METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA SUONENJOEN 338 TUTKIMUSASEMA LEO TERVO EKBACKEN-RUISKU TUKKIMIEHENTÄIN TORJUNTAAN METSÄNVILJELYALOILLA SUONENJOKI 1989

Valokuvat: Pekka Voipio

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDONANTOJA 338 Suenjoen tutkimusasema Leo Tervo EKBACKEN-RUISKU TUKKIMIEHENTÄIN TORJUNTAAN METSÄN VILJELY ALOILLA Abstract: The Ekbacken backpack sprayer used for spraying individual Scots pine seedlings in a plantati against Hylobius abietis SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUS VÄLINEISTÖ JA -AINEISTO 4 3. TULOKSET 5 3.1. Taimitiheys pituus 5 3.2. Ainemenekki 6 3.3. Aineen leviämistasaisuus 7 3.4. Työan menekki työan kauma 11 3.5. Työn kuormittavuus 11 3.6. Kustannukset 13 3.7. Tuhojen seuranta 14 4. TULOSTEN TARKASTELUA 14 KIRJALLISUUS 15

Tervo, L. 1989. Ekbacken-ruisku tukkimiehentäin torjuntaan metsänviljelyaloilla. Abstract: The Ekbacken backpack sprayer used for spraying individual Scots pine seedling in a plantati against Hylobius abietis. Suenjoen tutkimusasema. Metsäntutkimuslaitoksen tiedanto 338. 15 s. Ekbacken-ruisku soveltuu teknisesti hyvin istutuksen jälkeen tehtävään ruiskutukseen. Työntekijöiden työmaatuntituotos oli 960 312 tainta. Ruiskutuksen kokaiskustannus 2500 taimimäärällä oli 190 482 mk/ha olosuhteista riippuen. Ainemenekki eri alueilla vaihteli 1,66 4,75 ml/taimi. Mekaanisia taimisuojia käytettäessä torjunnan kokais kustannukset ovat huomattavasti korkeammat. Taimitarhalla tehtävä torjuntaruiskutus selvästi alhaisempi kuin istutuksen jälkeen tehtävä. The results show that the Ekbacken backpack sprayer works technically well. Worker producti varied from 960 to 312 seedlings/h with a dosage level of 1.66 to 4.75 ml of soluti per seedling. Total spraying costs were 190 482 FIM/ha when the density was 2500 seedlings/ha. Spraying seedlings in the planting area is csiderably cheaper than using protecti devices (such as TENA-collar). However, spraying in the nursery is an even cheaper alternative. ISBN 951-40-1068-X ISSN 0358-4283 Suenjoen kirpaino Ky, Suenjoki 1989

1. JOHDANTO Tukkimiehentäi (Hylobius 1985). 1985, Längström (Lil abietis) nykyisin havupuutaimikoitten pahin tuhohyönteinen Juutisen (1962) tutkimuksen mukaan taimista oli tukkimiehentäin vioittamia, kun männyn Annilan jälkeen. tutkimuksessa (1982) kuolemista ensimmäisenä kesänä tehtiin 2. keväänä hakkuun 82 % käsittelemättömien yli johtui viljely 15% istutetuista n. männyn tukkimiehentäin vioituksesta. kenno Kaikkiaan telemättömistä taimista kuoli 47,5 %. Vastaavat luvut lindaanillakäsitellyillä 73 % 36,9 tai kemiallista taimitarhalla sekä jo ollut kastamalla taimet Paakku Ruotsissa maastossa kehitetty levittävällä ruotsalaiset ovat 6,5% 23,7%. ym. mm. 1984). istuttan toimesta myöten. Yleisen juurenniskaa yleistä. 1984, yhteydessä Suoheimo 1985) lisäksi myös (Sprutiputki) tai 1982). Lindströmin ym. (1986) tutkimuksen mukaan muita suot sekä istutuksen käsittely torjunta Mekaanisista menetelmistä Teno-kaulusta Vinetta-taimisukkaa (Gärdh tutkimuksen Sandgren mukaan tuho. Suotuista männyn tukkimiehentäin aiheuttamiin tuhoihin kun (1985) lähinnä torjunta-ainekäsittelyjen vähensi oleellisesti tukkimiehentäin Längströmin paakkutaimille. Yleisempää estämiseksi. Menetelminä ovat mekaaniset (Nilss kokeilleet käyttö kuoli istusta ei liene istutuksen taimisuojia kannalta tehokkaana menetelmänä. sienipuristimella (Gärdh Sandgren 1982, Samuelss kauluksen tuhojen torjunta-aineruiskutukset jälkeen (Ekbacken-ruisku) ainetta ennen tavanomaisien mekaanisia Joillakin taimitarhoillaruisku että edellä versot joko maastossa pidetään suoamisvaikutuksen menetelmiä tukkimiehentäin kemialliset tekeminen torjunta-aineliuokseen käsittely palsjuurisille- torjuntakäsittelyjen mukaan tätä käsityksen mia menetelmiä, käytetään käsittelemällä taimet insektisideillä. torjuntaa tehdään kuitenkin taimilla olivat %. Tukkimiehentäin torjunnassa tuksia käsit suo taimista vastaavasti ktrollitaimista kuoli torjunta-ainekäsittelyt vähensivät tehokkaasti tukkimiehentäin aiheuttamaa taimikuolleisuutta. Tässä tutkimuksessa Ekbacken-ruisku Ingmar käsikäyttöinen reppuruisku työntekijän kerätty työntutkimusaineistoa Karlssin kehittämä. (Nilss kuormittuminen sydämen Tutkimus kerättiin tehtiin ei Ekbacken-ruiskun peruslaitteista sykintä mittauksin, ainemenekki, torjuntamenetelmänä käytöstä. tavanomainen Tutkimuksessa selvitettiin työn tuottavuus, 1984). aineen kohdistuminen taimessa. Tutkimuksessa ruiskutuskäsittely Siinä kustannukset sekä käytetty, istutuksen jälkeen tehty ole Suomessa toistaiseksi hyväksytty. Taimi-Tapi aloitteesta, joka myös osallistui rahoitukseen. Aineisto Metsähallituksen, Metsäntutkimuslaitoksen 3 Tehdaspuu Oy:n työmailta. Aineis

t keruuseen käsittelyyn osallistui Urpo Paananen metsäteknologian tutkimusosastolta. Puhtaaksikirjoituksesta huolehti toimistosihteeri Liisa Kylmälä. Abstractin tarkasti Robin Richards. Käsikirjoituksen ovat lukeneet prof. Pentti Hakkila, tri Pertti Harstela MMK Sakari Lil. Kaikille tutkimuksessa mukana olleille esitän parhaimmat kiitokset. 2. TUTKIMUS VÄLINEISTÖ JA -AINEISTO Taimet ruiskutettiin erillistyönä istutuksen jälkeen selässä kannettavalla Ekbacken paineruiskulla. Laite itse asiassa käsikäyttöinen Solo-paineruisku, jossa oli tukkimiehentäin torjuntaan suunniteltu ruiskutussuppilo (kuva 1). Ruiskun paino säiliö tyhjänä 7,8 kg. Varren suppil paino 2,2 kg. Suppil korkeus 23 cm läpimitta 15 cm. Ruiskussa oli kaksi suutinta (suutintyyppi Full Ce TG 0,3). Siten ruiskutus kohdistui taimeen kahdelta sivulta. Torjunta-aineena tutkimuksessa käytettiin Ambush-valmistetta, joka sisältää tehoaineena synteettisiin pyretroideihin kuuluvaa permetriiniä 250 g/l. Valmisteesta tehtiin veteen sekoitettuna 2% käyttölaimennos. Torjunta-ainekäsittelyn edellyttämänä suovarustuksena käytettiin kumikäsineitä kumisaappaita. Aineistoa kerättiin kolmelta työntekijältä 5 työpäivän an. Ennen aikatutkimuksen alkamista kukin työntekijä harjoitteli ruiskun käyttöä. Kaikki ovat pitkään metsäalalla olleita. Työntekijäin keski-ikä oli n. 30 vuotta. Kaikilla oli hyvä terveys peruskunto. Taimet olivat auratuilla muokkaamattomilla uudistusaloilla. Käsiteltävät taimet olivat Fh-508, VAPO-paakku, Enso-pot palsjuurisia taimia. Auratuilla alueilla työntekijä käveli va pohlla käsitteli taimet systemaattisesti va molemmilta puolilta. Muokkaamattomilla alueilla työntekijä käsitteli yhden rivin kerrallaan. Työntekijät työskentelivät aikapalkalla. 4

Kuva 1. Ekbacken-ruisku, joka uudesta suutinosasta muodostuu SOLO-reppuruiskusta siihen lisätystä ruiskutussuppiloineen. TULOKSET 3. 3.1. Taimitiheys Istutusaloilta määritettiin tyveen. Tulokset pituus taimitiheys esitetty pituudet latvasilmun taulukossa 1. Inventoinnin mukaan taimimäärät eri Taimien keskipituudet mitattiin otannalla viljelyaloilla eri alueilla olivat 7-20 cm. 5 vaihtelivat 1210-3100 taimeen/ha.

Taulukko 1. Taimitiheys pituus alueittain Alue Taimilaji Taimimäärä Taimia Taimien kpl/ha vaossa 25 m:n keski- SD Sx matkalla, kpl pituus, cm Ai Fh-508 2460 27,2 12,7 3,25 0,65 A2 Fh-508 1780 18,5 13,6 2,52 0,37 A2 Fh-508 1870 16,7 10,2 2,99 0,48 Bl VAPO-paakku 3100 32,0 6,6 2,05 0,37 B2 Palsjuurinen 2480 19,5 14,0 2,47 0,45 C Palsjuurinen 1210 7,9 2,13 0,34 Dl VAPO-paakku 2590 20,3 4,50 0,26 D2 ENSO-pot 2860 17,5 3,72 0,37 Alue A; aurattu Alueella A ] aurausvakojen väli oli 4,5 m, alueella A 2 3,5 m Alue B; aurattu Alue C; muokkaamat Alue D; muokkaamat 3.2. Ainemenekki Ruiskun suuttimen tyyppi oli Full Ce Tg 0,3. Suuttimen tuotto Spraying Systems Co (1987) tuoteluettelmukaan oli seuraava: Paine, bar tuotto, l/min 1,5 0,16 3,0 0,22 4,0 0,25 6,0 0,31 Suuttimen ruiskutuskulma 1,5 barin paineella 50 6,0 barin paineella 61. Suuttimen tuotto 1,5 barin paineella oli 2,7 ml/sek. 6

Kullakin alueella mitattiin toijunta-aineen kulutus päivittäin. Taulukossa 2 esitetty keskimääräinen ainemenekki Käytetyssä ruiskussa ei ollut tarkkaa annostelua/ruiskutuskerta. Annostelua säädetään annosteluvivulla pitkällä painalluksella tulee enemmän ainetta. Annosteluvipua hallitaan peukalolla. Tavoitteena oli ruiskuttaa 2 3 ml/taimi, joka vastaa n.0,5 sekunnin mittaista ruisku tusaikaa. Työntekijällä 3 eri ainemäärä vaihteli 2-5 ml. Osittain tätä vaihtelua työmailla selittää alueella C toisen suuttimen tiputus. Taulukko 2. Ainemenekki alueittain Alue Koehenkilö Ainemenekki ml/taimi Ai A 1 1,66 A2 2 2,11 Bi B 2 3 1,98 C 3 4,75 D 3 3,24 A-D ks. taulukko 1 3.3. Aineen leviämistasaisuus Leviämistasaisuutta selvitettiin kokeellisesti vesakkovärillä väijätyllä vedellä. Leviämis tasaisuuden selvittämiseksi taimen ympärille asetettiin kromekote-paperi. Kustakin krome kote-lapusta inventoitiin aineen peittävyys neljältä sivulta 2 mm:n levyiseltä kaistalta 1 mm 2 :n ruuduissa (luokitus 100%, 75%, 50%, 25% 0%). Havaintojen keskiarva saatiin koko halutun näytealan peittävyys-%. Sivut B D olivat kohtisuoraan suuttimia vastaan A C sivut 90 kulmassa suuttimiin nähden (kuva 2). Aineen leviämistasaisuutta selvitettiin taimitarhaoloissa vers ympärille laitet tujen kromekote-paperien avulla. Koetaimina olivat koulitut 11-kokoluokan palsjuuriset männyn taimet. Kuvassa 3 esitetty tulokset aineen leviämistasaisuudesta taimeen eri ruiskutuskorkeudelta maanpinnantasosta mitattuna. 7

Kuva 2. Suuttimien siinti taimeen ruiskuttan kulkusuuntaan nähden. Kuva 3. Aineen leviämistasaisuus eri korkeudella maanpinnantasosta mitattuna. 8

Kromekote-lapuista tehdyn inventoinnin perusteella peittävyys oli paras (n. 80%) sivuilla C D o 7cm:n etäisyydellä maanpinnan tasosta (kuva 3). Näistä sivu D oli kohtisuorassa suuttimeen nähden. Maanpinnan tasosta kolmen cm:n korkeuteen A B sivuilla peittävyys oli vain 55%. Peittävyys näillä sivuilla hieman parani korkeudella 3 7 cm verrattuna o 30 3 cm:n taso verrattuna. Oleellinen muutos peittävyydessä tapahtui yli 7 cm:n korkeudelta ylöspäin. Tulosten mukaan toisen suuttimen (sivu B) toiminnassa ollut puutteellisuuksia. Tätä ei kuitenkaan voitu todeta suuttimien toimintaa silmämääräisesti tarkasteltuna. Suuttimien tarkistus tehtiin ennen aineen leviämistasaisuutta selvittävän mittauksen aloittamista. Mittauksessa käytetty ainemäärä oli keskimäärin 2,2 ml/taimi. Metsänviljelyaloilla taimen ympäristö ei aina ole tasainen. Taimi saattaa olla ympäröivää maanpintaa alempana verrattuna ruiskun suppilo. Tällä kokeella haluttiin selvittää aineen leviämistasaisuutta silloin kun suppil alareuna jää maanpinnasta johtuen ylemmäksi kuin käsiteltävä taimi. Kuvassa 4 esitetty tulokset peittävyydestä silloin kun kromekote-laput oli sijoitettu bambutikun ympärille. Ruiskutussuppil etäisyys vaihteli maanpinnan tasosta 8 cm:iin. Käytetty ainemäärä oli keskimäärin 2,2 ml/ruiskutuskerta. Kuvan 4 tulosten mukaan suppil alareunan ollessa maanpinnan tasossa aineen leviämistasaisuus oli samanlainen kuin mitä kuvassa 3 esitetty ruiskutuksesta. Ruiskutuskorkeuden muutos 2 cm:n maanpinnan tasosta ei vielä oleellisesti muuta aineen leviämistä. Suppil alareunan ollessa 4 cm:n korkeudella vähentää jo oleellisesti ruiskutettavan aineen kohdistumista taimen tyvelle (0 3 cm). Tukkimiehentäin torjunnassa taimen tyviosan käsittely tärkeä. Suppil alareunan ollessa 6 8 cm:n korkeudella maanpinnan tasosta aineen leviäminen 5 14 cm:n korkeudella oli hyvä. Tyviosalle aineen leviäminen näissä tapauksissa oli vähäistä. Myöskään maastossa tällaiset muutokset eivät ole yleisiä, varsinkin jos alue käsitelty istutus tehty muokattuun kohteeseen. 9

Kuva 4. Aineen leviämistasaisuus bambutikkujen ympärille inventoituna eri korkeudelta (B sivut laitetusta kromekote paperista D sivut kohtisuorassa suuttimiin nähden A 90 ). 10 C

3.4. menekki Työan tehtiin Ruiskutustyöstä mukaista kossa työan kauma O-asentomenetelmälläkäyttäen työaikatutkimus alueittain Työanmenekki työan ottelua. NSR.n suosituksen koehenkilöittäin taulu esitetty 3. Työntutkimusaineisto vaihtelevat alueella joten tulokset eri alueilla. Ainoastaan alueella palj väliset työntekijöiden Suoheim oli suppea, erot olivat myös tutkimuksen mukaan (1985) ovat vain suuntaa-antavia. A 2 käytettiin työmaa-an tuottavuus (1984) 4000 mukaan työntekijöiden tainta/pv. kahta koehenkilöä. Tällä suuret. taimimääräoli 2000 tainta/ha. Nilssin Tämän tutkimuksen Tuotokset oli 0,4 n. ha/h, kun artikkelin mukaan keskimääräinen 1 3 tuotos (alueet Bi B2) tuotokset olivat, 0,4 0,5 ha, kun taimimäärä 2000/ha. Alueilla C D vastaavat oli tuotos oli 0,2 0,3 ha/työmaatunti työntekijällä 3. Muokkaamattomalla alueella johtuen myös 20 cm. 3.5. työn pienin verrattuna osuus Mittauslaitteista oli 2 alueella mukaan vaikutus jossa mutta 1 sydämen iltapäivällä oli työntekijällä fyysiseen Toivakan sykintää 1 alueella A\ 960 A 2 tuotos suurin Tester PE Osittain tästä 1,3 2,5%. taimi alueella.myös pituus oli n. 0 0,4%. 1 mitattiin sydämen työmaalla työpäivän 4,8 keskilämpötila sykintäarvot n. tainta/työmaatunti klo 5,4 C fyysinen kuormitustekijä verraten lienee ruiskun 11 paino. 1 A 2 738 2. saakka 2. tainta. Yksisuuntaisen pieni työn esitetty työn Tutkimus tuulen nopeus työntekijällä sydämen sykinnän työnopeuden R 2 arvo kuormittumiseen oli mittauksin. aikana. 10,40 alueella tainta/työmaatunti. 5 työntekijöiltä selvästi alhaisemmat kuin vain 518 sykintä 2500"-laitteisto. Kuvassa mitattiin ainoastaan olosuhteet olivat: Työntekijän korkeammat, ruiskutustyössä sydämen sykintä (25. 26.9.) työntekijällä oli kokaistehotyöasta "Sport Työntekijöiden sydämen 3,9 m/sek. oli kuin 10,5 % koko tehotyöasta. muiden alueiden taimimääriin. Alueella D kuormittumista Työntekijän päivien osuus vaikempaa kuormittavuus Työn 1 oli osuus oli alhaisin tällä muokkaamattomalla tuottavuus Tällöin etsinnän tekijöiden havaitseminen lienee muokatuilla alueilla etsinnän työntekijällä määrä oli taimen Tauluk 4 tulosten mukaan etsinnän muokatulla. Samalla pienen olivat 2,5 hieman Työnopeus oli Työntekijällä 2 regressioanalyysin oli 0,233. melko kevyen Joutuisuuden luteen vuoksi,

Taulukko 3. Työanmenekki alueittain koehenkilöittäin Tuotos tainta/ Alue Koehenkilö Tehotunti Työmaatunti A, 1 1200 960 A2 1 923 738 A2 2 648 518 Bi b 2 3 907 726 3 889 711 C 3 390 312 Di 3 684 547 D2 3 684 547 Taulukko 4. eri alueilla. Tehotyöan kauma työntekijöittäin Alue Työntekijä Siirtyminen Ruiskutus Pumppaus Etsintä Työan kauma, %! Ai 1 40,8 55,8 1,7 1,7 A2 1 45,0 47,0 1,0 7,0 A2 2 42,3 51,8 3,1 2,8 Bi 3 34,8 61,0 1,7 2,5 b 2 3 41,6 55,8 1,3 1,3 Cl 3 53,5 33,7 2,3 10,5 Di 3 49,3 48,0 2,3 0,4 D2 3 52,4 45,8 1,8 12

- ruiskun - torjunta-ainekustannus - ruiskuttan Kuva 5. Työntekijöiden 1 2 sydämen sykintä työpäivien aikana. 3.6. Kustannukset Ruiskutuksen kustannukset laskettu seuraavilla perusteilla: kustannus 4 mk/h 2,0 p/taimi palkka 400 mk/pv (sis sos.kustannukset, yms.) Edellä esitettyjen perusteiden mukaan ruiskutuskustannus kokaisuudessaan hehtaaria kohden 2500 taimella 190,00 482,00 mk olosuhteista riippuen. Kustannuslaskennassa Ambush-torjunta-aineen hintana käytetty 350 mk/l. Tainta kohden käytetty ainemäärä oli 3 ml 2% liuoksena. Työntekijän työmaatuntituotos tämän tutkimuksen mukaisesti 960 312 tainta. 13

3.7. Tuhojen seuranta Vuoden kuluttua käsittelystä taimet inventoitiin. Tällöin määritettiin tukkimiehentäin lisäksi tuhojen täin syömiä myös muut taimia oli tunnistettavat tuhot. 1,5% Käsittelemättömällä alueella tukkimiehen alueella käsitellyllä Kokaisuutena tukkimiehentäin aiheuttamat tuhot tämän vähäiset. Sen sian alueella varsin esiintyi runsaana inventoiduista taimista. 0,3% tutkimuksen alueilla olivat männynversoruostetta, n. 45% taimista oli tämän taudin vaivaamia. 4. TULOSTEN Ekbacken-ruisku Laitteessa Ruiskun TARKASTELUA soveltuu tosin ilmeni kehittelyssä teknisesti jkin istutuksen hyvin verran viko, mm. toisen suuttimen ergomia, laite teknisiä huomioitu myös tehtävään ruiskutukseen. jälkeen "tiputusta". yksinkertainen käyttää varsin keveä. Aineen kohdistumista taimeen voidaan kustannus riippuu olosuhteista. Jos taimet vähintäänkin pitää ovat Ruiskutus tyydyttävänä. ruiskutus helposti havaittavissa, varsin nopeaa. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan mekaanisia taimisuojia nukset 700 1500 mk/ha, ovat esim. osuus Teno-kaulusta kun taimimäärä 2000 käytettäessä n. kustannus oli 200 300 mk/ha. Kemiallisten mukaan ollut suuria 1984). nusten nassa ero (Gärdh och käytettäessä torjunnan kpl/ha. 0,20 mk/taimi. Materiaalikustannusten Kemiallisen 1982, Lindström 1983, Samuelss Näiden ruotsalaisten tutkimusten mukaisiin kustannuksiin tulee lisätä ym. nousuna ovat samaa 30 40%. Tällöin kustannukset Ekbacken ruiskulla taimisuot kustannukset. eivät ole mahdollisuuksia nykyisin yleisesti käytössä. ole hyväksytty käytettävien pyretroidien jälkeen menetelmä. osalta selvitetään Sen esim. ruiskut hyväksymis parhaillaan. Tarkoituksenmukaisimmalla kehittämissuunnalta tukkimiehentäin torjunnassa näyttääkin kemiallinen toijunta käsittelemällä taimet jo taimitarhallaennen lähettämistä. Näin myös osalta. Suomessa. työkustan tehdyssä torjun Yleistymistä rajoittavat Taimien kemiallinen käsittely istutuksen tamalla ei meillä ainakaan toistaiseksi paakku ym. suuruusluokkaa kuin tässä tutkimuksessa. Suomessa mekaaniset ennen muuta torjunnan välillä ei tutkimusten torjuntamenetelmien Sandgren kustan Paakku käsittelyyn Myös palsjuuristen uudelleenkierrätysperiaatteella (Tervo 1984). etenkin jo laitteisto kehitetty torjuntamahdollisuutta toimivallaruiskulla 14 taimitarhalla tulee selvittää esim.

KIRJALLISUUS E. Annila, 1982. Lindaanin tukkimiehentäin tuhoilta. seedlings of Lil, S 1985.. männyn Lindane treatment niiden suoamiseksi against hylobius damage 14 paper pot s. toijunta metsänviljelyalalla. Metsäalan Toimihenkilöt, koulutustilaisuus 8.11.1985. Metsänuudistaminen Pohjois-Sav Piiriyhdistys 18-27. s. ry. paperikenno Folia Forestalia 512. pine. scots Taimituhot käyttö 1985. B. Längström, Tukkimiehentäin aiheuttamat tuhot Suomessa vuosinal97o-1971. Yhteispohjoismaisen caused part Gärdh, R. & of a joint Sandgren, P. nordic M. 1962. in Finland in study. 1982. 6 Resultat 1. Skogsarbeten. Juutinen, abietis by Hylobius Finnish tutkimuksen Suomea koskevat Summary: 1970-1971. Folia Forestalia 612. Skydd Results from the lis. snytbaggeangrepp. mot Damage Forskningsstiftelsen. s. Tutkimuksia metsätuhojen Etelä-Suomessa. viljelytaimistoissa the years tulokset. Referat: esiintymisestä Untersuchungen männyn kuusen über das Auftreten v Waldschaden in den Kiefern- und Fichtenkulturen Sudfinnlands. Communicaties Instituti Forestalls Fenniae 54(5):l-80. Lindström, 1983. A. Biologi och Lindström, A., Kragar skogsskötsel 5. Hellqvist, C., Performance of a snytbaggeangrepp mot 4 pä skogsplantor. Skogsfakta. s. Gyldberg, 8., Protective Collar Längström B. & Mattss, A. against Damage by Hylobius abietis. 1986. Field Scandinavian Journal of Forest Research 1:3-15. Nilss, A. 1984. Samuelss, H., Ny snytbaggespruta Grunberg, med mekaniska 19. Spraying 4 skydd pä ingäng. B. & Thorsen, snytbagge. mot Ä. Skogen 9:29. 1984. Plantering Forskningsstiftelsen plantor försedda av Resultat Skogsarbeten. s. Systems Co. 1987. Engineers & manufacturers Industrial catalog. North Avenue, Wheat, Illinois 60188. Suoheimo, J. 1985. kehittämisosto. Tervo, L. 1984. Suenjoen Tukkimiehentäin torjuntakokeet PM 1985 (8). 4 Metsähallitus, s. Uudelleenkierrätysperiaatteella tutkimusasema. Solo-ruiskulla. toimiva kasvinsuojeluruisku Metsäntutkimuslaitoksen tiedanto 15 164. taimitarhalla. 32 s.

1 Matti Leikola ten 2 Jyrki Raulo. Tutkimuksia taimityyppiluokituksen laatimista var 11. 1972. Matti Leikola. kasvuun. Silmujen neulasten poist vaikutus männyn kuusen pituus 1972. 3 Kim 4 Terttu 5 Pentti Nisula. 6 Veikko Weissenberg. Kokemuksia Murray männyn viljelystä Suomessa. 1972. v rakenteesta. Kopen. Peltomyyräpopulaati Koski Erilaisten rulla 1972. menestymisestä viljelyaloilla. Raulo. Ennakkotuloksia rauduskoivun Jyrki 1972. jälkeläiskokeesta. 1972. 7 Matti Leikola. Havainto taimipakkauksissa esiintyvistä lämpötiloista välivaras toinnin aikana. 8 Matti Leikola 9 1973. Jyrki Raulo. Pellolle Etelä-Suomen kuusen istutettujen männyn rauduksen 1973. alkukehityksestä. neuvottelupäivillä pidetyt metsänviljelytutkijoiden alustukset. 1973. 10 11 1 Jyrki Raulo. Rauduskoivun taimilajien Matti Leikola Olavi ta vv. A + 13 Martti Ruottinen.Suenjoen Pieksämäen 14 tuottaminen. 1974. 1974. 1974. Tutkimuspäivän A 1970 1973. 1974. 12 sina 1 Huuri. Ennakkotuloksia Etelä-Suomen runkotutkimukses 1971 alustukset v. Raulo. Lannoitetun täytemaan Jyrki taimitoimitukset vuo taimitarhojen 1972. 1975. 15 Matti Leikola. 16 Risto käytöstä Näkökohtia lyhytkiertoviljelmiä rauduskoivun viljelyssä. 1975. -kokeita perustettaessa. 1976. Rikala. Jauhetun kuorihumuksen käyttökelpoisuus lumen sulattamiseen taimitarhalla. 1976. 17 Matti Leikola kokeesta. 18 Pekka Suolahti. Ennakkotuloksia Matti Leikola Jyrki männyn kuusen 19 20 Raulo. Matti Leikola Pekka nenjoen männyn välivarastointi 1976. Heinimisankohdan alkukehitykseen. Rossi. Paju- vaikutus pellolle istutettujen 1976. poppelipistokkaiden menestyminen Suo taimitarhalla kesällä 1976. 1977. Matti Leikola. Muovihylsy menestyminen Suenjoella vv. 1971 1976. 1977. 21 Pertti Harstela. jestelyistä. 22 Carl ten 23 Taimitarhatyöntekijöiden mielipiteitä työmenetelmistä työjär 1977. Johan Westman tuotannossa Päivi Hänninen. Kemiallinen maa-analyysi - palsjuuris ennakkotiedanto. 1977. Pertti Harstela Leo Tervo. Kuusen juurten leikkaus nost yhteydessä. 1977. 24 25 Risto 27 Rossi. Paju- Pekka Rossi. Paju- suuteen 28 kastelu keskustaimitarhoilla. 1978. 1978. Pekka poppelipistokkaiden juurruttamiskokeista. Jari Parviainen Kyösti Kttinen. Männyn avomaa koulinta-ankohta koe. 26 Rikala. Maanparannus, lannoitus Ukko Leo 30 Päivi poppelipistokkaiden juurruttaminen Rummukainen Pekka Voipio. Eräiden herbisidien käytöstä havupuiden 1979. Tervo. Havainto verhopuust Hänninen. taimitarhalla. Kirlli havaintoihin perustuvat ohjeet. 1979. kylvöaloilla. 29 juurtuminen. Tuloksia vuoden 1976 1979. kasauksesta. 1979. Hidasliukoisten lannoitteidenkäyttömahdollisuuksia koulittujen kasvatuksessa. 1979.

31 Risto Rikala. teluun 32 Raulo Jyrki 33 Jari 34 Parviainen (toim.). Päivi Metsäpuiden Hänninen. 1 taimilajin (L'k+A) tuottaminen Etelä- kasvatusta istutusta koskevia vii niihin Männyn koulinta kasvuerot 35 Taimitarhan 36 Havainto Keski-Eurooppaan tehdyltä opintomatkalta toviljelyn puulajien Metsäpuiden lisääminen koeaseman "Metsänviljelyn tekijät 14.8.1980. sienitautipäivä Leo Tervo. vaikuttaneet 1980. Tiedus 1980. Suenjoen taimitarhalla. viainen ennen istutusta. 1980. meaikaisia tutkimuksia. kuljetus käsittely 1979. Leo Tervo. Rauduskoivun Suomessa. Palsjuuristen pohutuva selvitys. viljely. 14.6.-1.7.1980. tuottaminen. Pekka Rossi. Jari Par Lyhytkier 1980. tiedanto" -sar ilmestyy vuoden 1981 alusta "Metsäntutkimuslaitoksen tiedanto" -sarssa. 15 Hannu Raitio Risto sesta taimitarhalla. 26 Pertti villa 34 Harstela Leo istutuskeilla Rikala. Näkökohtia ravinnetaloudesta lannoituk 1981. Tervo. Ennakkotuloksia käsin. pistokkaiden istutuksesta auraa 1981. Taimitarha-aineist geneettiset ominaisuudet.tutkimuspäivän 1981 esitelmät. 1981. 49 Pertti 62 Mar-Liisa Harstela 76 Pekka 104 Risto Rossi. Rikala männyn 117 Ukko Leo Tervo. Juntunen. Kimmo 118 Juha 142 Antti 164 Leo 181 vaikutus yksivuotiaiden Voipio. Tuloksia rikkakasvien koulinta-alallaturvemaalla. 212 kemiallisesta torjun 1983. kuvallisen tilastollisen ana Kulotusteknologian kehittäminen. 1984. Uudelleenkierrätysperiaatteella toimiva kasvinsuojeluruisku taimitar 1984. Harvennuspuun korjuu metsikön tuleva tuotto. Vuoden 1984 Mar-Liisa Juntunen. Leo Tervo. Vastukset Fricti in tutkimuspäivän 1985. Työnjohto metsäyhtiöissä. Tapaustutkimus puunhankin taorganisaatioiden piirien toimihenkilöiden työjärjestelyistä. 1982. 1982. 1983. Mauken. Tervo. esitelmät. 189 Pekka 1982. 1983. Lappi Heikki Smolander. AKTA-aineistojen halla. Kasvatusalustan kehittymiseen. Rummukainen lyysin ohjelma. Vähänurmi. kenno arviointi. levityksen terveydellisten haittojen Hirvien aiheuttamat satomenetykset pajuviljelmillä. nasta rauduskoivun Palsjuuristen tuotann teknologia. Tuhkan the 22t Risto 241 Versosyöpä Rikala. 244 Antti use of light skidding equipment. Lannoituksen taimitarhalla Mauken. 1985. kevyitä jutolaitteita käytettäessä. vaikutus männyn paakku kehittymiseen. taimitarhapäivän Ylispuuhakkuun 1986. taimikolle 1985 posterit. aiheuttamat vauriot. Metsäpuiden kylmäkestävyys. 259 Pekka 280 Mar-Liisa Juntunen. Vaara-analyysi metsänomistajien hakkuutyöstä Lumikenkien Tutkimuspäivän käyttö metsätyössä. jälkeen lyhyen hakkuutekniikkakurssin. esitelmät. 1987. 249 Mäkinen. 1986 1987. Metsäteknologian teemapäivä Suenjoella 289 Viljelytiheys istutus kunto Suenjoella kesällä Metsäntutkimuslaitos 77600 SUONENJOKI Puh. 979-11741 1987. 1987. 286 Suenjoen tutkimusasema 1986 1986. 16.2.1988. 1988. 1987. 1988. ennen