itkii1 1 er. I'Ä L1 1

Samankaltaiset tiedostot
Levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittäminen. Levähdys- ja pysäköimisalueiden kehittäminen. Tielaitos. Toimintalinjat. Helsinki 2000.

Tielaitoksen viestintä

Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry VAALIMAA. Seminaari

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

Palvelukohdeopasteet ja tienvarsimainokset

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

_ ,.,. - - S / /" _JI. Levähdysalueet ja Ievähdysalueusteet. Tielaitos /1991 :;< J-: - Tielaitoksen selvityksiä

,2( / -fi TIE- JA VESIRAKENNUSHALLITUS YLEISTEN TEIDEN V

Kouvolan seudun ABC-asemat

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Valtatie 4 (E75) Liikennetelematiikkalaitteiden yleissuunnitelma välille Kerava Lahti. TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Hämeen tiepiiri

SKAL Kuljetusbarometri 1/2015: Öljyn hinnanlaskun vaikutus laimea kuljetusyrityksille Levähdysalueiden riittävyys ja turvallisuus taattava

Oma Häme. Tehtävä: yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät. Maankäyttö, liikenne ja ympäristö. Nykytilan kartoitus

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari Kuopio

Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

Tiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu

/ Anneli Harju LÖYDÄNKÖ PERILLE? PALVELUKOHTEIDEN OPASTEET MATKAN VARRELLA

Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

VAAJREJVTb/\JuJ. g 7-1EL/ Kelirikkoteiden liikenteen rajoittaminen. Tielaitos. Suositus yhtenäisestä käytännöstä tielaitoksessa. Kunnossapidon ohjaus

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (1) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

YLLÄKSEN MATKAILUKESKUKSEN PALVELUKOHTEIDEN OPASTUSSUUNNITELMA

Kilpailuohjeet. Tarkkuussuunnistuksen Suomen mestaruuskilpailut Normaalikilpailu Nurmes

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Liikennemerkkien kuntoluokitus

c//) TIEHALLINm KIrjasto puh: (988) 51640

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Tielaitos LIIKENNEONNETTOM UUDET TIELAITOKSEN YLEISILLA TEILLÄ UUDENMAAN PIIRIN

Tielaltoksessa. Tiepiirissä. Hankkeefla. Lupaava Idea. Laltospalkkio Idea palkkio. Piiripalkkio. Pikapalkkio. ( Aloitetoimikunta. Käyttö.

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: Tampere

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Nousiaisten kunnantalon tontti Liikennejärjestelyiden yleissuunnitelmaselostus

LIIKENTEEN OHJAUS Liikennemerkkien mitoitus

Lapinrauniontie 3, Kaakkuri

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Liikennemerkkipiirustukset

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

KELIRIKKOTEIDEN KAYTN RAJOITTAMIS- OHJEET

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS 191 1

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLEISTEN TEIDEN PYÖRÄILYN JA JALANKULUN KEHITTÄMISOHJELMA

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

raportti TTA-raportti 1 (5) , TS Hanke: Tilaaja: Tarkastaja: ) , 1:50 suunnittelijoiden SITO OY etunimi.

Yleisötilaisuus Hailuodon kiinteän yhteyden yleissuunnitelma

Pysäköimis- ja levähdysalueet


MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti

Tielaitos VÄLIRAPORTTI 1/1993

YKSITYISEN TIEN VIITTAA (643) JA OSOITEVIITTAA (644) KOSKEVAT OHJEET. Täydennys viitoitusohjeisiin TVH Ti E- JA VESI RAKENNUS HALLITUS

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Tievalaistuksen toimintalinjat

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E Turku

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

SISÄLLYS. N:o 840. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus


Tielaitos LIIKENNEONNETTOMUU DET TIELAITOKSEN YLEISILLA TEILLÄ UUDENMAAN PIIRIN

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

Operatiivinen liikenteenhallinta yhteistyötä yli rajojen

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikennemerkkipiirustukset

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

Liikennemerkkipiirustukset

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä

MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

Tervakosken koulukeskuksen liikenneselvitys. 1 WSP Finland Oy, Mikko Yli-Kauhaluoma,

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia

Valolla miellyttävään tulevaisuuteen

Lauttaliikenteen palvelutaso

Tiesuunnitelmassa esitetyt maantiet ja niihin liittyvät järjestelyt esitetään hyväksyttäväksi seuraavasti:

Kalajoen kaupunki Kalajoen keskustan osayleiskaava. konseptiluonnos LUONNOS

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

Sujuvat matkaketjut Itä-Suomessa Kuntien henkilöliikenteen pääpysäkit -hanke. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät

Ajankohtaista tienpidosta

Tieverkon ylläpidon perusviestejä tukevaa materiaalia

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Kunnossapidon laatu. Tielaitos. Tienvarsikalusteiden kuntoluokitus 1'. Kunnossapidon ohjaus. Tuotannon palvelukeskus

ALKUSANAT. Helsingissä joulukuussa Tielaitoksen keskushallinto Tiestötiedot

Viitoituksen rakenteen selkeyttäminen yhteysvälillä Vaasa - Jyväskylä Sisäisiä julkaisuja 38/2006

Tielaitoksen hankenumeroluettelo Tielaitos 1991

SANI LAADUKKAAT SANITEETTITILAT YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN. Tapahtumat Remontit Kesäjuhlat Putkisaneeraukset Rakennustyömaat. remeo.

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Siltojen kosketussuojarakenteet. Kosketussuojien kunnossapito-ohje

Hämeenlinnan 10-tien kaupunkijakso

HCT-kuljetukset. Pirjo Venäläinen Metsätehon iltapäiväseminaari

Transkriptio:

itkii1 1 er. I'Ä.1 111 L1 1

Tienvarsipalvelujen kehittäminen 1990-luvulla Tielaitos Tiehallitus Helsinki 1991

2. painos TIEL 1003988 Valtion painatuske5 Pasilan VALTIMO Helsinki 1991 Julkaisua myy Tiehallitus, painotu Tielaitos Tiehallitus Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puh. vaihde (90)

Tielaitos MUU OHJAUS 13.6. 1991 Tp- 138 34 0/9 1 VASTAANOTTAJA Tiehattituksen yksiköt T 1 epi 1 ri t Säädösperusta Korvaa/muuttaa Kohderyhmat TIE LAITOS Voimassa 1.8.1991 - TOISTAISEKSI Asiasanat TIENVARSIPALVELUT, LEVÄHDYSALUEET, LEVÄHDYSALUEIDEN KEHITTÄMINEN, TIENVARSI - PALVELUJEN VIITOITUS T IENVARSIPALVELUJEN KEHITTAMI NEN 1990-LUVULLA TienvarsipatveLut ovat tärkeitä tieltätiikkuiille. PaLvelut ovat tarpeellisia etenkin pitkämatkaisetle raskaalte LiikenteelLe, jonka sosiaatititoina tienvarsipatvelut toimivat. Pääosan tienvarsipalveluista muodostavat huoltoasema- ja muut kaupalliset palvelut. Tietaitoksen palvelut täydentävät näitä palveluja. Politiikassa on esitetty suuntaviivat tienvarsipalvetujen kehittämiselle 1990- luvulla. Pääjohtaja Loi kkanen Johtajan po:ssa Apulaisjohtaja Tuotanto-osasto Raimo Tapio /7 0. Cd Cd II SAT 1 ETOJA Anne Leppänen puh. 90-154 3081 JAKELU Tiehatlitus, painotuotevarasto Opastinsitta 12 A tai PL 33 00521 HELSINKI puh. 90-1541 1 Cd 0 '0 1

ALKUSANAT Tienvarsipalvelujen kehittämispolitiikka määrittelee tielaitoksen toiminnan suuntaviivat 1990-luvulla. Politiikkaa tukevia tavoitteita piirien tulisi sisällyttää omiin tavoitteisiinsa. Tienvarsipalvelujen kehittämispolitiikan on valmistellut piirien nimeämä työryhmä, johon ovat kuuluneet: rkm. Pertti Rajala Uudenmaan tiepiiristä, rkm. Esa Kallio Turun tiepiiristä, ins. Kari Rantanen Hämeen tiepiiristä, Dl Timo Mäkikyrö Keski-Suomen tiepiiristä 12.12.1990 asti, Dl Jouko Ketola Vaasan tiepiiristä, Dl Aini Sarkkinen/DI Salo lisakka Oulun tiepiiristä, tarkastaja Anita Lempinen tiehallituksesta sekä puheenjohtajana Dl Anne Leppänen tiehallituksesta. Työryhmän sihteerinä on toiminut Y-suunnittelun Vaasan toimistosta Dl Klas Hytönen ja Dl Martti Sorkamo. Politiikan luonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella piireissä ja eri yhteistyötahoilta. Lausunnot ovat olleet kauttaaltaan myönteisiä. Tällaista linjanvetoa kaivataan myös laitoksen ulkopuolella. Tielaitoksen johtoryhmä on hyväksynyt politiikan kokouksessaan 10.6.1991.

Tienvarsipalvelujen kehittäminen 1990-luvulla TIENVARSIPALVELUJEN KEHITTÄMINEN JA TAVOITTEET 1990-LUVULLA 1 Tielaitoksen omien levähdysalueiden määrää vähennetään ja jäljelle jäävien tasoa nostetaan. Alueiden määriä voidaan vähentää joko poistamalla alue kokonaan, jos se sijaitsee esim. liikenneturvallisuuden kannalta huonossa kohdassa, tai muuttamalla se pysäköimisalueeksi, jos se ei täytä levähdysalueen peruspalvelutasoa, eikä sen kehittämiseen haluta satsata varoja. 2 Yhteistyötä yrittäjien kanssa kehitetään. Palveluja luodaan yhteistyössä yrittäjien kanssa siten, että mandollisten jo olemassa olevien kaupallisten palvelujen yhteyteen perustetaan levähdysalueita. Tielaitos järjestää WC- tai muita tarpeellisia palveluja vain, jos niitä ei muutoin ole tai järjesty riittävästi. Tielaitos voi tarvittaessa osallistua hankkeeseen, esimerkiksi järjestämällä viitoituksen ja huolehtimalla liikennejärjestelyistä. Tavoitteena on luoda tienkäyttäjille hyviä palveluja kohtuullisin kustannuksin. 3 Levähdysalueiden tasovaatimuksia nostetaan ja viitoitusta parannetaan tienkäyttäjiä paremmin palveleviksi. Tienkäyttäjien kannalta on oleellista tietää, minkälaista palvelua on tarjolla levähdysalueilla, siksi ei ole yhdentekevää, käytetäänkö pysäköimis- vai levähdysaluetunnuksia. Tavoitteena on, että levähdysaluetunnuksin varustetulta alueelta aina löytyy siisti, lämmitetty ja valaistu WC, jossa on myös käsienpesumandollisuus. Lisäksi alue tulee valaista ja järjestää jätehuolto kunnolla. Muut mandolliset lisäpalvelut viitoitetaan niitä koskevin tunnuksin kuten kahvio, huoltoasema, motelli jne. Tarkemmat erittelyt eritasoisten levähdysalueiden palveluvarustuksista on esitetty liitteessä 1.

Tienvarsipalvelujen kehittäminen 1990-luvulla 7 Tiellä liikkujien tavanomaisimpia syitä pysähdykseen ovat polttoaineen täydennys, tarve käydä WC:ssä, saada pientä välipalaa tai ruokaa sekä informaation tarve. Useat huoltoasemat tarjoavat korkealuokkaisia palveluja 24 tuntia vuorokaudessa. Tienkäyttäjien kannalta tällaisten huoltoasemien hyvä viitoitus on erittäin tärkeää. Yksityisen tai kunnan pitämä alue viitoitetaan levähdysaluetunnuksella samoin kuin tielaitoksenkin levähdysalue edellyttäen, että se selvästi korvaa tielaitoksen alueen ja täyttää muut asetetut vaatimukset. Levähdysalueiden viitoitusta tulisi kehittää siten, että käyttäjät voisivat paremmin valita taukopaikkansa. Tätä tarkoitusta palvelee, kun lähimmän levähdysalueen viitoituksen yhteydessä kerrotaan tarvittaessa myös etäisyys seuraavalle levähdysalueelle ja sen palvelutaso (kuva 1). Kausiluontoisten palvelujen viitoitus on ehdottomasti poistettava tai peitettävä silloin, kun kyseistä palvelua ei ole tarjolla (koskee myös yksityisten tarjoamia palveluja!). LANVOSKI 3km 30 km Kuva 1. Esimerkki levähdysalueiden viitoituksesta, alueen palvelut ja etäisyys on esitetty. jossa seuraavan

Tienvarsipalvelujen kehittäminen 1 990-luvulla E;] 4 Levähdysalueita kehitetään ensisijaisesti pitkämatkaisen liikenteen eniten käyttämällä tieverkolla, joka on esitetty liitteessä 2. Tieverkko muodostuu eurooppateistä ja teistä, joilla on runsaasti tavara-, matkailu- ja muuta pitkämatkaista liikennettä. Pitkämatkaisen liikenteen eniten käyttämälle tieverkolle luodaan vähintään peruslevähdysalueiden tasoa vastaavien palvelujen verkosto noin 30 minuutin ajomatkan välein. Tällöin otetaan huomioon myös yksityisten tarjoamat palvelut. Verkoston luominen merkitsee yhteensä 100 peruspalvelut (WC-palvelut 24 tuntia vuorokaudessa) tarjoavaa aluetta. Vaatimukset täyttäviä alueita oli vuoden 1991 alussa vain 20, mihin lukuun sisältyvät palvelualueet, mutta ei muita huoltoasema- ja kaupallisia palveluja. 5 Muulla tieverkolla levähdysalueita toteutetaan paikallisen tarpeen mukaan. Alueita rakennetaan kiinnostaville paikoille siellä, missä liikennettä on riittävästi. Tällaisia ovat esimerkiksi valtakunnallisesti tärkeiden matkailukohteiden lähellä olevat alueet. Useilla matkailureiteiksi nimetyillä reiteillä liikenne ei ole kovinkaan vilkasta kuin korkeintaan lyhyen matkailukauden ajan, joten sen varaan ei voida rakentaa korkeatasoisia palveluja. Tavarankuljetusliikenteen kannalta on syytä paikallisesti harkita muutaman levähdysalueen sijoittamista niiden poikittaisyhteyksien varsille, jotka eivät sisälly pitkämatkaisen liikenteen yleisesti käyttämään tieverkkoon, mutta jotka ovat merkittäviä tavarankuljetusreittejä. Tällaisia teitä ovat valtatiet 1 3, 1 6, 20, 22 ja 23 sekä kantatiet 77 ja 85.

LEVÄHDYSALUEIDEN TASOTAVOITTEET PERUS TASO TIELAIN MUKAINEN ALUE: pysäköimisalue tai lovähdysalue MERKINTÄ: EI 1) KORKEA TASO TIELAIN MUKAINEN ALUE: levähdysalua MERKINTÄ: EI E] 1) Tutuiset saatavien palvelujen niiaan PALVELUALUE (Mo-väylien levähdysalue) TIELAIN MUKAINEN ALUE: levähdyaalue 1) MERKINTÄ: EI E] EI Ajoneuvojen pysäkäimispaikat Raskaat ajoneuvot erillään henkilöautoista. Tilaa matkailuperävaunuille. Pöytä-penkki ryhmiä Ainakin osa ryhmistä katoksella. Käymälä (24 h) - naisten ja miesten puoli erikseen - liikuntaesteisilla pääsy toiseen - hajuton, siisti jätesäiliö, tai viesäri - vesijohto tai -säiliö, pesuallas - lämmitys ja valaistus - rakenne ja materiaalit kestävät ja heippohoitoiset. Käyniälä on pidettävä jatkuvasti siistinä. Oleskelu- ja virkistysalue Jäteastia Valaistus Perustason toiminxiot Ajoneuvojen pysäköimispaikat Pöytä-penkki ryhmät Käymäl ä Oleskelu- ja virkistysalue Jäteastia Kahvila Kahvila vei toimia keusiluonteisesti kioskin yliteydessä. Ympärivuotinen cioski on ehdoton vähimniäisvaatjmus. Auki vähintään klo 7-22. Puhelin (24 h) - Sähkäpiste Matkailijapalvelut Opeekartta, esitteitä. Palvelupiste mielellään miehitetty kesällä. Perustason toiminnot Ajoneuvojen pysäköimispaikat Pöytä-penkki ryhmät Käymä 1 ä Oleskelu- ja virkistysalue Jäteastia Mandollisuus tyhjentää linja-autojen ja matkailuautojen ja -perävaunujen käymäläitä. Vesi- ja sähkäpiste (24 h) Ravintola Ruoka-annoksia. Ravintolan yhteydessä lastenhoitohuone, suihku (pyykkitupa) ja kuljettajien lepohuone. Ainakin kahvila (24h). Tieinfo Yleinen liikenneinfo. Tiesää ja tietyöt. Puhelin (24 h) Huoltamo Polttoaineen myynti (24 h) Tarvikkeiden myynti. MAHDOLLISIA LISÄPALVELUJA: Matkailijapalvelut Opaskartta ja esitteitä. Puhelin Sähkdpiste Kioski Kuntoiluvälineet Merkintä (24 h) tarkoittaa että palvelua on saatava vuorokauden ympäri. MAHDOLLISIA LISÄPALVELUJA: Huoltamo Lepotila Ammattimaista liikennettä pelveleva lepotila, jossa on pesumandollisuus. Leikkialue MAHDOLLISIA LISÄPALVELIJJA: Matkailij apalvelut Tavanomaisen matkailuneuvonrian lisäksi esimerkiksi aatkatoimistopalveluita. Kioskimyymälä Pikapankki Harrastustoimintoj a Esimerkiksi kuntopolku, melontaa, uintla, kalastusta ym. luonrionolosuhteiden mukaan. Leikkjalue Evästupa Mandollisuus lämmittää ruokaa. Majoituspalvelut Motelli tai mökkimajoitus. rri

LIITE 2 ) / Pitkämatkaisen liikenteen yleisesti käyttämät tiet, joilla levähdysalueita ensisijaisesti kehitetään.