Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(10) Nro A 1106 Dnro KAS-2004-Y-195-121 Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2004 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Elimäen kunta PL 4 47201 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee lopetetun Korian kaatopaikan toiminnan muuttamista siten, että kaatopaikan viimeistelyssä tiivistysrakennemateriaalina käytetään bitumikiinteytettyjä pilaantuneita maita ja kuivatuskerroksen materiaalina voidaan käyttää tarvittaessa mm. rengasrouhetta. Kaatopaikka sijaitsee Elimäen kunnassa osoitteessa Metsäkulmantie. Alueen kiinteistörekisteritunnus on RN:o 10:71. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentti. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12d. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 10.5.2004. Hakemusta on täydennetty 5.7.2004 saapuneella kuivatuskerrosta koskevalla selvityksellä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 15.12.1998 antanut kaatopaikalle ympäristöluvan toiminnan jatkamisesta. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on 8.1.2003 antanut ympäristöluvan kaatopaikan sulkemistoimenpiteiden määräajan jatkamisesta (muutettu lupamääräystä 13). Ekokem-Palvelu Oy ja Elimäen kunta ovat 31.3.2004 sopineet pilaantuneiden maaaineksien hyödyntämisestä Korian kaatopaikan tiivisterakenteissa. Kaatopaikka-alueelle on vuonna 1990 vahvistettu seutukaava, jossa se on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Ympäröivälle alueelle ei seutukaavassa ole osoitettu maankäyttöä. Ympäröivät alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. Voimassa oleva, muutettava lupamääräys (lupa 8.1.2003) 13. Kaatopaikan viimeistely ja maisemointi tulee tehdä hakemuksessa esitetyn mukaisesti huomioiden kuitenkin täyttötoiminnan loppumisajankohdan aiheuttamat mahdolliset muutokset rakennesuunnitelmiin. Viimeistely ja maisemointi tulee saattaa loppuun POSTIOSOITE PUHELIN INTERNET SIVUTOIMIPAIKKA: PL 1023, 45101 KOUVOLA Vaihde (05) 75 441 kirjaamo.kas@ymparisto.fi OSOITE Laserkatu 6, 53850 LAPPEENRANTA Kauppamiehenkatu 4 FAKSI etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PUHELIN Toimisto (05) 624 3294 (05) 371 0893 http://www.ymparisto.fi/kas/ FAKSI (05) 624 3298

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 9.7.2004 2 viimeistään 31.12.2007 mennessä. Kaatopaikan käytöstä poistamisesta tulee tehdä loppuselvitys Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään 6 kuukauden kuluttua kaatopaikan viimeistelyn päättymisestä. Lupamääräyksessä 13 mainitussa hakemuksessa on esitetty pintakerrosrakenne ylhäältä alaspäin seuraavasti: 1. Kasvukerros 300 mm (Tv, Hm) 2. Suojakerros 500 mm (Si, Hk, Sr, SiMr, HkMr, SrMr) 3. Kuivatuskerros 300 mm, pinnan kaltevuus 1:20 1:5 (Hk) 200 mm, pinnan kaltevuus > 1:5 (Hk) 4. Eristyskerros 500 mm (Sa, Si, SiMr). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muita materiaaleja (esim. bentoniitti, muovi ja tuhkaseokset), jolla päästään em. luonnonmateriaaleja vastaavaan tiiveyteen. 5. Suodatinkangas (kl II), mikäli jätetäytössä on odotettavissa epätasaisia painumia. 6. Esipeitetty ja muotoiltu täytön yläosa 200 mm 7. Jätetäyttö. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n 17.6.2002 laatiman sulkemissuunnitelman mukaan tiivistyskerroksen (edellisessä listassa eristyskerros) paksuus on 500 mm ja sen vedenläpäisevyys k 1,0*10-8 m/s. Tiivistyskerroksen materiaalivaihtoehdot ovat em. listan mukaiset. Sulkemissuunnitelmassa mainitaan kuivatuskerroksesta, että siihen käytettävän materiaalin on oltava tasarakeista ja hyvin vettä johtavaa, k 1,0*10-3 m/s, hiekkaa tai soraa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Kaatopaikka sijaitsee Elimäen kunnan pohjoisosassa, noin 3 km Korian taajamasta etelään paikallistien Koria Takamaa varrella. Kaatopaikalta on matkaa lähimpään taajamaan 3 km, asumukseen 0,5 km ja tielle 200m. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Ajoittaista melua alueella aiheuttavat kuorma-autot, maansiirtokoneet, seulonta ja käsittelylaitteistot. Toiminnan melutaso vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan melutasoa. KAATOPAIKAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Korian kaatopaikan täyttötoiminta on loppunut 31.12.2001. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 21 ha ja jätetäyttöalueen noin 4 ha. Korian kaatopaikka perustettiin 1967. Kaatopaikkaa on käytetty aluksi pääasiassa Elimäen kunnan Korian taajaman alueella syntyvien yhdyskuntajätteiden loppusijoituspaikkana ja 1.1.1997 alkaen koko Elimäen kunnan (noin 10 000 as.) yhdyskuntajätteiden loppusijoituspaikkana. Kaatopaikalla ei ole ollut ongelma- tai hyötyjätteiden vastaanottoa. Kaatopaikalle on kuitenkin sijoitettu ongelmajätteiksi luokiteltuja erityisjätteitä, jotka ominaisuuksiensa perusteella on voitu sijoittaa jätetäyttöön, tällaisia erityisjätteitä ovat mm. teurasjätteet. Kaatopaikalle on sen sulkemisen jälkeen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen suostumuksella viety välivarastoitavaksi teollisuuden sivutuotteena syntynyttä tuhkaa ja kaatopaikan viimeistelytöissä käytettäväksi lievästi pilaantuneita maita, jotka on poistettu Kouvolan ratapiha-alueelta perusparannusten yhteydessä.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 9.7.2004 3 Pintarakenteiden toteuttaminen Muutokset sulkemissuunnitelman mukaisiin tiivistys- ja kuivatuskerroksiin Tiivistyskerros esitetään rakennettavaksi käyttäen bitumikiinteytettyjä pilaantuneita maamassoja ja soveltuvia teollisuuden sivutuotteita, esim. kuituliete ja -pasta. Kiinteytettävien massojen sideaineena voitaisiin käyttää bitumin lisäksi myös muita materiaaleja, jotka ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat siihen. Kuivatuskerroksen rakentamisesta hakija esittää, että sulkemissuunnitelman mukaisen kiviaineksen voi tarvittaessa korvata rengasrouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Hanke jakautuu usealle vuodelle ja se aloitetaan syksyllä 2004 rakenteessa käytettävien pilaantuneiden massojen välivarastoinnilla ja esikäsittelyllä kaatopaikka-alueella. Kaatopaikka muotoillaan lievästi pilaantuneilla maamassoilla ja seulaylitteillä siten, että minimikaltevuus on vähintään 5 %. Tiivistys- ja kuivatuskerrosta lukuun ottamatta noudatetaan kaatopaikan sulkemissuunnitelmaa. Tiivisterakenteet ja peittokerrokset tehdään vuosien 2005 2007 aikana ja viimeistelyrakenteet ja työt vuoden 2007 loppuun mennessä. Tiivistyskerroksessa käytettävien massojen vastaanotto Rakenteessa käytettäviä pilaantuneita maamassoja otetaan välivarastoon ja käsiteltäväksi ainoastaan ennakkotilauksen perusteella. Massojen toimittajan on ennen pilaantuneiden maamassojen toimittamista selvitettävä, että ne eivät sisällä sellaisia haitallisia aineita, jotka eivät sovellu käsittelyyn. Tarvittaessa maamassojen laatu varmistetaan kemiallisten analyysien avulla. Pölyämisen minimoimiseksi pilaantuneet maamassat kuljetetaan aina peitettyinä. Vastaanotettavista pilaantuneista maamassoista on oltava valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Tulevat ja lähtevät kuormat punnitaan alueelle tuotavalla siirrettävällä autovaa'alla. Kuormat puretaan alueen välivarastokentälle, aumataan ja peitetään muovikalvolla. Alueelle otetaan massoja vastaan pääasiassa eteläisen Suomen alueelta. Tiivistyskerroksessa käytettävien massojen käsittelyt Massojen esikäsittelyt Massat esikäsitellään seulomalla ja homogenisoimalla. Seulomalla poistetaan maamassasta ylisuuret kivet ja muut kappaleet. Massoista seulomalla tai muuten lajittelemalla erotetut kivet ja muut kappaleet hyödynnetään kaatopaikkarakenteissa tai toimitetaan muualle hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi. Käsittelyteknisistä syistä maamassoja voidaan yhdistää muihin samantyyppisiin maamassoihin. Maamassoihin voidaan esikäsittelyn ja välivarastoinnin yhteydessä lisätä apuaineita, jotka pienentävät haitallisten aineiden liukoisuutta. Seulaylitteen määrä on noin 10-20 % käytettävän massan kokonaismäärästä eli yhteensä noin 2 000-4 000 tonnia. Massojen esikäsittely ja seulonta toteutetaan pääosin alueella olevalla asfaltoidulla kentällä, josta maat siirretään varastoaumoihin. Bitumikiinteytys Pilaantuneet maat stabiloidaan käyttämällä vaahtobitumia. Vaahtobitumi on veden, ilman ja bitumin seos. Noin 150-asteiseen kuumaan bitumiin lisätään pieni määrä kylmää vettä. Tällöin bitumin tilavuus kasvaa voimakkaasti jopa 20-kertaiseksi ja muodostaa vaahdon. Erittäin suuren ominaispinta-alan ja pienen viskositeetin omaava bitumivaahto sekoitetaan tämän jälkeen pilaantuneeseen maahan sekoitusyksikössä. Siinä bitumivaahto ympä-

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 9.7.2004 4 röi pilaantuneen maan tehokkaasti ja muodostaa "liiman", joka sitoo maahiukkaset tehokkaasti toisiinsa. Lisätyn veden haihduttua vaahto häviää ja jäljelle jää bitumi-maa-seos, joka on tiivistettävissä tavanomaisella tiivistyslaitteistolla. Maamassassa olevat haitta-aineet sitoutuvat rakenteeseen. Välivarastointi Pilaantuneita maamassoja otetaan vastaan kaatopaikka-alueelle rakennettaville erillisille kentille. Aumojen pohjille asennetaan 1 mm paksu HDPE-muovikalvo, joka peitetään suojahiekalla. Pilaantuneet maamassat peitetään 0,2 mm paksulla muovilla, joka painotetaan murskeella. Käsittelemättömän massan varastointiaika on enintään 18 kuukautta. Tiivistyskerros Tiivistyskerros tehdään ennakkokokeiden laadunvalvontatulosten perusteella hyväksytyistä materiaaleista, hyväksytyillä työ- ja laadunvalvontamenetelmillä tiivistymisestä riippuen kahtena, kolmena tai neljänä kerroksena yhteensä 500 mm paksuna. Kerroksen vedenläpäisevyys on korkeintaan 1,0*10-8 m/s. Kokeet tehdään tasaisesti kaikista kerroksista. Urakoitsijalla on kokemusta pilaantuneiden maamassojen bitumikiinteytystekniikan käyttämisestä suljettavan kaatopaikan tiivistekerroksen rakentamisessa. Tiivistysrakenteessa käytettävät massat Rakenteessa käytetään metalleilla ja/tai orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maamassoja, jotka ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat tiivisrakennemateriaaleiksi. Massojen soveltuvuus selvitetään massoille tehtävillä ennakkokokeilla. Rakenteeseen sijoitettavan massan keskimääräiset haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä haitta-aineille asetettuja ongelmajätteen raja-arvoja. Massat eivät sisällä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä yli SAMASE raja-arvojen. Rakenteeseen voidaan käyttää myös siihen soveltuvia teollisuuden sivutuotteita, esim. kuitu- ja pastalietettä. Tiedot käytettävistä teollisuuden sivutuotteista toimitetaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen niiden käyttöä rakenteeseen. Tehtävän rakenteen kokonaispinta-ala on 47 000 m². Tiivistysrakenteeseen käytettävä massamäärä on siten yhteensä noin 50 000 tonnia. Tarkka määrä riippuu toteutettavan tiivisterakenteen pinta-alasta ja vahvuudesta. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Melu Ajoittaista melua alueella aiheuttavat kuorma-autot, maansiirtokoneet, seulonta ja käsittelylaitteistot. Toiminnan melutaso vastaa tavanomaisen maanrakennustyömaan melutasoa. Toiminta ei merkittävästi lisää lähialueen melutasoa. Työkoneiden ja laitteistojen melutasoja (dba) Kone Keskimääräinen melutaso Kuorma-auto 84 Kaivinkone 89 Pyöräkuormaaja 84 Seula 85 Tärinää ei todennäköisesti aiheudu haitallisia määriä. Toiminta-aika on klo 8.00 21.00, normaalisti klo 8.00 16.00.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 9.7.2004 5 Liikenne Liikenne muodostuu alueelle tuotavien massojen kuljetuksista sekä työmatkaliikenteestä. Liikennemäärät ovat samat riippumatta siitä mistä materiaaleista kaatopaikan rakenteet tehdään. Liikenne ei ole jatkuvaa, vaan vaihtelee suuresti. Päivittäin alueelle voidaan tuoda massoja 0-15 kuormaa. Alueelle tulee toiminta-aikana keskimäärin noin 2 ajoneuvoa päivässä. Päästöt ilmaan Päästöt ilmaan muodostuvat lähinnä työkoneiden ja kuorma-autojen pakokaasuista. Hajapäästöjä voi syntyä pilaantuneiden maiden käsittelyn yhteydessä mahdollisissa häiriötai onnettomuustilanteissa. Pölypäästöjä rajoitetaan peittämällä kuormat ja varastoaumat. Tarvittaessa maamassoja kastellaan pölyämisen estämiseksi. Päästöt maaperään ja veteen Pilaantuneita maita varastoidaan ja käsitellään kaatopaikka-alueella. Koska massat kuljetetaan ja välivarastoidaan peitettyinä, on haitta-aineiden kulkeutuminen maa-aineksen, pölyn tai vesien mukana maaperään tai pohjaveteen epätodennäköistä. Toiminta häiriötilanteissa Suunnitelma vahinkotilanteisiin varautumisesta toimitetaan ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta (BAT) Kaatopaikan sulkemistoimenpiteissä hyödynnetään pilaantuneita maamassoja ja muita soveltuvia materiaaleja. Pilaantuneiden maiden ja muiden massojen hyötykäyttö suljettavan kaatopaikan rakenteissa on ympäristön kannalta hyvä ratkaisu, koska näin säästetään luonnonmateriaaleja ja samalla pilaantuneet maat käsitellään haitattomaan muotoon. Ympäristön jälkiseuranta Ympäristön tarkkailu sisällytetään kaatopaikan tarkkailuohjelmaan. Tarkkailuun sisällytetään ne haitalliset yhdisteet, joita rakenteeseen käytetyt massat sisältävät. LAADUNVALVONTA Hakemuksen liitteenä on urakoitsijan (Ekokem-Palvelu Oy) laatima alustava laadunvalvontasuunnitelma, jossa on esitetty urakoitsijan laadunvarmistustoimenpiteet hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Suunnitelmassa on määritelty laadulliset tavoitteet ja toiminta poikkeamatilanteissa sekä loppuraportissa esitettävät tiedot. Poikkeamatilanteessa suoritetaan vaadittu mittaus uudestaan korjaustoimenpiteen jälkeen. Kohteessa suoritetaan lisäksi riippumatonta laadunvalvontaa rakennuttajan ja viranomaisten toimesta. Tiivistekerros Ennakkokokeissa tiivistysrakenteeseen käytettävistä massoista valmistetaan eri typpisillä sideaineilla, eri sideainemäärillä ja lisäaineilla lopullisessa rakenteessa käytettävää massaa vastaavia seoksia. Salaojakerros Salaojakerroksen ( = kuivatuskerros) materiaalista tehdään ennen käyttöä yksi vedenläpäisevyyskoe. Vedenläpäisevyyden on oltava > 1,0*10-3 m/s.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 9.7.2004 6 Loppuraportti Urakoitsija kokoaa rakentamisesta kertyneet materiaali-, tutkimus-, mittaus- ja koetulokset sekä laatii raportin rakennuttajalle ja ympäristöviranomaisille. Mittaustulokset, kerrospaksuudet sekä mittaus- ja näytteenottopisteiden sijainti esitetään havainnollisina karttoina. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 5.7.2004. Täydennyksessä esitetään, että sulkemissuunnitelman mukainen pintarakenteen kuivatuskerros voidaan hyväksytyn mineraaliaineksen sijasta tarvittaessa rakentaa rengasrouheesta tai muusta vastaavasta materiaalista. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Elimäen kunnan ilmoitustauluilla 19.5. - 21.6.2004 sekä ilmoitettu Kouvolan Sanomat -nimisessä lehdessä. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Ympäristöluvasta on neuvoteltu puhelimitse. Elimäen kunnanhallitus on 21.6.2004 antamassaan lausunnossa todennut, ettei Elimäen kunnalla ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. Lupajaosto on käsitellyt asian 16.6.2004. Elimäen kunnan tekninen lautakunta on 14.6.2004 antamassaan lausunnossa todennut, että sillä ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Koska ympäristölupahakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä, eikä lausunnonantajilla ole ollut huomautettavaa hakemuksesta, ei asiassa ole pyydetty vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut Elimäen kunnan ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää hakijalle Korian kaatopaikan pintarakenteen muutosta koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamääräyksien mukaisesti. Lupamääräykset 1. Elimäen kunnan Korian kaatopaikalla saadaan välivarastoida, esikäsitellä ja hyödyntää kiinteyttämällä metalleilla sekä orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita maamassoja.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 9.7.2004 7 2. Vastaanotettavien maamassojen haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää haitta-aineille asetettuja ongelmajätteen raja-arvoja. Haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuus maamassoissa ei saa ylittää raja-arvoja, jotka ovat yleisesti käytössä pilaantuneiden maaainesten arvioimiseksi (ns. SAMASE -raja-arvot). Pilaantuneita aineksia, joille ei raja-arvoja ole lainkaan määritetty, ei saa käsitellä ilman asianmukaisia ja riittäviä selvityksiä ja ilman Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen erillistä hyväksyntää. 3. Kaatopaikan pintarakenteet on tehtävä hakemukseen liitetyn sulkemissuunnitelman mukaisesti ottaen huomioon seuraavat poikkeukset tiivistys- ja kuivatuskerrosrakenteisiin: Kaatopaikan pinnantiivistyskerros voidaan rakentaa bitumikiinteytettynä maakerroksena ja kuivatuskerros voidaan kiviaineksen sijasta tarvittaessa rakentaa käyttäen mm. rengasrouhetta tai muuta vastaavaa materiaalia. Kuivatuskerroksen paksuuden tulee olla 500 mm. Kaatopaikka on muotoiltava niin, että pinnan minimikaltevuus on vähintään 1:20. 4. Tiivisterakenteen vedenläpäisevyyden k-arvon tulee olla pienempi kuin 1,0*10-8 m/s ja kuivatuskerroksen suurempi kuin 1,0*10-3 m/s. 5. Kiinteytettävien massojen soveltuvuus suunniteltuun käyttöön on selvitettävä ainakin alustavasti ennen niiden toimittamista kaatopaikka-alueelle. Vuosittain ennen kyseisen vuoden tiivistyskerroksen rakentamisen aloittamista on vastaanotetuista massoista esitettävä määrä- ja laatutiedot, soveltuvuusselvitykset ennakkokokeineen sekä tiedot massojen syntypaikasta Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Elimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos ilmenee, että tuotuja pilaantuneita massoja ei voida käyttää tiivistyskerroksen tekemiseen, on massat vietävä muualle hyväksyttävään paikkaan, viimeistään puolen vuoden kuluttua siitä, kun niiden sopimattomuus käyttötarkoitukseensa on havaittu. 6. Kaatopaikan maisemointityössä on soveltuvin osin noudatettava hakemukseen liitettyä alustavaa laadunvalvontasuunnitelmaa ja 5.8.2002 hyväksyttyä sulkemissuunnitelmaa. Päivitetty ja muiden rakenneosien kuin tiivistyskerroksen osalta täydennetty laadunvalvontasuunnitelma on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Elimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen rakennustöiden aloittamista. Laadunvalvontaa varten on lisäksi nimitettävä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja. 7. Käsiteltäviä maamassoja voidaan välivarastoida kaatopaikka-alueella hakemuksen mukaisesti. Välivarastoaumat on peitettävä vähintään 0,2 mm:n paksuisella muovikalvolla ja aumojen pohjille on asetettava 1 mm:n paksuinen muovikalvo tai tehtävä tiivis asfaltti. Jos seulonnan ylitettä ei voida heti hyödyntää ja sitä joudutaan varastoimaan käytettäväksi myöhemmin kaatopaikan rakenteisiin, tulee varastointi tehdä soveltuvin osin edellä esitetyn mukaisesti. 8. Maamassojen seulonnassa muodostuva ylite voidaan käyttää kaatopaikan esipeittorakenteissa, mikäli se on laadultaan tähän tarkoitukseen sopivaa. Muussa tapauksessa se on toimitettava paikkaan, jolla on voimassa oleva lupa ottaa vastaan sen laatuista materiaalia. Esipeittoaineksena ei saa käyttää massoja, joiden haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät SAMASE -raja-arvot. Jos ylitteen haitallisten aineiden pitoisuudet homogenisoituna (esim. murskattuna) alittavat SAMASE -ohjearvot, voidaan sitä käyttää myös kaatopaikan muissa rakenteissa. Jos seulonnan ylitettä, ei voida kaatopaikalla lainkaan hyödyntää, sen varastointia voidaan jatkaa enintään 6 kuukautta kulloisenkin kiinteytysjakson päättymisestä. 9. Pölyämisen estämiseksi kaikki pilaantuneet maat on kuljetettava alueelle peitettyinä ja tarvittaessa pölyämistä on torjuttava kastelemalla. 10. Kaatopaikan kaikki pintarakenteet on tehtävä valmiiksi 31.12.2007 mennessä. Vuosittain on kiinteytystöiden alettua käsiteltävä kaikki siihen asti kertynyt välivarastoissa kiinteytystä odottava pilaantunut maa-aines, jonka soveltuvuus kyseiseen käyttöön on

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 9.7.2004 8 ehditty selvittää. Vuosittain kiinteytystyön loputtua ja ennen talven tuloa on pintarakenteet tehtävä valmiiksi tiivistyskerroksen päälle siten, että myös peittomaakerrosta tulee riittävän suojaava kerros muitten rakenneosien päälle. Peittomaakerros ja kasvukerros voidaan muulta osin tarvittaessa tehdä useammassa jaksossa, jos huolehditaan, ettei keskeneräinen pintakerros pääse kulumaan eroosion johdosta. 11. Luvan saajan on seurattava kaatopaikan alueelta tulevan veden määrää ja laatua. Vesinäytteistä on määritettävä bitumikiinteytettyjen massojen sisältämät merkittävimmät haitta-aineet. Kaatopaikkaa koskeva tarkkailuohjelma on päivitettävä ja toimitettava hyväksyttäväksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Elimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen rakenteiden rakentamistöiden aloittamista. 12. Luvan saajan on laadittava rakenteiden toimintaa koskeva seurantasuunnitelma ja toimitettava seurannan tuloksia koskevat selvitykset vuosittain muiden tarkkailuraporttien kanssa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen ja Elimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaatopaikan viimeistelytöiden päätyttyä seurantasuunnitelmaa voidaan saatujen kokemusten mukaan tarkistaa ja raportointia harventaa. 13. Kaatopaikan käytöstä poistamisesta tulee tehdä loppuselvitys ja toimittaa se viimeistään 1.4.2008 mennessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Tehdyistä töistä on vuosittain raportoitava lyhyesti viimeistään kolme kuukautta niiden lopettamisesta. Edellä mainitut raportit ja selvitykset on toimitettava tiedoksi myös Elimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Kaatopaikan viimeistelytöistä on tehtävä rakennustapaselostus, jonka pohjana voidaan pitää ympäristökeskuksen 5.8.2002 hyväksymää kaatopaikan sulkemissuunnitelmaa. Mikäli kaatopaikan kuivatuskerroksessa käytetään esim. rengasrouhetta, tulee rakennustapaselostuksesta käydä myös ilmi, miten sen työnaikainen laadunvarmistus toteutetaan. Uusi rakennustapasuunnitelma tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Elimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen kiinteytystoiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo ympäristönsuojelulain säännösten perusteella, että haettu lupa voidaan myöntää noudattaen tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä ja hakemukseen liitettyjä suunnitelmia. Suunnitelman mukaisesta pilaantuneiden maamassojen kuljetuksista tai välivarastoinnista kaatopaikka-alueella ei ole odotettavissa haitallisia ympäristövaikutuksia. Kun maamassojen esikäsittely ja kiinteytys toteutetaan esitetyn suunnitelman mukaisesti, niin toiminnasta ei ole odotettavissa haitallista melua eikä muitakaan ympäristöhaittoja merkittävässä määrin. Hakijalta ei ole vaadittu ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista vakuutta, koska hakija on kunta ja kuntaa voidaan julkisyhteisönä pitää sellaisenaan vakavaraisena. Hankkeen urakoitsijalla, Ekokem-Palvelu Oy, voidaan katsoa olevan ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentin mukainen riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat suurelta osin jo lupahakemuksessa esitettyihin seikkoihin, joista tärkeimmät on kirjattu myös määräyksinä korostamaan niiden toteuttamisen merkitystä luvan myöntämisen edellytysten kannalta. Lupamääräyksen 2 mukaan alueella saa käsitellä vain tavanomaisia ja tunnettuja, suhteellisen lievästi pilaantuneita maita, joiden esikäsittely ei vaadi erityisiä toimenpiteitä ja joiden varastointi ei ole kovin riskialtista.

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 9.7.2004 9 Päätöksessä (lupamääräys 3) on muutettu alkuperäisessä luvassa ja sulkemissuunnitelmassa kuivatuskerrokselle esitettyjä kerrospaksuuksia. Valtioneuvoston kaatopaikoista antamaan päätökseen 861/1997 perustuen, kaatopaikan pintarakenteet tulisi tehdä liitteen 1 kohdan 3.2 mukaisina. Siten kuivatuskerrospaksuuden on oltava 500 mm. Näin saadaan aiemmassa päätöksessä vaadittua rakennetta parempi ja toimivampi suoja pilaantuneista maista rakennetulle tiivistyskerrokselle. Jo hyväksyttyjä pintakerroksien (kasvukerros 300 mm ja suojakerros 500 mm) paksuuksia voidaan tarvittaessa tarkistaa, kun niiden rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Määräyksillä 5, 8 ja 10 pyritään siihen, että tuotavista massoista tehdään riittävät selvitykset ja voidaan varmistua niiden hyödyntämisestä rakennekerroksissa. Kaatopaikkaalueesta ei saisi muodostua pilaantuneiden maiden yleistä varastoaluetta ja siten tiivistystöiden kannalta tarpeetonta ja suurempaa varastointia kuin, mitä vuosittain voidaan hyödyntää, tulisi toiminnassa välttää. Esipeittoaineksena tulisi pääsääntöisesti käyttää puhtaita mineraalisia maa-aineksia ja seulonnan käyttökelpoisia ylitteitä (lupamääräys 8). Tarkoituksena ei ole, että varta vasten esipeittoa varten paikalle aletaan tuoda lievästi saastuneita maa-aineksia. Voimassaolevan ympäristöluvan mukaan varsinainen jätetäyttö kaatopaikalla on pitänyt lopettaa jo 31.12.2001 lähtien. Seurantaa ja raportointia koskevat määräykset kohdissa 11-14 on annettu valvonnallisista syistä. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Päätöksellä korvattavat lupamääräykset Tämä päätös korvaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen 8.1.2003 antaman Korian kaatopaikan toimintaa koskevan päätöksen Dnro 0496Y0281-121 lupamääräyksen 13, jolla korvattiin alkuperäisen 15.12.1998 annetun kaatopaikkaluvan lupamääräys 13. Tämä päätös korvaa myös muut 15.12.1998 annetun päätöksen määräykset siltä osin, kun ne ovat ristiriidassa tämän päätöksen kanssa. Muilta osin kyseisen päätöksen määräykset ovat voimassa siten, kuin niiden voimaanpanoa on jatkettu uuden ympäristönsuojelulain nojalla 8.1.2003 annetulla jatkoaikapäätöksellä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus määrää, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. (YSL 101 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997)

KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 9.7.2004 10 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön päätöksen (1237/2003) mukaisesti. Päätöksen mukaan maksu laitoksesta, jossa hyödynnetään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa on 3 920. Koska asian käsittelyn työmäärä oli pienempi kuin päätöksen taulukon mukainen maksu, peritään se 35 % taulukon mukaista maksua alempana, joten maksu on tässä tapauksessa 2 548. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Elimäen kunta PL 4 47201 Jäljennös päätöksestä Elimäen kunta Elimäen kunnan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Rajanaapurit Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Elimäen kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä Lupa- ja valvontayksikön päällikön sijainen, yli-insinööri Harri Majander Tarkastaja Tuula Räsänen