Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen. Satu Raussi Erikoistutkija, FT MTT kotieläintuotannon tutkimus

Transkriptio

1 Nautojen sosiaalinen käyttäytyminen Satu Raussi Erikoistutkija, FT MTT kotieläintuotannon tutkimus

2 Naudat ovat sosiaalisia eläimiä 1/3 Kuva: Satu Raussi 2

3 Naudat ovat sosiaalisia eläimiä 2/3 Ihmisen kesytettäväksi valikoitui lajeja, jotka pysyivät yhdessä ja sietivät ihmisen läheisyyttä On väitetty, että kotieläimillä on edelleen samat käyttäytymispiirteet, kuin noin vuotta sitten ennen kesyttämistä Intensiivisen jalostuksen vaikutusta eläinten käyttäytymiseen ei ole kuitenkaan juuri tutkittu 3

4 Naudat ovat sosiaalisia eläimiä 3/3 Eläimet saavat laumassa turvaa toisistaan ja ihmisen on helpompi hallita niitä ryhmänä Bovidae- eli onttosarvisten heimoon kuuluu 140 sorkkaeläinlajia, joista ihmisen kesyttämiä ovat mm. naudat, biisoni, puhveli, jotkut antilooppi- ja gasellilajit, myskihärkä, lammas ja vuohi 4

5 Nautalauma luonnonoloissa 1/2 Luonnollisissa oloissa matriarkaalinen, noin 20 yksilön nautalauma Muodostuu kotialueella elävistä äideistä ja tyttäristä ja näiden jälkeläisistä Naarasjälkeläiset eivät juuri vaihda laumaa Samanaikainen eli synkroninen käyttäytyminen pitää lauman koossa ja on yleisempää laitumella kuin navetassa 5

6 Nautalauma luonnonoloissa 2/2 Sonnijälkeläiset lähtevät yleensä pois laumasta sukukypsiksi tultuaan Sonnit elävät yksin tai 2-10 yksilön löyhissä poikaporukoissa ja kiima-aikana vierailevat naaraslaumoissa Naudat eivät ole territoriaalisia, mutta vanhat sonnit voivat tulla sellaisiksi 6

7 Sosiaalisuus, seurallisuus, yksilöetäisyys 1/2 Sosiaalisuus eli seuran tarve Seurallisuus eli yksilön haluama etäisyys toisiin yksilöihin Yksilöetäisyys on etäisyys, jota lähempänä eläin ei halua toisen olevan Sosiaalisuus, seurallisuus ja yksilöetäisyys ovat sekä yksilöllisiä, rodullisia että lajille ominaisia piirteitä 7

8 Sosiaalisuus, seurallisuus, yksilöetäisyys 2/2 Naudat pitävät toisiinsa nähden suurempia etäisyyksiä kuin lampaat tai hevoset Lehmät pitävät toisiinsa keskimäärin metrin etäisyyden, kun tilaa eläintä kohden on yli 360 m 2 (Kondo, ym. 1989) Tällaisiin nautojen yksilöetäisyyksiin voidaan käytännössä yltää vain laitumella 8

9 Sosiaalisen tilan tarve Yksilön tilavaatimus on riippuvainen lajista mitä eläin on tekemässä onko eläimellä jokin resurssi puolustettavana Esim. lehmillä henkilökohtainen tilavaatimus on n. 2-3 m maattaessa ja 4-10 m laidunnettaessa Kuva: Satu Raussi 9

10 Emä-vasikkasuhde Emä on vasikan ensimmäinen, ensisijainen sosiaalinen kontakti - evolutiivisesti elämän edellytys Kaikki emät eivät piiloudu poikimaan tai piilota vasikkaa laumaltaan Luonnollisissa oloissa emä tuo vasikan laumaan pari päivää syntymän jälkeen Luonnonoloissa vasikka vieroitetaan seuraavan syntyessä Maidontuotannossa emäkontakti on hyvin lyhytaikainen emolehmätuotantoon verrattuna 10

11 Emä vasikan ensisijainen sosiaalinen kontakti Kuva: Satu Raussi 11

12 Toiset vasikat Yhden päivän ikäisen vasikan lähin naapuri oli toinen vasikka 9 %:ssa havainnoista, kolmen päivän ikäisen 36 %:ssa havainnoista (ISK metsälehmätutkimus) Kahdeksan päivän iässä jo yli 50 %:ssa havainnoista toinen vasikka oli lähin naapuri (Le Neindre, ym.) Turpakontakti on yleisin näkyvä vasikoiden sosiaalinen käyttäytyminen kolmen kuukauden ikään saakka, ei niinkään toisten 12 nuoleminen

13 Vasikoiden leikki Leikkitovereina ovat samaan aikaan syntyneet Leikkiä myös emän kanssa Luonnossa on myös lajienvälistä leikkiä Leikki voi syntyä tilanteen uutuudesta ja kompensoida seuran puutetta Leikki on tarttuvaa Leikkien valmistaudutaan kohtaamaan uutta tunteiden hallinta kriisitilanteissa taistele/pakene-valmiudet sosiaalisten taitojen opettelu 13

14 Leikin edellytykset Ympäristön pitää olla turvallinen Lattian tulee olla pitävä liikuntaleikkeihin Tilaa oltava riittävästi Eläimen pitää olla suhteellisen terve Leikkikaverin on ymmärrettävä leikkisignaalit 14

15 Seksuaalisen käyttäytymisen harjoittelua Kuvat: Satu Raussi 15

16 Sosiaalinen arvojärjestys eli hierarkia Arvojärjestys eli hierarkia luo sosiaalisen käyttäytymisen säännöt Hierarkian edellytyksenä on, että eläimet tuntevat toisensa ja muistavat aikaisemmat yhteenotot Hierarkia on jokaiselle ryhmälle ominainen, yhdenkin yksilön lisääminen tai poistaminen vaikuttaa koko ryhmän arvojärjestykseen 16

17 Kahdenväliset suhteet Dominanssisuhde on kahden yksilön välinen suhde, jossa toinen on oppinut hallitsemaan toista, joka taas on oppinut alistumaan ja välttämään yhteenottoja Hierarkian ansiosta energiaa kuluttavia taisteluja voidaan välttää Tuotantotiloissa dominanssisuhteita ei aina voi tilanpuutteen vuoksi hoitaa normaalisti Kuva: Satu Raussi 17

18 Naudan hierarkia-arvoa nostavat Pitkä ikä Pitkä aika samassa ryhmässä Suuri koko Sarvellisuus, jos muilla ryhmässä ei ole sarvia 18

19 Hierarkian merkitys käytännössä 1/2 Mitä enemmän ruokintapaikoilla on kilpailua, sitä selvemmin vallitsevat hyötyvät ja alistuvat jäävät vaille resursseja Vaikka ruokaa olisi koko ajan tarjolla, alistuvat syövät vähemmän Maidontuotannon ja sosiaalisen aseman välillä ei ole löydetty selvää yhteyttä 19

20 Hierarkian merkitys käytännössä 2/2 Vallitsevan käyttäytymisen häiritsevää vaikutusta ruokintapöydällä voi vähentää esimerkiksi päätä suojaavin rajoittimin ruokintapaikkojen välillä Korkea-arvoiset saavat parhaat makuupaikat, jolloin alempiarvoisten makuuaika voi vähentyä Dominoivan yksilön seisoessa käytävän tukkeena on alempiarvoisen vaikea ohittaa sitä 20

21 Tila ryhmäkoko Tilanahtaus vaikeuttaa yksilöllisten etäisyyksien ylläpitoa Aggressiiviset yhteenotot ovat yleisempiä ahtaassa tilassa kasvaneilla Suuri ryhmäkoko lisää aggressioita Suurissa ryhmissä yksilöt eivät ehkä kykene tunnistamaan toisiaan riittävän hyvin Riittämätön makuu- tai ruokintapaikkojen määrä voi kuitenkin vaikuttaa eläinten hyvinvointiin negatiivisemmin kuin pelkkä ryhmäkoko 21

22 Onko vasikkaryhmässä arvojärjestystä? Ei varsinaisesti ennen puberteettia Ei juuri aggressioita ennen kahden kk:n ikää Leikinomaista harjoittelua aikuisuuteen Hiehot ovat teinejä hierarkian muodostaminen aktiivisia ja uteliaita nopeita oppimaan leikkisiä hysteria voi yllättää sosiaalista haastetta kaivataan haastavat joskus hoitajankin 22

23 Vasikoiden ryhmittely Ryhmittely samanikäisten vasikoiden kanssa vieroituksen jälkeen hyvinvoinnin kannalta neutraalia (Faerevik, ym.) vasikoilla yleensä vähän aggressiivista käyttäytymistä sosiaaliset suhteet uusiin vasikoihin muodostuvat nopeasti otetaan vanhat kaverukset huomioon Toistuva ryhmittely on kuitenkin lievästi rasittavaa vasikoille (Veissier, ym.) hieman kohonnut ACTH-vaste hieman muuttunut vuorokausirytmi 23

24 Hiehojen ryhmittely Hiehot aina aggressiivisia toistuvasti ryhmiteltäessä, toisaalta puberteetissa kaivataan sosiaalisia haasteita (Raussi, ym.) Hiehot kannattaisi ryhmitellä ajoissa, jopa kaksi kuukautta ennen odotettua poikimista Mikäli hiehot tulevat parresta pihattoon, tulee varmistaa heti, että ne oppivat käyttämään makuuparsia ja ruokintaasemia 24

25 Keinoja välttää aggressioita ryhmittelytilanteessa Ryhmitellään kaksi tai useampia eläimiä kerralla Ryhmitellään kaverukset Laitetaan uudet eläimet ensin ritiläseinäisen väliaidan taakse, jolloin vieraat eläimet voivat ensin nähdä ja haistaa toisensa 25

26 Sosiaalisten suhteiden merkitys Lajitoverit lievittävät stressiä, jolloin sopeutuminen tuotanto-olosuhteisiin on helpompaa lajitoverin seurassa Lajitoverin stressaantuminen saa muutkin stressaantumaan, sillä eläimet tunnistavat, paitsi toisensa, myös toistensa tunnetilan Kuva: Satu Raussi 26

27 Sosiaalinen oppiminen Sosiaalinen elämä helpottaa oppimista Eläimet voivat havainnoimalla lajitovereitaan tai jopa eri lajin yksilöitä oppia hyväksymään tai välttämään tiettyjä asioita Esimerkiksi ihmistä voidaan oppia välttämään emän mallin mukaan Naudat voivat oppia syömään uusia rehuja tarkkailemalla muiden eläinten syömistä menemään uuteen ruokintalaitteeseen nähtyään toisten eläinten ensin käyttävän laitetta Toisten virheistä voi myös oppia 27

28 Suosituimmuussuhteet Kolmen viikon yhdessäolon jälkeen pikkuvasikat tunnistavat karsinakaverinsa ja ovat mieluummin tutun kuin tuntemattoman vasikan seurassa (Faerevik, ym.) Sosiaalisia suhteita toisiin vasikoihin solmitaan erityisesti ennen kuuden kuukauden ikää (Bouissou ja Andrieu) Zebut suosivat joitakin lauman yksilöitä laiduntaen niiden läheisyydessä tai nuollen niitä muita useammin (Reinhardt ja Reinhardt) Kaksoset suosivat toisiaan, mutta myös yhdessä pienestä saakka kasvaneet ei-sukulaiset 28

29 Sosiaaliset siteet 1/3 Sosiaalinen side, kiintymys, on kahden yksiön välinen suhde Sosiaaliset siteet ovat melko pitkäikäisiä ja kestävät väliaikaiset erot Kuva: Satu Raussi 29

30 Sosiaaliset siteet 2/3 Kotieläimillä sosiaalisten siteiden tunnusmerkkejä ovat kaverin nuoleminen ruuan ja suojan tarjoaminen kilpailun sietäminen vieressä lepääminen leikkiminen yhtäaikainen aktiivisuus toisen läheisyydessä viihtyminen toisen tervetulleeksi toivottaminen väliaikaisen eron jälkeen 30

31 Sosiaaliset siteet 3/3 Kuvat: Satu Raussi Sosiaaliset siteet ovat erityiset vahvat emon ja jälkeläisen välillä mutta myös pienestä saakka yhdessä kasvaneet eläimet suosivat toisiaan 31

32 Nuoleminen Nautaryhmässä kaikkia yksilöitä nuollaan, mutta kaikki eivät nuole toisia Nuoleminen vahvistaa sosiaalisia siteitä ja ryhmän yhtenäisyyttä sekä vähentää jännitteitä Kuva: Satu Raussi 32

33 Kaveruus Kaverin läsnäololla voi olla fysiologisia vaikutuksia alhaisempi syke kohonnut β-endorfiinipitoisuus Sosiaaliset suhteet voivat lievittää ikävystymistä ja vähentää pelkoa Kuva: Satu Raussi 33

34 Kaverukset huomioon navetassa Kaverit vierekkäin parsinavetassa Älä jätä ketään yksin navettaan odottamaan jätä kaveri seuraksi Kaverusten erottaminen yhdessä muusta ryhmästä on helpompaa, kuin yhden eläimen erottaminen Kuva: Satu Raussi 34

35 Lisätietoja Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus, HY Eläinten hyvinvointikeskus, HY Kuva: Satu Raussi 35