kiinteistöinsinööri Erkki Eskola 8.2.2010 Alueen asemakaavan muutosluonnos oli julkisesti nähtävillä 16.5.-5.6.2006. Asemakaavanmuutoksen valmistelua ei ole sen jälkeen jatkettu. Asemakaavanmuutosalue on tarkoitus liittää laajempaan vanhentuneen asemakaavan uudistamiseen Kirkniemen tehtaalle johtavan radan ja Marskintien välisellä alueella. Rakennuksista on vuokrattu tiloja seuraavasti: Kirkniemen-Jönsbölen kyläyhdistys ry:lle. Lojo svenska seniorer rf:lle, l Martoille ja kahdelle yksityishenkilölle. Vuonna 2008 rakennusten ylläpitomenot olivat n. 6.400 ja vuokratulot n. 5.400. N. 70 % ylläpitokuluista on lämmitys- ja sähkökuluja. V. 1938 rakennetun kivikoulun korjausvelka v. 2008 oli 76.000 ja tekninen arvo 56.000 ja v. 1885 rakennetun puukoulun korjausvelka 146.000 ja tekninen arvo 96.000. Vanhojen rakennusten inventoinneissa puukoulu, joka on Lohjan vanhin säilynyt koulurakennus, on luokiteltu säilytettäväksi rakennukseksi. Rakennusten ja alueen säilyttämistä alueen asukkaiden yhteisessä käytössä ovat esittäneet ja puoltaneet useat eri yhteisöt. Asian jatkovalmistelun pohjaksi olisi tarpeen määritellä yleiset periaatteet kaupungin omistamien kiinteistöjen, rakennusten ja huoneistojen luovuttamisesta harrastustoimintaan. Ympäristölautakunta 18.2.2010 42: Aloite vireillä. Kaupunginhallitus 22.3.2010 118: Esitti aloitetta edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 14.4.2010 29: Totesi aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2011 Kaupunginhallitus 4.4.2011 150: esitti aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2011 42: aloite vireillä. 2012 Kaupungingeodeetti 7.3.2012: Aloite edelleen kesken. Ympäristölautakunta 15.3.2012 66 Aloite valmisteltavana. Kaupunginhallitus 10.4.2012 127: esitti, että valtuusto toteaisi aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 18.4.2012 28: aloite vireillä. 2013 Kaupungingeodeetti 7.3.2013: Koulutontin luovutus on aikanaan tapahtunut ehdollisena Lohjan kunnalle. Kauppakirjassa vaaditaan tilan palauttamista koulutoiminnan päättyessä takaisin Kukkumäen eli ruotsiksi Jönsbölen kylään. Erotettu koulutontti on kuulunut ennen erottamista ja myös erottamisen jälkeen kiinteistörekisterissä Kukkumäen eli Jönsbölen kylään. Lahjakirjan mukaista palauttamista takaisin ko. kylään ei siten asiallisesti ole tarvetta tehdä. Tämän perusteella voidaan päätellä, että tarkoituksena lienee ollut vaatimus maaalueen palauttamisesta takaisin silloisen omistajan omistamaan tilaan nimeltä Jönsböle.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 5 Ajatuksellisesti maa-alueen palauttaminen takaisin kylään johtaa ennen isojakoa vallinneeseen tilanteeseen, jossa maa-alueita oli kylän yhteisenä maana. Lahjakirjassa käytetty sanamuoto sopii tuohon aikaan, mutta ei enää isojaon jälkeiseen aikaan. Tila Jönsböle oli jo lahjoitusajankohtana omana isojaon mukaisena tilana, joten lahjakirjan mukaista vaatimusta ei olisi voitu sananmukaisesti toteuttaa koskaan. Omistusoikeudesta on esitetty näkemyksiä, jotka tulee selvittää ennen kuin alueen käytön suunnittelua voidaan jatkaa. Lohjan kaupungin omistusoikeus tulee selvittää vahvistuskanteella. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.3.2013 55: Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallituksen esityslistalla 8.4.2013 esityksenä, että valtuusto toteaisi aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 17.4.2013 64: aloite vireillä. Kaupungingeodeetti 5.9.2013: Ennen alueen käytön suunnittelua tai luovuttamista on Lohjan kaupungin omistusoikeus selvitettävä vahvistuskanteella, jonka jälkeen rakennusten mahdollisen luovuttamisen hoitaa tilapalvelut ja tonttipalvelut alueen vuokraamisen kaupunginhallituksen 243 17.6.2013 päätöksen mukaisesti. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 165 esittää, että valtuusto hyväksyy aloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 16.4.2014 42: Valtuutettu Annmarie Kuurto esitti, että kunnan asukkaiden aloite 5/09 Aloite koskien Kirkniemen ruotsinkielisen kansakoulun ja kivirakenteisen alakansakoulun sekä lahjoitetun maa-alueen suojelua ja niiden käyttöoikeuksien luovuttamista kylän yhteiseen käyttöön todettaisiin edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2014 Kaupungingeodeetti 14.10.2014: Vuoden 2013 selvitykseen ei ole lisättävää. Omistusoikeuden selvittäminen vahvistuskanteella on seuraava vaihe asiassa. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Hallitus esitti valtuustolle, että se toteaisi aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite edelleen vireillä. 2016 Kaupungingeodeetti 22.3.2016: Vuoden 2013 selvitykseen ei ole lisättävää. Aloite esitetään loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta loppuunkäsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: Valtuutettu Toni Hägg, esitti, että aloite on edelleen vireillä. Valtuusto päätti, että aloite on edelleen vireillä. 2017 Kaupunginlakimies Mikko Kuosmanen 10.4.2017: Vahvistuskanteen valmistelu on aloitettu. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 6 ------------------------------ Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 7 25/12 ALOITE VIEREMÄN RANTA-ALUEEN ASEMAKAAVASTA 626/10.02.03/2017, 1153/10.02.03/13, 598/61/613/10 9.5.2012 saapuneessa aloitteessa esitetään seuraavaa: Me, Vieremän ranta-alueen asemakaava-alueen asukkaat, haluamme osaltamme edistää alueen tasavertaisuuden, turvallisuuden ja viihtyvyyden myönteistä kehittymistä sekä varmistaa yleisen kestävän kehityksen periaatteen toteutumisen alueellamme. Näin ollen toivomme Lohjan kaupungilta aktiivisia toimia voimassaolevan kaavan toteuttamiseksi muodossa tai toisessa. Aloite valmistelussa kaupunkisuunnittelukeskuksessa, tiedoksi johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen esityslistalla 8.4.2013 esityksenä, että valtuusto toteaisi aloitteen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 17.4.2013 64: aloite vireillä. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. 2015 Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Aloite on edelleen vireillä. ------------------------------ Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä. Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 8 41/13 ALOITE KOIRAPUISTON SAAMISEKSI SAMMATTIIN 627/10.03.01/2017, 1003/10.03.01/13 Aloite 29.8.2013 Hyvät Lohjan kaupungin päättäjät, Monet Sammat tilaiset koiranomistajat kaipaavat Sammat t iin koirapuistoa. Lähin koirapuisto on Lohjan keskustassa, joten se on liian kaukana Sammatista. Lohjan kaupungilta pyydämme paikkaa mihin koirapuiston voisi pystyt tää, ja rahoituksen materiaaleihin. Toteut taisimme koirapuiston aitauksen pystytyksen talkoovoimin. Ehdotuksena koirapuistoksi olisi Sammatin keskustassa urheilukentän vieressä oleva käyttämätön alue ja Kukkusnummen ulkoilualue pururadan läheisyydessä. Liitteenä kartat mahdollisista sopivista paikoista koirapuistolle. Aloite lähetetty 3.9.2013 ympäristötoimeen valmistelua varten, tiedoksi tekniseen toimeen ja kaupunginhallitukselle. 26.3.2014: Yleiskaavoittaja Iiris Koivula: Aloitteessa esitetyt mahdolliset sijoituspaikat koirapuistolle sijaitsevat Sammatissa voimassa olevan asemakaavoitetun alueen ulkopuolella. Koira-aitauksen sijoittamista julkiselle virkistys- tai vapaa-alueelle ei muutoinkaan ole aivan väistämätöntä ratkaista nimenomaan kaavatason suunnittelussa. On mahdollista, että asiaa tarkastellaan tapauksesta riippuen esimerkiksi asemakaavassa tai puistosuunnitelman, viheraluesuunnitelman, viheralueiden hoitoluokituksen tai muun sellaisen suunnitelman yhteydessä, jonka laatimisesta huolehtii kaupungin tekninen toimiala. Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus päätti 7.4.2014 165 esittää valtuustolle, että aloite todetaan edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto päätti 16.4.2014 42 todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä. Ympäristötoimi 23.3.2016: Ei lisättävää vuoden 2014 lausuntoon. Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä. Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä. -----------------------------

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 9 9/14 ALOITE KAUPUNGIN LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN JA RANTA-ALUEIDEN METSIKKÖALUEIDEN RAIVAUSTOIMENPITEIDEN OHEISTUKSESTA JA VALVONNASTA 304/10.03.01/2017, 320/10.03.01/2014 Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry on 8.4.2014 päivätyssä aloitteessaan esittänyt seuraavaa: Viime keväänä Lohjan Vieremän kaupunginosassa asukkaat raivasivat kaupungilta saamansa luvan perusteella talkootyönä Tuusanlahden rantaa Tiiliuuninkujan rannanpuoleisesta päästä Pähkinäniemen suuntaan. Raivaus tehtiin kuitenkin varsin rajulla tavalla: kaikki pensaat ja pienet puut hävitettiin kokonaan ja sen lisäksi isompien puiden alaoksia sahattiin pois useiden metrien korkeudelta. Näin koko ranta raivattiin aivan liian paljaaksi esimerkiksi aiemmin paikalla pesineen satakielen ja muiden lintujen kannalta. Kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti myönsi, että ohjeistusta ja raivaamisen valvontaa ei ollut toteutettu riittävästi. Vastaavanlaista asukkaiden itse tekemää siistimistä tapahtuu muuallakin Lohjalla jatkuvasti ja useilla ranta-alueilla oman tontin ja rannan väliseen kaupungin alueeseen suhtaudutaan kuin se olisi omaa: avarretaan luvatta näkymää järvelle, laajennetaan omaa nurmikenttää jopa kymmeniä metrejä kaupungin puolelle, rakennetaan rantaan omia laitureita jne. Lisäksi kaupungin lähivirkistysalueiden metsikköalueita saatetaan käyttää oman kiinteistön piha-alueelta peräisin olevien puutarhajätteiden läjittämiseen, mikä on kiellettyä ja voidaan katsoa roskaamiseksi. Tämän takia Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys tekee aloitteen, että Lohjalla ryhdytään viipymättä laatimaan ohjeistusta, jonka avulla edellä kuvatunkaltaiset tilanteet voidaan välttää vastaisuudessa. Ympäristöyhdistys ei vastusta talkoilla tai vapaaehtoisesti tehtävää luonnon hoitoa, mutta tämän toiminnan tulee tapahtua hyvin laaditun suunnitelman pohjalta niin, että esimerkiksi raivauksilla ei köyhdytetä luonnon monimuotoisuutta tarpeettomasti. Rantaasukkailta puuttuu usein tietoa, miten ranta-alueita voidaan eri tavoin hoitaa ottamalla samanaikaisesti huomioon luonto- ja kauneusarvot. Tällaisen suunnitelman tulee pohjautua toimenpiteitä edeltävään luontoarvojen inventointiin (arvokkaat luontotyypit ja harvinaiset kasvit, lintujen pesimäbiotoopit ym.) ja siinä on annettava riittävän tarkat ohjeet siitä, mitä alueita voi raivata ja mitä on jätettävä luonnontilaiseksi sekä määriteltävä selvästi valvonnan toteuttaminen. Myös kaupungin itse toteuttamissa töissä on noudatettava samoja periaatteita. Ohjeistuksesta olisi laaja-alaisempaa hyötyä, mikäli siitä voivat saada apua yksityisetkin rannanomistajat. Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys katsoo, että luvattomat puunkaadot taikka raivaukset tulee kaupungin toimesta sanktioida. Samoin tulee määrätä maksu luvattomille puutarhajätteiden läjityksille, kuten myös kaupungin maiden ottamiselle luvatta käyttöön. Näin toimien valvonta tulisi uskottavammaksi ja sillä olisi todennäköisesti luvattomia toimenpiteitä ennaltaehkäisevä vaikutus. 2014 Aloite lähetetty johtoryhmän sihteerille. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti lähetetty valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen. Valmistellaan tarvittaessa yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. 2015 Tekninen lautakunta 24.3.2015 51: Esittää, että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 10 Kaupunginhallitus 30.3.2015 140: Hallitus esitti valtuustolle, että se toteaisi aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto 15.4.2015 54: Aloite on edelleen vireillä. 2016 9.3.2016 Kirsti Puustinen: Aloite on edelleen vireillä. Tekninen lautakunta 15.3.2016 41: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. 2017 Tekninen lautakunta 28.2.2017 20 Aloite lähetetty valmisteluun johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustiselle. Valmistellaan tarvittaessa yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Tekninen toimi toteaa seuraavaa: Puistotoimi on suosinut asukkaiden aktiivisuutta ja talkoohenkeä puistojen kunnossapidossa. Muutamien väärinkäytösten ja luvattomuuksien takia kasvillisuuden ja puuston raivaamista ja kunnossapitoa puistoissa, puistometsissä ja etenkin rantaalueilla tehdään vain kaupungin toimesta. Talkoohenkeä asukkaiden ja yhdistysten kanssa pidetään yllä lähinnä puistojen roskien keruussa tai sovittaessa esim. kaupungin kaatamien risujen kasalle keräämisessä. Kaupungin maalle tuotujen puutarha- tai muun jätteiden läjitykset on käsitelty tapauskohtaisesti puistotoimen, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa yhteistyössä. (Kirsti Puustinen) Tekninen lautakunta on kokouksessaan 24.3.2015 51 esittänyt aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus on 30.3.2015 140 esittänyt valtuustolle aloitteen loppuun käsitellyksi. Kaupunginvaltuusto on 15.4.2015 54 päättänyt valtuutettu Päivi Alanteen esityksestä todeta aloitteen edelleen vireillä olevaksi. Puistot ja viheralueet toiminto, ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta ovat sopineet puistometsien hoitotoimenpidekäytännöstä. Puistot ja viheralueet toiminto hakee asemakaava-alueella puistometsien hoitotoimenpiteisiin rakennusvalvonnasta maisematyöluvat, joihin ympäristönsuojelu antaa myös lausunnon. Tärkeimmissä kohteissa tehdään maastokäynti. Yksittäisten ja vaarallisten puiden poistoon sekä pienimuotoisiin vesakon raivauksiin maisematyölupaa ei tarvitse hakea. Puistot ja viheralueet toiminto tekee puistometsien ja ranta-alueiden hoitotyöt pääsääntöisesti omana työnä. Yhteistyötä tehdään asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa esim. kaupungin kaatamien oksien ja risujen kasaamisessa. Kaupungin maalle tuotujen puutarha- tai muun jätteiden läjitykset on käsitelty tapauskohtaisesti puistot ja viheralueet toiminnon, ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa yhteistyössä. (Lisätiedot: johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen). Tekninen lautakunta 28.3.2017 35:

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 11 ----------------------------- Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi selvityksen puistometsien hoitotoimenpidekäytännöstä ja todeta aloitteen olevan edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä. Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 12 5/2015 ALOITE LOHJAN VIHERALUEOHJELMAN PÄIVITTÄMISESTÄ 628/11.00/2017, 259/11.00/2015 Kuntalainen esittää 22.4.2015 päivätyssä aloitteessaan seuraavaa: Lohjan asukasviihtyvyyden merkitystä on korostettu kaupungin eri kehityshankkeista, mutta varsinainen viherrakentaminen on rajoittunut leikkipuistoihin. Eri ikäryhmien tarpeiden pohjalta suunniteltavat viheralueet tulee toteuttaa koko perheen, leikkimisen ja monipuolisen viihtymisen paikoiksi, jolloin ne ovat osa Lohjan asukasviihtyvyyttä korostavaa käyntikorttia. Esitän aloitteessani Lohjan 2004-2014 viheralueohjelman päivittämistä. Lähetetty 7.5. tekniseen toimeen valmisteltavaksi. Vastuuvalmistelija johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. 2016 9.3.2016 Kirsti Puustinen: Aloite on edelleen vireillä. Tekninen lautakunta 15.3.2016 41: Aloite edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. 2017 Tekninen lautakunta 28.3.2017 35: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä. Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä. Palvelutuotantolautakunta 27.9.2017 36: Elinvoiman toimialan vuoden 2018 talousarvion eräänä painopisteenä on yleisen viihtyvyyden kehittäminen. Tätä varten eri tulosalueet valmistelevat toimenpiteitä vuoden 2018 talousarvioon. Suunniteltuja palvelutuotannon tulosalueen toteuttamia toimenpiteitä on mm. Porlan alueen maisemasuunnitelman laadinta ja toteutus sekä hyväksytyn metsähoitosuunnitelman toimenpideohjelman suunnittelu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia toteuttaa lähiliikuntapaikkoja nopeampaan tahtiin sekä toimintamalleja järjestää erilaisia tapahtumia mm. "Lohja puhtaaksi päivä", jossa eri toimijat yhdessä asukkaiden kanssa luovat puhdasta ja siistiä Lohjaa eri tapahtumin. Vuoden 2017 palvelutuotannon tulosalueella on jo varattu erillinen määräraha yleisen viihtyvyyden kehittämiseen. Ko. määrärahalla on totutettu mm. puistopenkkien lisäämistä eri alueille sekä erilaisia maisemanhoidollisia toimenpiteitä. Vuoden 2018 talousarvion investointiohjelmaan on myös varattu erillinen määräraha yleisen viihtyvyyden parantamiseen. Palvelutuotantolautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle aloitteen hyväksymistä loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 16.10.2017 314: päätti esittää valtuustolle, että se päättää 1. merkitä palvelutuotantolautakunnan selvityksen tiedoksi; 2. todeta aloitteen loppuun käsitellyksi.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 13

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 14 19/2015 ALOITE MATALALATTIA-AUTOISTA 649/08.01.00/2017, 499/08.01.00/2015 Lohjan Vammaisneuvosto 22.9.2015 19: Varapuheenjohtaja on toivonut keskustelua matalalattia-autojen (bussien) käyttöönotosta Lohjalla. Joukkoliikennelogistikko Tapio Heinonen tulee kokoukseen kertomaan ja keskustelemaan asiasta. Joukkoliikennelogistikko Tapio Heinonen kertoi joukkoliikenteen nykytilanteesta Lohjalla ja Länsi-Uudellamaalla. Joukkoliikennesopimusten siirtymäaika (2014-2019) on menossa ja joukkoliikenteessä tapahtuu isoja muutoksia. Useita linja-autovuoroja, joita liikennöitsijät ajavat tällä hetkellä lipputuloperusteisesti, on vaarassa päättyä. Kaupunki joutuu, yhdessä toimivaltaisen lupaviranomaisen (Uudenmaan ELY-keskus) kanssa, ottamaan joukkoliikenteen suunnittelua ja hankkimista enemmän omalle vastuulleen. Tässä yhteydessä mietitään aikataulujen ja reittien lisäksi myös eri kalustovaihtoehtoja. Kaupunkiliikenteen kehittämisessä on huomioitava seudullinen yhteistyö. Lohjalle sopivaa matalalattiaista kalustoa vapautuu varsinkin niillä yrityksillä, jotka liikennöivät suurempien kalustokriteerien kaupungeissa (esim. Helsinki, Turku ja Salo). Mikäli matalalattiakalustoa halutaan kokeilla Lohjalla, pitäisi yhteistyötä tehdä eri toimijoiden kesken (ml. vammaisneuvosto). Olisi hyvä miettiä ne alueet, missä matalalattiakalustolla olisi parhaat toimintamahdollisuudet asiakaskunnan ja infrastruktuurin suhteen. Keskustelussa nousi esille matalalattialiikenteen edut kaikille käyttäjäryhmille. Infrastuktuuri ei kaikin osin tue vielä matalalattialiikennettä mutta katusuunnittelussa esteettömyys huomioidaan rakennettaessa uutta ja korjattaessa vanhaa. Keskusteltiin myös Pieksämäen mallista, jossa kaupunki on ottanut koko paikallisliikenteen kaupungin haltuun. Vammaisneuvosto päätti lähettää kaupunginhallitukselle aloitteen suunnittelutyön aloittamisesta matalalattiaverkoston luomiseksi ja matalalattialiikenteen pilotoimiseksi Lohjan kaupungissa. Vammaisneuvosto esittää suunnitteluun otettavaksi mukaan kuntalaiset eri käyttäjäryhmistä, kuten pyörätuolin käyttäjä, ikääntynyt sekä lastenrattaiden kanssa liikkuva. Aloite lähetetty johtoryhmän päätöksen mukaisesti 14.10.2015 valmistelua varten tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija Raija Rönkä-Nieminen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. 2016 9.3.2016 Raija Rönkä-Nieminen: Matalalattia auton käyttöön liittyvää aloitetta tarkastellaan vuoden 2016 alkupuoliskolla, jolloin selvitetään koulukuljetusten, vuoroliikenteen ja kutsu/palveluliikenteen yhteensovittamista. Aloite on vireillä. Tekninen lautakunta 15.3.2016 41: Aloite edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. 2017 Tekninen lautakunta 28.3.2017 35:

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 15 --------------------------- Koulukuljetuskilpailutuksen yhteydessä ei matalalattia-autojen käyttöönottoa nähty mahdollisena haja-asutusalueen liikennöintimahdollisuudet huomioiden. Koululaisliikenteessä on käytössä liikuntarajoitteisille inva-autot. Kutsu- ja palveluliikenteen ajoneuvot ovat soveltuvia liikuntarajoitteisille. Ostoliikenteenä hankitussa vuoroliikenteessä ei haja-asutusalueen liikennöintimahdollisuuksien johdosta ole edellytetty matalalattia-autoja. Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä. Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä. Palvelutuotantolautakunta 27.9.2017 37: Kaupungin järjestämässä kutsuliikenteessä ja palveluliikenteessä on edellytetty ajoneuvokalustolta ominaisuudet liikuntarajoitteisten liikkumiseen. Kutsuliikenne toimii haja-asutusalueilla huolehtien kulkemisesta keskustaajamiin (Pusula, Saukkola, Nummi, Sammatti, Karjalohja). Palveluliikenne huolehtii Lohjan kaupunkikeskustan läheisyydessä olevien haja-asutusalueiden asukkaiden kulkemisesta kaupunki keskustaan. Osa koulukuljetuksissa olevasta kalustosta on edellytetty olevan esteettömään kuljettamiseen soveltuvia, reittejä ei kuitenkaan ole avattavissa säännölliseen vuoroliikenteeseen. Muu liikennöinti on avointa joukkoliikennettä, jota pääosin hoitaa liikennöitsijät omin reittiliikenneluvin tai siirtymäajan sopimuksilla. Vain osa joukkoliikenteestä on ostoliikennettä, jonka kustannuksiin Lohjan kaupunki osallistuu. Matalalattia-auto soveltuu avoimeen joukkoliikenteeseen kaupunkimaisessa ympäristössä. Lohjan joukkoliikenneympäristö ei ole matalalattia-autoille soveltuvaa. Edellä olevan perusteella voi todeta, että kaupungin omilla liikennepalveluilla (kutsuliikenne ja palveluliikenne) on mahdollista aloitteessa esitettyyn kulkemiseen. Reittejä tarkastellaan asiakkaiden tarpeiden mukaan sopimuskauden aikana. Palvelutuotantolautakunta päättää 1) merkitä tiedoksi aloitteen johdosta annetun selvityksen, 2) esittää kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle matalalattia-autoja koskevan aloitteen hyväksymistä loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 6.11.2017 Kaupunginhallitus päätösesitys: esittää valtuustolle että aloite on loppuunkäsitelty.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 16 24/2015 ALOITE LOHJALAISTEN NUORTEN JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN PALKKAAMISESTA YLEISEN PUHTAANAPIDON JA YMPÄRISTÖN KOHENTAMISEN TÖIHIN SEKÄ LOHJA PUHTAAKSI VIHJEPUHELINPALVELUN LUOMISTA 650/05.20.00/2017, 619/05.20.00/2015 Aloite 10.12.2015 Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain perusteella kunnan on järjestettävä työttömän tueksi sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten kuntouttava työtoiminta. Nuorisotakuuta koskevan lainsäädännön perusteella jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava nuorisotakuun perusteella työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Kunnalla on työllisyyden kannalta tärkeä rooli paikallisen elinvoiman vahvistajana. Kunta osallistuu myös työmarkkinatuen kustannuksiin yli 300 päivää työttömänä olleiden osalta. Lohja maksaa vuosittain sakkona yli 1,5 miljoonaa euroa kuntouttavan työtoiminnan puutteellisesta toteutuksesta. Lohjalaisten kannalta on tarkoituksenmukaisempaa kohdentaa nämäkin verotulot kunnan asukkaita hyödyntäen. Lohjan viihtyvyyden keskeisin tunnusmerkki on hyvin hoidettu, puhdas ympäristö, jota monin osin ulkoistetuilla tehtävillä ei saada laajasti toteutettua. Yleisen puhtaanapidon ja ympäristön kohentamisen monet työt sopivat lyhyellä perehdytyksellä tehtäväksi, jolloin myös kouluttamattoman tilapäistyövoiman käyttö on perusteltua. Lohjan organisaatiouudistuksessa kunnan henkilöstöä voidaan kiinnittää sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntouttavan työtoiminnan järjestely- ja työnohjaustehtäviin, poikkihallinnollisena yhteistyönä teknisen toimen kanssa. Samalla voidaan luoda ns. Lohja puhtaaksi -vihjepuhelinpalvelu, johon kunnan asukkaat voivat ilmoittaa havaitsemiaan epäkohtia ympäristön siisteydessä. Esitän aloitteessani lohjalaisten nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamista yleisen puhtaanapidon ja ympäristön kohentamisen töihin sekä Lohja puhtaaksi - vihjepuhelinpalvelun luomista, joilla Lohja tekee rakenteellisia uudistuksia monialaisen hyvinvoinnin toteuttamiseksi. Aloite lähetetty johtoryhmälle. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti lähetetty 14.12.2015 valmisteltavaksi tekniseen toimeen. Vastuuvalmistelija johtava kaupunginpuutarhuri Kirsti Puustinen. Aloite valmistellaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa. Aloite on talousarviovaikutteinen. 2016 9.3.2016 Kirsti Puustinen: Aloite on edelleen vireillä. Tekninen lautakunta 15.3.2016 41: Aloite edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. 2017 Tekninen lautakunta 28.3.2017 35: Aloitteen edistäminen yhteistyössä työllisyyskoordinaattorin kanssa on käynnistetty.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 17 Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä. Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä. Palvelutuotantolautakunta 27.9.2017 38: Palvelutuotantotulosalue on käynnistänyt aloitteessa esitetyn pilottihankkeen yhdessä työllisyysasiantuntijan ja hyvinvointi toimialan kanssa. Pilottihankkeessa, työnimi "minitalkkari", testataan toimintamallia, jossa pitkäaikaistyöttömät toimivat yhteistyössä kaupungin oman organisaation kanssa. Minitalkkarit tekevät erilaisia tukitehtäviä, joissa he vapauttavat kaupungin oman organisaation henkilöresursseja muihin tehtäviin. Tällaisia tehtäviä ovat mm. koulujen piha-alueiden siistimistyöt, eri maastoalueiden siivoukset (mm. roskat ja harvennushakkuiden risut) ja muut kunnossapitotehtävät sekä pienimuotoisesti erilaisia asennustehtäviä, kuten puistopenkkien asennukset. Pilotti kestää vuoden 2017 loppuun ja vuonna 2018 on tarkoitus jatkaa kokemuksien perusteella minitalkkaritoimintaa laajemmin. Palvelutuotantolautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle aloitteen hyväksymistä loppuun käsitellyksi. Kaupunginhallitus 6.11.2017 Kaupunginhallitus päätösesitys: esittää valtuustolle että aloite on loppuunkäsitelty. -------------------

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 18 26/2015 ALOITE KAHDEN HIDASTEEN SAAMISEKSI KARSTUNTIELLE 651/10.03.02/2017, 477/10.03.02/2015 Roution koulun vanhempainyhdistys on tehnyt seuraavan sisältöisen aloitteen: Karstuntiellä, noin 3,5 km kaupungista Sammattiin päin, on erittäin vaarallinen mutka. Tämä mutka aiheutti 12.5.2015 kahden ihmisen vakavan loukkaantumisen. Tuossa tapahtumassa mukana oli alkoholi, mutta samassa mutkassa on ollut tieltä suistumisia ennenkin. Muutama vuosi sitten perävaunullinen rekka kellahti mutkassa kyljelleen. Sitä ennen auto ajoi liian suuren tilannenopeuden tähden kevyen liikenteen yli pellolle. Myös pakettiauto on ajanut ojaan samaisessa mutkassa eikä päässyt ylös ilman traktorin hinausta. Puhumattakaan mopoilijoista jotka päätyvät pellolle joka vuosi. Ongelmana on tiellä moottoroidulla ajoneuvolta liikkuvien liian suuri tilannenopeus, joka aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita. Useampi perhe ylittää tien tuosta kohdasta, sillä jalankulkukäytävä on eri puolella kuin useimmat kodeista. Todelliseksi, yli sataa lasta koskevaksi uhkaksi mutka muodostui nyt syksyllä, kun Roution koulun oppilaat siirtyivät väistötiloihin Hiiden koululle. Roution koulun 168 lasta kulkee jalkakäytävää joka ikinen päivä. Tieltä suistuva auto saa todella pahaa jälkeä aikaiseksi. Vaara on todellinen sekä kesällä, jolloin aurinko paistaa kuljettajien silmiin, että erityisesti talvella liukkaalla kelillä. Karstuntien turvallisuutta on yritetty parantaa keskisaarekkeellisella suojatiellä ja huomioraidoilla ("tärinäraidat"}, mutta näistä toimenpiteistä ei ole ollut apua. Autot eivät hidasta lainkaan. Nämä toimenpiteet eivät ole tehneet mutkakohtaa yhtään vaarattomammaksi. Hidasteita tulisi olla kaksi. Toinen keskisaarekkeellisen suojatien kohdalla, joka on noin 10 metriä Hiiden koulusta Sammattiin päin. Toinen Hiiden koululta Lohjan suuntaan ennen vaarallista mutkaa, Karstuntie 345:n kohdalle. Hidasteiden tulisi olla riittävän korkeita, jotta niissä on todella pakko jarruttaa. Jos Lohjalla on varaa toteuttaa vain toinen, tärkeämmäksi nousee hidaste Karstuntie 345:n mutkan kohdalle. Samalla nopeusrajoitus tulee alentaa nopeuteen 40 km/h. Tuota nopeusrajoitusta tulee jatkaa keskustaan saakka, jolloin myöskin muiden suojateiden turvallisuus paranee. Mutkan vaarallisuus on todettu jo vuonna 2007. Tuolloin tien suoristamista taikka hidasteiden rakentamista on selvitetty Uudenmaan Tiepiiriltä (26.11.2007, Jenni Rautiainen, liikennesuunnittelija, Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri), josta kerrottiin että heillä on priorisoituja kohteita noin 900 ja niistä he voivat varojen vähyyden tähden toteuttaa vain muutaman vuosittain. He ohjasivat ottamaan yhteyttä Lohjan Tekniseen Lautakuntaan. Asiasta on tuolloin keskusteltu katupäällikkö Seppo Lötjösen kanssa. Lohjan kaupunginvaltuutettu Alla Saarinen teki valtuustolle aloitteen asiasta mutta tuolloin rahoitusta ei löytynyt. Tilanne on nyt jatkunut siten, että tuo mutka on toistuvasti osoittanut vaarallisuutensa. Tällä hetkellä 168 lasta kulkee kevyen liikenteen väylää joka ikinen päivä kouluun. Vaara, että tieltä suistuva auto taikka mopo osuu jalankulkijaan, on kasvanut huomattavasti. Hiiden koulu toimii väistötilana ennakkosuunnitelmien mukaan 1,5 vuotta, ja tuo on todella pitkä aika vaarantaa lasten henki jokainen päivä. Uuden koulun valmistuttua hi-dasteet jäävät Karstuntielle, ja tätä puoltaa se seikka, että tie toimii yhtenä tärkeistä si-sääntuloväylistä Lohjalle. Hidasteet toimivat herätyksenä autoilijoille, että he ovat saa-puneet taajama-alueelle, jossa risteyksiä ja jalankulkijoita ja muita tielläliikkujia on paljon. Huhupuheen mukaan Karstuntielle ei voisi rakentaa hidasteita, koska Paloniemessä on vapaapalokunta sekä Paloniemen sairaala, eikä paloauton tai ambulanssin reitille voisi hidasteita sijoittaa. Tämä luulo on kuitenkin väärä. Asia on varmistettu ELY-keskukselta

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 19 ja vastaus on saatu 16.7.2015. Rakenteellisia hidasteita, kuten korotuksia ja töyssyjä, voi toteuttaa niille soveltuviin kohteisiin maanteille, kun nopeusrajoitus on korkeintaan 40 km /h. Tieosuudella tulee olla 40 km/h rajoitus, ja hidasteista on kerrottava kyltein. He totesivat vastauksessaan näin: "Rakenteellisia hidasteita, kuten korotuksia ja töyssyjä, voi toteuttaa niille soveltuviin kohteisiin maanteille, kun nopeusrajoitus on korkeintaan 40 km/h. Hidasteiden rakentamisesta tai sallimisesta hälytysajoneuvojen käyttämille reiteille ei ole todettu mitään lainsäädännössä tai Liikenneviraston ohjeistuksessa. Hidasteen muotoiluun ja sijoitteluun vaikuttavat mm. millainen maapohja harkittavassa kohteessa on, millaiset nopeusrajoitukset ja millainen liikenteen koostumus kuten onko säännöllistä joukkoliikennettä tai merkittävä osa liikenteestä on raskasta liikennettä, sekä millainen ulkonäkö on tavoitteena. Niinpä toteutetuissa hidasteissa on variaatiota." Tämän lisäksi on todettava, että vapaapalokuntalaiset ja ambulanssi osaavat kyllä jarrutella hidasteen kohdalla tuossa kohdassa, matkaajan siitä kärsimättä. Tämän vallalla olleen harhaluulon takia 168 koululaista ei saa joutua vaaraan joka ikinen koulupäivä Johtoryhmän sihteeri 17.9.2015. Vastuuvalmistelija Seppo Lötjönen 23.9.2015 2016 9.3.2016 Seppo Lötjönen: Lohjan kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus laativat parhaillaan yhteistyössä Lohjan liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Aloite käsitellään ja mahdolliset toimenpiteet suunnitellaan em. suunnittelutyön yhteydessä. Tekninen lautakunta 15.3.2016 41: Aloite edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. 2017 Tekninen lautakunta 28.3.2017 35: Karstuntie on Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämä maantie. Aloite käsitellään valmisteilla olevan liikenneturvallisuussuunniteman toimenpideohjelman laatimisen yhteydessä. Mahdolliset toimenpiteet toteutetaan ELY-keskuksen kustannuksella. Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä. Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 20 2/2016 ALOITE MAKSJOEN KOULUN LAKKAUTTAMISEN UUSI VALTUUSTO- KÄSITTELY 484/00.01.02/2017 (125/00.01.02/2015) Maksjoki-Seura ry:n puheenjohtaja Reijo Perkiömäki ja Etelä-Lohjan aluetoimikunnan puheenjohtaja Kalevi Heino esittävät aloitteessaan 2.2.2016 seuraavaa: Äänestyksen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti 28.10.2015 linjauspäätöksellä lakkauttaa Maksjoen koulun. Me alueen asukkaat emme voi hyväksyä tätä linjauspäätöstä, koska päätöksen perustelut ovat olleet puutteellisia. Emme ole saaneet käyttöömme laskelmia, joilla Maksjoen koulun toiminta olisi kaupungin ja alueen asukkaitten kokonaisedun perusteella lakkautettava. Koulun tavoitettavuus on hyvä. Toimitilat ovat moitteettomassa kunnossa ja lisätilaa voidaan vähin kustannuksin saada ottamalla nykyisten rakennusten käyttämättömiä tiloja tehokkaaseen toimintaan. Oppilaskohtaiset menot ovat tietomme mukaan keskinkertaiset, verrattuina muiden koulujen menoihin. Nuorten perheitten muuttoa paikkakunnalle edistävät rauhallinen, viihtyisä ympäristö ja turvalliset ja tarkoituksenmukaiset koulunkäyntiolosuhteet. Käsittelyssä on merkittävää se, että käsitellään asiat kokonaisuutena myös siltä osin, jota ei voida rahassa arvioida. Linjauspäätösten jälkeen on esitetty mittavia ketjutettuja toimienpiteitä, mitkä tuntuvat Lohjan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yli varojen elämiseltä, olkoonkin kuntatalouden investointeja. Ehdotettujen investointien vuosikustannukset ovat suuremmat kuin esitetyt koulun lakkauttamisen säästöarviot. Yksityiskohtaisemmin perustelut on esitetty liitteessä. Edellä ja liitteessä esitettyihin perusteisiin viitaten vaadimme, että Maksjoen koulun lakkauttaminen otetaan valtuustossa uudelleen käsiteltäväksi. Käsittelyn perusteena tulee olla selkeät, kaikki kuluerät kattavasti huomioivat laskelmat. Liite aloitteeseen Koulurakennus Maksjoki Terve koulu, ei sisäilmaongelmia ja kuntoisuusluokka korkeampi kuin vastaanottavien koulujen. Rakennus on peruskorjattu, ulkomaalattu ja keittiö on kokenut suuren remontin kesällä 2015. Rakennuksen koko kapasiteetti ei ole koulun käytössä, yläkerrassa runsaasti käyttämätöntä tilaa. Koulu on toiminut 90 vuotta ja on perinteikäs kyläkoulu kaupungissa, alueen valttikortti. Rakennukset Rauhala - Järnefelt Rauhalan koulu vastaanottavan kouluna huonossa kunnossa, vaatii mittavat investoinnit. Rauhalan koulu ei ole turvallinen ja rakennettu yhteiskouluksi vanhemmille oppilaille. Järnefeltin yläkoulussa sisäilmaongelmia, joita on kosmeettisesti hoidettu vuosia. Rauhalan investointipäätösten sisältö hämärän peitossa. Tilanahtaus kummassakin koulussa, onko tilaa todella suuremmille oppilasmäärille. Liikenne, sijainti ja koulukuljetukset Koulukuljetukset tulevat lisääntymään aiheuttaen lisäkustannuksia. Helsingiuksentie ei ole koulureittinä turvallinen. Liikennejärjestelyt Rauhala/Järnefeltillä vaativat investointeja kasvavan liikenteen myötä. Maksjoen koulu on sijainniltaan ihanteellisesti

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 21 alueen keskiössä, jolloin kuljetuksia ei ole nykyisellään juuri tarvittu. Väestö/lapsimäärät Maksjoen koulussa suuret oppilasmäärät, luokkien koko vaihtelee 20-26 välillä. Etelä- Lohjan väestönkasvu on Lohjalla suurinta. Alueelle on rakennettu runsaasti, sekä houkuteltu lapsiperheitä nimenomaan vedoten koulun läheisyyteen. Opetus/sosiaaliset asiat Rauhalan 5.-6 - luokkalaisten opetuksen järjestäminen yläkoulussa käytännössä suunnittelematta. Mikä on opettajien tuleva kotikoulu, entä oppilaiden? Joutuvatko oppilaat kulkemaan Rauhalan - Järnefeltin väliä? Esikoululaisten tilanne, ryhmäkokojen kasvu jos esikoulut yhdistetään. Rakennetaanko alueelle uusi esikoulu, minne, aikataulu? 5. - 6.- luokkalaisten siirtäminen yläkouluun haasteellista. Turvattomuuden tunne ja käytösongelmat, levottomuus lisääntyvät isompien seassa, yläkoulussa yläkoululaisten ongelmat. Vanhemmat kautta linjan tyytyväisiä nykyiseen opetukseen ja koulurakennukseen. Henkilökunta 100 % pätevää ja sitoutunutta. Koululla toimii aktiivinen vanhempien verkosto ja vanhempainyhdistys sekä Maksjoki- Seura. Monissa perheissä pienet koululaiset tarvitsisivat jatkossa vanhempien apua koulumatkalle, varsinkin 1. luokalla. Kustannukset/säästöt Maksjoen koulun käyttökustannukset per oppilas ovat Lohjan alhaisimpien joukossa (4773,10 e/vuosi/oppilas) Mikä on koulun lakkautuksesta saatava säästö? Kuinka paljon parakkien käyttö lisää kustannuksia? Tyhjilleen jäävän rakennuksen ylläpito kallista, mitkä ovat kaupungin suunnitelmat sen suhteen? Rakennuksessa ei ole tiedossa välittömiä remontointitarpeita Rauhalassa mittavat remontointitarpeet, Järnefeltin sisäilmaongelmat kaipaavat lisärahaa. Koulun tontti Tontti on iso ja laajennustilaa runsaasti. Lammentien ja Maksjoentien välissä. Nykyisin käytetty noin puolet, kun urheilukenttäkin lasketaan mukaan. Aloite lähetetty kaupungin johtoryhmälle. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti lähetetty 18.2.2016 valmisteltavaksi sivistystoimeen, vastuuvalmistelija Juha Lemberg. Aloite on talousarviovaikutteinen. Katri Kalske 17.3.2016: Aloite vireillä. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.4.2016 46: Valtuuston periaatepäätös lakkauttaa Maksjoen koulu, perustuu siihen, että pitkällä aikavälillä vähennetään kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisessa toiminnassa olevien yksikköjen sekä käytössä olevien kiinteistöjen määrää. Järnefeltin, Rauhalan ja Maksjoen koulujen oppilaat mahtuvat käyttöön jääviin kahteen koulurakennukseen.näin vähennetään ylläpitomenoja, investointitarpeita ja myös keskitetään osaamista. Valtuuston päätös oli periaatepäätös. Varsinainen Maksjoen koulun lakkautus tullaan käsittelemään hallintolain edellyttämällä

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 22 tavalla laajaa kuulemismenettelyä käyttäen erikseen. Lautakunta päätti merkitä aloitteen ja selvityksen tiedoksi; todeta että aloitteen perusteella ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin; esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallitus 16.5.2016 198: Vastaesitys: Toni Hägg teki päätösesitykseen Riikka Slunga-Poutsalon, Päivi Alanteen, Hannele Maittilan ja Jukka Sassin kannattamana seuraavan vastaesityksen: Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösesityksen: Valtuusto päättää 1. merkitä aloitteen ja selvityksen tiedoksi; 2. todeta, että aloite on edelleen vireillä. Koska oli tehty kannatettu vastasesitys, totesi puheenjohtaja, että asiasta on äänestettävä. Puheenjohtajan ehdotuksesta äänestys suoritetaan sähköisenä siten, että ne jotka kannattavat esittelijän päätösesitystä äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat Toni Häggin vastaesitystä äänestävät EI. Äänestyksessä esittelijän päätösesitystä kannattivat Paula Nordström, Irene Äyräväinen, Tom Hillner, Aslak Palenius, Leo Rintanen ja Tuija Piekka. Häggin vastaesitystä kannattivat Nina Virtanen, Hannele Maittila, Toni Hägg, Riikka Slunga-Poutsalo, Päivi Alanne, Jukka Sassi ja Lassi Huhtala. Puheenjohtaja totesi Häggin vastaesityksen voittaneen äänestyksen äänin 7-6. Näin Häggin vastaehdotus, että aloite on edelleen vireillä tuli kaupunginhallituksen päätökseksi. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi aloitteen ja selvityksen ja toteaa, että aloite on edelleen vireillä. Hyvinvointijohtaja Katri Kalske 28.3.2017: Aloite vireillä. Maksjoen koulun lakkautus tullaan käsittelemään hallintolain edellyttämällä tavalla laajaa kuulemismenettelyä käyttäen erikseen. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä. Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä. 26.10.2017 valmisteltu Lanup 1.11.2017 kokoukseen: Maksjoki-Seura ry:n puheenjohtaja Reijo Perkiömäki ja Etelä-Lohjan aluetoimikunnan puheenjohtaja Kalevi Heino esittävät aloitteessaan 2.2.2016 seuraavaa: Äänestyksen jälkeen kaupunginvaltuusto päätti 28.10.2015 linjauspäätöksellä lakkauttaa Maksjoen koulun. Me alueen asukkaat emme voi hyväksyä tätä linjauspäätöstä, koska päätöksen perustelut ovat olleet puutteellisia. Emme ole saaneet käyttöömme laskelmia, joilla Maksjoen koulun toiminta olisi kaupungin ja alueen asukkaitten kokonaisedun perusteella lakkautettava. Koulun tavoitettavuus on hyvä. Toimitilat ovat moitteettomassa kunnossa ja lisätilaa voidaan vähin kustannuksin saada ottamalla nykyisten rakennusten käyttämättömiä tiloja tehokkaaseen toimintaan. Oppilaskohtaiset menot ovat tietomme mukaan keskinkertaiset, verrattuina muiden koulujen menoihin. Nuorten perheitten muuttoa paikkakunnalle edistävät rauhallinen, viihtyisä ympäristö ja turvalliset ja tarkoituksenmukaiset koulunkäyntiolosuhteet. Käsittelyssä on merkittävää se, että käsitellään asiat kokonaisuutena myös siltä osin, jota ei voida rahassa arvioida. Linjauspäätösten jälkeen on esitetty mittavia ketjutettuja toimienpiteitä, mitkä tuntuvat Lohjan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yli varojen elämiseltä, olkoonkin kuntatalouden investointeja. Ehdotettujen investointien vuosikustannukset ovat suuremmat kuin esitetyt koulun lakkauttamisen säästöarviot. Yksityiskohtaisemmin perustelut on esitetty liitteessä. Edellä ja liitteessä esitettyihin perusteisiin viitaten vaadimme, että Maksjoen koulun lakkauttaminen otetaan valtuustossa uudelleen käsiteltäväksi. Käsittelyn perusteena tulee olla selkeät, kaikki kuluerät kattavasti huomioivat laskelmat. Lohjan kaupunginvaltuusto on syksyllä 2015 käsitellyt kaupungin palveluverkkoa ja kouluverkkoa sen osana. Tässä päätöksessä linjattiin, että Maksjoen koulun oppilaat

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 23 ------------------- siirtyisivät Rauhalan kouluun syksyllä 2018 ja koulun toiminta lakkautettaisiin edellyttäen, että Rauhalan koulun kunto on hyvä (kuntoluokka noin 75%) ja sisäilman riittävyys on varmistettu. Lisäksi todettiin, että aikatauluun voi vaikuttaa se miten mahdolliset investoinnit suunnitellaan kaupungin investointiohjelmaan. Tämä päätös on periaatepäätös, mutta ei varsinaisesti koulun lakkautuspäätös. Mikäli valtuuston edellyttämät ehdot toteutuvat, käsitellään koulun lakkauttaminen lain edellyttämällä tavalla omana päätöksentekoprosessina. Tässä yhteydessä laaditaan tarkempi selvitys koulun tilanteesta, taloudellisista laskelmista ja mahdollisen lakkauttamisen vaikutuksista. Koulun mahdollisesta lakkauttamisesta päättää kaupunginvaltuusto ja mahdollisen esityksen asiasta tekee lasten, nuorten ja perheiden lautakunta. Esitys: Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta merkitsee aloitteen johdosta annetun selvityksen tiedoksi ja esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että aloite todetaan loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallitus 6.11.2017 Kaupunginhallitus päätösesitys: esittää valtuustolle että aloite on loppuunkäsitelty.

KESKENERÄISET KUNNAN ASUKKAIDEN ALOITTEET 24 4/2016 ALOITE NOPEUSNÄYTÖN SAAMISEKSI KESKILOHJANTIELLE 652/10.03.01/2017, 670/10.03.01/2014 Nummentaustan asukasyhdistys ry esittää aloitteessaan 9.3.2016 seuraavaa: Keskilohjantien asukkaat ovat jo usean vuoden ajan olleet yhteydessä poliisiin vallattoman mopoliikenteen sekä ylinopeutta ajavien autoilijoiden vuoksi. Liikenne on lisääntynyt nyt myös Tytyrin väestön vuoksi ja liikenteessä on paljon lapsia koulumatkallaan. Nummentaustan asukasyhdistys ry, yhdessä As Oy Satulinnan kanssa esittää Lohjan kaupungille nopeusnäytön (tai vaihtoehtoisesti nk. peltipoliisin) asentamista Keskilohjantielle vähentämään ylinopeuksia ja rauhoittamaan liikennettä. Aloite lähetetty johtoryhmälle. Johtoryhmän päätöksen mukaisesti aloite lähetetty 23.3.2016 valmisteltavaksi tekniseen toimeen, vastuuvalmistelija Seppo Lötjönen. Aloite ei ole talousarviovaikutteinen. Kaupunginhallitus 4.4.2016 146: esitti valtuustolle aloitetta vireillä olevaksi. Kaupunginvaltuusto 13.4.2016 33: aloite vireillä. 2017 Tekninen lautakunta 28.3.2017 35: Aloite on edelleen vireillä. Kaupunginhallitus 18.4.2017 125 : esitti valtuustolle, että aloite on vireillä. Kaupunginvaltuusto 26.4.2017 54: aloite vireillä. ------------------------------------