KYSYMYSLOMAKE ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTA-AREENAN ESISELVITYKSESTÄ 1. Lausunnon antava kunta: Imatran kaupunki Vastaajien nimet: Topiantti Äikäs, kaupunkikehitysjohtaja, Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualue; Aki Keskinen, toimitusjohtaja, KEHY Oy 2. Kuinka tärkeänä hankkeena näette maakunta-areenan toteuttamisen? Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Melko hyödyttömänä Täysin hyödyttömänä Ei kantaa Perustelut: Etelä-Karjalassa monet urheilun ja liikunnan olosuhdeasiat ovat hyvällä mallilla. Maakunnan kaupungit ovat panostaneet päämäärätietoisesti urheilun olosuhteiden rakentamiseen vuosien ajan. Lappeenrantaan on muodostunut omanlaisensa liikuntaprofiili ja Imatralla on puolestaan panostettu Ukonniemen alueen liikuntakeskukseen viimeisen kymmenen vuoden ajan tarmokkaasti. Tästä huolimatta maakunnasta puuttuu montaa liikunta- ja urheilulajia palveleva pääareena harjoittelun ja kilpailujen toteuttamiseksi. Imatralla joitain vuosia sitten toteutettu Aviasport-areena on osoittanut tarpeellisuutensa jalkapallon ja pesäpallon sisäharjoittelutilana ja soveltuvin osin myös yleisurheilun harjoittelupaikkana. Lappeenranta on tehnyt linjapäätöksen uuden liigahallin rakentamisesta jääkiekon ja osin taitoluistelun tarpeisiin. Sellainen tarvitaan ja sen paikka on ehdottomasti Lappeenrannassa joko Kisapuistossa tai muualla sopivaksi katsotussa sijainnissa hyvien (nykyistä parempien) liikenneyhteyksien äärellä. Kyseinen investointi on tarpeen niin LiigaSaipa Oy:n kuin muiden kyseistä hallia tarvitsevien tahojen kannalta. Näyttäisi siltä, että tästä hallikokonaisuudesta muodostuu kilpajääkiekon ja taitoluistelun pääareena maakuntaan. Investointi on merkittävä Lappeenrannan kaupungin kannalta ja voi hyvin arvioida, että Lpr ei näe muita areenahankkeita tarpeelliseksi kuten kaupunki on jo aiemmin omassa kannanotossaan linjannut. Maakunnassa on kuitenkin monia muita lajeja kuin jääkiekko, jotka kipeästi kai-
paavat uudenlaista harjoittelu- ja kilpailuareenaa. Maakunta-areenan tarvetta onkin peilattava näitä tarpeita vasten, ei pelkän jääkiekon kannalta. 3. Mikä kolmesta esiselvityksen toimintakonseptista on kuntanne näkökulmasta kannattavin? VE1 70 x 120 m² VE2 80 x 150 m² VE3 jäähalli + monitoimitila kahdessa tasossa Jokin muu vaihtoehto (perustelu alle) Perustelut: Esitetyt konseptit ovat lähteneet siitä, että mukana pääkäyttäjänä on jääkiekko ja LiigaSaipa. Nyt Lappeenrannassa tehty ratkaisu uuden liigahallin rakentamisesta, jonka pääkäyttäjänä on LiigaSaipa, Saipa ry sekä taitoluisteluseurat, vaikuttaa oleellisesti tulevan maakunta-areenan toimintakonseptiin. On tarkoituksenmukaista, että Maakunta-areenaa lähestytään mahdollisimman laajan käyttäjäkunnan näkökulmasta. Esitetty perusratkaisu, jossa lajitilat tehdään kahteen kerrokseen, tulisi olla jatkokehittämisen johtavana ajatuksena. Rakentamispaikka vaikuttaa tähän paljon (siitä jäljempänä lisää). Tilaratkaisun osalta areenan käyttöä ei pidä ajatella vain yleisurheilun tai vain jäälajien näkökulmasta. Yhtenäistä liikuntatilaa pitää voida suunnitella ja toteuttaa niin, että samassa tilassa voivat harjoitella esimerkiksi niin yleisurheilijat kuin salibandyn harrastajat. Samoin Maakunta-areenalla voidaan vastata sellaisiin puutteisiin, joita tällä hetkellä on maakunnan ja Suomenkin liikuntapaikkojen osalta. Esitys on, että Maakunta-areena toteutetaan kahteen tasoon (-1 ja 0 -tasot), joissa voi samanaikaisesti harjoitella monien eri lajiryhmien edustajat. Karkea jako on, että 0-tasolla, maanpinnan alapuolella on tila laajasti yleisurheilun ja muiden vastaavaa kenttä- ja salitilaa tarvitseville lajeille (pl. heittolajit ja seiväshyppy) ja että 1-tasolla, maanpinnan tasossa, on areenatila, jonne voidaan jäädyttää iso tekojäärata jääpallon sekä taito- ja muodostelmaluistelun tarpeisiin. 4. Mille lajeille ja toiminnoille olisi kuntanne seurojen ja muiden toimijoiden kannalta suurin uusien tilojen tarve? Mainitse 3 5 tärkeintä lajia/toimintoa. Maakunta-areenaa ei pidä tarkastella vain yhden kunnan urheilu- ja lajikirjon näkökulmasta. Katse on suunnattava sekä maakunnalliseen että valtakunnalliseen käyttöön ja tarpeeseen.
Etelä-Karjalan Maakunta-areena voisi palvella mainittujen yleisurheilijoiden lisäksi eri palloilulajeja (salibandy, jääpallo, muut) sekä lukuisaa muuta joukkoa lajiryhmiä, joilla on maakunnan tasolla parannettavaa lajiharjoittelupaikkojen osalta. Kahteen eri tasoon rakennettuna tärkeimmät lajit ja lajiryhmät olisivat: I-kerroksen osalta (alakerta, -1 kerros): Yleisurheilun ratalajit ja osa kenttälajeista (hypyt, heitot) keihäs, moukari, kiekko ja seiväshyppy voidaan toteuttaa muualla (ks. kohta 5. sijaintivaihtoehdot ). Yleisurheilun ratalajien määrittelemänä pohditaan 200 tai 250 m tai pidempien 333 m tai peräti 400 m ratavaihtoehtoja. Lyhyempien ratojen osalta on tärkeää, että kaarrekallistukset toteutetaan säädettävinä ja liikkuvina rakenteina. Salibandy, harrastesähly; Voimistelulajit (telinevoimistelu, joukkuevoimistelu, jumpat jne.); Kamppailulajit koko kirjossaan; Muut lajit: esim. pyöräily, miekkailu, agility, crossfit. Käyttö: I-kerroksen lajiharjoittelutilat ovat näiden lajien käytössä ympärivuotisesti. II-kerroksen osalta (maanpinnan taso, 0 kerros): Yleisurheilun rata- ja kenttälajit (ml. tietyin ehdoin heittolajeista kuulantyöntö sekä seiväshyppy); Jääpallo, kokomittainen tekojääkenttä (kentän koko 110 x 68 m; jääplatta 118 x 72 m) 12 metrin alituskorkeudella kyseessä olisi ensimmäinen täysimittainen jääpallon sisähalli maassamme; Taitoluistelu (muodostelmaluistelu, pariluistelu, jäätanssi, taitoluistelun eri harjoittelu- ja kilpailumuodot); jääalueelle pystytettävä kevytkaukalo ja väliverkko, jolloin palloilu- ja luistelulajien suorituspaikat ovat 100% käytössä; Koripallo, lentopallo, sulkapallo, tennis, jousiammunta kaikkiin näihin lajiryhmiin ko. areena mahdollistaa kansainvälisen tason kilpatapahtumat; Muut lajit: jalkapallo, amerikkalainen jalkapallo, golf, boulderointi, ultimate, cheerleading, Käyttö: II-kerroksen hallitila olisi jääareenana heinäkuun puolivälistä maaliskuun puoliväliin, 8 kk; loput 4. hallitilassa voidaan järjestää muiden lajien kilpailuja harjoitustapahtumia sekä muita kulttuuri- ja/tai kokoustapahtumia, jotka vaativat vastaavan sisätilan (puoluekokoukset, kansainväliset kokoukset, messut, kansalliset ja kansainväliset konsertit). Muut tilat Muiden tilojen osalta on syytä todeta, että Maakunta-areenan suunnittelussa on huomioitava se, että eri lajiryhmillä on lähtökohtaisesti erilaisia tarpeita oheisharjoittelu- ja pukuhuonetiloille. On todennäköisesti jatkosuunnittelun asiana ratkaista se, millaisia oheistiloja (kuntosali, lämmittelytila jne.) kokonaisuudessa on huomioitava. Sama asia koskee rakennuksen ja käyttötarkoituksen mukaisia yleisöpalvelutiloja.
Jos lähdetään siitä, että areenassa voidaan toteuttaa vaativia yleisötilaisuuksia urheilun ja kulttuurin aloilla, tilavarauksessa on huomioitava riittävät tekniset varaukset turvallisuuden sekä palvelupisteiden jne. kannalta. Kahvio-, ravintola-, kokous- ja muiden tilojen osalta on mahdollista, että palveluosa on rakennuksesta 2-kerroksinen vastaavista toteutuksista on olemassa lukuisia malleja eri halliratkaisujen osalta. 5. Mikä olisi sijaintivaihtoehdoltaan paras ratkaisu? Voitte ottaa kantaa selvityksen kappaleessa 8 esitettyihin, Lappeenrantaan sijoittuviin sijaintivaihtoehtoihin tai esittää kokonaan uuden, muualle maakuntaan sijoittuvan vaihtoehdon. Lappeenrantaan esitetyistä vaihtoehdoista potentiaalisin vaihtoehto voisi olla Harapaisiin, lähelle Matkakeskusta sijoittuva paikka. Mikäli Maakunta-areena sijoittuisi Lappeenrantaan, tulisi vielä erikseen tutkia mahdollisuus sijoittaa rakennus mahdollisimman lähelle Matkakeskusta (juna- ja linja-autoasemaa). Tällöin kyseeseen tulisi Reijolan kaupunginosa ja erityisesti Tullitien alue. Näin voitaisiin kehittää (lähi-)raideliikennettä maakunnan eri maantieteellisistä osista suoraan Maakunta-areenalle. Imatran kaupunki haluaa nostaa keskusteluun mahdollisuuden siitä, että Maakunta-areenan sijaintia tarkastellaan koko maakunnan, ei vain Lappeenrannan näkökulmasta. Imatralla on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty määrätietoista kehitystyötä Ukonniemen alueen kehittämisessä matkailun ja liikunnan alueeksi. Ukonniemeen, Ukoskaan, rakennettu viime vuosina 2-ratainen jäähalli, tennishalli, jalkapallon, pesäpallon ja yleisurheilun ja muun liikunnan käyttöön soveltuva sisähalli AviasportAreena, pesäpallo- ja ampuhiihtostadion sekä noin viiden kilometrin mittainen FIS-luokituksen omaava hiihtoreitti, jolle vuosittain tehdään eteläisin ensilumenlatu (avattu 20.10.2017). Perinteisesti Ukoskan alueella on olemassa urheilukentät jalkapallolle (luonnon ja tekonurmi), yleisurheilukenttä (uusitaan 2018 19), heittolajien kenttä, jonka yhteyteen rakennetaan erityistä pump-track -rataa. Alueella on voimassa oleva asemakaava niin, että nykyisen jäähallin ja AviasportAreenan väliselle alueelle voidaan edelleen toteuttaa tilaa vievää urheilupaikkarakentamista. Kaava-alue mahdollistaa nykyisellään 17 500 kem2 kokoisen hallirakennuksen, josta osa rakennusalasta on 2-kerroksinen. Mikäli Maakuntaareena päädyttäisiin toteuttamaan Ukoskaan ko. tontille, tulisi asemakaavaa mahdollisesti muuttaa niin, että maanpinnan alapuolinen rakentaminen (ns. -1 - taso) huomioidaan kaavamääräyksessä. Samassa yhteydessä tulisi tarkastaa rakennusoikeuden kem2-määrää. Kaava-alueen käyttötarkoitus ei muutu, mutta mittasuhteiltaan kaavamuutos olisi merkittävä ja päätösvalta kuuluu kaupunginvaltuustolle. Imatran kaupungin kaavoitustiimissä on valmius nopeaan kaavamuutokseen. Kaavamuutoksen yhteydessä Maakunta-areenan käytön vaatimat
LPA-alueet voidaan osoittaa ns. Taimitarhan alueelta, Urheilukadun kaakkoispuoliselta alueelta. Ukoskan alueen rakennettavuus on hyvä. Alueella on jo aiemmin toteutettu vaativiva rakennushankkeita ja kokemukset osoittavat, että Ukoskan maasto soveltuu hyvin vastaavalle rakentamiselle. Alueella on aiemmin toiminut taimitarha ja sen toiminnan päätyttyä Ukoskassa on selvitty laajasti taimitoiminnan jättämiä jälkiä maaperään. Juuri (10/2017) valmistuneiden selvitysten (KASELY/Ramboll) perusteella aiemman toiminnan takia esteitä rakentamiselle ei ole. Ukoskan alue on hyvin saavutettavissa: kuutostieltä matkaa alueelle on noin 1,6 km ja liikenneväylät ovat vasta rakennettu. Ukoskassa kesällä järjestetty pesäpallon itä länsi-ottelu osoitti, että alue toimii hyvin laajoja ihmismassoja kokoavana tapahtumapaikkana. Matka Imatran keskusliikenneasemalta Ukoskaan on noin 2,5 km, joka on hieman vähemmän kuin matka Lappeenrannan matkakeskuksesta Kisapuistoon. (Matka kuutostieltä Kisapuistoon on 3,2 km.) Ukoskassa on valmiina huomattava määrä majoituskapasiteettia. Alueella on kolme hotellia (Spa Imatran Kylpylä, Rento ja Saimaa Life) sekä merkittävä määrä loma-asuntoja eri muodoissaan. Todettakoon, että Lappeenrannan Rauhassa sijaitseva Holiday Club Saimaan matkailukompleksi on 3 kilometrin päässä Ukoskasta. Imatran kaupungilla on kaavoitettuna noin 16 500 kem2 majoitustilaa Ukoskan lähialueella, kävelymatkan päässä Maakunta-areenalle sopivasta tontista. Maakunta-areenan tehokas käyttö ja lisäarvo syntyvät nimenomaan sen sijainnista majoituspaikkojen läheisyydessä. Näin mittavalla investoinnilla tulee aikaansaada myös työpaikkavaikutuksia. Sijainti Ukonniemessä keskellä suurta matkailukeskittymää mahdollistaisi areenan myynnin ja markkinoinnin Etelä-Karjalaa laajemmalle alueelle ja siten toisi konkreettista elinvoimaa maakuntaan. Ukonniemen sijaintipaikan etuna on: Alueen muodostuminen jo nyt maakunnan ja eteläisen Suomen merkittäväksi liikunnan, huippu-urheilun, matkailun ja majoituskohteiden alueeksi. Lappeenrannassa tällaista kokonaisuutta ei ole tarjolla. Sijainti aivan majoituspaikkojen läheisyydessä mahdollistaa laajan käyttäjäkunnan myös Etelä-Karjalan ulkopuolelta. Hyvät liikenneyhteydet kuutostieltä sekä Keskusliikenneasemalta. Edullinen rakennusmaasto: Salpausselän lakialueen moreenikerros mahdollistaa nopean ja edullisen rakentamisen myös maanalaiseen kerrokseen. Imatran kaupungin osaaminen haastavien kaava- ja rakennuskohteiden toteutuksessa aikataulussaan ja budjetissa. 6. Millaisena näette kuntanne mahdollisuudet ja mahdollisen rahoitustason ( /as) osallistua maakunta-areenan investoinnin ja ylläpidon rahoitukseen, jos hanketta vietäisiin eteenpäin public-private-mallilla, jossa rahoi-
tuksesta vastaisivat yhdessä yksityiset investoijat, kunnat ja maakunta sekä käyttäjät? Imatran kaupunki näkee, että Maakunta-areenan rahoitusta tulisi tarkastella kokonaan uudella tavalla ja näkökulmasta. Esitämme, että Maakunta-areenan toteuttamiseksi perustetaan Etelä-Karjala Maakunta-Areena Oy:n ( Areenayhtiö ). Samassa yhteydessä on tutkittava, voiko maakunta olla ainakin välillisesti mukana areenayhtiössä (siis 2020 perustettava maakuntahallinto, ei nykyinen yhdistysmuotoinen liitto), mikä rooli yksityisillä kiinteistösijoittajilla voisi olla ja kuinka kunnat ja kaupungit voisivat olla mukana areenayhtiössä. Lisäksi mukana voi mahdollisesti olla urheilun lajiliittoja ja tai alueen seuroja. Lisäksi maakuntahallintoa ja mukana olevia yritystahoja kehotetaan hakemaan hankkeelle, joka suomalaisessa mittakaavassa on hyvin merkityksellinen ja poikkeava, eurooppalaisia investointimekanismeja, mm. EIB:n investointilainaa ja - tukea. Lisäksi esitämme pohdittavaksi vaihtoehdon, jossa hanke toteutettaisiin elinkaarihankkeena tai yksityisenä vuokrahankkeena, jollaisia on muualla Suomessa toteutettu. Vuokramalli poikkeaa elinkaarimallista vuokramallissa yksityinen investori investoi areenan ja maakuntahallinto sekä kaupungit ja kunnat toimisivat hallin vuokraajina koulu- ym. julkisen palvelun käytön osalta. Yksityinen omistaja vastaisi hallin myynnistä muilta osin. Vuokrausmallissa investointikustannuksia em. ryhmittymälle ei tulisi ja käyttövuokrat jäisivät alhaisemmalle tasolle, koska ne maksettaisiin vain toteutuneesta julkisesta käytöstä. Areenan ylläpitokustannuksissa ei voida (toteutusmallista riippumatta) nojautua vanhaan kunta maksaa ajatteluun. Areenan toimiessa omana yhtiönään tai vuokrausperiaatteella sen intressi on myydä olosuhteita paikallisille seuroille ja ennen kaikkea yhdessä matkailualan ja urheilun toimijoiden kanssa myydä urheilumatkailun tuotteita, joilla saadaan nostettua hallin käyttöastetta normaalin seurakäytön lisäksi. Kuntien roolina voi olla tukea paikallista seuratoimintaa tai areenan koululais- ja vanhuskäyttöä niiltä osin kuin ne katsovat sen järkeväksi. Areenan käytön rahoitusta pelkästään Etelä-Karjalan kuntien ja seuratoimijoiden rahoituksella emme pidä realistisena areenan taloudellinen toimivuus edellyttää sen laaja-alaista käyttöä myös matkailijoiden näkökulmasta. Mikä voisi olla realistinen kunnan rahoitusosuus ( /as) Imatra esittää rahoitukselle eri perustetta, kuin /as. Areenahanke on nähtävä koko maakuntaa yhdistävänä tekijänä ei siten, että kuntien, ja siten maakunta-areenan käyttäjien, välille rakennetaan jäykkiä (ja ajan
suhteen muuttuvia) asukasmääräsuhteiden mukaisia rajoja tai ehtoja Maakuntaareenan omistuksesta tai käyttöperusteista. Tämä ei motivoi millään tavalla pienempiä maakunnan kuntia tulemaan hankkeeseen mukaan. Koska kunnat tulevat kuitenkin olemaan Maakunta-areenan osaomistajia tai vuokraajia, niin kuntien eri harrastajaryhmien käyttöön kunnat voivat ostaa Areenayhtiöltä käyttöaikoja ja palveluja (tapahtumille, kokouksille jne.) tai tukea omien seurojensa toimintaa jotta ne voivat hallia käyttää. Kussakin kunnassa on Maakunta-areenalle pääkäyttäjäksi määriteltäviä lajiryhmiä, joiden intressejä areena ensisijassa palvelee. 7. Kannatatteko jatkosuunnittelun käynnistämistä? Kyllä Ei Ei kantaa Perustelut: On tarkoituksenmukaista, että suunnittelun, toteutusmallien sekä rahoitusjärjestelyjen kannalta hanketta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Lappeenrannassa tehty periaateratkaisu uuden jääkiekkohallin toteuttamisesta antaa hyvät perusteet tutkia muitakin vaihtoehtoja kuin Maakunta-areenan toteuttamista Lappeenrantaan. Ukonniemen urheilu- ja matkailukeskittymä olisi luonteva sijainti areenalle. Imatran kanta on, että vaikka Lappeenranta on ikään kuin lukinnut oman kantansa asiassa, niin Etelä-Karjalan Maakunta-areenan toteuttaminen on nähtävä tuota linjausta laajempana ja tärkeämpänä asiana koko maakunnan kannalta. Varsinkin rahoitusperustan näkökulmasta areenan jatkosuunnittelu rahoitus- ja käyttömallin harkinta ovat perusteltuja. 8. Jos vastasitte edelliseen kyllä, missä roolissa näette kuntanne olevan jatkosuunnittelussa? Kun sijoituspaikaksi tarkastellaan Ukonniemeä, niin on luontevaa, että Imatran kaupungin edustajia (viranhaltijajohtoa, kaupunginyhtiöiden johtoa sekä poliittista johtoa) olisi hankkeen johtoryhmässä. Aivan lähiaikoja Imatra tulee toteuttamaan vaativia rakennushankkeita, joiden johtamisesta kaupunkikonsernissa on jo nyt kokemusta. Lisäksi tulisi harkita, kuinka alueellista rakennusteollisuuden osaamista (esim. 3Dtulostettavien elementtien, valmiiden pinnoitettujen seinä- ja kattoelementtien
ja vaikkapa massiivipuurakenteiden käyttöä voitaisiin pilotoida ja tuotekehittää. 9. Muuta kommentoitavaa maakunta-areenasta Etelä-Karjalan tarvitsee Maakunta-areenan ja Maakunta-areena toisi uutta vetovoimaa myös alueen matkailuun. Se voidaan toteuttaa edellä kuvattujen periaatteiden mukaisesti ennakkoluulottomana, uudenlaisena ja kokonaan uusia lajiryhmiä ja toteutustapoja hyödyntävänä kokonaisuutena. Liikunnan, huippu-urheilun sekä kulttuurin näkökulmien lisäksi Maakuntaareenan ympärille on mahdollisuus kehittää monipuolista tutkimus- ja koulutustoimintaa. Maakunnalle tärkeiden oppilaitosten kuten LUT-konserniin kuuluvien yliopiston ja Saimaan AMK:n sekä toisen asteen koulutusalojen Maakunta-areena tarjoaa uusia mahdollisuuksia tuotekehittämiseen niin konkreettisen rakentamisen, energiatalouden ja -tuotannon sekä esimerkiksi matkailualan sektorilla. Hankkeen taakse tulee koota maakunnan kunnista (miksei myös muista julkisista organisaatioista?), insitutionaalisista rahoittajista, yritysmaailmasta sekä eurooppalaisten rahoitusmekanismien kautta laajapohjainen konsortio areenayhtiö jonka draiverina toimii monipuolisesti liikunnan, huippu-urheilun matkailun ja kulttuurin olosuhteita parantava tavoite. PALAUTATTEHAN LOMAKKEEN TÄYTETTYNÄ VIIMEISTÄÄN 31.10.2017 osoitteeseen KIITOS VASTAUKSESTANNE!