Asianro 800/5/51/2006 K irkonkyl ä n L aid u nal u e e n l aaj e nnu s K ort t e l it 247 3-2487 RAKENTAMISOHJEET O h j e e t koske v at u u d israke nt am ist a. Al u e t t a koske v at ase m akaav am ä ä rä ykse t on m e rkit t y kur siivilla. Havainnekuva alueesta N urm ij ä rv en kunta Y m p ä ristö toim ialue A sem akaav oitus j a tekninen suunnittelu
1 Y l e i s t ä R akentam isoh j eet koskev at L aid unalueen laaj ennusalueen asem akaav an kortteleita 2 4 7 3-2 4 8 7. A lue sij aitsee N urm ij ä rv en K irkonky lä ssä, n. 2 km keskustasta koilliseen R aalantien ( m t 13 2 1) j a H ä m eenlinnantien ( m t 13 0 ) v ä lisellä alueella. A lue on av ointa, loiv asti etelä ä n j a kaakkoon v iettä v ä ä p eltolaaksoa. E telä ssä suunnittelualue raj autuu 2 0 0 0 -luv un v aih teessa toteutuneeseen L aid unalueen asuinalueeseen. A lueen p oh j oisp uolella on m etsä inen selä nne, j ossa on 19 4 0 - j a 19 5 0 -luv uilla rakennettuj a asuin- j a talousrakennuksia. R akentam isoh j eet tä y d entä v ä t asem akaav aa ( liitteenä ) j a ov at oh j eena rakennusv alv onnalle sekä alueen suunnittelij oille j a rakentaj ille. O h j eet antav at lä h tö koh d an alueen rakennusten j a p ih oj en suunnittelulle. O h j eid en av ulla asuinalueesta p y ritä ä n m uod ostam aan y h tenä inen, v iih - ty isä j a om aleim ainen kokonaisuus. O h j eet ov at sitov ia kunnan luov uttam ien tonttien osalta j a liitetä ä n tontinluov utuseh toih in noud atettav aksi. 2 Ra k e nnu s t e n s i j o i t t a m i ne n t o nt i l l e K t t e l 2 4 7 4 R R j O j A h j p v p O h j e e l l e r a s a l a t a r a e h a r j a u u v ä h ä t ä s u u r e m m a s t a p a m a s t a p y y d e t t ä v ä a v t a j a l a u s u A v ä h ä 4 m p ä ä h ä j p v v ä h ä 2 m p ä ä h ä T v ä h ä 2 m p ä ä h ä A j v ä y d v ä h ä 5 m, m p M h m ä 8 m 4 m h m ä h p ä ä y K j v y ä p v A s u a s t e p ä ä j u l u j e v ä l e t ä y y s t u l e e l a v ä h ä ä 1 5 m. or i akennukset tulee sij oittaa asem akaav assa osoitetun rakennusalan sisä lle. akennuksen sij ainti tontilla on esitetty oh eellisena. salla tonteista on nuolella osoitettu rakennusalan raj a, oh on rakennus ainakin osittain on rakennettav a kiinni. sem akaav assa on osoitettu sitov asti rakennuksen arj an suunta, osta oikkeam inen aatii erity isiä erusteluj a. is n ke nnu n i ke nnu ks n ns nna n is oikke on ka oit - n nt o. suinrakennukset tulee sij oittaa intä n etrin n raj asta a uistoa asten intä n etrin n raj asta. alousrakennukset tulee sij oittaa intä n etrin n tontin raj asta. utotallin tai -katoksen a katualueen lisen etä isy en on oltav a intä n ikä - li autosuoj asta eruutetaan suoraan kad ulle. ikä li rakennukset sij oitetaan lä em ksi kuin toisistaan tai rakennettaessa lä em s tontin raj aa, tulee rakenteissa ottaa uom ioon alom rä kset. uistit a erkkerit oiv at littä rakennusalan raj an katua tai uistoa asten. inr ke nnu n kis iv n ine n is ol int n 1
m a K or t t e l it 2 4 7 8 j a 2 4 8 0 3 Ra k e nnu s t e n s u u nni t t e l u Julkisivut R akennusten j ulkisiv uj en suunnittelussa tulee p y rkiä y ksinkertaiseen j a selkeä ä n lop p utulokseen. A s u inr a ke nnu s t e n j u l kis iv u j e n t u l e e ol l a p ä ä os in p e it t om a a l a t t u a p u u t a. L autav erh oilun tulee olla v aakasuuntaista. R akennuksissa tulee olla y ksi h allitsev a v ä ri, nurkkalautoj en tulee olla seinä v ä rin sä v y isiä. V uorilautoj en j a m uid en y ksity iskoh tien tulee olla y ksinkertaisia j a koristeettom ia sekä sä v y ltä ä n j ulkisiv un p ä ä v ä riin sop iv ia. A O -kor t t e l ia l u e il l a y l i 1 5 m p it u is e t j u l kis i- v u t j a A P -kor t t e l ia l u e il l a y l i 2 0 m e t r in p it u is e t j u l kis iv u t t u l e e p or r a s t a a. J u l kis iv u j e n v ä r is ä v y j e n t u l e e ol l a m u r r e t t u j a / m a a nl ä h e is iä kortteleissa 2 4 7 3-2 4 8 0 j a kortteleissa 2 4 8 1-2 4 8 7 v a a l e it a. K or t t e l ia l u e e l l e on l a a d it t a v a y h t e nä ine n r a ke nnu s t e n v ä r is u u nnit e l m ( korttelit 2 4 7 3 j a 2 4 7 4 ). V ierekkä isten tonttien rakennusten tulee olla erisä v y isiä v aih telun aikaansaam iseksi. T um m at sä v y t ( esim. U ulan 4 2 0 0 ) sop iv at p arh aiten m etsä n v iereisille tonteille, v aaleat alueen keskelle. S euraav assa on esitetty eri osa-alueille sop iv ia U ulan v ä risä v y j ä. V astaav ia m uid en v ä riv alm istaj ien v ä rej ä saa kä y ttä ä. H uom! S euraav at v ä risä v y t saattav at p oiketa erkittä v ä sti alkup erä isestä, j oten v ä risä v y t tulee tarkistaa alkup erä isestä v ä rikartasta. - K o r tte lit 2 4 7 3-2 4 8 0 ( O h j astie, H ev osenkenkä, R av ip elto, R av ikaari) 8 5 15 5 4 0 9 4 2 0 0 4 0 15 2 0 12 2 0 0 9 - K o r tte lit 2 4 8 1-2 4 8 7 ( L aukkap elto, L aukkakaari) 5 4 0 6 5 0 16 2 0 12 2 0 0 9 2 0 0 6 2
R ake n n uste n m ittasuh te e t j a kato t A s u inr a ke nnu s t e n ka t t om u od on t u l e e ol l a h a r j a ka t t o. R a ke nnu ks is s a t u l e e ol l a a v or ä y s t ä ä t. A O -korttelialueilla I -kerroksisten rakennusten kattokaltev uus on 1 : 2 j a I u2 / 3 -kerroksisten 1 : 1, 5. A P -1-korttelialueilla kattokaltev uus on 1 : 3. A utokatoksien j a talousrakennusten katot v oiv at olla asuinrakennuksen kattoa loiv em p ia. K a t e m a t e r ia a l in t u l e e ol l a t u m m a nh a r m a a kone s a u m a t t u p e l t ika t e t a i ka t t ot iil i ( y lem p i kuv a) kortteleissa 2 4 7 3-2 4 8 0. K a t e m a t e r ia a l in t u l e e ol l a s a v it iil e np u na ine n ka t t ot iil i kortteleissa 2 4 8 4-2 4 8 7 ( alem p i kuv a). E nintä ä n 2 m lev eä n kattoly h d y n saa sij oittaa p ih anp uoleiselle lap p eelle. K attoly h d y n lap e tulee olla kattolap p een suuntainen. K attoly h d y n tulee olla m uod oltaan selkeä n y ksinkertainen, siv ulta j a p ä ä ltä kattop ellillä p ä ä lly stetty. K aton rä y stä slinj an tulee j atkua y h tenä isenä kattoly h d y n koh d alla. A suinrakennuksen kad unp uoleisen j ulkisiv un ( j ulkisiv un j a m aanp innan leikkauskoh d asta v esikaton j a j ulkisiv un leikkauskoh taan m itattuna) tulee olla korkeud eltaan 3, 8-4, 2 m I -kerroksisissa j a 4, 5-5, 5 m I u2 / 3 -kerroksissa rakennuksissa. A suinrakennuksen sokkelin j a lattiatason tulee olla 0, 4-0, 7 m korkeud ella m aantasosta. T alousrakennusten h arj akorkeus saa olla enintä ä n 4, 5 m. A utotallin enim m ä islev ey s on 7 m. 4 Ra k e nnu s t e n p e r u s t a m i ne n A lueelle on laad ittu rakennettav uusselv ity s ( P oh j atekniikka O y 2 3. 3. 2 0 0 7 ), j onka y leisp iirteisy y - d en j oh d osta tulee p oh j atutkim ukset laatia rakennuskoh taisesti ennen rakentam ista. A suinalue sij aitsee kokonaisuud essaan tiiv iin sav en alueella. P aineellisen p oh j av ed en takia suositeltav a p erustam istap a on reunav ah v istettu p oh j alaatta enintä ä n kaksikerroksisille p uurakenteisille ( runko j a j ulkisiv u) asuinrakennuksille. R iv italorakentam isessa asuntoloh koj en v ä liin tulee teh d ä liikuntasaum a. S av en v araan p erustettav issa rakennuksissa on v araud uttav a v ä h ä isiin, m ah d ollisesti ep ä tasaisiin p ainum iin reunav ah v istetusta p oh j alaatasta h uolim atta. 3
5 P i h o j e n s u u nni t t e l u K t t e l l u e e l l e l a a d t a v a y h t e p a s u u e l m a ( A P 2 4 7 3 j 2 4 7 4 ). T p p R a a m a t t l e t l e t u l e e t u t t a a p u a j a p e a a. O y p p ä ä v ä m p K ä y j v p ä P y s ä j a l e a v a r a t u t a l u e e t t u l e e r a j a t a t u t u ( A P 2 4 7 3 j 2 4 7 4 ). P y s ä a t e t t ä v ä t a a s f a l t a v a ( A P 2 4 7 3 j 2 4 7 4 ). K u l v ä y l ä t j a p y s ä a t r a j a t t a v a r e u e l l ä t u t u s a l u e t a ( A P 2 4 7 3 j 2 4 7 4 ). A u t a e v ä h m ä m ä ä r ä t a t s e u r a a v a t : A O l u e e t : 2 a p / a s u A P l u e e t : e ä ä 2 a s u e t t a l 2 a p / a s u r a l 1, 8 a p / a s u O l e s l u j a l e l u e e t t u l e e s t a a r a s t e m u t a m a a m e l u t v e e s e e t a s u a t a s e e t t ä l e e s t ä a e u t u v a m e l u t a s e y l ä p ä ( 7 2 ) a r v L 5 5 d B ( A ) e ö ( 2 2 7 ) a r v L 4 5 d B ( A ) ( A P 2 4 7 3 j 2 4 7 4 ). M ä ä y A P L p j p j m L p m J ä h h j v, m ä v J ä v ä p K j p ö ä h p R ( P j O y 2 3. 3. 2 0 0 7 ) m ä p m y m v ä ä p P p y m ä ä m p j p p v ä or ia on it nä ine n ih nnit -1-korttelit a ontit tulee raj ata ensas- tai erennaistutuksilla. ke nt om il ont inos il is it ns it leskelup aikka kannattaa sij oittaa siten, että se on ty illisim n oleskeluaikaan riittä n aurinkoinen utta ei kuitenkaan liian aah teinen. ulkuv lä t kannattaa laatoittaa tai kiv etä a kallistaa siten, että sad ev ed et aluv at oisp in rakennuksista. kö int iin ikkip ika ks i is ks in -1-korttelit a kö int ip ika on kiv i oit - 1-korttelit a ku - kö int ip ika on na kiv is is -1-korttelit a op ikkoj n im is ov -a nt o, -a nint n - nt ois ot nt o, iv it ot nt o. ke - ikkia ij oit ke nnu n od os n ka n i oj it n, iike nt ih o i it iv is in kl o -2 oa Aeq ikä is in kl o -0 oa Aeq -1-korttelit a eluntorj untam rä s koskee -1-korttelialueen aid unkaaren uoleisia rakennuksia, oid en arv ekkeet a terassit tulee lasittaa, uut aid unkaaren uoleiset ulko-oleskelutilat tulee suoj ata eluaid alla. teastia kannattaa sij oittaa siten, että se on elp osti ty ennettä issä esim erkiksi tontin aj o- neuv oliitty n tai talousrakennuksen iereen. teastiaa ei kannata sij oittaa kuitenkaan liian nä ky lle aikalle. uiv aus- a ly ty stelineet kannattaa sij oittaa siten, että ne eiv t ole av aittav issa kad un uolelta. akennettav uusselv ity ksen oh atekniikka ukaan alue kestä noin uolen etrin tä tö t ilm an erkittä ainum ista. ih a-alueilla kannattaa rkiä sä ily ttä n aan- innan ny ky inen taso, otta ih an ainum iselta lty ttä isiin. 6 P o h j a v e d e n s u o j e l u A suinalueen koillisosa sij aitsee v ed enh ankinnan kannalta tä rkeä llä I luokan p oh j av esialueella, j olla tulee ottaa h uom ioon asem akaav assa annetut p oh j av ed en suoj elua koskev at m ä ä rä y kset. A lueella ei suositella ö lj y lä m m ity stä. M ah d olliset p olttoainesä iliö t on sij oitettav a rakennuksen sisä tiloih in tiiv iiseen katettuun suoj a-altaaseen, j onka tilav uud en tulee olla suurem p i kuin v arastoitav an nesteen suurin m ä ä rä. A j ov ä y lä t j a p y sä kö intip aikat tulee p ä ä lly stä ä siten, että v alum av ed et v oid aan j oh taa sad ev esiv iem ä rissä alueen ulkop uolelle. J ä tev esiä ei saa im ey ttä ä m aap erä ä n. I stutusalueilta, katoilta j a m uilta p uh tailta p ih a-alueilta kerty v ä t h ulev ed et tulee m ah - d ollisuuksien m ukaan im ey ttä ä. 4