Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT S e l v i t y s o s a : Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 1½ % vuonna, eli runsaat 0,5 mrd. euroa vuodelle budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verokertymien kasvu perustuu sekä veropohjien kasvuun että hallituksen valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi päättämiin veropoliittisiin toimenpiteisiin. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Hallituksen veropolitiikka ja keskeiset veroperustemuutokset Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on turvata hyvinvointipalveluiden rahoituksen kestävyys, tukea talouskasvua ja työllisyyttä, huolehtia yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä ohjata tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Julkisen talouden heikko lähtötilanne - hidas talouskasvu, kasvava työttömyys, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen - asettaa suuria haasteita talouspolitiikalle. Vuonna hallitus toteuttaa merkittävän talouskasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevan yhteisö- ja osinkoverouudistuksen. Uudistuksen ohella hallitus toteuttaa julkisen talouden tasapainoa vahvistavia veropoliittisia toimenpiteitä, jotka siirtävät verotuksen painopistettä talouskasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Verotuksen oikeudenmukaisuutta hallitus tukee keventämällä pienituloisten verotusta sekä lisäämällä pääomatuloverotuksen progressiota. Lisäksi verotukia karsitaan veropohjien vahvistamiseksi. Kevään kehyspäätöksen yhteydessä ja sitä ennen sovittujen, vuonna toteutettavien verotoimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan alentavan valtion verotuloja noin 270 milj. euroa. Mittaluokaltaan merkittävin vuonna voimaan tuleva verotusta koskeva muutos on yhteisö- ja osinkoverouudistus. Talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden tukemiseksi yhteisöverokantaa alennetaan 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin samalla kun osinkotulojen verotukseen tehdään merkittävä rakenteellinen uudistus. Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 % luetaan yksityishenkilöiden verotuksessa jatkossa veronalaiseksi. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan aikaisemmasta poiketen kokonaisuudessaan pääomatulona siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta osingon määrästä 25 % on veronalaista tuloa 150 000 euroon saakka. Euromääräisen rajan ylimenevältä osalta osinko on 85 prosenttisesti veronalaista tuloa. Myös osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 8 prosentin vuotuisen tuoton ylimenevältä osalta osinko on 85 prosenttisesti veronalaista tuloa. Yhteisöverokannan alentamisen arvioidaan vähentävän valtion verotuloja laskennallisesti vuositasolla 870 milj. euroa ja osinkotulojen verotusta koskevien muutosten puolestaan lisäävän valtion verotuloja 300 milj. euroa. Yhteisöverokannan alentamisella arvioidaan olevan talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia ja sitä kautta myös veropohjia laajentava vaikutus. Yhteisöveropohjan arvioidaan kasvavan myös verokilpailullisista syistä, kun yritysten kannustimet tuotannon säilyttämiseen Suomessa kasvavat ja voittoja siirretään verotettavaksi Suomeen aikaisempaa enemmän. Veropohjien arvioidaan kasvavan myös tuotannollisista syistä, kun yritykset investoivat ja työllistävät enemmän. Talouden suhdannekuva on kuitenkin heikko ja vienti- ja kotimaisen kysynnän kasvutta on edelleen heikennetty. Yhteisöverokannan alentamisen kasvua vauhdittavat vaikutukset tulevat näkyviin vasta talouden elpyessä. Lisäksi monilla yrityksillä on tappiollisia tuloksia taantuman myötä. Tappiot pienentävät yritysten tulevien vuosien verotettavaa tuloa. Näistä syistä yhteisöveron tuottoon myönteiset vaikutukset heijastuvat viiveellä talouden kasvun kautta sekä yritysten veronmaksun lisääntyessä Suomeen. Samalla kun yhteisöverokantaa alennetaan, veropohjaa laajennetaan yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla. Edustuskulujen vähennysoikeus poistetaan, velan korkovähennysoikeutta rajataan edelleen ja taloudelliselta käyttöiältään pitkäaikaisten investointien poistot verotuksessa muutetaan hyödykekohtaisiksi. Lisäksi aiemmin sovittu työmarkkinaosapuolten väliseen raamisopimukseen liittyvä koulutuskulujen verovähennysoikeus astuu voimaan vuoden alusta. Kevään kehyspäätöksen yhteydessä päätetyt ja vuonna voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet koostuvat pääosin valmisteverotuksessa tehtävistä veronkorotuksista. Alkoholijuomaveron, tupakkaveron ja virvoitusjuomaveron korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä 230 milj. euroa. Liikennepolttoaineiden veronkorotuksen ja sähköveron korotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja 195 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti otetaan käyttöön voimalaitosvero vanhoille hiilidioksidipäästöttömille sähköntuotantolaitoksille, mutta huomattavasti lievempänä kuin hallitusohjelmassa on kirjattu. Verolla pyritään keräämään 50 milj. euroa hallitusohjelmaan kirjatun 170 milj. euron sijaan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Lisäverotuloja valtio saa myös verotuksen oikeudenmukaisuutta edistävistä ja veropohjaa laajentavista toimenpiteistä. Pääomatuloverotuksen progressiorajaa alennetaan siten, että 40 000 euron ylittävältä osalta vero on 32 %, kun aiemmin tuloraja oli 50 000 euroa. Asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta ansio- ja pääomatuloverotuksessa rajoitetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä. Aiemmin päätetty kilometrikorvausten verotuksen perusteiden muuttaminen lisää sekä yhteisö- että ansio- ja pääomatuloveropohjaa. Verotuloja puolestaan vähentävät ansiotuloverotukseen tehtävät verotuksen oikeudenmukaisuutta edistävät veroperustemuutokset sekä tietyt kohdistetut kannustintoimenpiteet. Verotuksen oikeudenmukaisuutta edistetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Kannustintoimenpiteinä kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan ja konesalien sähköveroa alennetaan. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloja vähentävät muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloja alentavat muutokset kompensoidaan korottamalla näiden veronsaajien osuutta yhteisöveron tuotosta ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Lisäksi aiemmin päätetyn mukaisesti kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina 2015. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti. Veroperustemuutosten laskennallinen vaikutus valtion verotuottoon vuonna vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuositasolla Ansio- ja pääomatuloverot 1) asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen 13 pääomatuloverotuksen progressiorajan alentaminen 40 000 euroon 7 listaamattomista yhtiöistä saaduista osingoista perityn pääomatuloveron lisäys 340 ansiotulo-osinkojen poistaminen -90 listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen verotuksen muuttaminen 50 työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus -40 kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotus -13 kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 2) 7 yleisradioveron kiristäminen 10 Yhteisövero yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin -870 edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistaminen 38 kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korotus -210 korkovähennysoikeuden rajoittaminen 3) 80 pitkäaikaisten investointien poistojen muuttaminen hyödykekohtaiseksi 20 kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 2) 8 koulutuskulujen verovähennys -85 Voimalaitosvero voimalaitosveron käyttöönotto 50 Valmisteverot tupakkaveron korotus 50 alkoholiveron korotus 125 virvoitusjuomaveron korotus 55 Energiaverot liikennepolttoaineiden veron korotus 115 sähköveron korotus 80 konesalien sähköveron alennus -10 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

vaikutus vuositasolla Yhteensä -270 josta verotuottoa lisäävät 1 048 josta verotuottoa vähentävät -1 318 1) Hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteita tarkistetaan vuosittain siten, että työn verotus ei kiristy inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Tarkistuksesta luopuminen vuonna lisää verotuloja suhteessa aikaisemmin arvioituun, mutta koska kyseessä ei ole varsinainen vuodelle kohdistuva veroperustemuutos, vaikutusta ei esitetä tässä taulukossa. 2) Muutoksesta päätetty vuonna. 3) Vaikutus jakautuu kahteen osaan. Vuoden alusta voimaan tulleen, mutta vasta vuoden alusta sovellettavan korkovähennyslain arvioidaan lisäävän verotuloja 66 milj. euroa. Vuoden kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin korkojen vähennyskelpoisuuden 14 milj. euron lisärajoituksista. Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset alentavat valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin 270 milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Verotulojen kehitys Verotuksen painopistettä on viime vuosina siirretty työn verottamisesta kulutuksen verotuksen puolelle eli ympäristö-, terveys- ja kulutusveroihin. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2011 (milj. euroa) 2011 TA + I LTA esitys Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot 11 614 11 521 12 414 12 447 Liikevaihtoon perustuvat verot 15 935 16 619 17 657 17 891 Valmisteverot 6 049 6 448 6 711 6 914 Muut verot ja veronluonteiset tulot 2 718 2 733 2 892 2 946 Yhteensä 36 316 37 321 39 674 40 198 Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty suhteessa bruttokansantuotteeseen kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta 2010 2011 Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,4 43,4 43,5 44,5 44,7 Valtio 19,3 20,6 20,5 21,1 21,3 Kunnat 10,4 10,1 10,0 10,4 10,3 Soturahastot 12,8 12,6 13,0 13,0 13,1 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,4 43,4 43,5 44,5 44,7 Välittömät verot 16,2 16,5 16,1 16,8 16,8 Tuotannon ja tuonnin verot 13,4 14,2 14,4 14,7 14,8 Sosiaalivakuutusmaksut 12,8 12,7 13,0 13,0 13,1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta 1). Verotukia on noin 180 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon että osa tuista on päällekkäisiä, eikä verotuen poistaminen välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 23,8 mrd. euroa vuonna. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu runsaat 15,5 mrd. euroa. Verotuet (milj. euroa) Yleinen hallinto 15 15 15 Opetus, tiede ja kulttuuri 146 152 159 Sosiaaliturva 5 089 5 250 5 340 Terveydenhuolto 349 356 368 Asuminen ja ympäristö 5 253 5 287 5 292 Maa- ja metsätalous 148 156 160 Liikenne 1 145 1 169 1 194 Teollisuus ja elinkeinot 6 079 6 508 6 549 Ei eriteltävissä 4 663 4 693 4 683 Yhteensä 22 887 23 586 23 760 Osaston tuloarviot vuosina v. 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 11 520 689 12 610 000 12 447 000-163 000-1 01. Ansio- ja pääomatuloverot 7 868 650 8 597 000 9 041 000 444 000 5 02. Yhteisövero 2 906 278 3 198 000 2 434 000-764 000-24 03. Korkotulojen lähdevero 236 519 150 000 159 000 9 000 6 04. Perintö- ja lahjavero 509 242 495 000 630 000 135 000 27 05. Pankkivero 170 000 133 000-37 000-22 06. Voimalaitosvero 50 000 50 000 0 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 16 618 753 17 657 000 17 890 500 233 500 1 01. Arvonlisävero 15 814 472 16 803 000 17 031 000 228 000 1 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero 660 239 708 000 716 000 8 000 1 03. Apteekkimaksut 144 042 146 000 143 500-2 500-2 08. Valmisteverot 6 448 497 6 711 000 6 914 000 203 000 3 01. Tupakkavero 752 168 779 000 811 000 32 000 4 04. Alkoholijuomavero 1 380 818 1 429 000 1 474 000 45 000 3 1) Verotukien määrittelyä ja laskentaa on kuvattu VATT:n julkaisussa Verotuet Suomessa 2009 (Valmisteluraportit 5 lokakuu 2010). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

v. 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero 196 672 203 000 252 000 49 000 24 07. Energiaverot 4 103 436 4 285 000 4 362 000 77 000 2 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero 15 403 15 000 15 000 0 10. Muut verot 2 608 761 2 793 000 2 787 000-6 000 0 03. Autovero 1 007 227 1 034 000 1 028 000-6 000-1 05. Varainsiirtovero 579 668 606 000 622 000 16 000 3 06. Arpajaisvero 207 111 201 000 235 000 34 000 17 07. Ajoneuvovero 758 552 882 000 832 000-50 000-6 08. Jätevero 56 203 70 000 70 000 0 19. Muut veronluonteiset tulot 123 954 151 702 159 333 7 631 5 02. Lästimaksut 970 800 800 0 03. Ratavero 16 283 18 000 18 000 0 04. Eräät viestinnän maksut 6 234 26 946 26 822-124 0 05. Lentoliikenteen valvontamaksu 11 101 11 545 11 100-445 -4 06. Väylämaksut 81 374 84 680 83 010-1 670-2 07. Katsastustoiminnan valvontamaksu 9 570 9 570 0 08. Öljyjätemaksu 3 865 4 000 4 000 0 09. Muut verotulot 4 127 2 700 3 000 300 11 10. Energiaviraston valvontamaksu 3 031 3 031 0 Yhteensä 37 320 653 39 922 702 40 197 833 275 131 1 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 9 041 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta ollut kaksiportainen veroasteikko, rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Verotuloen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2011 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden veroista perustuu eseen veronalaisten tulojen kehityksestä, vuosien ja kertymätietoihin sekä veroperustemuutoksiin verovuosina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys ennakkotieto Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä 118 400 4½ 121 600 3 124 400 3½ palkkatulot 80 600 4 81 700 1½ 83 700 2½ eläketulot 26 500 7 28 100 6 29 400 5½ Pääomatulot 1), mistä 9 500-3 10 100 6 11 300 12½ luovutusvoitot 3 600-9 3 900 7½ 4 100 4½ osinkotulot 3 700 0 3 800 4½ 4 800 25½ 1) Pääomatulojen osalta myös vuoden luvut ovat ita. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Palkkatulojen arvioidaan kasvavan noin 1,4 % vuonna. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Esityksen mukaisesti pienituloisten verotusta kevennetään korottamalla työtulovähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla ja vähennyksen kertymäprosenttia 0,1 prosenttiyksiköllä sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää 30 eurolla. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 400 eurolla 2 400 euroon. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen osinkotuloverouudistukseksi. Esityksen mukaisesti julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista 85 % luetaan yksityishenkilöiden verotuksessa veronalaiseksi, kun voimassa olevan lainsäädännön mukaan 70 % luetaan veronalaiseksi tuloksi. Muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saadut osingot verotetaan nykyisestä poiketen kokonaisuudessaan pääomatulona siten, että osakkeen matemaattiselle arvolle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaavasta määrästä 25 % on veronalaista tuloa 150 000 euroon saakka. Tämän euromääräisen rajan tai tuottoprosentin ylittävästä osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa. Lisäksi pääomaverotusta ehdotetaan kiristettäväksi siten, että ylemmän verokannan (32 %) tuloraja alennetaan 10 000 eurolla 40 000 euroon. Yhteisöveron alentaminen lisää voitonjakokelpoisia varoja, minkä arvioidaan osaltaan lisäävän luonnollisille henkilöille maksettavia osinkoja. Osinkoveroperusteiden muutos sinänsä vaikuttaa myös yrittäjien palkan- ja osingonmaksupäätöksiin. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi yleisradioveron sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Ansiotuloverotuksen yhteydessä on tarkoitus kerätä 490 milj. euroa yleisradioveroa. Osana valtiotalouden sopeutustoimia ansiotuloverotuksen perusteisiin ei tehdä inflaatio- tai ansiotasotarkistusta vuonna. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeutta rajoitetaan sekä kilometrikorvauksien enimmäismäärää alennetaan edelleen. Vuonna asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 75 %. Vuodesta alkaen Verohallinto vahvistaa erikseen verosta vapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän 15 000 ajokilometrin ylittävälle osalle. Rajan ylittävältä osin verosta vapaa määrä on 55 prosenttia Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä. Muutosten vaikutus valtion tuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennys tehdään kunnallisverotuksessa eikä sillä ole vaikutusta valtion verotuottoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus Vaikutus vuositasolla vuonna Listaamattomista yhtiöstä saatujen osinkojen verotuksen muuttaminen 170 340 Listatuista yhtiöstä saatujen osinkojen verotuksen muuttaminen 25 50 Ansiotulo-osinkojen poistaminen -83-90 Työtulovähennyksen kasvattaminen -37-40 Kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 6 7 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 11 13 Kotitalousvähennyksen korottaminen -11-13 Pääomatuloverotuksen progressiorajan alentaminen 4 7 Yleisradioveron kiristäminen 9 10 Yhteensä 94 284 josta verotuottoa lisäävät 225 427 josta verotuottoa vähentävät -131-143 Verovuosina 2010 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2010 toteutuma 2011 toteutuma Progressiivinen tulovero 5 104 5 271 5 300 5 754 6 015 Pääomatulovero 1 771 2 000 1 900 2 387 2 787 Yleisradiovero 475 490 Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Suurin osa verovuoden veroista kertyy kuitenkin saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Verovuotta seuraavan vuoden aikana kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösveroista. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen palautettavat ennakkoverot. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden verojen tilityksissä sovellettavien veronsaajien jako-osuuksien oikaisut. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa iden muuttuessa verovuoden kuluessa. Valtion jako-osuus on valtiolle kuuluvien verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Lopulliset verojen määrät verovuodelta selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua. Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta 7 735 aikaisemmilta verovuosilta 556 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 301 Yleisradiovero 449 Yhteensä 9 041 Verotuloen epävarmuus liittyy suurelta osin pääomatulojen eseen sekä mahdollisiin jakoosuuksien oikaisuihin. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen val- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

mistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2011. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu 49 verotukea, joista 37:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna verotukien perusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 90 milj. eurolla, josta valtion tuloverojen tuottoon kohdistuu noin 53 milj. euron vähennys. Valtion verokertymään vaikuttavien verotukien muutokset ovat työtulovähennyksen korotus, kotitalousvähennyksen korotus, korkovähennysoikeuden ja kilometrikorvausten lisärajoitukset. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 14,5 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,3 mrd. euroa) v., josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,6 mrd. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Sosiaaliturva, josta 1 415 1 515 1 595 eläketulovähennys 175 235 250 lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen vähentäminen 940 970 1 010 vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähentäminen 100 100 105 lapsilisien verovapaus 125 130 145 Asuminen ja ympäristö, josta 4 105 4 155 4 205 laskennallisen asuntotulon verovapaus 2 800 2 850 2 900 oman asunnon myyntivoiton verovapaus 1 300 1 300 1 300 asumistuet 5 5 5 Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia) 175 200 5 Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous 35 40 40 Ei eriteltävissä 1 615 1 685 1 715 Yhteensä 7 345 7 595 7 560 talousarvio 9 041 000 000 talousarvio 8 597 000 000 7 868 649 745 02. Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän 2 434 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat. Yhteisöveroen perusteena on tieto tai arvio kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulos- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

näkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2011 Toimintaylijäämän muutos, % 11,2-1,0 0,0 5,0 Yritysten tuloskehitys, % 1,7 2,0 0,0 5,0 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 791 4 600 4 421 3 827 valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 65,46 69,36 68,16 61,67 Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Yhteisöveroprosenttia ehdotetaan alennettavaksi 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan alentavan koko yhteisöverotuottoa laskennallisesti vuositasolla noin 870 milj. eurolla vuositasolla. Koko verotuottomenetys kohdistuu valtion osuuteen, koska verokannan alentamisesta aiheutuva verotuottojen menetys kompensoidaan kunnille ja seurakunnille niiden yhteisöveron jako-osuutta korottamalla ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Yhteisöverokannan alentamisella arvioidaan olevan talouskasvua vauhdittavia vaikutuksia ja sitä kautta myös yhteisöveropohjaa laajentava vaikutus. Yhteisöveropohjan arvioidaan kasvavan myös verokilpailullisista syistä, kun yritysten kannustimet tuotannon säilyttämiseen Suomessa kasvavat ja voittoja siirretään verotettavaksi Suomeen aikaisempaa enemmän. Veropohjien arvioidaan kasvavan myös tuotannollisista syistä, kun yritykset investoivat ja työllistävät enemmän. Talouden suhdannekuva on kuitenkin heikko, ja viennin ja kotimaisen kysynnän kasvutta on edelleen heikennetty. Yhteisöverokannan alentamisen kasvua vauhdittavat vaikutukset tulevat näkyviin vasta talouden elpyessä. Lisäksi monilla yrityksillä on tappiollisia tuloksia taantuman myötä. Tappiot pienentävät yritysten tulevien vuosien verotettavaa tuloa. Näistä syistä yhteisöveron tuottoon myönteiset vaikutukset heijastuvat viiveellä talouden kasvun kautta sekä yritysten veronmaksun lisääntyessä Suomeen. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille 2009 2011. Valtion jakoosuutta alennettiin vastaavasti. Verovuosille 2015 kunnille sovelletaan väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta ja seurakunnille 0,4 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta. Valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta vuonna alenee tämän johdosta verovuositasolla noin 210 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, joissa ehdotetaan edustuskulujen säätämistä vähennyskelvottomiksi menoiksi, pitkäaikaisten investointien poistojen muuttamista hyödykekohtaiseksi sekä koulutuskulujen verovähennystä. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, jossa ehdotetaan korkomenojen vähennysoikeuden lisärajoittamista. Edustusmenojen vähennyskelpoisuuden poistamisen arvioidaan korottavan yhteisöveron tuottoa 38 milj. euroa vuositasolla, korkomenojen vähennysoikeuden lisärajoittamisen 14 milj. euroa ja pitkäaikaisten investointien poistoja koskevan muutoksen 20 milj. euroa. Koulutuskulujen verovähennyksen arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa 85 milj. euroa vuositasolla. Toimenpiteistä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan muille veronsaajille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainituista veroperustemuutoksista johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen yleisradioverolain sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä 22 milj. euroa vuositasolla yhteisöverotuksen yhteydessä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

Yhteisöveroon kohdistuvien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) Vaikutus vuonna Kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korotus vuosina 2015-210 Kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 2 Pitkäaikaisten investointien poistojen muuutaminen hyödykekohtaiseksi 4 Yhteisöverokannan alentaminen 20 prosenttiin -783 Koulutuskulujen verovähennys -85 Korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen 1) 16 Edustuskulujen vähennyskelpoisuuden poistaminen 8 Yhteensä -1 048 1) Vaikutus jakautuu kahteen osaan. Vuoden alusta voimaan tulleen mutta vasta vuoden alusta sovellettavan korkovähennyslain arvioidaan lisäävän verotuloja 66 milj. euroa. Vuoden kehyspäätöksen yhteydessä päätettiin korkojen vähennyskelpoisuuden 14 milj. euron lisärajoituksista. Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Vuoden alusta voimaan tulevien veroperustemuutosten arvioidaan heijastuvan verotuottoihin siten, että verovuoden osalta 20 % kertyy vuoden ennakoina ja noin 80 % kohdistuu vuoden 2015 verokertymään. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta 2015 326 verovuodelta 3 261 verovuodelta 302 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä 3 924 josta valtion osuus 2 434 Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 720 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 330 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio 2 434 000 000 I lisätalousarvio -209 000 000 talousarvio 3 198 000 000 2 906 278 040 03. Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän 159 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 79 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,7 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 3,3 2,5 3,2 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,92 0,56 0,52 talousarvio 159 000 000 I lisätalousarvio 50 000 000 talousarvio 150 000 000 236 519 350 04. Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän 630 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan 55 65 milj. euroa. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen verotuen määräksi arvioidaan noin 80 milj. euroa. Muille perintö- ja lahjaverotuksen verotuille ei pystytä laskemaan euromääräistä arvoa. talousarvio 630 000 000 talousarvio 495 000 000 509 241 806 05. Pankkivero Momentille arvioidaan kertyvän 133 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Väliaikaisessa pankkiverolaissa (986/) säädetään valtiolle verovuosina 2015 suoritettavasta pankkiverosta. Pankkiveroa on velvollinen suorittamaan luottotoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu suomalainen talletuspankki, joka harjoittaa talletuspankkitoimintaa verovuoden alkaessa. Pankkiveron verovuosi on kalenterivuosi. Pankkiveron suuruus perustuu talletuspankin vakavaraisuuslaskennan mukaisten riskipainotettujen erien yhteismäärään edeltävän kalenterivuoden lopussa. Vero on 0,125 prosenttia riskipainotettujen erien yhteismäärästä. Pankkiverolain mukaisesti talletuspankit maksavat verovuoden pankkiveron kokonaisuudessaan huhtikuun loppuun mennessä. talousarvio 133 000 000 I lisätalousarvio -37 000 000 talousarvio 170 000 000 06. Voimalaitosvero Momentille arvioidaan kertyvän 50 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen voimalaitosverolaista. Voimalaitosvero otetaan käyttöön vuoden alusta, ja sen tuotoksi arvioidaan 50 milj. euroa. Voimalaitosvero kohdistuu niihin vesi-, tuuli- ja ydinvoimalaitoksiin, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 2004 ja jotka laitoksina hyötyvät päästökauppajärjestelmän pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla aiheuttamasta sähkön hinnannoususta. Pienet voimalaitokset ovat kuitenkin veron ulkopuolella. Voimalaitosveron perusteena on voimalaitosrakennuksen ja sitä palvelevien rakn kiinteistöverotuksessa määritelty jälleenhankinta-arvo. talousarvio 50 000 000 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 031 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus päätti kehysriihessä, että ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä muutetaan. Tämän seurauksena tullaan muuttamaan myös arvonlisäverolain 30 budjettilakina niin, että lainmuutos astuu voimaan vuoden alusta. Lakimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta arvonlisäverotuottoon. Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa kotitalouksien kulutus, josta kertyy lähes 70 % arvonlisäveron tuotosta. Arvonlisäveroa kertyy myös valtiosektorin ja julkisen sektoriin luettavien sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä. Kuntien ja kuntayhtymien välituotekäytöstä kerätään myös arvonlisäveroa, mutta koska kerätyt verot palautetaan paikallishal- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

linnolle, ne eivät lisää valtion arvonlisäverotuottoja. Merkittävä verokertymän erä on myös ns. muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kerättävä arvonlisävero. Tähän sisältyy mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen ja vuokrauksen sekä yksityisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välituotekäytön arvonlisävero. Kotitalouksien kulutuksesta, valtion ja sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä sekä muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kertyy yhteensä noin 86 % valtion arvonlisäverokertymästä. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Arvonlisäveron veropohjan keskeisten erien muutos, % Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 4,6 2,2 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 4,1 6,2 1,7 Muun verovapaan toiminnan välituotekäyttö 2,6 0,9 3,3 Arvonlisäveron kertymä koostuu verohallinnon ja tullilaitoksen kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tullilaitos kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille ilmoitusten, hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Arvonlisäveron kertymät (milj. euroa) talousarvio esitys Verohallinnon bruttokertymä 24 021 25 018 25 622 Tullilaitoksen nettokertymä 2 790 2 797 2 910 Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista 65 69 70 Verohallinnon maksamat palautukset -11 062-11 081-11 571 Arvonlisäverokertymä yhteensä 15 814 16 803 17 031 Arvonlisäveroen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Muutokset kulutuksessa vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ttuun tulevaan kulutukseen ja sitä kautta ttuun arvonlisäveropohjaan. Tuottoessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista. Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Ennuste sisältää myös eräät verosanktiot, jotka johtuvat normijärjestelmästä poikkeavista positiivisista verokannoista. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 20 verotukea vuonna. Niiden kokonaissummaksi arvioidaan 3 mrd. euroa. Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (13 %, 1.1.: 14 %) 1 156 1 161 1 187 Lääkkeiden alennettu alv-kanta (9 %, 1.1.: 10 %) 349 348 359 Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (9 %, 1.1.: 10 %) 251 254 262 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin nollaverokanta 2011, alennettu 9 % verokanta ja alennettu 10 % verokanta 1.1. alkaen 143 131 134 Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (13 %, 1.1.: 14 %) 473 477 493 Muut verotuet 563 551 565 Verotuet yhteensä 2 935 2 922 3 000 talousarvio 17 031 000 000 talousarvio 16 803 000 000 15 814 472 344 02. Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän 716 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta eli vakuutusmaksuverolakiin (664/1966). Vero on tarkoitettu ensi vaiheessa vakuutuslaitosten kannettavaksi ja siirrettäväksi vakuutuksenottajien rasitukseksi. Vakuutusmaksuvero täydentää arvonlisäveroa, koska arvonlisäverotuksessa vakuutuspalvelut on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut yleisen arvonlisäverokannan kehitystä. Vuonna vero on 24 % vakuutusmaksuista, joihin vero ei sisälly. 03. Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän 143 500 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot ovat apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaisia maksuja. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen apteekkimaksusta annetun lain 2 :n muuttamisesta siten, että taulukon tarkistus perustuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muutokseen vuodesta vuoteen. Tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelletaan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään vuoden liikevaihdon perusteella. talousarvio 143 500 000 talousarvio 146 000 000 144 041 810 talousarvio 716 000 000 talousarvio 708 000 000 660 238 976 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 811 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan yksikköperusteista veroa 22,50 euroa 1 000 kappaletta kohti ja arvoon perustuvaa veroa 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna, kuitenkin vähintään 146,00 euroa 1 000 kappaletta kohti. Sikareista ja pikkusikareista vero on 27 % vähittäismyyntihinnasta. Piippu- ja savuketupakasta veroa kannetaan 13,50 euroa kilolta ja lisäksi 48 % vähittäismyyntihinnasta. Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannetaan veroa 16,50 euroa kilolta ja lisäksi 52 % vähittäismyyntihinnasta, kuitenkin vähintään 87,50 euroa kilolta. Savukepaperista ja muista tupakkaa sisältävistä tuotteista kannetaan lisäksi valmisteveroa, joka on 60 % vähittäismyyntihinnasta. Tupakkaveroa on korotettu vuosina 2009, 2010 ja. Veronkorotusten ja muiden tupakan kulutusta vähentävien toimenpiteiden seurauksena savukkeiden veropohja on supistunut noin 5 % vuodesta 2008. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen tupakkaverolain muuttamisesta. Esityksen mukaisen veronkorotuksen seurauksena tupakkaveron tuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla 50 milj. euroa. Tupakkatuotteiden verollisen kulutuksen taan puolestaan supistuvan noin 3 % veronkorotuksen seurauksena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

Tupakkaveron kertymän arvioitu kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Savukkeet 674 701 730 Muut tupakkatuotteet 78 78 81 Yhteensä 752 779 811 Tupakkaveroon ei kohdistu verotukia. talousarvio 811 000 000 talousarvio 779 000 000 752 167 771 04. Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän 1 474 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994). Veron määrä on väkevien alkoholijuomien osalta 43,40 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Välituotteiden vero on Alkoholin verollisen kulutuksen arvioitu kehitys vastaavasti 29,76 euroa ja viinien vero (11 tilavuusprosenttia) 28,36 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Oluen vero litrassa sataprosenttista alkoholia on 29,90 euroa. Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin isiin alkoholin kulutuksesta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen alkoholiveron korottamisesta. Veronkorotuksen seurauksena alkoholiveron tuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 125 milj. euroa. Alkoholin verollisen kulutuksen muutos, % -2-3 -3 Alkoholijuomaveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Etyylialkoholi 454 465 454 Olut 581 610 647 Viinit ja muut käymisteitse valmistetut tuotteet sekä välituotteet 346 354 373 Yhteensä 1 381 1 429 1 474 Alkoholijuomaveron verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus. Verotuen määrä on noin 4 milj. euroa. talousarvio 1 474 000 000 talousarvio 1 429 000 000 1 380 817 550 05. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän 252 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010). Veron määrä on makeisilla 95 senttiä kilogrammaa kohti ja virvoitusjuomilla 11 senttiä litralta valmista juomaa. Veroa kannetaan makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista. Makeisten ja jäätelön osalta vero tuli voimaan vuoden 2011 alusta alkaen. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin. Vuoden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

alussa makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa korotettiin edelleen. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen virvoitusjuomaverolain muuttamisesta. Esityksen mukaisen veronkorotuksen seurauksena virvoitusjuomien verotuoton arvioidaan kasvavan vuositasolla 55 milj. euroa. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Makeiset 76 78 76 Jäätelö 33 34 34 Virvoitusjuomat 88 91 142 Yhteensä 197 203 252 Verotukena momentin kertymää pienentää eräiden kliinisten ravintovalmisteiden, äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden, lastenruokien ja laihdutusvalmisteiden vapautus verosta. Verotuen määrän arvioidaan olevan verotuottojen kannalta vähäinen. talousarvio 252 000 000 talousarvio 203 000 000 196 671 885 07. Energiaverot Momentille arvioidaan kertyvän 4 362 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/1994) sekä lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996). Energiaverojen tuottoessa hyödynnetään laajasti työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla laadittavaa energiatasetta. Sen laadinnassa käytetään valtiovarainministeriön ja eri tutkimuslaitosten suhdanne-ita sekä koko kansantalouden tasolla että toimialatasolla. Energiaverojen veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys (%) Moottoribensiinin kulutus -3,6-3 -2½ Dieselöljyn kulutus -0,4 0 1½ Sähkön kulutus -5,1 2 1½ Lämmityspolttoaineiden ja sähkön veroja korotettiin vuoden 2011 alusta alkaen nettomääräisesti noin 730 milj. eurolla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuneiden verotuottomenetysten kompensoimiseksi. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirryttiin ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien energiatuotteiden osalta lukuun ottamatta sähköä ja turvetta. Edellisen hallituksen päätösten mukaisesti turpeen ja maakaasun veroa korotetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen tuli voimaan vuonna ja toinen korotus on määrä toteuttaa vuonna 2015. Polttoaineverotuksen rakennemuutoksen yhteydessä säädettiin dieselöljyn vero korotettavaksi noin 8 sentillä litralta vuoden alusta lukien. Vuoden alusta liikenteen polttoaineiden veroja korotettiin noin 5 prosentilla painottaen hiilidioksidiveroa. Turpeen verotasoa korotettiin nykyisen hallituksen toimesta jo aikaisemmin päätettyjen korotusten lisäksi vuonna. Vuoden alusta lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotettiin ja energiasisältöveroa alennettiin ympäristöohjaavuuden lisäämiseksi. Painopisteen muutos toteutettiin momentin verokertymän kannalta tuottoneutraalisti. Lisäksi vuoden alusta täsmennettiin liikennepolttoaineiden hiilidioksidiveron laskentaperustetta siten, että biopolttoaineiden lisäksi fossiilisen moottoribensiinin ja dieselöljyn hiilidioksidipäästössä otettiin huomioon polttoaineen elinkaarenaikainen kasvihuonekaasupäästö. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut muutoksia verotasoihin, sillä samalla veron laskentaperusteena olevan hiilidioksiditonnin arvoa alennettiin 60 eurosta 50 euroon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen liikennepolttoaineiden ja sähkön valmisteveroa koskevan lain muuttamisesta. Esityksen mukaisella liikennepolttoaineiden veronkorotuksella toteutettaisiin hallitusohjelmaan kirjatun 10 % veronkorotuksen toinen vaihe. Sähkön veronkorotus kohdistettaisiin veroluokkaan I eli kotitalouksien, palveluelinkeinojen, julkisen sektorin ja rakennustoiminnan kuluttamaan sähköön. Energiaverotuoton arvioidaan kasvavan liikennepolttoaineiden veron korotuksen seurauksena vuositasolla 115 milj. euroa ja sähköveron korotuksen seurauksena vuositasolla 80 milj. euroa. Verotaso vuonna (sis. huoltovarmuusmaksun) Verotaso 1.1. alkaen Moottoribensiini, snt/l 65,04 67,29 Dieselöljy, snt/l 46,95 49,66 Kevyt polttoöljy, snt/l 16,34 16,34 Raskas polttoöljy, snt/kg 19,21 19,21 Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.), snt/kwh 1,703 1,903 Sähkö II (teollisuus), snt/kwh 0,703 0,703 Kivihiili, /t 132,71 132,71 Maakaasu, /MWh 11,464 11,464 Polttoturve, /MWh 4,90 4,90 Verokertymän arvioitu kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) talousarvio esitys Moottoribensiini 1) 1 311 1 300 1 279 Diesel 1) 1 260 1 340 1 386 Sähkö 917 960 1 019 Muut 615 685 678 Yhteensä 4 103 4 285 4 362 1) Sisältää korvaavat biopolttoaineet. Merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Energiaveromomentille kohdistuu 12 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioidaan n. 1,9 mrd. euroa vuonna. Alla olevassa taulukossa esitettyjen merkittävimpien energiaverotukien lisäksi muita momentille kohdistuvia verotukia ovat liikenteessä käytetyn sähkön ja maakaasun normia alemmat verokannat sekä puupohjaisten polttoaineiden, nestekaasun, biokaasun ja raideliikenteen sähkön verottomuudet. Dieselpolttoaineen alempi verokanta 1) 739 753 764 Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta 476 474 474 Turpeen alempi verokanta 2) 112 94 88 Maakaasun alempi verokanta 69 38 33 Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta 370 376 456 CHP-laitosten puolitettu CO2-vero 62 77 77 Muut 24 24 24 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

1) Tämän verotuen osalta on otettava huomioon verosanktioksi luettava henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero, joka on n. 240 milj. euroa vuonna. 2) Turpeen vero ei noudata nykyistä energiaveromallia. Lisäksi energiaverotuiksi luetaan maa- ja puutarhatalouden energiaverotuki, jonka määrä on noin 50 milj. euroa, sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, jonka suuruus on noin 205 milj. euroa vuonna. Edellä mainitut verotuet kuuluvat menomomentille 28.91.41 (energiaverotuki) eivätkä siten vähennä energiaverojen tulomomentin verokertymää. talousarvio 4 362 000 000 talousarvio 4 285 000 000 4 103 436 263 08. Eräiden juomapakkausten valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän 15 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004). Alkoholijuomien, virvoitusjuomien, vesien ja eräiden muiden sellaisenaan juotavien juomien eri materiaalista valmistetut juomapakkaukset, lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia, ovat veronalaisia. Verosta vapaita puolestaan ovat juomapakkaukset, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Kertakäyttöisten, hyväksyttyyn palautusjärjestelmään kuulumattomien juomapakkausten vero on 51 senttiä litralta. Veronalaisten pakkausten määrän oletetaan säilyvän vuonna likimain vuoden tasolla. talousarvio 15 000 000 talousarvio 15 000 000 15 403 233 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 1 028 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen autovero on määräytynyt hiilidioksidipäästön perusteella. Vero määräytyy yleisestä kuluttajahinnasta ja sen osuus vaihtelee 5 % 50 % välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella. Autoveron tasoa on tarkistettu vuoden huhtikuussa keskimääräisen CO2-tason alenemisen tuottovaikutuksen korvaamiseksi ja ympäristöohjauksen tehostamiseksi. Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Uusia henkilöautoja ennakoidaan verotettavan noin 105 000 kpl vuonna. Vuonna uusien autojen hankinnan oletetaan kasvavan vuodesta muutamalla tuhannella kappaleella. Käytettyjen autojen tuonnin odotetaan hieman laskevan vuosittain. Autoveron veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys kpl keskim. vero, euroa kpl keskim. vero, euroa kpl keskim. vero, euroa Uudet henkilöautot 107 524 7 250 105 000 7 500 108 000 7 500 Käytetyt henkilöautot 22 533 5 530 23 000 5 600 22 000 5 500 Uudet pakettiautot 11 851 5 980 12 500 5 600 13 500 5 600 Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli vuonna 139,7 g/km. Uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet tasaisesti vuodesta 2008 lähtien. Laskun arvioidaan jatkuvan edelleen noin 3 4 % vuodessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17