Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

Transkriptio

1 Osasto 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT S e l v i t y s o s a : Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 6 % vuonna, eli noin 2,2 mrd. eurolla vuodelle budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarviot) verrattuna. Verokertymien kasvu perustuu sekä veropohjien kasvuun että hallituksen valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi päättämiin veropoliittisiin toimenpiteisiin. Valtion verotuloja kasvattaa myös Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi vuonna käyttöön otettava yleisradiovero, jonka tuotto kertyy ansio- ja pääomatulovero- sekä yhteisöveromomenteille. Keskeisimpien veropohjaerien kasvuet on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Hallituksen veropolitikka ja keskeiset veroperustemuutokset Hallituksen veropolitiikan perustavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoitus samalla kun hallitus tavoittelee valtiontalouden tasapainoa. Hallituksen tavoitteena on valtion velkasuhteen kääntäminen laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen talouden heikko lähtötilanne - hidas talouskasvu, euroalueen talousongelmat sekä väestön ikääntyminen - asettavat haasteita talouspolitiikalle. Vuonna toteutetaan mittavia veropoliittisia sopeutustoimia, jotka ovat välttämättömiä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja kestävyysvajeen pienentämiseksi. Samanaikaisesti toteutetaan myös veroratkaisuja, joilla edistetään verotuksen oikeudenmukaisuutta sekä tuetaan talouskasvua ja innovatiivisuutta. Vuonna toteutettavien veroperustemuutosten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja nettomääräisesti noin 1,5 mrd. eurolla. Merkittävimmät veropoliittiset sopeutustoimenpiteet ovat hallitusohjelman mukaisista ansiotuloverotuksen inflaatio- ja ansiotasotarkistuksista luopuminen vuosina ja 2014, sekä kaikkien arvonlisäverokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä. Ansiotuloverotuksen tarkistuksista luopumisen arvioidaan lisäävän kaikkien veronsaajien verotuloja suhteessa syksyn kehyspäätökseen noin 340 milj. euroa ja arvonlisäverokantojen korottamisen arvioidaan lisäävän verotuloja noin 830 milj. euroa verovuonna. Verotuloja kasvattaa myös varainsiirtoverotuksen kiristäminen, vakuutusmaksuveron korottaminen sekä kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen. Verotuksen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi verotuksen kiristämistoimenpiteitä painotetaan veronmaksukyvyn mukaan. Valtion tuloveroasteikkoon lisätään väliaikaisesti uusi ylin tuloluokka ja suurten perintöjen verotusta kiristetään. Suurten eläketulojen verorasitusta kiristetään vastaamaan palkkatulon verorasitusta. Näiden ns. solidaarisuusverojen arvioidaan lisäävän verotuottoja vuositasolla yhteensä noin 100 milj. eurolla. Samanaikaisesti pienituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Talouskasvun tukemiseksi otetaan määräajaksi käyttöön useita verokannustimia. Kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi otetaan käyttöön verokannustin T&K-toiminnalle ja investointien lisäämiseksi teollisuuden poistooikeus kaksinkertaistetaan. Pääomatuloverotuksessa otetaan käyttöön sijoittajan verokannustin, jossa sijoittaja saa vähennyksen kasvuyritykseen tekemästään sijoituksesta. Lisäksi listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin. Veroperustemuutoksista kuntien tuloihin aiheutuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen kuntien verotuloihin vaikuttavat muutokset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien ja seurakuntien yhteisöverotuloihin vaikuttavat muutokset kompensoidaan yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Lisäksi kuntien yhteisövero-osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero-osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosina Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti. Hallitusohjelman mukaisesti ajoneuvoveroa korotetaan ja pankkivero otetaan käyttöön vuoden alusta lukien. Aiemmin päätetyn mukaisesti asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajataan sekä jäteveroa ja energiaverotusta kiristetään. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuositasolla Ansio- ja pääomatuloverot 1) uuden tuloluokan lisääminen valtion tuloveroasteikkoon 30 suurten eläketulojen verotuksen kiristäminen 50 kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 7 asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen 2) 17 työtulovähennyksen kasvattaminen -33 sijoittajan verokannustimen käyttöönotto -10 listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten hankintameno-olettaman korottaminen -8 lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden ikärajan korottaminen 2 henkilöiden yleisradiovero 475 Pankkivero pankkiveron käyttöönotto 170 Yhteisövero tutkimus- ja kehitystoiminnan kannustimen käyttöönotto -184 teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeuksien kaksinkertaistaminen -20 kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 6 koulutuskulujen verovähennys -48 korkomenojen vähennysoikeuden rajoituksen käyttöönotto 111 lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden ikärajan korottaminen 3 kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden korottaminen -252 yhteisön yleisradiovero 22 Perintö- ja lahjavero uuden veroluokan käyttöönotto 20 vakuutuslahjojen verovapauden poistaminen 5 Arvonlisävero verokantojen korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 832 pienimmän kannettavan arvonlisäveron määrän alentaminen 15 Vakuutusmaksuveron verokannan korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä 30 Varainsiirtovero asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveron korottaminen 40 asunto- ja kiinteistöyhtiöiden velkaosuuden lisääminen varainsiirtoveron veropohjaan 40 Ajoneuvovero ajoneuvoveron perusverotaulukon tarkistus 2) 140 Energiaverot turpeen verotuen pienentäminen 3) 30 maakaasun verotuen pienentäminen 4) 35 Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät ) Hallitusohjelman mukaan ansiotuloveroperusteita tarkistetaan vuosittain siten, että työn verotus ei kiristy inflaation ja ansiotason nousun seurauksena. Tarkistuksesta luopuminen vuosina ja 2014 lisää verotuloja suhteessa aikaisemmin arvioituun mutta koska kyseessä ei ole varsinainen vuodelle kohdistuva veroperustemuutos, vaikutusta ei esitetä tässä taulukossa. 2) Muutoksista päätetty vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 3) Muutoksista päätetty vuosina 2010 ja 4) Muutoksista päätetty vuonna 2010 Ehdotetut ja aikaisemmin päätetyt veroperustemuutokset lisäävät valtion verotuottoa vuositasolla yhteensä noin milj. eurolla. Voimaantulovuonna monien perustemuutosten vaikutus jää pienemmäksi muun muassa verojen maksamiseen liittyvästä viiveestä johtuen. Verotulojen kehitys Verotuksen painopistettä on viime vuosina siirretty työn verottamisesta kulutuksen verottamiseen. Välillisten verojen osuus valtion verotuloista kasvoi selvästi vuonna 2009 ja on sen jälkeen pysynyt suunnilleen ennallaan. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2009 (milj. euroa) tilinpäätös tilinpäätös tilinpäätös TA + I II LTA esitys Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot Liikevaihtoon perustuvat verot Valmisteverot Muut verot ja veronluonteiset tulot Yhteensä Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Seuraavassa taulukossa on esitetty suhteessa bruttokansantuotteeseen kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä (kokonaisveroaste) sekä sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta Sektoreittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,7 42,2 42,8 42,6 43,4 Valtio 19,6 19,2 20,4 20,2 20,8 Kunnat 10,2 10,3 10,0 9,8 9,9 Soturahastot 12,9 12,7 12,4 12,6 12,6 Verolajeittain: Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä 42,7 42,2 42,8 42,6 43,4 Välittömät verot 16,4 16,1 16,3 15,8 16,2 Tuotannon ja tuonnin verot 13,4 13,3 14,0 14,2 14,5 Sosiaalivakuutusmaksut 12,9 12,7 12,4 12,6 12,6 Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta 1). Verotukia on noin 200 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei pystytä laskemaan. Aineistopuutteista johtuen myös monet alla olevassa taulukossa esitetyt verotuet ovat suuruusluokka-arvioita. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä, eikä verotuen poistaminen välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa on esitetty merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet. Verotukien määräksi arvioidaan noin 23,4 mrd. euroa vuonna. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu runsaat 16 mrd. euroa. 1) Verotukien määrittelyä ja laskentaa on kuvattu VATT:n julkaisussa Verotuet Suomessa 2009 (Valmisteluraportit 5 lokakuu 2010). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 Verotuet (milj. euroa) Yleinen hallinto Opetus, tiede ja kulttuuri Sosiaaliturva Terveydenhuolto Asuminen ja ympäristö Maa- ja metsätalous Liikenne Teollisuus ja elinkeinot Ei eriteltävissä Yhteensä Osaston tuloarviot vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot Ansio- ja pääomatuloverot Yhteisövero Korkotulojen lähdevero Perintö- ja lahjavero Pankkivero Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut Arvonlisävero Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Apteekkimaksut Valmisteverot Tupakkavero Alkoholijuomavero Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Energiaverot Eräiden juomapakkausten valmistevero Muut verot Autovero Varainsiirtovero Arpajaisvero Ajoneuvovero Jätevero Muut veronluonteiset tulot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 02. Lästimaksut Ratavero Eräät viestinnän maksut Lentoliikenteen valvontamaksu Väylämaksut (07.) Katsastustoiminnan valvontamaksu Öljyjätemaksu Muut verotulot Energiamarkkinaviraston valvontamaksu Yhteensä Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja eläketulon lisävero, pääomatulovero, rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero. Ennusteen pohjana on viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2010 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden veroista perustuu eseen veronalaisten tulojen kehityksestä, vuosien ja kertymätietoihin sekä veroperustemuutoksiin verovuosina. Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys Veronalaiset tulot, taso ja muutos milj. % milj. % milj. % Ansiotulot, mistä ½ ½ palkkatulot ½ eläketulot ½ Pääomatulot 1), mistä luovutusvoitot ½ ½ osinkotulot ½ 1) Pääomatulojen osalta myös vuoden luvut ovat ita. Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 muuttamisesta. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on tarkoitus kerätä Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta. Valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti uusi tuloluokka yli euroa ylittäville tuloille. Vero alarajan kohdalla olisi euroa ja vero alarajan ylittävästä osasta olisi 31,75 prosenttia. Suurten eläketulojen verotusta ehdotetaan kiristettäväksi palkkatulon verotuksen tasolle ottamalla käyttöön uusi eläketulon lisävero. Pienituloisten verotusta ehdotetaan kevennettäväksi kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä. Ansiotuloverotukseen ei tehdä inflaatio- ja ansiotasotarkistusta vuosina ja Vuonna tämän arvioidaan lisäävän valtion verotuottoa noin 260 milj. eurolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta, jossa kilometrikorvausten verotusta ehdotetaan kiristettäväksi. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi riskipääomasijoitusten vähentämisestä verotuksessa ja tuloverolain muuttamisesta. Listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettamaa ehdotetaan väliaikaisesti korotettavaksi 50 prosenttiin. Lisäksi ehdotetaan otettavaksi käyttöön määräaikainen kasvukannustin, jonka kautta yksityinen sijoittaja saa verovähennyksen sijoittaessaan listaamattomaan kasvuyritykseen. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tuloverolain muuttamisesta, jonka mukaisesti vapaaehtoisten yksilöllisten eläkevakuutusten ja pitkäaikaissäästämissopimusten samoin kuin kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva ikäraja korotettaisiin työntekijän eläkelain mukaiseen lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaan ikään (nykyisin 68 vuotta). Aikaisemmin päätetyn mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaamista jatketaan. Vuonna asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 80 %. Muutosten vaikutus valtion tuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa. Perusvähennyksen korotuksella ei ole vaikutusta valtion verotuottoon. Väliaikaisten veroperustemuutosten on määrä olla voimassa vuosina Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna vuoden talousarvioon verrattuna ja vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuonna vuositaso Uuden tuloluokan lisääminen valtion tuloveroasteikkoon Suurten eläketulojen verotuksen kiristäminen Työtulovähennyksen kasvattaminen Kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 6 7 Sijoittajan verokannustimen käyttöönotto Hankintameno-olettaman korottaminen -7-8 Lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuus 2 2 Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen Yleisradioveron käyttöönotto Yhteensä josta verotuottoa lisäävät josta verotuottoa vähentävät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Verovuosina 2009 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa) 2009 toteutuma 2010 toteutuma ennakkotieto Progressiivinen tulovero Pääomatulovero Yleisradiovero 475 Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana. Näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetyistä veroista. Suurin osa verovuoden veroista kertyy saman kalenterivuoden aikana ennakonpidätyksinä ja ennakoina. Seuraavana vuonna kertyvät ennakon täydennysmaksut ja osa jäännösverosta. Kertymää puolestaan pienentävät verotuksen valmistumisen jälkeen maksettavat ennakonpalautukset. Kertyneet verot tilitetään veronsaajille kuukausittain. Tilitys on verovuosikohtaista, ja veronsaajien osuudet ansio- ja pääomatuloveroista (jako-osuudet) vahvistetaan kullekin verovuodelle erikseen. Momentin kertymään vaikuttavat myös kalenterivuoden sekä sitä edeltävän verovuoden jako-osuuksien mahdolliset oikaisut. Valtion jako-osuus on valtion verojen osuus ansio- ja pääomatuloverojen tilityskokonaisuuden veroista (valtion progressiivinen ansiotulovero, pääomatulovero, henkilön yleisradiovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu). Verovuoden lopulliset verojen määrät selviävät vasta verotuksen valmistuttua verovuotta seuraavan vuoden lokakuussa. Verovuoden aikana tilityksissä sovelletaan verotuloisiin perustuvia arvioituja jako-osuuksia. Jako-osuuksia oikaistaan tarvittaessa iden muuttuessa verovuoden kuluessa. Lopullinen oikaisu veronsaajille tilitettyjen verojen määriin (ns. maksuunpanotilitys) tehdään verotuksen valmistuttua. Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna (milj. euroa) Ansio- ja pääomatuloverojen kertymät samalta verovuodelta aikaisemmilta verovuosilta 528 Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 349 Yleisradiovero 435 Yhteensä Tuloarvion merkittävimmät riskit liittyvät pääomatuloeseen sekä mahdollisiin jako-osuuksien oikaisuihin, jotka johtuvat verotuloiden muutoksista ja lopullisen verotuksen mukaisista verojen maksuunpanotiedoista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden talousarvioesitystä laadittaessa on käytössä tiedot vuoden 2010 pääomatuloista. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä, jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida. Ansio- ja pääomatuloveroihin kohdistuu 49 verotukea, joista 37:lle pystytään esittämään arvio tuen verotuottoa vähentävästä vaikutuksesta. Alla olevassa taulukossa on esitetty ansio- ja pääomaverotuksen verotukien valtion tuloverojen tuottoa alentava vaikutus. Monet taulukossa esitetyistä tuista vähentävät lisäksi kunnallisveron, kirkollisveron sekä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun tuottoa. Vuonna verotukien perusteisiin tehdään muutoksia, joiden arvioidaan kasvattavan ansio- ja pääomatuloverotuksen verotukien määrää yhteensä noin 80 milj. eurolla, mistä valtion tuloverojen tuottoon kohdistuu noin 70 milj. euroa. Työtulovähennystä kasvatetaan pienituloisten verotuksen keventämiseksi. Pääomatuloverotuksessa otetaan määräajaksi käyttöön kaksi uutta verotukea: listaamattomiin kasvuyrityksiin tehtävien sijoitusten hankintameno-olettama nostetaan 50 prosenttiin, ja yksityisille sijoittajille myönnetään verovähennys listaamattomiin kasvuyrityksiin tehdyistä sijoituksista. Näiden uusien verotukien arvioidaan vähentävän pääomatuloveron tuottoa yhteensä 55 milj. eurolla. Lisäksi aikaisemmin päätetyn mukaisesti asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaamista jatketaan. Muutoksen arvioidaan pienentävän verotukea 32 milj. eurolla, josta valtion verotuloihin kohdistuu 17 milj. euroa. Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 14,0 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 2,4 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 mrd. euroa) v., josta valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 7,4 mrd. euroa. Valtion ansio- ja pääomatuloveron tuottoon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Sosiaaliturva, josta eläketulovähennys lakisääteisten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen vähentäminen vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähentäminen lapsilisien verovapaus Asuminen ja ympäristö, josta laskennallisen asuntotulon verovapaus oman asunnon myyntivoiton verovapaus asuntolainan korkovähennys Teollisuus ja elinkeinot (mukana myös valtion pääomatuloveron tuottoa lisääviä yritystulon jakoon liittyviä verotukia), josta listaamattomien yritysten osinkohuojennus Yleinen hallinto, liikenne, opetus, tiede ja kulttuuri, maa- ja metsätalous Ei eriteltävissä Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Yhteisövero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia ovat kunnat ja seurakunnat. Yhteisöveroen perusteena on tieto tai arvio kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden yhteisöveron määrä taan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta vuoteen. Arvio verovuoden lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin poikkeuksellisen voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvueseen. Yhteisöverotta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon. Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys 2010 Toimintaylijäämän muutos, % 14,5 11,9 2,0 4,5 Yritysten tuloskehitys, % 8,6 6,6 2,0 4,5 Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 65,46 65,46 69,36 68,63 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Yhteisöveroprosenttia alennettiin vuoden alusta 1½ prosenttiyksiköllä 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Muutoksen arvioitiin alentavan koko yhteisöverotuottoa noin 300 milj. eurolla vuositasolla. Koko verotuottomenetys kohdistui valtion osuuteen, koska verokannan alentamisesta aiheutuva verotuottojen menetys kompensoitiin kunnille ja seurakunnille niiden yhteisöveron jakoosuusprosenttia korottamalla ja alentamalla valtion osuutta vastaavasti. Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 10 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,8 prosenttiyksiköllä verovuosille Valtion jakoosuutta alennettiin vastaavasti. Verovuosille 2015 kunnille sovelletaan väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta ja seurakuntille 0,4 prosenttiyksiköllä korotettua osuutta. Valtion osuutta alennetaan vastaavasti. Valtion osuus yhteisöveron tuotosta vuonna alenee tämän johdosta verovuositasolla noin 252 milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan menoihin perustuvasta huojennuksesta elinkeinotulon verotuksessa, jonka mukaisesti vuoden alusta lukien otetaan määräajaksi käyttöön verokannustin T&K-toiminnalle kasvuun tähtäävän tuotekehityksen tukemiseksi. Huojennuksen arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa 184 milj. euroa vuositasolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista, jonka mukaisesti teollisuuden tuotannollisten investointien poisto-oikeus kaksinkertaistetaan määräaikaisesti investointien lisäämiseksi. Tämän arvioidaan alentavan yhteisöveron tuottoa 20 milj. euroa vuositasolla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, jossa ehdotetaan koulutuskulujen verovähennystä ja laiksi tuloverolain muuttamisesta koskien lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuuden ikärajan korottamista. Lisäksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain, tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, jossa ehdotetaan korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamista. Kilometrikorvausten verotuksen kiristämiseksi hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta. Koulutuskulujen verovähennyksen arvioidaan alentavan yhteisönveron tuottoa 48 milj. euroa. Lisäeläketurvan maksujen muutoksen arvioidaan korottavan yhteisöveron tuottoa 3 milj. euroa, korkomenojen vähennysoikeuden rajoittamisen 111 milj. euroa ja kilometrikorvausten verotuksen kiristämisen 6 milj. euroa. Nämä veroperustemuutokset alentavat valtion yhteisöveron tuottoa yhteensä 122 milj. euroa. Toimenpiteistä aiheutuvat verotuottomuutokset kompensoidaan muille veronsaajille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, jossa ehdotetaan tehtäväksi edellä mainituista veroperustemuutoksista johtuvat yhteisöveron jako-osuusmuutokset. Väliaikaisten veroperustemuutosten on määrä olla voimassa vuosina Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on tarkoitus kerätä Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä 22 milj. euroa vuositasolla yhteisöverotuksen yhteydessä. Yhteisöveroon ehdotettavien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna ja vuositasolla (milj. euroa) vaikutus vuonna vuositaso Kuntien ja seurakuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korotus vuosina Teollisuuden korotetut poistot T&K-verokannustin Koulutuskulujen verovähennys Kilometrikorvausten verotuksen kiristäminen 2 6 Korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen Lisäeläketurvan maksujen muutos 1 3 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 vaikutus vuonna vuositaso Yhteisöjen yleisradiovero 5 22 Yhteensä Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsas 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Vuoden alusta voimaan tulevien veroperustemuutosten arvioidaan heijastuvan verotuottoihin siten, että verovuoden osalta 20 % kertyy vuoden ennakoina noin 80 % kohdistuu vuoden 2014 verokertymään. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna kertyy vielä veroja verovuosilta ja. Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa verovuodelta verovuodelta verovuodelta 248 aikaisemmilta verovuosilta 35 Yhteensä josta valtion osuus Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 500 milj. euroa, varauksista aiheutuvat verotuet, noin 240 milj. euroa, sekä käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, vajaat 200 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Korkotulojen lähdevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt. Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 79 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 1 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän seuraavasti: toteutuma Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % 5,6 5,0 4,0 Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 1,0 0,8 0,7 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Perintö- ja lahjavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan milj. euroa. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta. Perintö- ja lahjaverotuksessa otetaan käyttöön väliaikaisesti uusi veroluokka yli euron perinnöille ja lahjoille. Tämän muutoksen arvioidaan lisäävän ve- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 ron tuottoa vuonna noin 10 milj. euroa ja seuraavina vuosina täysipainoisena noin 20 milj. euroa. Lisäksi vakuutuslahjojen euron verohuojennus poistetaan, minkä arvioidaan lisäävän veron tuottoa noin 5 milj. euroa vuositasolla. Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen verotuen määräksi arvioidaan noin 100 milj. euroa. Muille perintö- ja lahjaverotuksen verotuille ei pystytä laskemaan euromääräistä arvoa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Pankkivero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen pankkiverolaiksi. Pankkivero otetaan käyttöön vuoden alusta lukien, ja sen tuotoksi arvioidaan 170 milj. euroa. talousarvio Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi arvonlisäverolain muuttamiseksi siten, että kaikkia arvonlisäverokantoja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Esitys tulisi voimaan vuoden alusta lukien, jolloin veron määrä on esityksen mukaisesti pääsääntöisesti 24 % veron perusteesta. Elintarvikkeiden, rehujen ja ravintoloiden ruokamyynnin vero on 14 %. Henkilökuljetusten, majoitus- ja liikuntapalveluiden, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksujen, lääkkeiden, kirjojen, tekijän myymien taide-esineiden, taide-esineiden maahantuonnin, Yleisradion valtion televisio- ja radiorahastosta saaman rahoituksen, tekijänoikeusjärjestöjen saamien tekijänkorvauksien sekä sanoma- ja aikakauslehtitilausten vero on 10 %. Verokantojen korottamisen arvioidaan lisäävän verotuottoa vuositasolla 832 milj. eurolla, mutta voimaantulovuonna vaikutus arvioidaan pienemmäksi, 693 milj. euroksi. Matalampi tuotto johtuu veron maksamiseen liittyvästä kahden kuukauden viiveestä. Vuoden alusta voimaan tulee myös aiemmin päätetty laki maahantuonnin pienimmän kannettavan arvonlisäveron muuttamisesta. Pienimmän kannettavan arvonlisäveron määrän alentamisen 10 eurosta 5 euroon arvioidaan lisäävän valtion verotuottoa noin milj. euroa. Merkittävimmän osan arvonlisäverotuksen veropohjasta muodostaa yksityinen kulutus, josta kertyy yli 60 % arvonlisäveron tuotosta. Yksityisen kulutuksen arvon arvioidaan kasvavan vuonna lähes 4 %. Arvonlisäveroa kertyy myös valtiosektorin ja julkisen sektoriin luettavien sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä, jonka arvioidaan kasvavan vuonna noin 4,5 %. Kuntien ja kuntayhtymien välituotekäytöstä kerätään myös arvonlisäveroa, mutta koska kerätyt verot palautetaan paikallishallinnolle, ne eivät lisää valtion arvonlisäverotuottoja. Merkittävä verokertymän erä on myös ns. muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kerättävä arvonlisävero. Tähän sisältyy mm. rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen ja vuokrauksen sekä yksityisen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen välituotekäytön arvonlisävero. Yksityisestä kulutuksesta, valtion ja sosiaaliturvarahastojen välituotekäytöstä sekä muun verovapaan toiminnan välituotekäytöstä kertyy yhteensä yli 80 % valtion arvonlisäverokertymästä. Arvonlisäveroa kertyy lisäksi mm. kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen välituotekäytöstä ja investoinneista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Arvonlisäveron veropohjan keskeisten erien muutos, % Yksityisten kulutusmenojen arvo 5,8 4,8 3,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 4,8 4,3 4,5 Muun verovapaan toiminnan välituotekäyttö 6,3 3,7 3,6 Arvonlisäveron kertymä koostuu verohallinnon ja tullilaitoksen kantamista arvonlisäveroista sekä muiden valtion tilivirastojen suoraan arvonlisäveromomentille kirjaamista määristä. Tullilaitos kantaa arvonlisäveroa Euroopan unionin ulkopuolisesta tuonnista. Kertymästä vähennettävät arvonlisäveronpalautukset koostuvat arvonlisäverovelvollisille ilmoitusten, hakemusten ja muutosten johdosta palautetuista veroista. Varsinaisen veron lisäksi palautuksiin sisältyy kunnille palautettu arvonlisävero. Arvonlisäveron kertymät (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Verohallinnon bruttokertymä Tullilaitoksen nettokertymä Arvonlisäverokertymä muista valtion tilivirastoista Verohallinnon maksamat palautukset Arvonlisäverokertymä yhteensä Arvonlisäveroen osuvuus riippuu keskeisesti siitä, miten kulutuksen kokonaisarvon kehitys ja kohdentuminen kyetään ennakoimaan. Yksityisen kulutuksen kohdalla merkittävin riski liittyy kotitalouksien kulutushalukkuuteen. Muutokset siinä vaikuttavat nykyisen kulutuksen lisäksi ttuun tulevaan kulutukseen ja sitä kautta ttuun arvonlisäveropohjaan. Arvonlisäveroon kohdistuvat verotuet (milj. euroa) Tuottoessa on otettu huomioon arvonlisäveron verotuet, jotka muodostuvat alennetuista verokannoista. Ennuste sisältää myös eräät verosanktiot, jotka johtuvat normijärjestelmästä poikkeavista positiivisista verokannoista. Arvonlisäverotukseen kohdistuu 16 verotukea vuonna. Niiden kokonaissummaksi arvioidaan runsas 3 mrd. euroa. Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta (13 %, 1.1.: 14 %) Lääkkeiden alennettu alv-kanta (9 %, 1.1.: 10 %) Henkilökuljetusten alennettu alv-kanta (9 %, 1.1.: 10 %) Tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien sekä yhdistysten jäsenlehtien painoksen myynnin nollaverokanta, alennettu 9 % verokanta ja alennettu 10 % verokanta 1.1. alkaen Ravintola- ja ateriapalvelujen alennettu alv-kanta (13 %, 1.1.: 14 %) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Muut verotuet Verotuet yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta eli vakuutusmaksuverolakiin (664/1966). Vero on tarkoitettu ensi vaiheessa vakuutuslaitosten kannettavaksi ja siirrettäväksi vakuutuksenottajien rasitukseksi. Vakuutusmaksuvero täydentää arvonlisäveroa, koska arvonlisäverotuksessa vakuutuspalvelut on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Vakuutusmaksuveron verokanta on seurannut yleisen arvonlisäverokannan kehitystä. Vuonna vero on 23 % vakuutusmaksuista, joihin vero ei sisälly. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi vakuutusmaksuverolain muuttamisesta siten, että vakuutusmaksuverokantaa korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin vuoden alusta alkaen. Tämän arvioidaan lisäävän valtion verotuloja vuositasolla noin 30 milj. euroa. Voimaantulovuonna verotuottovaikutus arvioidaan kuitenkin pienemmäksi, 28 milj. euroksi. Matalampi verotuotto johtuu vakuutusmaksuveron maksamiseen liittyvästä kuukauden viiveestä. talousarvio talousarvio tilinpäätös Apteekkimaksut Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Tulot ovat apteekkimaksusta annetun lain (148/1946) mukaisia maksuja. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen apteekkimaksusta annetun lain 2 :n muuttamisesta siten, että taulukon tarkistus perustuu toteutuneeseen kokonaisliikevaihdon muutokseen vuodesta 2010 vuoteen. Tarkistettua apteekkimaksutaulukkoa sovelletaan ensimmäisen kerran apteekkimaksuun, joka määrätään vuoden liikevaihdon perusteella. talousarvio talousarvio tilinpäätös Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan yksikköperusteista veroa 22,50 euroa kappaletta kohti ja arvoon perustuvaa veroa 52 % vähittäismyyntihinnasta laskettuna, kuitenkin vähintään 146,00 euroa kappaletta kohti. Sikareista ja pikkusikareista vero on 27 % vähittäismyyntihinnasta. Piippu- ja savuketupakasta veroa kannetaan 13,50 euroa kilolta ja lisäksi 48 % vähittäismyyntihinnasta. Savukkeiksi käärittävästä hienoksi leikatusta tupakasta kannetaan veroa 16,50 euroa kilolta ja lisäksi 52 % vähittäismyyntihinnasta, kuitenkin vähintään 87,50 euroa kilolta. Savukepaperista ja muista tupakkaa sisältävistä tuotteista kannetaan lisäksi valmisteveroa, joka on 60 % vähittäismyyntihinnasta. Tupakkaveroa kiristettiin vuoden alusta, kun savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotettiin 25 % ja muiden tupakkatuotteiden veroa 10 %. Veronkorotusten arvioidaan lisänneen verotuloja vuositasolla noin 53 milj. euroa. Tupakkatuotteiden verollisen kulutuksen arvioidaan alenevan hieman vuonna. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Tupakkaveron kertymän arvioitu kehitys (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Tupakkaveroon ei kohdistu verotukia. talousarvio talousarvio tilinpäätös Alkoholijuomavero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin alkoholi- ja alkoholijuomaverosta (1471/1994). Veron määrä on väkevien alkoholijuomien osalta 43,40 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Välituotteiden vero on Alkoholin verollisen kulutuksen arvioitu kehitys vastaavasti 29,76 euroa ja viinien vero 28,36 euroa litralta laskettuna sataprosenttisena alkoholina. Oluen vero litrassa sataprosenttista alkoholia on 29,90 euroa. Alkoholijuomaverotusta kiristettiin vuonna, kun oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alkoholijuomien veroa korotettiin 15 % ja muiden alkoholijuomien veroa 10 %. Verokorotuksen arvioidaan lisänneen verotuottoa noin 115 milj. eurolla, josta noin 15 milj. euroa selittyy Alkon hinnoittelukertoimien tarkistamisella. Alkoholijuomien kulutusarviot perustuvat valtiovarainministeriön yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laatimiin isiin alkoholin kulutuksesta. Alkoholin verollisen kulutuksen muutos, % 0-1½ 0 Alkoholijuomaveron verokertymän kehitys (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Etyylialkoholi Olut Viinit ja muut käymisteitse valmistetut tuotteet sekä välituotteet Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 Alkoholijuomaveron verotuottoa pienentää pienpanimoiden verohuojennus. Verotuen määrä on noin 4 milj. euroa. talousarvio talousarvio tilinpäätös Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010). Veron määrä on makeisilla 95 senttiä kilogrammaa kohti ja virvoitusjuomilla 11 senttiä litralta valmista juomaa. Veroa kannetaan makeisista, makeisten kaltaisista valmisteista, suklaasta, kaakaota sisältävistä tuotteista, jäätelöstä, mehujäästä ja alkoholittomista tai vain vähän alkoholia sisältävistä juomista. Makeisten ja jäätelön osalta vero tuli voimaan vuoden alusta alkaen. Samassa yhteydessä virvoitusjuomien veroa korotettiin. Vuoden alussa makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveroa korotettin noin 50 milj. eurolla. Makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteveron verokertymän kehitys (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Makeiset Jäätelö Virvoitusjuomat Yhteensä Verotukena momentin kertymää pienentää eräiden kliinisten ravintovalmisteiden, äidinmaidonkorvikkeiden ja vieroitusvalmisteiden, lastenruokien ja laihdutusvalmisteiden vapautus verosta. Verotuen määrän arvioidaan olevan verotuottojen kannalta vähäinen. talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Energiaverot Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin (1472/1994) sekä lakiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta (1260/1996). Energiaverojen tuottoessa hyödynnetään laajasti työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla laadittavaa energiatasetta. Sen laadinnassa käytetään valtiovarainministeriön ja eri tutkimuslaitosten suhdanne-ita sekä koko kansantalouden tasolla että toimialatasolla. Energiaverojen veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys (%) Moottoribensiinin kulutus -2, Dieselöljyn kulutus 3,8 ½ 1½ Sähkön kulutus -0,8-2 1 Lämmityspolttoaineiden ja sähkön veroja korotettiin vuoden alusta alkaen nettomääräisesti noin 730 milj. eurolla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuneiden verotuottomenetysten kompensoimiseksi. Samanaikaisesti energiaverotuksessa siirryttiin ympäristöohjausta korostavaan energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin perustuvaan veroon kaikkien energiatuotteiden osalta lukuun ottamatta sähköä ja turvetta, joka aikaisemmin oli ollut verotonta. Edellisen hallituksen päätösten mukaisesti turpeen ja maakaasun veroa korotetaan kahdessa vaiheessa, vuosina ja Polttoaineverotuksen rakennemuutoksen yhteydessä säädettiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 dieselöljyn vero korotettavaksi noin 8 sentillä litralta vuoden alusta lukien. Vuoden alusta liikenteen polttoaineiden veroja korotettiin noin 5 prosentilla painottaen hiilidioksidiveroa. Lisäksi turpeen verotasoa päätettiin korottaa nykyisen hallituksen toimesta jo aikaisemmin päätettyjen korotusten lisäksi vuonna. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan ja energiasisältöveroa alennetaan ympäristöohjaavuuden lisäämiseksi. Painopisteen muutos toteutetaan momentin verokertymän kannalta tuottoneutraalisti. Verotaso vuonna (sis. huoltovarmuusmaksun) Verotaso 1.1. alkaen Moottoribensiini, snt/l 65,04 Dieselöljy, snt/l 46,95 Kevyt polttoöljy, snt/l 16,05 Raskas polttoöljy, snt/kg 18,79 Sähkö I (kotitaloudet, palveluala jne.), snt/kwh 1,703 Sähkö II (teollisuus), snt/kwh 0,703 Kivihiili, /t 128,10 Maakaasu, snt/nm3 9,024 Polttoturve, /MWh 1,90 Verokertymän arvioitu kehitys energiatuotteittain (milj. euroa) tilinpäätös talousarvio esitys Moottoribensiini 1) Diesel 1) Sähkö Muut Yhteensä ) Sisältää korvaavat biopolttoaineet. Merkittävimmät verotuet (milj. euroa) Energiaveromomentille kohdistuu 12 verotukea, joiden kokonaismääräksi arvioidaan n. 1,8 mrd. euroa vuonna. Alla olevassa taulukossa esitettyjen merkittävimpien energiaverotukien lisäksi muita momentille kohdistuvia verotukia ovat liikenteessä käytetyn sähkön ja maakaasun normia alemmat verokannat sekä puupohjaisten polttoaineiden, nestekaasun, biokaasun ja raideliikenteen sähkön verottomuudet. Dieselpolttoaineen alempi verokanta 1) Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta Turpeen alempi verokanta 2) Maakaasun alempi verokanta Teollisuuden ja kasvihuoneiden sähkön alempi verokanta CHP-laitosten puolitettu CO2-vero Muut Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

17 1) Tämän verotuen osalta on otettava huomioon verosanktioksi luettava henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron käyttövoimavero, joka on n. 240 milj. euroa vuonna. 2) Turpeen vero ei noudata nykyistä energiaveromallia. Lisäksi energiaverotuiksi luetaan kasvihuoneviljelijöiden tuki sekä maa- ja puutarhatalouden energiaverotuki, joiden yhteismäärä on noin 50 milj. euroa, sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautus, jonka suuruus on noin 200 milj. euroa vuonna. Edellä mainitut verotuet kuuluvat menomomentille (energiaverotuki) eivätkä siten vähennä energiaverojen tulomomentin verokertymää. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräiden juomapakkausten valmistevero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin eräiden juomapakkausten valmisteverosta (1037/2004). Alkoholijuomien, virvoitusjuomien, vesien ja eräiden muiden sellaisenaan juotavien juomien eri materiaalista valmistetut juomapakkaukset, lukuun ottamatta nestepakkauskartongista valmistettuja pakkauksia, ovat veronalaisia. Verosta vapaita puolestaan ovat juomapakkaukset, jotka ovat uudelleenkäytettäviä ja kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Kertakäyttöisten, hyväksyttyyn palautusjärjestelmään kuulumattomien juomapakkausten vero on 51 senttiä litralta. Veronalaisten pakkausten määrän oletetaan säilyvän vuonna likimain vuoden tasolla. talousarvio talousarvio tilinpäätös Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen autovero on määräytynyt hiilidioksidipäästön perusteella. Vero määräytyy yleisestä kuluttajahinnasta ja sen osuus vaihtelee 5 % 50 % välillä hiilidioksidipäästöstä riippuen. Pakettiautojen verotus vastaa henkilöautojen verotusta, mutta kookkaiden pakettiautojen veroa alennetaan kokonaismassan perusteella. Autoveron tasoa on tarkistettu vuoden huhtikuussa keskimääräisen CO2-tason alenemisen tuottovaikutuksen korvaamiseksi ja ympäristöohjauksen tehostamiseksi. Autoveron tuoton kehitys riippuu sekä verotettavien ajoneuvojen määrän että keskimääräisen veron kehityksestä. Autoveron tuoton kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Uusia henkilöautoja ennakoidaan verotettavan noin kpl v.. Vuonna uusien autojen hankinnan oletetaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna. Käytettyjen autojen tuonnin odotetaan laskevan noin 10 prosentin vuosivauhtia. Autoveron veropohjan keskeisten erien arvioitu kehitys kpl keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa kpl keskim.vero, euroa Uudet henkilöautot Käytetyt henkilöautot Uudet pakettiautot Uusien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö oli vuonna 143,9 g/km. Uusien henkilöauto- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17