Naturewatch-raportti: Havaintoja ja tuloksia 2007 2008
NATUREWATCH-RAPORTTI: HAVAINTOJA JA TULOKSIA 2007 2008 Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset:
Sisältö Esipuhe: Naturewatch 2007 2008 Uusia tuulia metsätehtävissä 2 Osallistujat 3 Metsässä, Metsän talvi sekä Suolla 4 Kaupunkiluonto 6 Vesistöt ja Itämeri 7 Muuta Naturewatch-toimintaa 2007 2008 8 1
Esipuhe: Naturewatch 2007 2008 Uusia tuulia metsätehtävissä Naturewatchin yhdeksäs toimintavuosi kului pitkälti uudistusten parissa. Vuoden 2007 aikana uusittiin Metsässä-tehtäväkokonaisuus ja syksyllä tulivat käyttöön uudet Suolla ja Kaupunkiluonnossa-kokonaisuudet. Uudet tehtävät otettiin hyvin vastaan. Metsätehtäviä käytettiin ahkerasti ja Kaupunkiluonnossa-kokonaisuudesta etenkin koulun pihan monimuotoisuusmittari herätti runsaasti mielenkiintoa. Suolla-kokonaisuus sen sijaan ei ilmeisesti ole vielä löytänyt paikkaansa verkoston toiminnassa, koska suotutkimusten tuloksia ei ole WWF:lle toistaiseksi palautunut. Toivottavasti tämä muuttuu ensi lukuvuoden aikana! Vuoden 2007 alussa siirryttiin myös lukuvuosittain tapahtuvaan raportointiin. Tätä raporttia laadittaessa Naturewatchin toimintavuosia on kulunut oikeastaan yhdeksän ja puoli raportti sisältää huomioita koko vuodelta 2007 sekä kevätlukukaudelta 2008. Ohjelman kymmenvuotisjuhlia pääsemme juhlimaan vuonna 2009. Tehtäväkokonaisuuksien uudistaminen jatkui kevään 2008 aikana, kun Järven rannalla ja Itämeren rannalla -kokonaisuuksia kirjoitettiin uusiksi ja testattiin. Uudet vesistötehtävät ovat Naturewatch-koulujen käytössä elokuussa 2008. Lisää uusia tehtäviä on luvassa jälleen vuoden päästä. Täällä WWF:n toimistolla on ollut hienoa päästä lukemaan koulujen tutkimustuloksia, luontoraportteja sekä muita kuulumisia. Te verkoston koulut teette todella hyvää työtä! Tähän raporttiin on koottu keskeisiä tuloksia ja havaintoja vuoden 2007 ja kevään 2008 Naturewatch-tutkimuksista. Tuona ajanjaksona tutkimuksia tehtiin yli 2000 oppilaan voimin eri puolilla Suomea. Raportin lopussa kerrotaan tuttuun tapaan myös muusta WWF:n ympäristökasvatustoiminnasta. Lämpimät kiitokset kaikille WWF:n verkostossa mukana olleille oppilaille, opettajille, partiolaisille ja muille yhteistyökumppaneille! Toimitaan jatkossakin yhdessä puhtaan ja monimuotoisen luonnon puolesta. Essi Aarnio-Linnanvuori Ympäristökasvattaja WWF 2
Osallistujat 2007 2008 Naturewatch-tuloksia ja/tai luontoraportteja palauttaneet koulut Suomenlinnan leirikouluissa Naturewatchtutkimuksia tehneet koulut Dragsfjärds centralskola Etelä-Sipoon koulu Halikon Siniset, partiolippukunta Herttoniemenrannan ala-aste Honkakosken koulu Huopalahden seurakunnan päiväleiri Itä-Suomen koulu Juvanpuiston koulu Kimpisen koulu Kuokkalan koulu Kyminkartanon koulu Lapin Samoilijat, partiolippukunta Mukkulan koulu Nummelanharjun koulu Palokan koulu Paraistenseudun koulu Pirkkalan yläaste Pitäjänmäen peruskoulu Sammatin Vapaa Kyläkoulu Sointulan koulu Sorrilan koulu Talman koulu Vahijärven koulu Viirinkankaan koulu Viitaniemen koulu Vuoksenniskan koulu Cygnaeuskoulu Espoon Steinerkoulu Helsingin kristillinen koulu Herttoniemen ala-aste Heteniityn ala-aste Karviaistien koulu Korson koulu Korvatunturin koulu Kuuselan koulu Kvarnbackens skola Lempäälän koulu Läyliäisten koulu Marian koulu Merenkurkun koulu Oitbacka skola Oriveden yhteiskoulu Pihlajiston ala-aste Pirtin koulu Poikkilaakson ala-aste Päiväkehrän koulu Salpakankaan koulu Santahaminan ala-aste Sepon koulu Tesomajärven koulu Vantaankosken koulu 3
Metsässä, Metsän talvi sekä Suolla Lukuvuonna 2007 2008 Naturewatch vietti Metsät ja monimuotoisuus -teemavuotta. Metsätutkimukset olivat odotetusti suosittuja koulujen keskuudessa. Metsätutkimuksia tehtiin Paraisilla, Jyväskylän maalaiskunnassa, Imatralla, Sipoossa, Kotkassa ja Askolassa. Lisäksi metsän talvea tutkittiin Lahdessa, Rovaniemellä ja Imatralla. Yhteensä metsätutkimuksiin osallistui 560 oppilasta. Metsät ja monimuotoisuus teemana läpi lukuvuoden Tutkimuksia tehtiin sekä nuorissa että melko vanhoissa metsissä, etäällä asutuksesta ja taajamien lähimetsissä. Melko vanhoistakin metsistä löytyi yleensä jälkiä ihmisten toiminnasta. Eniten löytyi kantoja ja hakkuujätettä. Oppilaat kiinnittivät huomiota myös puiden samanikäisyyteen. Talvitutkimuksissa löydettiin myös latuja ja jalanjälkiä. Pystyyn kuolleiden puiden ja maapuiden määrä oli tutkituissa metsissä yleensä melko vähäinen. Esimerkiksi Paraistenseudun koulun oppilaat eivät löytäneet nuoresta männiköstä maapuita lainkaan. Sen sijaan sipoolaisen Talman koulun oppilaat osuivat varsin monimuotoiseen metsään, josta löytyi runsaasti pökkelöitä ja maapuita. Melua miltei joka paikassa Merkittävä oppilaiden tekemä havainto oli, että lähes kaikissa metsissä kuului ihmisen aiheuttamaa melua. Tärkein melun aiheuttaja oli liikenne. Hiljaisten alueitten suojeleminen onkin tärkeä, mutta yhteiskunnassa vähälle huomiolle jäänyt kysymys. Runkojäkäliä tutkittiin useimmissa kohteissa, ja oppilaat tekivät näistä päätelmiä metsän ilmanlaadusta. Joissain paikoissa ilman arveltiin olevan epäpuhdasta, koska jäkäliä löytyi niukasti tai ei lainkaan. Toisissa paikoissa ilma vaikutti puhtaalta, koska puista löytyi jopa naavaa. Yleisintä oli, että muita jäkäliä löytyi runsaastikin, mutta ei naavaa. Monenlaisia lajihavaintoja Tutkimustuloksissa ilmoitettiin hieman aiempia vuosia vähemmän kasvilajeja. Yleisimpiä havaittuja kasveja olivat kerrossammal, seinäsammal, mustikka ja puolukka. Ilahduttavaa oli se, että lähes kaikki luokat tunnistivat useita sammal- ja jäkälälajeja. Talman koulun oppilaat tunnistivat tänä vuonna eniten kasvilajeja retkensä aikana peräti 45 lajia! Linnuista yleisimmin havaittiin tiaisia ja käpytikkoja. Lintuhavaintojen joukossa oli myös useita pajulintuja, laulu- ja mustarastaita, hippiäisiä sekä variksia. Mukavaa, että pajulintukin maamme yleisimpänä lintuna pääsi tänä vuonna havaintolistalle. Yksi tämän vuoden hauskoista havainnoista oli Honkakosken koulun oppilaitten näkemä kurkipari. Suurimpaan metsälintujen lajimäärään ylsivät tällä kertaa Palokan koulun oppilaat 24 lintulajilla. Selkärangattomia lajeja kaikki eivät löytäneet lainkaan, koska retkellä oltiin kylmällä säällä. Vahijärven koulun 3-6-luokkalaiset sen sijaan onnistuivat löytämään peräti 10 eri lajiryhmään kuuluvia selkärangattomia. Yleisiä löytöjä olivat hyppyhäntäiset, siirat, lierot, juoksujalkaiset, muurahaiset, hämähäkit ja metsäluteet. Ötököiden etsiminen ja tunnistaminen oli monesta oppilaasta retken hauskin osio. Karhu ja muut nisäkäshavainnot Kimpisen koulun metsäretkeläisiä onnisti: Puun rungosta löydettiin karhun raapimisjälkiä. Kuva raavitusta rungosta ikuistettiin kameralla ja se pääsi mukaan oppilaitten kirjoittamaan luontoraporttiin. Palokan koulun oppilaat onnistuivat tänäkin vuonna löytämään liito-oravan papanoita. Odotamme lisää liitooravahavaintoja tulevina vuosina. Liito-orava lasketaan vaarantuneeksi lajiksi, ja sen kanta on viime vuosina pienentynyt. Muuten nisäkkäistä tehtiin havaintoja lähinnä papanoiden ja syömisjälkien perusteella. Etenkin oravan syömät kävyt olivat tavallisia löytöjä. Pari luokkaa löysi myyrän pesäkoloja. Koska osa tutkimuksista tehtiin taajamametsissä, on luonnollista, että joukossa oli koirista kertovia havaintoja 4
Roskia vaihtelevasti Salaperäinen suo Roskia löytyi eri kohteista vaihtelevasti. Palokan koulun oppilaat keräsivät metsästä pois peräti viisi pussillista roskaa. Itä-Suomen koulu taas koki iloisen yllätyksen, kun uusi tutkimusmetsä osoittautui vähäroskaiseksi. Roskaamisen vähentämiseksi kaivattiin ennen muuta kierrätystä ja enemmän roskiksia. Oppilaat keksivät myös monenlaisia iskulauseita: Hei, hei, hei Kukaan roskaa ei! (Palokan koulun science-ryhmä) Roskien keruu on toisista välittämistä. Mitä vähemmän roskia, sitä enemmän hupia! (Pitäjänmäen peruskoulu) Naturewatch Suolla-tehtävät auttavat ymmärtämään suon ja sen eliöiden vuorovaikutusta sekä arvostamaan suota osana suomalaista kulttuuria. Tehtäväpaketti koostuu suoretken tehtävistä sekä aiheeseen johdattelevasta tehtävästä koulussa. Suolla-tehtävät olivat nyt käytössä ensimmäistä vuotta ja moni koulu ilmoitti ottavansa ne käyttöön. WWF ei kuitenkaan vielä saanut palautettuja tuloksia suotutkimuksista. Suo on monelle koululaiselle melko vieras ympäristö. Suon tutkiminen on antoisaa jo tuntemattomuutensa vuoksi. WWF kannustaakin Naturewatch-verkoston kouluja tekemään suotutkimuksia tulevina lukuvuosina! Maapallo suuttuu, jos roskat KORISTA puuttuu! (Kyminkartanon koulu) Lintulajit: Harakka Hippiäinen Hömötiainen Kirjosieppo Kurki Käpytikka Laulurastas Metso Mustarastas Naakka Pajulintu Peippo Punarinta Puukiipijä Sepelkyyhky Sinitiainen Talitiainen Valkoposkihanhi Varis Varpunen Västäräkki Putkilokasvit: Juolukka Kanerva Kuusi Käenkaali Leinikki Leskenlehti Metsälauha Ahomansikka Mustikka Mänty Puolukka Sananjalka Siankärsämö Variksenmarja Voikukka Sammalet ja jäkälät: Hirvenjäkälä Karhunsammal Kerrossammal Kynsisammal Lehväsammal Poronjäkälä Seinäsammal Torvijäkälä Selkärangattomat: Etana Hyppyhäntäinen Hyttynen Hämähäkki Juoksujalkainen Kaksoisjalkainen Kastemato Leppäkerttu Lude Lukki Muurahainen Punkki Siira Lisäksi: tunnistamattomia kovakuoriaisia Nisäkkäitä tai niiden jälkiä: Hirvi tai metsäkauris (syömisjälkiä) Karhu (raapimisjälkiä puussa) Kettu Koira (jätöksiä, karvaa) Liito-orava (papanoita) Metsäjänis (papanoita) Metsämyyrä (koloja) Orava (syötyjä käpyjä) 5
Kaupunkiluonto Pien Puu Kaupunkiluonto on nykypäivänä useimmille lapsille ja nuorille lähiluontoa. Naturewatch Kaupunkiluonnossa -tehtäväkokonaisuus tuli käyttöön syksyllä 2007. Tutkimuksia tehtiin Valkeakoskella, Sipoossa ja Vihdissä 197 oppilaan voimin. Koulujen pihat eivät ole monimuotoisia Kaupunkiluonnossa tutkimuksia tehneet koulut käyttivät ahkerasti tehtäväpaketista löytyvää pihan monimuotoisuusmittaria. Tutkitut koulujen pihat jäivät kahteen alimpaan monimuotoisuusluokkaan. Oppilaiden kotipihoilta löytyi enemmän vaihtelua, ja joukossa oli jopa erittäin monimuotoisia kerrostalopihoja. Oppilaat tekivät hyviä ehdotuksia koulun pihan monimuotoisuuden lisäämiseksi. Pihalle haluttiin vähemmän asfalttia ja autoja, sekä enemmän puita ja muuta kasvillisuutta. Edes osa lehtikasoista toivottiin jätettävän pihaan. Leikkitelineitä, linnunpönttöjä ja ruokintapaikkoja kaivattiin enemmän. Roskaaminen haluttiin kuriin roskiksia lisäämällä. Pieni puu heiluu tuulessa. Sileät lehdet sileät oksat. Siinä meidän pien puu. Mustekala puu Oli kerran puu. Joka oli karhea. Elokuun päivä oli pilvinen. Meinasi alkaa sataan. Maa oli märkä. Puun nimi oli mustekala. Puu oli kuiva. (Sointulan koulun oppilaiden runoja) Mukavat puistoretket Etelä-Sipoon ja Sointulan koulut tutkivat myös puistoalueita. Oppilaiden mielestä mukavaa puistoissa olivat kiipeilypuut ja puiden runsas määrä, sekä se, että niissä voi leikkiä ja pelata. Avaruutta ja monipuolisuutta kehuttiin. Yhdessä puistossa kiinnosti ulkoilmanäyttämö. Ikävää puistoissa oli ankeus, kuivuus, roskat, lasinsirut, pullot ja tölkit. Yleisimmät äänet puistoissa olivat lintujen ääniä, oravan rapinaa, tuulen ääntä, lasten ja muiden ihmisten ääniä, sekä autojen ääniä. Tavallisimmat lintuhavainnot olivat varpusia, talitiaisia ja lokkeja. Puistoretket olivat ilmeisen onnistuneita ja innostivat Sointulan koulun oppilaita runoilemaan: Metsän kesä Karhut, puput, lintu, kettu, näätä, tanssivat puun ympärillä. 6
Vesistöt ja Itämeri Sisävesiä tutkittiin tänä vuonna Imatralla Immalanjärvellä, Joensuussa Pyhäselällä, Jyväskylässä Päijänteellä ja Valkeakoskella Mallasvedellä. Itämeren rannikkoa tutkittiin Halikossa sekä Helsingissä. Suomenlinnan leirikoulujen ohella Helsingissä tutkittiin tällä kertaa myös Herttoniemen sekä Mustasaaren rantoja. Vesistötutkimuksiin osallistui itsenäisesti 372 oppilasta sekä Suomenlinnan leirikoulujen yhteydessä 812 oppilasta. Sekä meren että järvien rannoilta löytyi vaihtelevasti roskaa. Suurin osa kouluista ilmoitti rantojen olleen melko siistejä, mutta Itä-Suomen koulu osui yllättävän roskaiselle rannalle. Löydettyjen esineiden perusteella roskien pääteltiin olevan peräisin Ilosaarirockin osallistujilta. Koulu päätti seurata rannan tilaa tulevinakin vuosina ja ilmoittaa roskaamisesta tarvittaessa kaupungin ympäristövirastoon. Halikon Angelniemestä löytyi auton akku, mitä pidettiin huolestuttavana. Kasvit Levät Kirkasvetisiä järviä tänäkin vuonna Järvien rantoja tutkineiden koulujen havainnot kertoivat yleensä melko hyvinvoivista vesistöistä. Joitakin rehevöitymisen merkkejäkin löytyi. Vesi oli usein kirkasta, mutta myös ruskeita ja keltaisia vesiä löytyi Imatralta ja Valkeakoskelta. Monet suomalaiset järvet ovat luonnostaan ruskeavetisiä, joten veden väristä yksinään ei tarvitse huolestua. Vain kaksi koulua ilmoitti tällä kertaa järven näkösyvyyden, mutta nämä olivatkin melko suuria arvoja: 1,5 metriä Mallasvedellä ja 2,5 metriä Päijänteellä. Järvivesi oli useimmiten hapanta, tyypillinen ph-arvo oli 6. Jyväskylästä Päijänteen Pohjanlahdesta mitattiin ph 8. Vuoksenniskan koulu otti rantaretkellä mukaansa plankton- ja vesinäytteitä ja jatkoi tutkimuksia koululla mikroskooppien avulla. Tutkimusvälineiden käyttö oli hauskaa ja hyödyllistä ja oppilaat innostuivat ottamaan näytteitä myös omista kotirannoista. Jos biologian tunnit ovat tällaisia, niin näillähän voisi olla koko päivän. totesi eräs Vuoksenniskan koulun oppilas tutkiessaan planktonnäytteitä. Huonosti voiva Itämeri Itämeren rannikolla tehdyt Naturewatch-tutkimukset avasivat silmiä meren huonolle tilalle. Havaittiin, että vaikka meri ensi silmäyksellä saattaa näyttää kauniilta ja hyvinvoivalta, tarkemmin tutkimalla ongelmat alkavat näkyä: vesi on sameaa, roskia on paljon ja rakkolevää niukasti tai ei lainkaan. Veden selkärangattomia tutkittiin innolla etenkin Helsingin rannoilla, ja niitä löytyikin melko paljon. Järvikaisla Järvikorte Järviruoko Koivu Nurminata Paju Pihlaja Rentukka Sarat Siimapalpakko Tervaleppä Ulpukka Vaahtera Valkoapila Voikukka Linnut Harmaalokki Kalalokki Kalatiira Kyhmyjoutsen Naakka Naurulokki Peippo Räkättirastas Selkälokki Silkkiuikku Sinisorsa Talitiainen Telkkä Tervapääsky Varis Varpunen Västäräkki Ahdinparta Rakkolevä Suolilevä Selkärangattomat Ampiainen Hopeaseppä Hyttynen Juotikas Kiekkokotilo Kilkki Leppäkerttu Leväkatka Liejusimpukka Malluainen Merisukasjalkainen Muurahainen Päivänkorennon toukka Sudenkorento Vesimittari Vesipunkki sekä hyönteistoukkia kotiloita simpukoita kovakuoriaisia 7
Muuta Naturewatch-toimintaa 2007 2008 Luontoreportterit osaksi ohjelmaa Naturewatch laajensi syksyllä toimintaansa äidinkielen ja mediataitojen opetuksen alueelle aloittamalla luontoreportteritoiminnan. Luontoreportterit ottavat valokuvia, haastattelevat tutkijoita ja kirjoittavat lopuksi projektista artikkelin. Oppilaiden viestintätaidot karttuvat, kun he pohtivat, mikä oli keskeisintä retkellä ja mitä siitä kannattaisi kertoa muille. WWF julkaisee mielellään kaikki oppilaiden tekemät luontoraportit verkkosivuillaan. Viime lukuvuoden antia olivat esimerkiksi hauskat sattumukset luontoretkillä, haastattelututkimus ilmastonmuutoksesta sekä komeat valokuvat, kuten kuva karhun raapimisjäljistä puunrungossa. Opettajille järjestettiin sademetsäaiheinen koulutus- ja virkistysiltapäivä Helsingissä. Myös aiheeseen liittyviä kouluvierailuja tehtiin jonkin verran ja kuukausittain ilmestyvät uudet sankariteot saivat liikkeelle runsaasti osallistujia. Kuukauden sankariteko -kampanja jatkuu vielä syksyn 2008. Kansainvälisiä hankkeita WWF:n Suomi-Malawi -kouluyhteistyö jatkui osana ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston tukemaa hanketta. Mukana oli kolme koulua Suomesta ja kaksi Malawista. Vuonna 2007 yhteistyön teemana oli vesiekosysteemi. Keväällä 2008 aloitettiin työ Metsät ja maaperä -aiheen parissa. Suomalaiskoulujen oppilaat valmistivat opetusmateriaaleja, kuvatauluja ja tehtävälomakkeita vesiekosysteemin tutkimiseen. Malawilaiskoululaiset puolestaan harjoittelivat vesiaiheisia näytelmiä, runoja ja lauluja. Kilpailuja ja koulukiertueita WWF ja Ilta-Sanomat järjestivät koulujen sanomalehtiviikolla 2007 lööppikilpailun, jossa etsittiin kekseliäitä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kovatasoisen kilpailun ykkössijan nappasivat Mikkelin Lyseon seitsemäsluokkalaiset lööppitekstillä Suomen kiekkomaine vaarassa! Norpat valtaavat jäähallit! WWF on mukana myös kansainvälisessä Education for Change -ympäristökasvatushankkeessa, joka tuottaa kouluille uusia menetelmiä kestävän kehityksen kasvatukseen. Projektissa kokeiltiin opettajien opintopiiritoimintaa ja laadittiin materiaalia opetuksen tueksi. Alkuvuodesta 2008 WWF järjesti Saimaan alueen koululaisille Pelastetaan saimaannorppa julistekilpailun. Myös sen voittajat löytyivät Mikkelistä, Olkkolan ja Mikkelin Lyseon kouluista. Julistekilpailun osallistujatöistä koottiin näyttely, joka on ollut esillä useilla Saimaan alueen paikkakunnilla. WWF järjesti myös koulukiertueita eri aiheista. Jyväskylässä kierrettiin kertomassa yläkoululaisille metsien suojelusta ja sademetsistä. Joensuun alakouluissa vieraili energiansäästöviikolla Saima-norppa, joka kertoi oppilaille ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Sademetsän sankareita WWF:n sademetsäkampanja Kuukauden sankariteko jalkautui myös koulumaailmaan kevätlukukauden 2008 aikana. Verkoston kouluille postitettiin Sademetsä kotonasi kuluta harkiten -opas, joka sai innostuneen vastaanoton. 8
Koulujen päivätyökeräys Stipendit Imatralle ja Rovaniemelle Useat koulut ovat osallistuneet WWF:n toimintaan päivätyökeräyksellä. Lukuvuoden 2007 2008 päivätyökeräyksen tuotto käytettiin Borneon sademetsien suojeluun. Päivätyökeräyksen WWF:n ja Borneon sademetsien hyväksi tekivät Ekenäs Gymnasium, Espoonlahden lukio, Godby Högstadieskola, Gymnasiet Lärkan, Hakkarin koulu, Harjun koulu, Helsingin yhteislyseon peruskoulu ja lukio, Herttoniemen yhteiskoulun yläaste ja lukio, Hämeenkylän koulu, Iitin lukio, Ikaalisten yhteiskoulu, Juhanalan koulu, Jyväskylän Rudolf Steiner -koulu, Kaarilan lukio, Kaitaan koulu, Kalevankankaan koulu, Karkkilan lukio, Kauhajoen yhteiskoulu, Kettukallion koulu, Kimpisen lukio, Kinnulan keskuskoulu, Kinnulan lukio, Kiukaisten yhteiskoulu ja lukio, Koivusaaren koulu, Lahden Rudolf Steiner -koulu, Laukaan lukio, Linnainmaan koulu, Linnanjoen koulu, Malmin yläaste, Meilahden yläaste, Merenkurkun koulu, Minna Canthin lukio, Moision koulu, Munksnäs högstadieskola, Mäntynummen koulu, Nivalan lukio, Nurmeksen lukio, Oulunkylän yhteiskoulu, Oxhamns skola, Pietarsaaren lukio, Pikkolan koulu, Pirkkalan yläaste, Pohjanlinnan koulu, Puistolan peruskoulu, Ruoveden yhteiskoulu, Sibbo gymnasium, Sompion koulu, Sökövikens skola, Tampereen lyseon lukio, Tegengrenskolan, Tervakosken yhteiskoulu, Ulkosaariston peruskoulu, Viitasaaren keskuskoulu ja Vöyrinkaupungin koulu. Viirinkankaan koulu Rovaniemeltä ja Vuoksenniskan koulu Imatralta saivat lukuvuoden 2007 2008 Naturewatchstipendit. Stipendit myönnetään erityisen ansiokkaasta ympäristökasvatustoiminnasta. Viirinkankaan koulu palkittiin korkeatasoisesta, oppiainerajat ylittävästä ympäristökasvatustyöstä. Viirinkankaan koulu on aktiivisesti mukana kansainvälisessä yhteistyössä, jossa yhdistyvät luonnontieteiden, vieraiden kielten sekä kuvaamataidon opiskelu. Retkeily ja lähiluonnon tutkiminen ovat tärkeitä osia koulun toimintakulttuurissa. Vuoksenniskan koulu palkittiin pitkäjänteisestä ja laajaalaisesta työstä erityisesti Naturewatch-ohjelman parissa. Koulu on ollut mukana ohjelmassa jo vuodesta 2000. Vuoksenniskan koululla osataan johdattaa oppilaat tutkivan oppimisen pariin, mistä olivat osoituksena hienot luontoraportit. Vuoksenniskan koulu on saanut Naturewatch-stipendin jo kerran aiemmin, vuonna 2002. 9