Naudan käyttäytyminen ja käsittely InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet
Käsittelyssä tänään Naudan maailma Naudan aistit Mikä ohjaa käyttäytymistä? Laumakäyttäytyminen Hierarkia ja sosiaaliset suhteet Käsittelyä helpottavat perusperiaatteet
Nauta on laajojen arojen arka saaliseläin Se merkitsee jatkuvaa ympäristön tarkkailua = ole varuillasi tai tule syödyksi
Nauta suosii alueita, joissa mahdollisuus kasvillisuuden tuomaan suojaan Puusto ja kasvillisuus suojaa sekä säältä että mahdolliselta petojen hyökkäykseltä
Naudan lajinmukainen käyttäytyminen Ohjaa nautaa laumautumaan = etsimään seuraa samanlajisista eläimistä Jokaisella naudalla on oma yksityinen alue, jota se pyrkii suojelemaan Koko vaihtelee Yksittäisellä eläimellä ei pysy aina samankokoisena Voidaan käyttää hyväksi eläinten liikuttelussa Tilan olosuhteet vaikuttavat eläinten käyttäytymisen muodostumiseen
Näkö erikoistunut laidunolosuhteisiin Tarkan näönalue kapea: nähdäkseen tarkasti naudan on usein käännettävä päätään! Nauta todennäköisesti havaitsee vihreän, punaisen ja keltaisen sävyjä + intensiteettiä = pystyy valitsemaan hyvin sulavat osat laidunkasvustosta Laaja näkökenttä Huono syvyysnäkö = valon ja varjon erot voivat aiheuttaa ongelmia Havaitsee hyvin liikkeen näkökentän ulkolaidalla, mutta ei pysty tunnistamaan liikkujaa
Herkkä kuulo Naudat keskenään ovat hiljaisia, ylimääräinen ääntely kertoo aina jostain erikoisesta (kiima, nälkä, jano, hätä) Nauta kuulee paljon sellaista, mihin ihminen ei reagoi Naudat kuulevat varsinkin korkeat äänet paremmin kuin ihmiset (ihminen 3000 Hz, nauta 7000-8000 Hz) Nauta pitää mahdollisimman meluttomasta ympäristöstä Nauta ei pidä huutamisesta, paukkeesta, viheltelystä, suhinasta ym. epämääräisistä äänistä Suosi nautojen kanssa hiljaista, matalalla äänellä puhelua
Haju Naudan hajuaisti on parempi kuin ihmisen Voimakkaat ihmisen hajut voivat olla naudalle epämiellyttäviä Haju toimii vahvana viestimenä mm. eläimen erittämien feromonien kautta Pelko haisee Pelkäävän eläimen jälkeen on vaikea saada seuraavaa eläintä samaan tilaan Nauta muistaa, jos kipua tuottava tilanne on haissut Nauta haistaa myös, jos itse pelkäät
Tunto Kaikki eläimet tuntevat kipua Kipuherkkyydessä on yksilöllistä vaihtelua Tuntoaistimukset aiheuttavat muistijälkiä Esim. keinosiemennykseen/alkionsiirtoon tulisi välttää paikkoja, joissa on tehty kivuliaita toimenpiteitä Nauta pitää rapsuttelusta ja silittelystä varsinkin paikoista, joihin se ei itse ylety (säkä, selkä, hännän tyvi) Toisia nautoja rauhoittaa pelkkä käden lepuuttaminen selän päällä Taputtaminen ei kuulu eläinmaailmaan
Tehokkaan ja turvallisen käsittelyn virealue Vire ja käyttäytyminen Nauta on niin kuin auto, sen on oltava liikkeessä ennen kuin voidaan ohjata Sosiaalinen toiminta Kävelee Säikähtää Pakenee tai tappelee Laiduntaa Lepää, märehtii Jos nauta ei pysty pakenemaan, se puolustautuu hyökkäämällä!
Viretasoon = ns. säikähtämishelppouteen vaikuttaa Viretasoa nostaa: Vieras ympäristö Tuntemattomat tekijät (vieraat äänet, koirat, lapset, yllytys jne.) Epäsäännöllisyys Laumasta eroon joutuminen Uusien eläimien tuominen laumaan Yksilöt laumassa Viretasoa laskee: Tutut ihmiset ja tuttu ympäristö Toistuvat rutiinit Säännölliset äänet esim. traktori, radiokin Rauhoittava hyminä, matala lauleskelu, mukava juttelu Silittely ja rapsuttelu
Jos eläimet ovat jatkuvassa korkeassa viretasossa, stressihormonien eritys on korkeammalla tasolla Tilatasolla eläinten kokemaan stressin määrään vaikuttaa: 1. Ihmiskontaktin määrä 2. Käsittelytapa 3. Eläinten perimä
Nauta tunnistaa hoitajan Liikkeistä Työskentelytavasta Hajusta Äänestä Työvaatteen väristä Antaa mahdollisuuden hoito- ja hälytysväreihin Muista! Hoitajan asenne vaikuttaa kokonaisvaltaisesti 20-30 % tilojen tuottavuuseroista johtuu hoitajan asenteesta
Pelko Pelko stressaa ja alentaa tuotosta Pelko tarttuu, myös eläinlajien yli Pelkäävä eläin voi olla arvaamaton Säikähtäminen/pelon syntyminen tapahtuu hetkessä Pelon pyyhkiminen pois ei kenties koskaan Rauhoittuminen vaatii 20-30 min Ensikokemus tärkeää: opeta eläimet hoitajiin ja käsittelyyn kaikessa rauhassa Totuta kaikkeen uuteen, huomioi luonne ja perimä Koska pelko on luonnollinen käyttäytymismalli naudalle Myös kesyt naudat voivat säikähtää
Pelko, aggressio vai niskoittelu? Pelkäävän eläimen rankaiseminen ei tuo haluttua tulosta! Pelko pitäisi pyrkiä erottamaan vihaisuudesta ja tottelemattomuudesta Tunnusmerkkejä pelkoon on: Hännän vispaus Löysä sonta Tarttuminen Aggressio ja niskoittelu ei tartu ryhmän toisiin eläimiin
Kiinni joutuminen Ei pääse pakoon = puolustuskyvytön Aiheuttaa tottumattomalle eläimelle paniikin Paniikkia lisää, mitä enemmän eläin pystyy liikkumaan sivusuunnassa Herkkuruoka ja rauhoittaminen auttaa seuraaville kerroille
Huomioi! Odottelu hermostuttaa, varsinkin tottumattomia eläimiä Jatkuva, sujuva liike on eläinten kannalta miellyttävämpää Tutut kaverit helpottavat Viimeiset eläimet yleensä aina hankalimpia Arimmat, vaikeimmat jäävät lauman perälle Stressaantumista lisää laumasta eroon joutuminen
Luonteen mittaus 1 käyttäytyminen käsittelyhäkissä Arvio Määritelmä Kriteerit 1 2 3 4 5 Erittäin rauhallinen Normieläin Kohtuullisen rauhallinen Vastentahtoinen, rauhaton Erittäin vastentahtoinen Villi, aggressiivinen Seisoo paikallaan tai vain hieman nostelee jalkojaan Enintään kaksi (2) voimakasta potkua tai ravistusta tai jatkuvaa tepastelua Enemmän kuin kaksi voimakasta tai rajua potkua, ravistusta, hyppyä tms. Rajua liikehdintää ja vapautumisyrityksiä (muutamia taukoja) Jatkuvaa rajua liikehdintää ja vapautumisyrityksiä (ei taukoja)
Luonteen mittaus 2 - lähtönopeus Arvio 1 2 3 Määritelmä Kävelee Ravaa Säntää, laukkaa, hyppää Kriteerit Rauhallinen Rauhaton Villi Eläimen liikenopeus kertoo enemmän eläimen luonteesta kuin käsittelyhäkkikäyttäytyminen Käsittelyhäkistä lähtönopeus on yhteydessä stressihormonien määrään = mitä nopeampi lähtö, sitä enemmän stressiä ja hankalampi luonne
Luonteen mittaus 3 flight time test Nopeus > 5,0 s > 4,0 s > 3,0 s > 2,0 s < 2,0 s Arvio 1 2 3 4 5 Määritelmä Erittäin rauhallinen Normieläin Vastentahtoinen Erittäin vastentahtoinen Villi, aggressiivinen Kaikkien luonneominaisuuksien periytyminen on keskinkertaista h = 0.30 0.46 Periytyminen osoittautunut olevan liharotuisilla korkeampi kuin maitorotuisilla Päiväkasvu lisääntyy 0,04 kg ja ruhopaino ka. 2,3 kg jokaista 0,1 sekuntia kohden
Luonteen arviointi geenitestiin Geenitestillä mahdollisuus arvioida eläimen geneettistä käsittelyhelppoutta (docility) Asteikko 1-10 = tuloksella 10: 50 % testatuista on helposti käsiteltäviä Perustuu kuuteen QTL-paikkaan (useampi geeni vaikuttaa) Koeasetelmassa oli yli 200 alkionsiirtohiehoa (6-12 kk) 17 eri sukulinjasta Seuranta aika 6 kk, 12 eristyskertaa Hiehot eristettiin karsinaan (yksin ja pareittain), josta ei näkö- eikä kuuloyhteyttä muihin eläimiin Käyttäytyminen arvioitiin silmämääräisesti + mitattiin sydämen syke ja stressihormonien nousu
Karvapyörteen paikka naudan naamassa vaikuttaa ominaisuuksiin? Hermostunut, vaikea luonne Rauhallinen luonne, helposti käsiteltävissä Alentunut hedelmällisyys, heikko siemennesteen laatu
Mittaustekniikoita on monia, mutta Eläimen todellinen luonne tulee esille yllättävissä tilanteissa Luonnossa rohkeus ja viilipyttymäisyys ei ole laumaeläimelle hyve Lauman rohkeimmat eläimet ovat usein kuitenkin helpoimmin käsiteltäviä Kaikkeen muuhun mittaamiseen on voinut vaikuttaa oppiminen ja tottuminen! Mahdollisimman tarkka mittaustulos saadaan aikaan nuorilla eläimillä (pian vieroituksen jälkeen) Vanhempien eläinten tuloksiin vaikuttaa hyvät tai huonot kokemukset käsittelystä Pääsääntöisesti rauhallisella käsittelyllä kaikista eläimistä on mahdollisuus saada ns. toimivia
Eroja sukupuolissa ja roduissa Yleensä sonnien käyttäytyminen on suorempaa ja ennalta arvattavampaa Hiehot ja lehmät ovat liikkeissään nopeampia, varsinkin hiehoilla potkut ovat yleisimpiä Angus ja hereford ovat luonteeltaan alistuvampia ihmisen käsittelylle Simmental on käsittelyhäkissä rauhallinen, mutta liikkeissään vilkas Charolais on käsittelyhäkissä rauhaton ja voi lähteä rajusti liikkeelle Limousin on keskimääräistä nopeampi kaikissa liikkeissään
Miksi luonteella on tuotannollista merkitystä? Työturvallisuus ja työmukavuus ennen kaikkea Tiinehtyminen ja tiineyden ylläpito parempi rauhallisilla emoilla verrattuna rauhattomiin tai helposti ärsyyntyviin (95 % vs. 72 %) Vastustuskyky korkeampi (vasikat yli 6 kk, jopa 50 %) Heikentää pötsin toimintaa (liikkeet, syljen eritys, ph) Nuorten eläinten kasvu tehokkaampaa, eläimet esim. nujakoivat keskenään vähemmän Teurasominaisuudet parempia Teuraspainot suurempia Teurashylkäyksien osuus pienempi (tervaliha, ruhjeet, vammat)
Stressin ja kolhujen hinta Stressi 48 h ennen teurastusta voi aiheuttaa tervalihaa ja/tai muutoksia lihan värissä Kolhut voivat tulla: Nahistelusta Liiallisesta piiskan käytöstä Rakenteiden terävistä kulmista Joudutaan poistamaan teurasruhosta Hidastaa leikkuuta ja lisää työtä
Laumakäyttäytyminen Laumaeläin ei tunne demokratiaa Jonkun on osoitettava toimintamalli ja säännöt Vahva hierarkia, varsinkin lehmien kesken Huomio laumanjohtaja ensin! Alempi arvoinen aina väistää ylempi arvoista Lehmä on arvoasteikon huipulla 9-vuotiaana Aggressio laumaeläimillä liittyy laumahierarkiaan, eläin yrittää esittää ylempi arvoista Poikkeuksena emon puolustava käyttäytyminen heti poikimisen jälkeen
Emovasikkasuhde, ensiaskeleet 1 Emo pyrkii eristäytymään muusta laumasta poikimahetkeä varten Koska vasikka on yleensä nopeasti jaloillaan Vasikka etsii utaretta keneltä tahansa Altistuu vaaralle (potkut muilta emoilta), altistuu sekaantumiselle (joku muu voi omia) Varsinkin hiehot ja alempi arvoiset emot arkoja, hoivavietti voi häiriintyä dominoivammista eläimistä Jos poikiminen jo käynnissä ÄLÄ yritä siirtää emoa Siirto vasta poikimisen jälkeen, jos mahdollista anna emon nuolla vasikka Huomioi! Jos emo hätääntyy, ei seuraa siirrettävää vasikkaa Se etsii vasikkaa poikimapaikasta itsepintaisesti
Emovasikkasuhde, ensiaskeleet 2 Hormoneilla suurempi vaikutus emovasikkasuhteen kehittymiseen kuin oppimisella Pääosassa on oksitosiini Oksitosiinin erittyminen liittyy vahvasti kohdun kaulan auvautumiseen Tarvitaan riittävä hormonaalinenstatus, jotta emo kiinnostuu vasikasta (toiset emo osoittavat kiinnostusta jo ennen poikimista, toiset ei edes poikimisen jälkeen) Oksitosiini laukaisee maidon laskeutumisen ja erittymisen = on vesiputousefekti, joten jos mahdollista lypsää emoa voi lisätä tarvittaessa hoivaviettiä Hiehoilla oksitosiinia erittyy vähemmän kuin vanhemmilla lehmillä Stressin vähentäminen ennen poikimahetkeä ja hetkellä, koska oksitosiini on herkkä peittymään stressihormonien ja kivun alle
Emovasikkasuhde, ensiaskeleet 3 Poikimisen jälkeen emon ensi näkökontakti tärkeä Pirteä, pärskähtelevä, päätään ravisteleva vasikka stimuloi emon hoitoviettiä enemmän Sikiöveden- ja kalvojen haju Haju suoraan sieraimeen Vähän rehua vasikan selkään Haju muodostaa siteen vasikan ja emon välille! Jos joudut kuivaamaan vasikkaa (ilman emon läsnäoloa) Käytä mahdollisimman hajuttomia tekstiilejä/materiaaleja
Älä suvaitse eläimiesi vihaisuutta missään olosuhteissa Karsi aggressiiviset ja arvaamattomat yksilöt!
Lauman sosiaalinen rakenne Lauman luonnollinen koko noin 20 eläintä Käsitteleminen on helpompaa, jos pystytään käyttämään hyväksi kaverussuhteita Lehmät on perhekeskeisiä Vasikoiden hoito järjestetään tyttärien kesken Ns. ystävyyssuhteet muodostuvat jo vasikkaiässä Emovasikkasuhteen kiinteä vaihe kestää 100-120 päivää, jonka jälkeen vasikat yhä enemmän omissa ryhmissään Useat sosiaalisen rakenteen rikkomiset stressaavat eläintä, tuttu ympäristö kuitenkin lieventää koettua stressiä
Lauman rakenteella on merkitystä Lauman rakenne suojaa ympäristöolosuhteita ja uhkaavia vaaroja vastaan Lauman avainyksilöt sijoittuvat yleensä keskelle (johtajalehmä, siitossonni, vasikat) Lauman tiukka muodostelma, jossa vasikoiden paikka emojen takana, muodostuu vaaran uhatessa nopeasti Rohkeimmat eläimet puolustavat muita lauman jäseniä aggressiivisestikin Naudat, joita ohjattu paimenkoiraa käyttäen toimivat eritavalla
Nauta pitää rutiineista Eläinten pitää tottua hoitajaan, eikä yhdistämään sinua joko vain ruokaan tai luulla, että olet uhka Liiku siis eläinten joukossa säännöllisesti, päivittäin Käsittelyyn totuttaminen kannattaa aloittaa jo vasikkana Vasikkana muodostunut miellyttävä muistijälki säilyy Varsinkin uudistushiehoiksi ajatellut eläimet on hyvä totuttaa ihmisen läheisyyteen ja mahdolliseen käsittelyyn Lisää karsinassa oloaikaasi 3-4 viikkoa ennen ensimmäistä poikimista 10 minuuttiin päivässä
Nauta oppii 1. Esimerkistä Emon vaikutus vasikkaan merkittävä Lauman toiset jäsenet, varsinkin samanikäiset Yksi pöllö voi villiinnyttää kaikki 2. Yrityksen ja erehdyksen kautta Palkitseminen / rankaisu 3. Opettamalla Riittävästi toistoja ja aikaa = rauhallisesti Toiset on nopeampia oppimaan Käytä erilaisia merkkejä
Opeta naudoillesi tapoja! Miten teillä kutsutaan laumaa? Opeta seuraamaan Voidaan käyttää herkkuja tai vaan ääntä Helpottaa laidunsiirtoja Vasikat oppivat jo nuorena, jos uudistuseläimet kasvatetaan omalla tilalla Tapoihin opettaminen kuuluu myös: Kerjäämisen estäminen Käsittelyhäkkikäyttäytyminen Väistämisvelvollisuus Älä leiki puskemiskilpailuja vasikoiden kanssa! Ole laumasi johtaja, älä vain kaveri tai peto
Harjoita saalistajan silmääsi Lauman ydintä suojellakseen, laumasta erotetaan erilaiset yksilöt Toimivat syötteinä Jostain syystä heikompi yksilö (vanha/nuori) Ei pysty pitämään kuntoluokkaansa yhtä hyvin kuin muut Sairas, jalkavaivainen yms. Heikompi hedelmällisyys?
Käytä saalistajan silmääsi Muodosta käsitys ydinlaumasta Miltä näyttävät ulkonäöllisesti lauman parhaat lehmät (vieroittavat vuosittain hyvän vasikan, tiinehtyy, pitää kuntonsa)? Miltä näyttävät ne, joilla on ollut ongelmia (viimeiseksi poikineet = nuorimmat vasikat, kuntoluokkaa menettäneet, myöhään talvikarvan vaihtaneet)? Seuraa, ihmettele, kysy Laiduntaako joku/jotkut toistuvasti erillään laumasta? Selvitä miksi Onko eläimillä yhtäläisiä piirteitä? Vertaa muistiinpanoihin löytyykö ongelmia/selityksiä Tehokas poistolista Eläinaines muodostuu yhtenäiseksi
Sujuva nautojen käsittely ja siirto Vähentää eläinten stressiä ja helpottaa seuraavaa käsittelyä Vähentää hoitajan stressiä Vähentää työvoiman tarvetta Pienentää tapaturmavaaraa Parantaa tuotantoa On imagoasia!
Hoitotoimet, joihin tarttumista siirretään tai ei voida hoitaa, mikäli käsittely ei suju: Sairaan eläimen tutkiminen ja hoito Korvamerkkien kiinnitys vasikoille Korvausmerkkien kiinnitys emoille, sonneille ja hiehoille Ei tiineystarkastuksia Ei keinosiemennystä/alkionsiirtoa Kuntoluokitus? Loishäätö Sorkkahoito Punnitus Erilaiset näytteenotot jne.
Tunnista eläinten käsittelyn riskitekijät Luotan omiin eläimiin, ei ne ole ennenkään tehneet mitään Työskentely yksin Jotain kättä pitempää ja kännykkä mukana Kunnolliset poistumistiet muistissa ja käytössä Ikä. Nuorempana reaktiot ja jalat ovat yleensä nopeampia Kokemus tuo kuitenkin varmuutta ja kykyä luottaa vaistoihin
Hyödynnä eläinten normaalia käytöstä! Eläimet jäävät pakoetäisyyden päähän ihmisestä Tarkkailevat Kulkevat ihmisen liikkeitä vastaan Nautalauma hajanaisempi kuin lampailla Huomioi eläinten kesyys T.Grandin
Laumakäyttäytyminen ja käsittelytilanteet Nauta seuraa johtajaa, mutta johtajanautaa ET voi valita vaan se valitsee SINUT Johtajanauta ei välttämättä ole/tule ensimmäisenä Naudalla on hyvä muisti, käytä sitä hyväksesi Laumaa käsitellään kokonaisuutena tai pieninä eläinryhminä Yhden eläimen erottaminen ja hallitseminen vaikeaa sekä stressaavaa
Nauta seuraa laumanjohtajaa Tiukat kulmat on hankalia varsinkin, jos eläimillä näköyhteys edellä meneviin!
Rauhallisesti! Kuljeta eläimiä sivulta Vältä sokeaa pistettä Käytä ohjaussauvaa Kuljeta eläimiä rauhallisesti kävellen Vältä voimankäyttöä, mutta ole määrätietoinen Älä koskaan juokse kilpaa naudan kanssa
Pakoalueen koko Lähestyminen juosten tai hermostuneesti Lähestyminen kävellen Kesy eläin Tuttu, hyväksytty käsittelijä Uusi / vieras ympäristö Arka eläin Vieras käsittelijä Uusi tilanne
Pakoalue ja tasapainopiste Kääntösäde 90 45 B A Tasapainopiste 60
Eläimen lähestyminen sokeasta pisteestä voi aiheuttaa epämiellyttäviä yllätyksiä???
Kääntösäde
Kosketuksen voima
Jäljittele liikkeissäsi petoa Käsittele isompaa eläinlaumaa Unohda yksittäiset seikkailijat Kaarevat linjat ja väistämissääntö Pidä lauma liikkeessä
Nauta pelkää kaikkea uutta ja erikoista Haluttu/tavoiteltu liike voi pysähtyä monesta syystä: 1. Kimaltelevat lätäköt ja metallit, aurinko 2. Kilisevät kettingit, kolahtelevat aidat 3. Liukastuminen 4. Yliäänet 5. Ilmavirtaukset 6. Kaikki liike naudan yläpuolella 7. Roikkuvat vaatteet/paperit/ muovit 8. Maassa lepattavat roskat 9. Tuuletin 10. Edessä näkyvät ihmiset, autot, kaikki ylimääräinen 11. Lattiamateriaalin muuttuminen 12. Vesiurat tms. kourut 13. Äkillisesti muuttuva väritys/suuret kontrastit/varjot 14. Edellisestä kerrasta poikkeava asia/esine
Raja-arvoja, joita voidaan soveltaa 1 Temple Grandin Arvioitava kohde Liukastuminen, kaatuminen % käsitellyistä eläimistä 0 %, ei yhtään > 3 % liukastuu, normaali liike häiriintyy 1 % kaatuu 2 % kaatuu, > 15 % luikastuu Arvioinnin tulos Erittäin hyvä Hyväksyttävä Ei hyväksyttävä, vaatii toimenpiteitä Ongelma mm. lattiamateriaalissa Käsittelyhäkistä lähtönopeus > 90 % kävellen tai muutama raviaskel 75-89 % 51-75 % < 50 % Erittäin hyvä Hyväksyttävä Ei hyväksyttävää, vaatii toimenpiteitä Selvä ongelma
Raja-arvoja, joita voidaan soveltaa 2 Temple Grandin Arvioitava kohde Ylimääräinen voimankäyttö esim. raju piiskan käyttö, käsittelijän hermostuminen ja kaikki mitä siihen liittyy % käsitellyistä eläimistä 0 %, eläinten käsittelyssä ei jouduta käyttämään voimakeinoja > 5 % joudutaan käyttämään voimakeinoja 6 20 % > 20 % Arvioinnin tulos Erittäin hyvä Hyväksyttävä Ei hyväksyttävä, vaatii toimenpiteitä Selvä ongelma käsittelytilanteessa, käsittelijässä
Muista Nauta pystyy aistimaan tunnetiloja (mm. ärtymystä, kiintymystä, pelkoa), koska se näkyy käsittelijän liikkeissä ja kuuluu äänessä Mutta nautakaan EI pysty lukemaan ajatuksia Mitä enemmän joudut käyttämään voimaa (toistuvasti) yksittäisissä käsittelytilanteissa, sitä enemmän on itsetutkistelun paikka, missä tai miksi asia on pielessä Lohduttavaa on, että karjankäsittelytaitoja voi opetella
Kysymyksiä? KIITOS!