YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry



Samankaltaiset tiedostot
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Vammaisyleissopimus ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Artikloista arkitodellisuuteen

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja

Katsaus itsemääräämisoikeuteen ja YK:n sopimukseen opetuksen näkökulmasta

Asiakkaan asema ja oikeudet

Ajankohtaiskatsaus Imatran vammaisneuvostolle. Leena Luukka

IHMISOIKEUSPERUSTAINEN

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet

VAMPO ja YK:n vammaisten oikeuksia koskeva sopimus. Eveliina Pöyhönen

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0279(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

VATES-päivät 2014: Dialogin paikka!

Vammaisfoorumin ja Uudenmaan TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Yhdenvertaisuusnäkökulmia maakuntahallintoon

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Lainsäädännössä tapahtuu Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN

Objektista osallisuuteen Vammaisten henkilöiden keskeneräistä yhdenvertaisuutta

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

LIIKKUMISVAPAUS JA ESTEETTÖMYYS STANDARDI

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin Invalidiliitto

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä

YHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU

YK:n vammaissopimus (CRPD) ja sen valinnainen pöytäkirja

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti ( )

Vammaiskortin mahdollisuudet

Asumisen palveluiden laatu ja valvonta

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki

Vammaiset naiset ja YK:n yleissopimukset

Saavutettavuus esittävissä taiteissa

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

YKSITYISYYDEN SUOJA LABORATORIOSSA JA SISÄÄNKÄYNNIN ESTEETTÖMYYS

Lapsen itsemäärämisoikeus sukupuoleen Pyöreä pöytä

/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY SUUNTAVIIVOJA TULEVAISUUTEEN SEMINAARI SUUNTIA JA VIITTOJA - ERITYISPALVELUT SOTESSA MARKKU NIEMELÄ

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Yhyres me päriätähän. - Kurikan vammaispoliittinen ohjelma

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

U 10/2016 VP. Esteettömyysdirektiivi. TyV Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä , Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Joka tapauksessa voimme sanoa, että kyse on huomattavasta osasta maapallon väestöä.

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Itsemääräämisoikeus ja yksityisyydensuoja

Ajankohtaista lainsäädännössä. Tanja Salisma, lakimies, KVTL ry Helsinki

IHMISOIKEUDET YKSILÖLLISEN ASUMISEN LÄHTÖKOHTANA KUOPIO Katri Hänninen Yksi naapureista hanke

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Voimaa seksuaalisuudesta

Dnro 306/5/14. Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Esittelijäneuvos Tapio Räty

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Esteettömyyssäädöksellä kohti syrjimättömyyttä

VIEREMÄN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Kiviniitty, puh

Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 2017 Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto. UEF // University of Eastern Finland

Uudistuva vammaislainsäädäntö

KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA

A7-0032/87

Ajankohtaista alalta. Aarne Rajalahti. Tienviittoja tulevaisuuteen,

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE v04-00)

Oikeuskäytännöstä uuteen lainsäädäntöön

Transkriptio:

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön ja niiden 320.000 vammaisen jäsenen muodostama yhteistyöelin

Vammaisyleissopimus YK:n yleiskokous hyväksyi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen sekä lisäpöytäkirjan tekstit 13. 12.2006 Sopimus on ensimmäinen 2000-luvulla tehty kattava ihmisoikeussopimus Sopimus avattiin allekirjoituksille 30.3.2007. Tällä hetkellä 125 jäsenvaltiota on allekirjoittanut ja 17 ratifioinut sen. 20 jäsenvaltion ratifiointi tarvitaan ennen sopimuksen astumista voimaan tapahtunee 2008.

YK:n vammaisyleissopimuksen merkitys? tämä on sopimus, jota ei olisi pitänyt tarvita, koska vammaisilla henkilöillä on samat oikeudet kuin kenellä muulla tahansa. Ad Hoc kokouksen puheenjohtaja suurlähettiläs Don MacKay

Todellisuus on jotain muuta Vammaiset henkilöt niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin Euroopassa ja maailmassa kohtaavat jatkuvasti syrjintää ja epätasaarvoista kohtelua elämän kaikilla alueilla. Yleisissä palveluissa, vammaispalveluissa, terveydenhuollossa, työllisyysasioissa sekä koulutukseen, oppimiseen ja ympäristön saavutettavuuteen liittyvissä asioissa.

Yleissopimuksen lähtökohdat täydentää jo voimassaolevia YK:n ihmisoikeussopimuksia vahvistaa jo olemassa olevien oikeuksien toteutumista vammaisten henkilöiden osalta syrjinnän kielto positiivinen erityiskohtelu on hyväksyttävää tasa-arvon saavuttamiseksi

Ihmisoikeusasiakirja sosiaalinen kehitys on vahvasti mukana Sopimuksella vahvistetaan, että kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuuluvat kaikille vammaisille henkilöille ja heidän on voitava nauttia niistä. Sopimuksen kautta selkeytetään sitä miten kaikki oikeudet koskevat myös vammaisia henkilöitä ja tunnistetaan alueita, joilla mukautukset ovat tarpeen, jotta vammaiset henkilöt voivat myös tehokkaasti käyttää heille kuuluvia oikeuksia ja vapauksia. Sopimuksessa tunnistetaan niitä alueita, joilla vammaisten henkilöiden oikeuksia on loukattu ja oikeuksien turvaamista on vahvistettava.

1 - TARKOITUS Edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

3 - Yleiset periaatteet Henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden, mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, ja riippumattomuuden kunnioittaminen Yhdenvertaisuus Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten monimuotoisuutta ja ihmiskuntaa

Yleiset periaatteet - jatkoa Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus Esteettömyys ja saavutettavuus Miesten ja naisten välinen tasa-arvo Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja sen kunnioittaminen, että heillä on oikeus säilyttää identiteettinsä

Toteutuksen haasteet - esteettömyys - tukitoimien tarve - kohtuulliset mukautukset tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa - asenteiden muutos

Muutostarpeet Suomessa Tarvitaan lainmuutoksia useisiin sopimuksen tarkoituksen toteutumisen kannalta keskeisiin artikloihin liittyen. Korostettava sopimuksen viidessä ensimmäisessä artiklassa, erityisesti artikloissa 4 - yleiset velvoitteet - sekä 5 tasa-arvo ja yhdenvertaisuus olevia periaatteita ja lähtökohtia. Ne on otettava huomioon, kun tarkastellaan lainmuutostarpeita sekä niitä keinoja, joita on käytettävissä tietoisuuden lisäämiseen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sitä kautta myös asenteiden muuttamiseen myönteisemmiksi vammaisuutta kohtaan.

Muutostarpeet -2 Esteettömyys Fyysinen esteettömyys Viestinnän ja kommunikaation esteettömyys

RIITTÄVÄ APU Vaikeavammaisten henkilöiden osalta oikeus elämään ja myöskin artiklan mukaan edellyttämä mahdollisuus nauttia tästä oikeudesta yhdenvertaisesti ja tehokkaasti muiden ihmisten kanssa edellyttää riittävän ja vamman edellyttämän yksilöllisen tarpeen mukaisen riittävän avun olemassaoloa. Riittävä henkilökohtainen apu on välttämätön perinteisten vapausoikeuksien käyttämiselle, joka on edellytys määriteltäessä yhdenvertaista oikeutta elämään.

Muutostarpeita -3 14 artikla - Henkilön vapaus ja turvallisuus 16 artikla - Vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä 17 artikla Henkilön koskemattomuuden suojelu 18 artikla Liikkumisen ja kansalaisuuden vapaus 19 artikla Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä 20 artikla Henkilökohtainen liikkuminen

Muutostarpeita -4 23 artikla Kodin ja perheen kunnioittaminen Adoptio Perheyhteyden säilyttäminen 24 artikla - Koulutus Peruskoulu Elinikäinen oppiminen

Muutostarpeita -4 25 artikla Terveys Henkivakuutus Kansanterveyslaki tai tuleva laki terveydenhuollosta 26 artikla Kuntoutus Laki Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista

Muutostarpeita -5 27 artikla Työ ja työllistyminen Laki julkisista työvoimapalveluista 29 artikla - Osallistuminen politiikkaan ja julkiseen elämään 30 artikla Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun 31 artikla Tilastot ja tietojen keruu

Täytäntöönpanon kansallinen valvonta - 33 artikla Voimassa oleva lainsäädäntö huolimatta useista syrjinnänkielloista ei turvaa riittävällä tavalla vammaisten ihmisten oikeuksia eikä takaa riittäviä ja toimivia keinoja syrjintä- ja oikeuksien loukkaamistapauksiin puuttumiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan lainsäädännön uudistamista ja yhtenäistämistä sekä valvonnan kehittämistä.

Keinoja valvonnan tehostamiseen Rikoslain täydentäminen Valvontaelin Asiantuntemus Resurssointi Sopimuksessa velvoite osallistaa ja ottaa mukaan vammaiset henkilöt ja heidän järjestönsä valvontaprosessissa täysimääräisesti.

selkokielinen esite saatavilla STM sivuilla YK:n UN Enable sivustolla uusinta tietoa: http://www.un.org/esa/socdev/enable/ conventioninfo.htm Suomessa Vike projekti www.vike.fi Minut tavoittaa: s-posti: pirkko.mahlamaki@nkl.fi puhelin GSM 044-567 9077