Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Veropolitiikan linja Veropolitiikan keskeiset tavoitteet ovat Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT työllisyyden edistäminen työn verotusta keventämällä työvoiman liikkuvuuden ja kohtaannon parantaminen verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen yrittäjyyden, osaamisen, kotimaisen omistajuuden ja säästämisen edistäminen ympäristönäkökohtien painottaminen ja harmaan talouden torjuminen. Työn verotusta on kevennetty merkittävästi ja verotusta kehitetty työvoiman liikkuvuutta edistäen. Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi on korotettu pienituloisille kohdentuvaa perusvähennystä sekä alennettu elintarvikkeiden arvonlisäveroa. Alkoholijuomien ja tupakan valmisteveroja on korotettu. Talouskriisi on muuttanut veropolitiikan toimintaympäristöä Syksyllä 2008 alkanut talouskriisi on kaventanut veropolitiikan liikkumavaraa huomattavasti. Vuoden verotuksessa painotettiin elvyttäviä toimenpiteitä mm. kohdentamalla lähes koko hallitusohjelman tuloverokevennysvara vuodelle. Elvyttäminen jatkuu vuonna, mutta samalla kiinnitetään huomioita verokertymien turvaamiseen. Vuonna arvonlisäveron kaikkia verokantoja korotettiin yhdellä prosenttiyksiköllä heinäkuun alusta lukien, ja vielä jäljellä oleva hallitusohjelman mukainen työn verokevennysvara jätettiin käyttämättä. Vuonna hallituksen veropolitiikan painopiste on verotulojen ja julkisen talouden tasapainon turvaamisessa sekä talouskasvun tukemisessa. Energiaverotus muuttuu ympäristöperusteiseksi ja verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen Energiaveroja esitetään korotettavan 750 milj. eurolla vuoden alusta lukien. Korotuksella kompensoidaan työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvia verotuottomenetyksiä. Korotus toteutetaan korottamalla kaikkien energiatuotteiden verotasoja lukuun ottamatta liikenteen polttoaineita. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirrytään ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien polttoaineiden osalta. Osana polttoaineverotuksen rakennemuutosta korotetaan vuoden 2012 alusta lukien dieselpolttoaineen veroa noin 8 sentillä litralta ja samalla alennetaan henkilöautoista kannettavaa ajoneuvoveron käyttövoimaveroa. Dieselpolttoaineen veron korotus lisää verotuottoa noin 130 milj. eurolla ja ajoneuvoveron muutos alentaa verotuottoa vuositasolla noin 40 milj. eurolla. Vuoden alussa otetaan käyttöön uusi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero, joka korvaa nykyisen virvoitusjuomaveron ja jonka tavoitteena on lisätä valtion verotuloja. Ajoneuvovero muuttuu ympäristöperusteiseksi Ajoneuvoveron perusvero muuttuu auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi. Työn veroperusteita lieventämällä kompensoidaan ansiotason nousun sekä sosiaalivakuutusmaksujen nousun verotusta kiristävää vaikutusta. Eläketulon verotusta kevennetään siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Verotulojen kehitys vuonna Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan 7,5 % vuonna eli 2,5 mrd. eurolla vuodelle budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Veroperustemuutokset lisäävät verotuottoa nettomääräisesti 0,9 mrd. euroa, ja loppuosa tulojen kasvusta selittyy veropohjien kasvulla. Kansainvälisen talouden elpyminen ja kotimaisten toimijoiden myönteiset odotukset luovat edellytykset talouskasvun nopeutumiselle vuonna. Nämä tekijät yhdessä työllisyystilanteen tuntuvan paranemisen kanssa vahvistavat myös veropohjien kasvua. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) muutos vuonna vuositaso Ansio- ja pääomatuloverot ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun kompensoiva verokevennys eläketulon verokevennys Arvonlisävero kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen 22 prosentista 23 prosenttiin 1.7. alkaen ravintoloiden ruokamyynnin arvonlisäveron alentaminen 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7. alkaen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto työvaltaisten palvelualojen alv-kokeilun jatkaminen Vakuutusmaksuvero veroprosentin korottaminen 22 prosentista 23 prosenttiin 1.7. alkaen Energiaverot energiaverojen korottaminen työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen kompensoimiseksi dieselpolttoaineen veron korottaminen alkaen Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero veropohjan laajentaminen virvoitusjuomista makeisiin ja jäätelöön ja veron korottaminen Ajoneuvovero henkilöautojen käyttövoimaveron alentaminen alkaen pakettiautojen CO2-perusteisen ajoneuvoveron käyttöönotto 1.3. alkaen Arpajaisvero arpajaisveroprosentin korottaminen 10 prosenttiin Jätevero jäteveron veropohjan laajentaminen ja veron korottaminen Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Viime vuosina välillisten verojen osuus valtion verotuloista on kasvanut ja kehityksen arvioidaan jatkuvan vuonna. Tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen suhteellinen osuus aleni selväsi vuonna, jolloin etenkin yhteisö- ja pääomatuloverojen tuotto aleni voimakkaasti talouskriisin seurauksena. Vaikka verotulojen arvioidaan kasvavan selvästi vuonna, tuloon ja varallisuuteen perustuvien verojen osuus pysyy alhaisempana kuin ennen vuotta. Vaikka etenkin yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan tuntuvasti vuonna, sen ei kuitenkaan arvioida palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle. Välillisten verojen osuutta kasvattavat myös arvonlisäveron ja energiaverojen korotukset. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2007 (milj. euroa) budjetoitu 1) esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvat verot Valmisteverot Muut verot ja veronluonteiset tulot Yhteensä Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty suhteessa bruttokansantuotteeseen kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kansantaloudessa maksetut verot ja sotumaksut suhteessa kokonaistuotantoon sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,9 43,1 42,9 42,4 43,6 Valtio 21,7 21,4 19,6 19,5 20,5 Kunnat 9,2 9,5 10,3 10,0 10,0 Soturahastot 12,0 12,2 13,0 12,9 13,1 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,9 43,1 42,9 42,4 43,6 Välittömät verot 17,5 17,5 16,3 15,9 16,3 Tuotannon ja tuonnin verot 13,0 13,0 13,4 13,4 14,0 Sosiaalivakuutusmaksut 12,0 12,2 13,0 12,9 13,1 Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen verotukiselvityksen mukaan vuonna tuloverotuksen ja välillisen verotuksen verotukien määrä oli yhteensä 13,5 mrd. euroa, josta valtion osuus oli noin 8,5 mrd. euroa. Eniten tukea kohdentui asumiseen ja ympäristöön, noin 3,9 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 1,9 mrd. euroa). Sosiaaliturvan verotuki oli noin 4 mrd. euroa, teollisuuden ja elinkeinojen verotuki oli 0,8 mrd. euroa ja liikenteen noin 0,5 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Parhaillaan käynnissä olevassa valtiovarainministeriön asettamassa verotukihankkeessa on vuoden lainsäädännöstä tunnistettu 208 verotukea. Aiemmin raportoitujen henkilöiden tuloverotuksen, elinkeinoverotuksen, maatalousja metsäverotuksen sekä arvonlisäverotuksen lisäksi tarkasteluun tulivat myös varainsiirtoverotus, kiinteistöverotus, perintö- ja lahjaverotus, valmisteverotus ja sosiaalivakuutusmaksut. Lisäksi aiemmin raportoituja verolajeja täydennettiin uusilla verotuilla. Kaikkien verotukien euromääräistä suuruutta ei tässä vaiheessa ole vielä pystytty arvioimaan. Merkittävimmät verotuet on esitetty kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa. Lisäksi on esitetty arvio verotuen yhteismäärästä, jos kyseinen tieto on olemassa. Verotuen määrää koskeva arvio on esitetty verolajista riippuen joko vuoden tai tasossa. Tavoitteena on, että vuoden 2012 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä käytössä ovat uuden verotukiselvityksen mukaiset, nykyistä kattavammat laskelmat verotukien määrästä. 1) Talousarvio ja lisätalousarviot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Osaston tuloarviot vuosina v v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Ansio- ja pääomatuloverot Yhteisövero Korkotulojen lähdevero Perintö- ja lahjavero Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut Arvonlisävero Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Apteekkimaksut Valmisteverot Tupakkavero Alkoholijuomavero Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Energiaverot Eräiden juomapakkausten valmistevero Muut verot Autovero Varainsiirtovero Arpajaisvero Ajoneuvovero Jätevero Muut veronluonteiset tulot Lästimaksut Ratavero Eräät viestinnän maksut Lentoliikenteen valvontamaksu Väylämaksut Öljyjätemaksu Muut verotulot Yhteensä Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero, pääomatuloista suhteellisen verokannan mukaan maksettava vero sekä rajoitetusti vero- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 velvollisten maksama lähdevero. Pääomatuloveroprosentti on 28. Arvio lopullisten verojen määrästä perustuu arvioon veropohjan kehityksestä sekä veroperusteiden muutoksista. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä ½ palkkatulot ½ eläketulot Pääomatulot 2), mistä luovutusvoitot osinkotulot Veropohjan suurin yksittäinen erä ovat palkat. Palkkatuloihin vaikuttavat työllisyyden kehitys ja ansiotason nousu. Vuonna kotitalouksien saamien palkkatulojen kasvu nopeutuu, kun työllisyys kääntyy nousuun talouskasvun elpymisen myötä. Ansiotason arvioidaan nousevan hieman alle 3 %. Eläketulot määräytyvät paitsi eläkkeensaajien lukumäärän myös työeläkeindeksin kehityksen perusteella. Lisäksi eläketuloja kasvattaa eläkejärjestelmän kypsyminen, jolla tarkoitetaan sitä, että uudet eläkkeet ovat tyypillisesti tasoltaan korkeampia kuin päättyvät eläkkeet. Sen vaikutus maksettujen eläkkeiden kasvuun on ollut noin kahden prosentin suuruinen vuodessa. Vuonna eläketulojen kasvu nousee lähes 6 prosenttiin. Kasvun nopeutumista selittää osaltaan työeläkeindeksin nousu, johon vaikuttaa viiveellä yleisen hintatason kohoaminen vuonna. Eläkeläisten lukumäärä kasvaa vuonna lähes 2 %. Pääomatuloista merkittävin erä ovat luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperikaupasta. Talouskriisin seurauksena varallisuusarvot ovat alentuneet tuntuvasti, mikä näkyy myös luovutusvoittojen voimakkaana supistumisena vielä vuonna. Vuonna luovutusvoittojen arvioidaan kääntyvän selvään kasvuun mm. osakkeiden hintojen nousun seurauksena ja kasvun jatkuvan vuonna. Verotettavien luovutusvoittojen kasvua saattaa toisaalta hidastaa vuosina 2008 syntyneet luovutustappiot, jotka ovat vähennyskelpoisia verovuoden päättymistä seuraavan kolmen vuoden aikana. Osinkotulojen arvioidaan lisääntyvän 7 % vuonna. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verolakien muuttamisesta. Veroperusteita tarkistetaan siten, että palkkatulon verotus ei keskimäärin kiristy ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun seurauksena. Tämän arvioidaan alentavan verotuottoa vuositasolla yhteensä 425 milj. eurolla, josta valtion osuus on 306 milj. euroa. Lisäksi eläketulon verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti siten, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Tämän arvioidaan alentavan verotuottoa yhteensä 35 milj. eurolla, josta valtion osuus on 19 milj. euroa. Verovuosien 2008 verojen määrät (milj. euroa) 2008 toteutuma Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Suurin osa verovuoden verosta kertyy jo verovuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Seuraavana vuonna kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösverosta. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen maksettavat ennakonpalautukset. Kertyneet verot tilitetään veronsaajille kuukausittain. Tilitys on verovuosikohtaista, ja veronsaajien osuudet ansio- ja pääomatuloveroista (jako-osuudet) vahvistetaan kullekin verovuodelle erikseen. 2) Pääomatulojen osalta myös vuoden luvut ovat ita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta aikaisemmilta verovuosilta 504 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 442 Yhteensä Tuloarvion merkittävimmät riskit liittyvät pääomatuloeseen. Pääomatulot, etenkin luovutusvoitot, reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Suhdanneherkkyyden lisäksi pääomatulojen ja etenkin luovutusvoittojen ja -tappioiden ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Näin ollen verovuoden pääomatuloista ja pääomatuloveron määrästä ei ole käytettävissä lopullista tietoa talousarvioesitystä valmisteltaessa. Mikäli vuoden pääomatulojen taso poikkeaisi merkittävästi tusta, vaikuttaisi se samansuuntaisesti myös vuosien pääomatuloeseen. Pääomatuloen onnistuminen vaikuttaa verotuottoeseen paitsi suoraan kertymien kautta myös ansio- ja pääomatuloverojen tilityksissä sovellettavien jako-osuuksien välityksellä. Valtio on pääomatuloverojen ainoa veronsaaja, joten pääomatuloveron muutokset vaikuttavat veronsaajien maksuunpanosuhteisiin enemmän kuin muutokset ansiotuloverojen määrässä, koska ansiotuloverojen veronsaajina ovat kaikki tilityskokonaisuuden veronsaajat. Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu useita verotuottoa alentavia verotukia. Niiden määräksi arvioidaan vuoden tasossa noin 11,7 mrd. euroa. Suurimmat verotuet kohdistuvat omistusasumiseen (omasta asunnosta saadun myyntivoiton verovapaus noin 0,9 mrd. euroa, asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus vajaat 0,8 mrd. euroa sekä laskennallisen asuntotulon verovapaus noin 1,9 mrd. euroa) sekä työn verotukseen (työtulovähennys noin 1,2 mrd. euroa, kunnallisverotuksen ansiotulovähennys noin 1,4 mrd. euroa sekä palkansaajan työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksun vähennyskelpoisuus noin 1,6 mrd. euroa). Valtion osuus ansio- ja pääomatuloverojen verotuista on runsaat 6 mrd. euroa. talousarvio talousarvio Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta. Yhteisöveroprosentti on 26. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 65,46 % vuonna. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on korotettu väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille. Valtion jako-osuutta on alennettu vastaavasti. Yhteisöveroen perusteena on viimeisimmän toteutuneen verotuksen eli verovuoden 2008 yhteisövero ja arvio verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2008 vuoteen. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Toimintaylijäämän kasvu on ollut selvästi tasaisempaa kuin yritysten tuloskehitys, joten varsinkin poikkeuksellisen voimakkaan suhdannevaihtelun oloissa sen antama kuva kehityksestä jää helposti liian vaimeaksi. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen pohjalta. Lisäksi en perusteena käytetään vuosien ja yhteisöveron kertymätietoja. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2008 Toimintaylijäämän muutos, % Yritysten tuloskehitys, % Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 76,22 65,42 65,46 65,46 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta 537 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä josta valtion osuus Yhteisöveroen riskit liittyvät ennen muuta siihen, että yritysten tuloskehitys voi olla arvioitua heikompaa, jos esimerkiksi maailmantalouden toipuminen kriisistä lykkääntyisi arvioitua myöhemmäksi. Talouskriisin myötä yhteisöveron tuotto supistui poikkeuksellisen voimakkaasti. Vastaavalla tavalla talouden toipuminen ja siihen liittyvä verotulojen kääntyminen kasvuun voi muodostua ennakoitua vahvemmaksikin. Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia, kuten esimerkiksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, poistojärjestelmään sisältyvät verotuet sekä varaukset. Elinkeinoverotuksessa tuki muodostuu usein veronmaksun lykkääntymisestä ja siitä saadusta korkohyödystä. Näiden verotukien määrästä ei ole käytettävissä arvioita. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 28 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron oletettu kehitys toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 4,7 1½ 1½ Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 1,3 0,8 2 talousarvio talousarvio Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron kertymän arvioidaan olevan momentin tuloarviosta milj. euroa. talousarvio talousarvio Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Veron määrä on pääsääntöisesti 23 prosenttia veron perusteesta. Vähittäiskaupassa myytävien elintarvikkeiden ja ravintoloiden ruokamyynnin vero on 13 %. Lääkkeiden, kirjojen, elokuvien, liikunta- ja majoituspalvelujen, yleisradion lupamaksutulojen, henkilökuljetusten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksujen vero on 9 %. Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa yksityinen kulutus, josta kertyy yli 60 % arvonlisäveron tuotosta. Yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu vuonna yli 4 prosenttiin. Kulutuksen kasvua tukee kotitalouksien luottamuksen myönteinen kehitys ja työllisyyden kääntyminen nousuun. Arvonlisäveroa kertyy myös julkisen sektorin välituotekäytöstä, jonka arvioidaan kasvavan sekä vuonna että noin 5 %. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Arvonlisäveron veropohjan keskeiset erät ja niiden muutos, % Yksityinen kulutus -3,8 1,0 6,2 Julkisyhteisöjen toiminnan välituotekäyttö 4,1 4,9 5,6 Julkisyhteisöjen toiminnan investoinnit 2,1 2,6 0,4 Arvonlisäveron kertymä koostuu verohallinnon ja tullilaitoksen kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tullilaitos kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä Arvonlisäveron kertymät (mrd. euroa) vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Verohallinnon bruttokertymä +19,2 +20,2 +21,2 Tullilaitoksen nettokertymä +2,5 +2,7 +2,9 Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista +0,1 +0,1 +0,1 Verohallinnon maksamat palautukset -8,5-9,6-10,0 Arvonlisäverokertymä yhteensä 13,3 13,4 14,2 Tuloarviossa on otettu huomioon arvonlisäverokantojen korotus prosenttiyksiköllä sekä ravintolaruoan arvonlisäverokannan alennus 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7. lukien. Näiden arvioidaan nettomääräisesti lisäävän verotuottoa 300 milj. eurolla vuonna vuoteen verrattuna. Tuloarviossa on otettu huomioon päästöoikeuksien ja rakennusalan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta koskeva laki. Rakennusalan käännetty verovelvollisuus tulee voimaan vuoden huhtikuun alusta. Sen arvioidaan lisäävän verotuottoa 50 milj. eurolla vuonna ja vuositasolla noin 100 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta. Esityksen mukaan työvaltaisten palvelualojen alennettua arvonlisäverokokeilua jatkettaisiin vuonna. Suomi on osallistunut työvaltaisten palvelujen arvonlisäverotuksen alentamiskokeiluun parturi- ja kampaamopalvelujen sekä pienten korjauspalveluiden osalta (polkupyöriin, kenkiin, nahkatavaroihin, vaatteisiin ja liinavaatteisiin kohdistuvat korjauspalvelut). Arvonlisäverolakia on väliaikaisesti muutettu vuoden 2007 alusta vuoden loppuun siten, että näihin edellä mainittuihin palveluihin sovelletaan alennettua 8 %:n arvonlisäverokantaa, heinäkuun alusta 9 %:n verokantaa. Työvaltaisten palvelualojen alennetun arvonlisäverokokeilun jatkamisen arvioidaan vähentävän arvonlisäveron tuottoa vuositasolla noin 81 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta. Esityksen mukaan osa postitoiminnasta vapautettaisiin arvonlisäverosta unionin oikeuden edellyttämällä tavalla. Verottomuus koskisi postilainsäädännössä tarkoitettua postin yleispalvelua. Muutos tulisi voimaan vuoden aikana samanaikaisesti parhaillaan valmisteltavina olevien postilainsäädännön muutosten kanssa. Ehdotetun muutoksen arvioidaan pienentävän valtion verotuloja vuositasolla noin 9 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arvonlisäverolain muuttamisesta. Esityk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 sen mukaan kiinteistöhallintapalvelujen verottomuuden alarajaa nostettaisiin vuoden alusta ansiotasoindeksin nousun johdosta eurosta euroon. Rajan korottamisen euroon arvioidaan vähentävän arvonlisäveron tuottoa vuositasolla noin 5 milj. eurolla. Arvonlisäveroen perustuessa eseen yleisestä talouskehityksestä, arvolisäveroen riski riippuu pitkälti siitä, miten talouskehitys toteutuu suhteessa ttuun. Yksityisen kulutuksen tapauksessa merkittävin riski liittyy kotitalouksien kulutushalukkuuteen. Taantuman aikana kotitalouksien säästäminen lisääntyi tuntuvasti. Taloustilanteen kohentuessa säästämisaste kääntyy laskuun mutta jää edelleen keskimääräistä korkeammalle tasolle muodostaen siten positiivisen riskin arvonlisäveron tuoton kannalta. Tuottoessa on otettu huomioon arvolisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista ja nollaverokannasta. Ennuste sisältää myös eräät verosanktiot, jotka johtuvat normijärjestelmästä poikkeavista positiivisista verokannoista. Verotuen määräksi arvioidaan vuoden tasossa yhteensä 2,7 mrd. euroa. talousarvio I lisätalousarvio talousarvio Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Eräisiin vakuutuspalveluihin kohdistuu erityinen vakuutusmaksuvero (laki 664/1966). Vakuutusmaksuvero on tarkoitettu ensivaiheessa vakuutuslaitosten kannettavaksi ja siirrettäväksi vakuutuksenottajien rasitukseksi. Vakuutusmaksuvero täydentää arvonlisäveroa, koska arvonlisäverotuksessa vakuutuspalvelut on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut yleisen arvonlisäverokannan kehitystä. Vakuutusmaksuvero on 23 % vakuutusmaksuista, joihin vero ei sisälly. Tuloarviossa on otettu huomioon vakuutusmaksuveron korottaminen 1.7. lukien, minkä arvioidaan lisäävän verotuottoa 18 milj. eurolla vuonna vuoteen verrattuna. talousarvio talousarvio Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot ovat apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaisia maksuja. Apteekkimaksusta annetun lain 2 :n taulukkoa on tarkoitus tarkistaa siten, että tarkistus perustuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muutokseen vuodesta 2008 vuoteen. Tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelletaan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään vuoden liikevaihdon perusteella. talousarvio talousarvio Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan yksikköperusteista veroa 17,50 euroa kappaletta kohti ja arvoon perustuvaa veroa 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna. Sikareista ja pikkusikareista vero on 25 % vähittäismyyntihinnasta. Piippu- ja savuketupakasta veroa kannetaan 6,50 euroa kilolta ja lisäksi 48 % vähittäismyyntihinnasta. Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannetaan veroa niin ikään 6,50 euroa Tupakkaveron kertymän arvioitu kehitys (milj. euroa) kilolta ja lisäksi 52 % vähittäismyyntihinnasta. Savukepaperista ja muista tupakkaa sisältävistä tuotteista kannetaan lisäksi valmisteveroa, joka on 60 % vähittäismyyntihinnasta. Tupakkaveroa on korotettu hallitusohjelman mukaisesti terveyspoliittisin perustein vuosina ja. Veronkorotusten ja muiden tupakan kulutusta vähentävien toimenpiteiden seurauksena tupakan veropohjan taan supistuvan ½ % vuonna. Samanaikaisesti savukkeiden vähittäismyyntihintojen taan nousevan hieman. talousarvio esitys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Tupakkaveroon ei kohdistu verotukia. talousarvio talousarvio Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994). Veron määrä on nykyisin väkevien alkoholijuomien osalta 39,40 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Välituotteiden vero Alkoholin verollisen kulutuksen arvioitu kehitys on vastaavasti 27,05 euroa ja viinien vero 25,74 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Oluen vero litrassa sataprosenttista alkoholia on 26 euroa. Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin isiin alkoholin kulutuksesta. Alkoholijuomaveroa on korotettu vuodesta 2008 lähtien kolmesti, jonka seurauksena alkoholin tilastoitu kulutus on laskenut arviolta noin 6 %. Samanaikaisesti kuitenkin matkustajatuonnin määrä on kasvanut noin 10 %, joten alkoholin kokonaiskulutus on laskenut hieman yli 3 %. Alkoholin verollisen kulutuksen muutos, % Alkoholijuomaveron verokertymän kehitys (milj. euroa) talousarvio esitys Väkevät alkoholijuomat Olut Muut Yhteensä Alkoholijuomaveron verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus, jonka määrä on noin 1,5 milj. euroa. talousarvio talousarvio Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta. Esityksen mukaan vuoden alusta alkaen veronalaiseksi tulevat tullitariffinimikkeillä määritellyt kaakaota sisältämättömät sokerivalmisteet, suklaa ja jäätelö, joista kannetaan veroa 95 senttiä kilogrammalta. Lisäksi virvoitusjuomaveroa ehdotetaan korotettavaksi 4,5 sentistä 7,5 senttiin litralta ja sen veropohja laajenee toistaiseksi verosta vapautettuihin luonnon kivennäisvesiin. Edellä olevan johdosta virvoitusjuomaverolaki (1474/1994) ehdotetaan kumottavaksi. Uuden veron verotuotoksi arvioidaan vuositasolla yhteensä noin 155 milj. euroa eli verotuoton kasvavan 120 milj. euroa. Talousarviovuonna verotuoton arvioidaan kasvavan kuitenkin vähemmän, 100 milj. euroa. Momentin nimike on muutettu. talousarvio talousarvio Energiaverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/1994) sekä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996). Energiaverojen tuottoessa hyödynnetään laajasti työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla laadittavaa energiatasetta. Sen laadinnassa käytetään valtiovarainministeriön ja eri tutkimuslaitosten suhdanne-ita sekä koko kansantalouden tasolla että toimialatasolla. Energiaverojen veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys (%) Bensiinin kulutus -2½ -1-1 Dieselöljyn kulutus -3½ 0 1 Sähkön kulutus -7½ 0-2 Verokertymän arvioitu kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio Moottoribensiini 3) Diesel Sähkö Muut Yhteensä Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen energiaverojen korottamisesta ja ajoneuvoverolain muuttamisesta. Energiaveroja korotetaan vuoden alusta alkaen 750 milj. eurolla tarkoituksena kompensoida työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvia verotuottomenetyksiä. Tämä toteutetaan korottamalla kaikkien energiatuotteiden verotasoja lukuun ottamatta liikenteen polttoaineita. Lisäksi osana polttoaineverotuksen rakennemuutosta ehdotetaan dieselöljyn veron korottamista noin 8 sentillä litralta vuoden 2012 alusta lukien. Kokonaisuudessaan energiatuotteiden verotasojen korotus Nykyinen verotaso Ehdotettu verotaso 1.1. alkaen Bensiini snt/l 62,70 62,70 Dieselöljy snt/l 36,40 36,40 4) Kevyt polttoöljy snt/l 8,70 16,05 Raskas polttoöljy snt/kg 6,70 14,48 Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.) snt/kwh 0,88 1,70 Sähkö II (teollisuus) snt/kwh 0,26 0,70 Kivihiili /t 50,50 128,10 Maakaasu snt/nm3 2,10 13,72 Energiaverojen verotukien määrä arvioidaan vuonna olevan yhteensä noin x milj. euroa. Merkittävimmät 3) Sisältää niitä korvaavat biopolttoaineet 4) ehdotettu verotaso alkaen 44,30 snt/l Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 verotuet ovat dieselpolttoaineen verokanta, lämmityskäytössä olevan maakaasun verokanta, turpeen verottomuus ja teollisuuden ja kasvihuoneiden sähköverokanta. talousarvio talousarvio Eräiden juomapakkausten valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004). Alkoholijuomien, virvoitusjuomien, vesien ja eräiden muiden sellaisenaan juotavien juomien eri materiaalista valmistetut juomapakkaukset, lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia, ovat veronalaisia. Verosta vapaita puolestaan ovat juomapakkaukset, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Kertakäyttöisten, hyväksyttyyn palautusjärjestelmään kuulumattomien juomapakkausten vero on 51 senttiä litralta. Veronalaisten pakkausten määrän oletetaan säilyvän vuonna lähes vuoden tasolla. talousarvio talousarvio Autovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Autoveron veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys kpl 10. Muut verot S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta otettiin käyttöön auton hiilidioksidipäästöstä riippuva veroprosentin määräytyminen. Vuoden huhtikuussa siirrettiin autoverolle kannettava arvonlisävero osaksi autoveroa, jonka jälkeen autoveron määrä on 12,2 48,8 % yleisestä kuluttajahinnasta hiilidioksidipäästön mukaan. Keskimääräinen veroprosentti on ollut noin 20 %. Käytettynä verotettavan auton vero perustuu Suomen markkinoilla olevan vastaavan ajoneuvon arvoon veroprosentin määräytyessä vastaavalla tavalla joko hiilidioksidipäästön tai ajoneuvon massan perusteella. Pakettiautojen verotus vastaa eräin vähäisin poikkeuksin henkilöautojen verotusta. Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Taloustaantuman seurauksena uusien henkilöautojen myynti putosi 40 % vuonna, mutta myynti on käyntynyt nousuun vuonna ja nousun arvioidaan jatkuvan edelleen vuonna. keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa Uudet henkilöautot Käytetyt henkilöautot Uudet pakettiautot Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö (g/km) Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö on kehittynyt vuosina 2007 seuraavassa taulukossa esitetyn mukaisesti. Voidaan olettaa, että autojen teknisestä kehityksestä johtuen keskimääräinen hiilidioksidipäästö alenee edelleen hieman vuonna Bensiinikäyttöiset 178,9 166,5 157,2 151,0 Dieselkäyttöiset 173,1 159,5 157,5 151,5 Keskimäärin 177,3 163,1 157,3 150,8 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Autoveroa arvioitu kertymä eri ajoneuvoryhmistä (milj. euroa) talousarvio esitys Uudet henkilöautot Käytetyt henkilöautot Uudet pakettiautot Muut ajoneuvot Yhteensä Tuottoarviossa on otettu huomioon taksi- ja invalidiautoille suoritettava veronpalautus, jonka määräksi on arvioitu noin 35 milj. euroa. Tärkeimmät autoveron kertymän riskit liittyvät verotettavaksi tulevien ajoneuvojen kysyntään ja niiden hiilidioksidipäästöjen kehityksestä riippuvaan veroprosentin muutokseen. Jos uusien henkilöautojen kysyntä poikkeaa tusta 1000 kappaleella, tämä vaikuttaisi verotuottoon noin 7 milj. eurolla. Hiilidioksipäästön keskiarvon yhden gramman muutos vaikuttaisi noin 3 4 milj. eurolla uusista henkilöautoista kertyvän autoveron tuottoon. talousarvio talousarvio Varainsiirtovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu varainsiirtoverolakiin (931/1996). Vero on 4 % kiinteistöjen ja 1,6 % arvopapereiden luovutushinnasta. Vanhojen asunto-osakkeiden hinnat nousivat vuonna noin ½ %. Vuonna hintojen arvioidaan nousevan nopeammin. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä hinnat nousivat noin 11 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti se, että vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hinnat olivat matalimmillaan koko taantuman aikana. Tuloarviota laadittaessa on käytetty oletusta, että vuonna asuntojen hintojen nousu olisi 3 %. Vanhojen asunto-osakkeiden kauppojen määrä nousi vuonna hieman yli 1 %. Vuonna kauppojen määrän arvioidaan sen sijaan laskevan selvästi edellisen vuoden tasosta mutta vuonna nousevan selvästi. Kiinteistökauppojen määrä laski 10 % vuonna ja hinnat alenivat 1,5 %. Vuoden loppupuolelta lähtien on kuitenkin näkyvissä merkkejä elpymisestä. Momentin tuloarvio perustuu oletukseen, että vuonna kiinteistökauppa pysyttelee edellisen vuoden tasolla ja vuonna kasvaa 2 %. Varainsiirtoveron tuotosta arvioidaan noin 230 milj. euroa kertyvän kiinteistökaupasta, noin 160 milj. euroa asunto-osakkeiden kaupasta ja 90 milj. euroa muusta arvopaperikaupasta. Varainsiirtoveron tuotto vaihtelee vuosittain huomattavasti johtuen muun muassa veron piiriin kuuluvien yritysjärjestelyjen määrän vaihtelusta samoin kuin asunto- ja kiinteistömarkkinoiden suhdannevaihteluista. Varainsiirtoveroon kohdistuvia verotukia ovat ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta ja se, että julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien kauppa ei kuulu varainsiirtoveron piiriin. Näiden verotukien määrästä ei ole käytettävissä arviota. talousarvio talousarvio Arpajaisvero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arpajaisverolakiin (552/1992). Veron määrä lasketaan rahapanosten ja maksettujen voittojen erotuksesta. Raha-automaatti- ja kasinopeleissä verokanta on 8,25 %, muissa yksinoikeudella toimeenpannuissa Oy Veikkaus Ab:n, Fintoton ja Ahvenanmaan PAF:n rahapeleissä verokanta on 9,5 %. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen arpajaisverolain muuttamisesta. Arpajaisveroprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 10 prosenttiin muiden kuin totopelien osalta. Korotuksen arvioidaan lisäävän veron tuottoa noin 16 milj. eurolla. talousarvio talousarvio Ajoneuvovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu ajoneuvoverosta annettuun lakiin (1281/2003). Veron päivää kohden kannettava Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 määrä on perusveron osuus lisättynä käyttövoimaveron osuudella. Perusveroa kannetaan henkilö- ja pakettiautoista. Perusvero määräytyy vuoden maaliskuusta alkaen ajoneuvon CO2-päästön perusteella. Jos tästä ei ole merkintää ajoneuvorekisteristä, vero perustuu ajoneuvon suurimpaan sallittuun kokonaismassaan. Käyttövoimaveroa määrätään ajoneuvolle, jota käytetään muulla voimalla tai polttoaineella kuin moottoribensiinillä. Käyttövoimaveron tarkoituksena on tasata eri polttoaineiden tai käyttövoiman toisistaan poikkeavasta verotuksesta johtuvaa vuoden aikana maksettavaksi tulevaa verojen määrää niissä ajoneuvoryhmissä, joissa on muita kuin bensiinikäyttöisiä ajoneuvoja. Tämä koskee lähinnä henkilöautoja. Nykyisin käyttövoimavero on mitoitettu ottaen huomioon dieselöljyn moottoribensiiniä alempi verotus. Koska käyttövoimavero on kiinteä ja polttoaineverotus taas riippuu ajoneuvokohtaisesta polttoainekulutuksesta ja ajosuoritteesta, verorasituksen tasaus toteutuu tarkasti vain tietyillä keskimääräisyyksiin perustuvilla oletuksilla. Muiden ajoneuvojen kuin henkilöautojen käyttövoimaverolla on lähinnä fiskaaliset tavoitteet. Tuloarviossa on otettu huomioon vuonna hyväksytty lainmuutos, jolla otettiin käyttöön hiilidioksidipäästöihin tai massaan perustuvan perusvero paketti- ja matkailuautoille. Sen arvioidaan lisäävän ajoneuvoveron tuottoa vuositasolla noin 60 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen energiaverojen korottamisesta ja ajoneuvoverolain muuttamisesta. Dieselpolttoaineen veroa ehdotetaan korotettavaksi ja samalla henkilöautojen käyttövoimaveroa alennettavaksi. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2012 alusta, mutta jo vuoden aikana kannettavaan ajoneuvoveroon sisältyy tuohon aikaan ulottuvaa veroa. Tämän arvioidaan alentavan vuoden verokertymää noin 21 milj. eurolla. Ajoneuvoveron kertymän jakautuminen perusveroon ja käyttövoimaveroon ajoneuvolajeittain (milj. euroa) talousarvio esitys Perusvero henkilöautot pakettiautot kuorma-autot Käyttövoimavero henkilöautot pakettiautot kuorma-autot Yhteensä Ajoneuvoverotuksen verotuet muodostuvat pääasiassa invalidien vapautuksesta ajoneuvoveron perusverosta ja eräiden ajoneuvoryhmien vapautuksesta ajoneuvoverosta. Näiden verotukien yhteismääräksi arvioidaan 7 milj. euroa. Verosanktioksi voidaan katsoa henkilöautojen ja pakettiautojen käyttövoimavero, jonka määräksi arvioidaan yhteensä 243 milj. euroa. talousarvio talousarvio Jätevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu jäteverolakiin (495/1996). Jäteveron määrä on 30 euroa yleiselle kaatopaikalle toimitetulta jätetonnilta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen jäteverolain muuttamisesta. Muutoksen yhteydessä eräitä kilpailuun liittyviä ongelmia korjataan, jäteveron veropohjaa laajennetaan ja jäteveroa korotetaan vuoden alusta alkaen 40 euroon ja vuoden 2013 alusta alkaen 50 euroon jätetonnilta. Muutosten seurauksena verotuoton arvioidaan kasvavan 70 milj. eurolla vuositasolla vuonna 2013, mutta vuonna verotulon lisäys arvioidaan 50 milj. euroksi. talousarvio talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 19. Muut veronluonteiset tulot 02. Lästimaksut Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Lästimaksu perustuu lakiin (189/1936) ja asetukseen (468/1954) lästimaksusta. Vastaavat menot on merkitty momentille talousarvio talousarvio Ratavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. Tuloarvio budjetoidaan suoriteperusteisena. S e l v i t y s o s a : Ratavero perustuu rataverosta annettuun lakiin (605/2003). Rataverolain 5 :n pykälän muuttamisesta annetun lain perusteella kannetaan momentilta rahoitetun Kerava Lahti -oikoradan käytöstä investoinnin rataveroa, jonka tuotto on arvioitu euroksi. Tuloarviosta euroa on otettu huomioon momentin määrärahan mitoituksessa. talousarvio talousarvio Eräät viestinnän maksut Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Viestintämarkkinamaksu, euroa, perustuu viestintämarkkinalakiin (393/2003). Tietoturvamaksu, euroa, perustuu sähköisen viestinnän tietosuojalakiin (516/2004). Postitoiminnan valvontamaksu, euroa, perustuu postipalvelulakiin (313/2001). Televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksu, euroa, perustuu lakiin televisio- ja radiotoiminnasta (744/1998). Varmennemaksu, euroa, perustuu lakiin vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (617/). Näistä toiminnoista aiheutuvat menot on otettu huomioon momentin määrärahan mitoituksessa. talousarvio III lisätalousarvio talousarvio Lentoliikenteen valvontamaksu Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Lentoliikenteen valvontamaksu perustuu lakiin lentoliikenteen valvontamaksusta (1249/2005). Maksu peritään jokaisesta lentoasemilta lähteneestä vähintään kaksivuotiaasta matkustajasta. Maksuvelvollinen on lentoaseman pitäjä. Maksu peritään vain euroa ylittävältä osalta. Vuoden arvio lentoliikenteen valvontamaksukertymästä perustuu vuoden arvioon kotimaan ja kansainvälisen liikenteen kehityksestä. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioon liittyvän esityksen laiksi lentoliikenteen valvontamaksun nostamisesta 0,80 eurosta 1,00 euroon. Momentin tuloarvio on otettu huomioon momentin määrärahan mitoituksessa. talousarvio talousarvio Väylämaksut Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Väylämaksu perustuu väylämaksulakiin (1122/2005), jonka perusteella Suomen vesialueella kauppamerenkulkua harjoittavasta aluksesta suoritetaan valtiolle väylämaksua. Vuoden arvio väylämaksukertymästä perustuu vuoden toteutuma-arvioon siten, että vuonna liikenteen määrän on arvioitu nousevan 2 %, mikä laskee tulokertymää noin 1 %. talousarvio talousarvio Öljyjätemaksu Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Maksu perustuu öljyjätemaksusta annettuun lakiin (894/1986). Maksu on 5,75 senttiä voiteluöljykilolta. Öljyjätemaksulla rahoitettavat vastaavat menot on merkitty momenteille ja 65. talousarvio talousarvio Muut verotulot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Momentille tuloutetaan kaikki sellaiset verot ja veronluonteiset tulot, joiden osalta ei ole katsottu kertymän vähäisyyden vuoksi tarpeelliseksi pitää omaa tulomomenttia. Momentille kertyy lähinnä ennen vuotta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 voimassa olleiden veroperusteiden mukaisia veroja ja maksuja. talousarvio talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16