16.6. 2005. Savonlinnan Taidelukio O P E T U S S U U N N I T E L M A 2005-2006

1 16.6. 2005 Savonlinnan Taidelukio O P E T U S S U U N N I T E L M A 2005-2006

Opetussuunnitelma sivu 4 Opetussuunnitelman laatiminen 4 Opetussuunnitelman sisältö 4 Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta 4 Lukiokoulutuksen tehtävä 4 Arvoperusta 5 Opetuksen toteuttaminen 5 Oppimiskäsitys 5 Opiskeluympäristö ja menetelmät 6 Toimintakulttuuri 6 Opetusjärjestelyt 7 Yhteistyö toisten koulujen ja muiden sidosryhmien kanssa 8 Opintojen rakenne 8 Savonlinnan Taidelukion tuntijako 9-10 Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 10 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 10 Ohjauksen järjestäminen 10 Opiskelijahuolto 10 Opiskelun erityinen tuki 10 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 11 Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 11 Opetuksen yleiset tavoitteet 11 Aihekokonaisuudet 11-12 Taidelukion omat kurssit aihekokonaisuuksissa 12-13 Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 14 Toinen kotimainen kieli Ruotsi 25 Vieraat kielet 27 Englanti 28 Ranska 34 Saksa 39 Matematiikka 43 Pitkä oppimäärä 43 Lyhyt oppimäärä 50 Biologia 53 Maantiede 56 Fysiikka 59 Kemia 64 Uskonto, ev.lut. 67 Elämänkatsomustieto 72 Filosofia 73 Historia 77 Yhteiskuntaoppi 78 Psykologia 79 ** muutos vrt, valtakunnalliseen = erityistehtävä: Musiikki ** muutos vrt. valtakunnalliseen = erityistehtävä: Kuvataide Liikunta 85 Terveystieto 89 Opintojen ohjaus 92 2

3 5.17. Erityistehtävän mukainen musiikki 93 5.17.1 Musiikkilinja 92 5.17.1.1. Oopperan ja musiikkiteatterin koulutusohjelma 110 5.18. Erityistehtävän mukainen kuvataide 112 5.18.1. Kuvataidelinja Oppimisen arviointi 145 Arvioinnin tavoitteet 145 Opiskelijan kurssisuorituksen arviointi 145 Oppiaineen oppimäärän arviointi 147 Kurssin arvostelu 148 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat aineet 148 Lukion oppimäärän suoritus 148 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 149 6.5. Todistuksen ja niihin merkittävät tiedot 149 Liitteet: 150

4 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen Savonlinnan kaupunki on saanut lukiokoulutuksen järjestämisluvassa 12.1. 2004 päätöksen erityisestä koulutustehtävästä musiikki- ja kuvataidepainotteisessa opetuksessa. Tälle luvalle perustuu Savonlinnan Taidelukion opetussuunnitelma. Savonlinnan Taidelukion on kuvataiteen ja musiikin erikoislukio. Taidelukion erityisen tehtävän mukaisen opetussuunnitelman hyväksyy Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunta. Opiskelijat valitaan kuvataide tai musiikkilinjalle. Musiikkilinjalla voi pieni ryhmä syventyä ooppera- ja musiikkiteatterikoulutukseen. Taidelukion oppimäärän voi opetussuunnitelman mukaan suorittaa 2 4 vuodessa, pääsääntöisesti oppimäärät suoritetaan kuitenkin kolmessa vuodessa. Taidelukio tekee yhteistyötä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten taideja kulttuuri-instituutioiden kanssa. Taidelukio on koulu kulttuuriympäristössä. 1.2. Opetussuunnitelman sisältö Savonlinnan Taidelukion opetussuunnitelmassa käsitellään seuraavia alueita: toiminta-ajatus ja arvopainotukset toimintakulttuurin pääpiirteet, opiskeluympäristö ja työtavat ohjaustyön suunnitelma ** (opinto-ohjaaja aloittaa työnsä 1.8. 2005 ja laatii yhdessä opiskelijahuoltotyöryhmän kanssa) eheyttäminen ja aihekokonaisuudet tuntijako kieliohjelma opetuksen tavoitteet ja sisällöt oppiaineittain tietostrategia yhteistyö huoltajien ja koulun tukijoiden kanssa yhteistyö muiden oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa opiskelijahuolto opiskelijan arviointi toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1. Lukiokoulutuksen tehtävä (Savonlinnan Taidelukio on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen taidekasvatuksen erityistehtävän saanut erikoislukio. Koulu on perustettu Valtioneuvoston 17.5. 1967 myöntämän luvan mukaisesti antamaan valtion kahdeksanluokkaisen yleislyseon kolmea lukioluokkaa vastaavan tieto- ja taitomäärän lisäksi taidekasvatusta.) Nykyinen lukiokoulutuksen järjestämislupa on annettu 12.1. 2004 ja siinä määritellään erityiseksi koulutustehtäväksi musiikki- ja kuvataidepainotteinen opetus. Taidelukio on yleissivistävä oppilaitos, joka antaa opiskelijalle riittävät tiedot ja taidot lukion oppimääriin perustuviin jatko-opintoihin. Lukio-opintojen päättyessä opiskelija saa lukion päättötodistuksen ja suorittaa

5 ylioppilastutkinnon. Erityistehtävän mukaisesti Savonlinnan Taidelukiossa annetaan laaja-alaista kuvataiteen ja musiikin opetusta. 2.2. Arvoperusta Taidelukio perustaa opetus- ja kasvatustehtävänsä kulttuurimme keskeiselle arvopohjalle, johon kuuluvat: yksilön ihmisarvo tasa-arvoisuus oikeudenmukaisuus totuudellisuus suvaitsevaisuus ja elämän suojeleminen Kulttuurinen perusajatus on suomalaisen sivistyshistorian rakentuminen osaksi pohjoismaista ja eurooppalaista perintöä ja jatkumoa. Sitä vaalitaan, arvioidaan ja uudistetaan suvaitsevaisuuden ja kansainvälisen yhteistyön hengessä. Opiskelijoita tuetaan jäsentämään arvomaailmaansa ja pohtimaan kriittisesti valintojaan. Heitä kannustetaan: luovaan toimintaan pitkäjännitteisyyteen ja työhön sitoutumiseen vastuullisuuteen vuorovaikutteisuuteen Taidelukio tukee opiskelijoiden kasvua yhteistyökykyisiksi, korkeat eettiset ja esteettisen arvot sisäistäneiksi ihmisiksi, jotka tiedostavat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tuntevat vaikutusmahdollisuutensa alati muuttuvassa kansainvälistyvässä yhteiskunnassa. Yleissivistävä opetus ja taiteiden opetus sekä niiden keskinäinen vuorovaikutus muodostavat toiminnan ytimen uuden tiedon, taidon, osaamisen ja hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Taiteet osana yleissivistystä nähdään kaikkien tasa-arvoisena perusoikeutena rikastuttaa elämäänsä. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1. Oppimiskäsitys Taidelukiossa oppiminen perustuu humanismin perusarvoille ja käsitykselle yksilön ja yhteisön oppimisesta. Taidelukiossa kehitetään toisaalta konstruktiivista, kurinalaisesti tietoa analysoivaa ja uutta tietoa tuottavaa ja toisaalta taiteellisesteettistä, aistimuksellista, kokeilevaa ja elämyksellistä oppimista. Prosesseissa korostuvat sosiaalinen, tutkiva, kokeileva ja uutta luova toiminta.

6 Taidelukiossa taiteet ovat yhdistävä tekijä yksilön kasvussa ja kehityksessä: kuva 1: kulttuuri taide taide TAIKKARILAINEN kommunikaatio vaalii, arvioi, jäsentää, siirtää, uudistaa ympäristö taide taide monikulttuurisuus Opiskelijan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta seuraa oppiminen, jossa hän on vuorovaikutuksessa aiempien tieto- ja taitorakenteidensa ja oppimisympäristönsä kanssa. Tältä pohjalta hän käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa informaatiota. Opetuksessa huomioidaan opiskelijoiden yksilölliset oppimistyylit sekä opettajien ja opiskelijoiden käyttämät oppimisstrategiat. 3.2. Opiskeluympäristö ja menetelmät Taidelukiossa fyysinen ympäristö tukee oppimista. Pedagogisesti asianmukaiset välineet ja laitteet helpottavat opiskelijaa ja opettajaa tavoitteellisessa työssä. Viihtyisyys, esteettisyys ja turvallisuus auttavat jokaista löytämään paikkansa avoimuuden, suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden ilmapiirissä. Opiskeluympäristön ja menetelmien kehittäminen on jatkuva prosessi. Pedagogiikan menetelmiä kokeillaan, kehitetään ja tutkitaan. Opiskelijoiden yksilöllisten taipumusten ja tarpeiden huomioiminen on opetusmenetelmien valinnan peruslähtökohta. Koululla on oma tietostrategia tieto- ja viestintätekniikan sekä tiedonkäsittelytaitojen monipuoliseksi kehittämiseksi. 3.3. Toimintakulttuuri Taidelukion työskentelylle on ominaista avoimuus, vastuullisuus, luottamuksellisuus ja kollegiaalisuus sekä opiskelijoiden että opettajien kesken. Valitessaan Taidelukion sekä opiskelija että opettaja sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin, tilanteisiin ja tapahtumiin.

7 Arviointi- ja kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti sekä yksilöllisesti että koko opettajakunnan kesken. Opiskelijoiden antamaa palautetta kerätään säännöllisesti. Kaikessa toiminnassa korostuu yhteinen kasvatusvastuu. Opiskelija kannustetaan aktiivisuuteen ja vastuuntuntonsa kehittämiseen sekä itsenäiseen työskentelyyn tottumiseen. Omat taipumukset opitaan tunnistamaan henkilökohtaisen ohjauksen ja tutoroinnin avulla. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija haluaa opiskella ja pystyy opiskelemaan edellytystensä mukaisesti. Opiskelijat muodostavat oppilaskunnan, jolla on omat hallintohenkilönsä. Nämä edustajansa se valitsee vuosittain. Perusopetusryhmissä valitaan vuosittain luottamusoppilaat, jotka toimivat yhdessä ryhmänojaajien kanssa erilaisissa tilanteissa. Vuosittain valittavat tutoropiskelijat ottavat vastaan uudet taidelukiolaiset. Heidät perehdytetään toimintaan vuosittain järjestettävällä koulutuksella, josta vastaavat apulaisrehtori ja opintojenohjaaja. Taidelukion järjestyssääntö antaa rajat työskentelylle. Oppimismenetelmien monimuotoisuutta ja osa koulutyötä ovat opetussuunnitelmaan sisältyvät opinto-, konsertti- ja näyttelymatkat eri kohteisiin koti- ja ulkomailla. Opiskelua ja opetussuunnitelman sisältöjä, erityisesti aihekokonaisuuksien toteuttamista, tukee yhteistyö eri koulutuksen ja taidetta sekä kulttuuria tuottavien instituutioiden kanssa kotiseudulla, koti- ja ulkomailla. Käytännössä aihekokonaisuudet konkretisoituvat erilaisiksi eri toimijoiden välisiksi kursseiksi ja projekteiksi. Opetusteknologia tuo lisämahdollisuuksia ja monipuolistaa tiedonhankintaa, ilmaisua ja oppimista. 3.3.1. Opetusjärjestelyt Lukuvuoden kulku suunnitellaan opettajien kanssa yhteisinä suunnittelupäivinä. Lukuvuosi Lukuvuoden opiskelu rytmittyy jaksoiksi ja kursseiksi. Lukion opiskeluun on mahdollista säädösten mukaan käyttää 2 4 vuotta. Useimmat suorittavat lukion oppimäärän 75 kurssia kolmessa vuodessa. Käytännössä on hyvä jakaa suoritukset:1. lukuvuonna noin 25-30 kurssia, 2. lukuvuonna n. 25-30 kurssia ja kolmantena lukuvuotena n. 15 20 kurssia. Jaksot ja kurssit Jokaisella jaksolla on oma työjärjestyksensä. Yhden jakson pituus on noin 7 8 viikkoa. Yhden kurssin pituus on noin 38 tuntia ja siihen sisältyvät opetus ja koe/kokeet. Kurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia ja jokainen arvioidaan toisistaan riippumatta. Arvioinnista ja siihen liittyvistä määräyksistä ja ohjeista

8 katso luku 6. (alkaa s. 140) Itsenäinen opiskelu Kurssin itsenäinen suorittaminen tulee kysymykseen mm. seuraavissa tapauksissa: opiskelija haluaa suorittaa kurssin, joka ei ole toteutunut opiskelijan on mahdotonta sijoittaa kurssia omaan työjärjestykseensä muusta erittäin perustellusta syystä Kurssin itsenäistä suorittamista anotaan lomakkeella. Lomake on sopimus, jonka opettaja ja opiskelija allekirjoittavat ja jossa määritellään ohjausaikataulu ja kurssin suorittamisen aikataulu. 3.3.2. Yhteistyö toisten koulujen ja muiden sidosryhmien kanssa Erilaisissa ryhmissä työskentely yhdessä suunniteltujen ja toteuttavien projektien ja produktioiden kanssa tukee sosiaalista kasvua ja tarjoaa oivallisen mahdollisuuden poikkitaiteelliseen ja eri oppiaineiden väliseen integraatioon.(aihekokonaisuudet ja projektit) Projektit ja produktiot ovat yhteistyöalustoja myös eri instituutioiden välisessä työskentelyssä. Kulloisetkin kumppanuudet määräytyvät koulussa toteutettavien tapahtumien, produktioiden ja projektien mukaan. Taidelukio toimii muiden lukioiden sekä musiikki-, kuvataide- ja ilmaisutaidonlukioiden kanssa erityistehtävän saaneiden oppilaitosten kanssa toimintaedellytysten parantamiseksi. Savonlinnassa Taidelukion yhteistyökumppaneita voivat olla Lyseon lukio ja aikuislukio sekä etälukioverkko, ammatillisen toisen asteen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, (Artemia) sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu (Artia) ja Joensuun yliopisto/ Savonlinnan laitokset sekä Savonlinnan kesäyliopisto. Taidelukio ja Savonlinnan Musiikkiopisto ovat läheisessä yhteistyössä musiikin opetusta järjestettäessä. Savonlinnan maakunta- ja taidemuseo, kaupunginteatteri ja kirjasto, Linnalan opisto ja kuvataidekoulu, Säämingin kristillinen opisto sekä Savonlinnan Oopperajuhlat toimivat yhteiskumppaneina ja Ooppera-musiikkiteatterikoulutuksen järjestelyjä tukevat Suomen Kansallisoopperan Oop! ja Kansallisbaletti. Integroituminen sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti taiteen ja kulttuurin toimijoiden kanssa kuuluu Taidelukion jokapäiväiseen toimintakulttuuriin. 3.4. Opintojen rakenne Savonlinnan Taidelukion erityisen tehtävän luvassa määritellään tehtävä seuraavasti: Opiskelijat, jotka suorittavat vähintään 12 kurssia oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä erityisen koulutustehtävän mukaisia opintoja, ovat oikeutettuja vähentämään valtioneuvoston asetuksen (955/2002) 8 :ssä säädetystä pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista. Erityisen tehtävän mukaisten kurssien tulee olla muita kuin valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja.

9 kuva 2 : Taidelukion tuntijako Savonlinnan Taidelukion tuntijako Oppiaine/ pakolliset syventävät Soveltavat Aineryhmä kurssit Kurssit Kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 4 2 kielet: A kieli 6 2 1 B - kieli, ruotsi 5 2 1 Muut kielet 8/7 1 matematiikka: Lyhyt oppimäärä 6 2 1 Pitkä oppimäärä 10 4 Ympäristö ja luonnontieteet: Biologia 2 2 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 5 Kemia 1 2 uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 4 1 psykologia 1 4 1 historia 4 2 1 yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet: liikunta 2 2 kuvataide 1 musiikki 1 Terveystieto 1 opinto-ohjaus 1 yht. 46-50 syventävät kurssit vähintään 29-25 kuvataidelinja taidehistoria 2 2 2 kuvailmaisun perusteet 5 3 pääaine 5 5 3 työpajat *2-5 musiikkilinja musiikinhistoria ja kuuntelu 2 3 1 säveltapailu ja musiikin teoria 4 2 2 pääaine 4 3 2 sivuaine 2 3 Työpaja 3 yhteismusisointi maks. 5 Lisäksi: ilmaisutaito *3-5 tanssi 2 projektit *1-4 kuvataiteen/musiikin pakolliset väh. 12

10 yhteensä kursseja on oltava 75 Opiskelija voi vähentää pakollisten kurssien määrästä 8 kurssia, kuitenkin niin että opiskelijan tulee suorittaa vähintään puolet Lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kusseista. Ylioppilaskirjoitusaineissa on pakolliset kurssit suoritettava hyväksytysti. 4. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 4.1. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Taidelukio on valtakunnallinen oppilaitos. Siksi yhteydenpito ja tiedottaminen koteihin koulun työskentelystä vaatii erityistä huomiota. Opiskelijoiden huoltajia kutsutaan kouluntilaisuuksiin, vanhempainiltoihin, konsertteihin, myyjäisiin, näyttelyihin sekä erityisesti taidelukioviikon tapahtumiin. Opiskelijoiden vanhemmille järjestetään lukuvuoden alkaessa vanhempainilta, jossa on mahdollisuus tutustua koulun henkilökuntaan, ryhmänohjaajiin, opinto-ohjaajaan, opiskelija-asuntolan isännöitsijään ja asukasohjaajiin sekä terveydenhoitajaan. Opiskelijoiden vanhempia kannustetaan aktiiviseen yhteydenpitoon kaikissa opintoihin ja opiskeluun liittyvissä asioissa. 4.2. Ohjauksen järjestäminen Taidelukiossa on yleisestä ohjauksesta vastaavat opintojenohjaaja, tutoropiskelijat, ryhmänohjaajat ja kanslian henkilökunta (koulusihteeri, apulaisrehtori ja rehtori) Opintojenohjaaja laatii yhdessä opettajien ja oppilashuoltotyöryhmän kanssa ohjaussuunnitelman, jota tarkistetaan vuosittain. (**Opintojenohjaaja aloittaa työnsä Taidelukiossa 1.8. 2005.) Yksityiskohtaista, eri oppiaineiden opiskeluun liittyvää ohjausta ja neuvontaa antavat kunkin aineen opettajat. Kuvataideaineiden ja musiikin aineiden ohjausta antavat taideaineiden ja musiikin opettajat sekä linjojen vastuulehtorit. 4.3. Opiskelijahuolto Opiskelijan oppimista, elämänhallintaa ja hyvinvointia seurataan. Opintojen edistymistä ja poissaoloja seuraavat opintojenohjaaja ja ryhmänohjaajat. Taidelukiossa on oppilashuoltotyöryhmä, johon kuuluvat opettajakunnan valitsemat lehtorit, kouluterveydenhoitaja, opintojenohjaaja ja joko apulaisrehtori tai rehtori. Työryhmä käyttää tarvittaessa erityisasiantuntijoiden apua. Työryhmä toimii tapauskohtaisesti yhteistyössä opiskelija-asuntolan asiakaskuraattorin, terveydenhuollon ja sairaalan asiantuntijoiden kanssa. Taidelukiossa on kriisi- ja pelastussuunnitelma. 4.4. Opiskelun erityinen tuki Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen suunnitelma kulloinkin tarvittavien erityisasiantuntijoiden kanssa resurssien mukaan. Kriisitapaukset ohjataan tarvitsemansa avun piiriin.

11 4.5. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Vierasta kieltä äidinkielenään puhuville opiskelijoille järjestetään resurssien mukaan tukiopetusta ja suomi toisena kielenä opetusta. Em. asiat käsitellään tapauskohtaisesti. 5. OPPIMIS JA OPETUKSEN 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet 5.2. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat ajankohtaisia arvokannanottoja ja integratiivisia eheyttäviä kokonaisuuksia, jotka ohjaavat arvovalintoja ja jäsentävät toimintakulttuuria. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Taidelukiossa ne voivat olla elämää suurempia projekteja, joissa taiteiden välisyys näkyy ja kuuluu. Aihekokonaisuuksissa toimitaan yhdessä erilaisten toimijoiden verkossa ja ne ovat usein koulusta ulospäin suuntautuvia projekteja. Taidelukiossa pyritään rakentamaan oppiaineiden välisiä kursseja. Näillä kokonaisuuksilla harjoitellaan tieteiden ja taiteiden välisyyden opiskelemista. Kursseilla opiskellaan valittuja teemoja eri näkökulmista tarkastellen ja kokonaisuuksia kriittisesti testaten. Näitä kaikille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat: aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Opiskelija tuntee vaikuttamisen tasot; paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Opiskelija haluaa ja osaa vaikuttaa valitsemillaan keinoilla, osaa muodostaa oman kriittisen mielipiteensä ja ilmaista sen. hyvinvointi ja turvallisuus Taiteesta ja ilmaisusta edellytyksiä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteiksi, taidetyöskentely antaa valmiuksia kohdata muutoksia ja sietää epävarmuutta. (luovuuden perusprinsiippi, luovan ongelmanratkaisun avain) BI2, geeniteknologian hyvät ja huonot puolet RUB 4 kestävä kehitys Eettinen, ekonominen, esteettinen ja ekologinen lähestymistapa yhdessä selvittävät sopeutumista luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Ne ovat avaimia säästävälle elämäntavalle. KE1 ja KE3, BI1 ja BI3; ekologia osa-alueet GE1; ilmasto ja meret, GE2: luonnonvarat ja niiden käyttö, kehitysmaiden ja teollisuusmaiden vuorovaikutus, kehitysmaiden kehittyminen

12 RUB5 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurin tuntemus Taidelukiolainen tuntee ja tunnistaa tyylien syntymisen perusteita ja eri taiteenlajien ilmaisun vuorovaikutusta. (Kulttuuri- ja tyylihistoria) Taidelukiolainen tunnistaa ja vahvistaa omaa identiteettiään vuorovaikutuksessa eri kulttuurien tuntemuksessa. (Minä ja muut kulttuurit) Taidelukiolainen tuntee Savonlinnan kaupungin kulttuurihistoriaa ja kaupungin kehityksen vaikuttaneita tekijöitä. (Linnan liepeillä) GE2: kaupunkikulttuuri, kulttuurialueet maapallolla KIDE1: Kulttuuri-identiteetti KIDE 2: Linnan liepeillä KIDE 3: Tyyli- ja kulttuurihistoria mediaosaaminen Taidelukiolaisen mediaosaamisessa korostuu monivälineisyys ja visuaalisuus. Tekemisen ja harjoituksen kautta oppiminen on tärkeää. Syntyviä tuotteita ovat projektit ja produktiot; CDt, romput, valokuvat, filmit, www-sivut jne. Taidelukiossa voi suorittaa mediadiplomin. GE2 Musiikin ja kuvataiteen eri oppiaineiden opetus, työpajat ja yhteismusisointi. teknologia ja yhteiskunta Opiskelija tiedostaa kriittisesti ja harjaantuu tietotekniikan ja teknologian mahdollisuuksiin mm. mediailmaisussa, tieteiden ja taiteiden välisyydessä. 5.2.1. Taidelukion omat kurssit aihekokonaisuuksissa KIDE.1. KULTTUURI-IDENTITEETTI MAB5 Musiikin ja kuvataiteen eri oppiaineiden opetus, työpajat ja yhteismusisointi. Kurssilla tarkastellaan valitun teeman avulla erilaisia kulttuureja. Kulttuurikäsite ymmärretään laaja-alaisesti ja käsiteltävä kulttuurialue voidaan valita Euroopasta tai sen ulkopuolelta. Historian, uskonnon ja äidinkielen avulla kootaan valitusta teemasta kokonaiskuva kyseisessä kulttuuripiirissä. Kurssiin on mahdollista liittää erilaisia koulussa toteutettavia projekteja. Kurssin aikana voi mahdollistua eri kulttuurialueita edustavia vierailijoiden tapaaminen.

13 - tuntee kulttuurin peruskäsitteitä - ymmärtää mistä eurooppalaisuus rakentuu - tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja oppii tieteiden välistä kommunikaatiota Kurssilla käsiteltävä kulttuurialue ja teema valitaan vuosittain. ARVIOINTI JA KURSSIN SUORITTAMINEN Arviointiperusteet yksilöidään kurssin alussa. Kurssin työtapoihin kuuluu työpajatyöskentely, itsenäinen työ ja työskentely pienryhmissä. Kurssi jakautuu kahden jakson ajalle. OPPIMATERIAALI Käytössä oleva kirjallisuus ja muu oheismateriaali. KIDE.2. LINNAN LIEPEILLÄ Kurssilla perehdytään Savonlinna seudun historiaan. Kurssilla tutustutaan mm. asutuksen syntyyn, Olavinlinnan merkitykseen sekä kaupungin syntyyn ja sen myöhempiin kehitysvaiheisiin. Kehitystä valotetaan kulttuurihistoriallisen jäämistö kautta. Kurssilla pyritään tuomaan esille mikrohistoriallinen näkökulma alueen kehitykseen. Kurssilla on mahdollisuuksia laajentua osittain myös kansalliseksi tai kansainväliseksi yhteistyöksi. Tavoitteena on, että opiskelija - oppii tuntemaan Savonlinnan seudun kehitystä - ymmärtää paikallisen kehityksen yhteyden kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen - tutustuu eri aikakausien elämäntapoihin - tuntee kaupunkirakenteiden ja yhteisön syntyyn vaikuttavat tekijät - oppii arvostamaan paikallisuutta - tutustuu alueen kulttuurinähtävyyksiin ja arkkitehtuuriin - oppii tieteiden välistä yhteistyötä - asutuksen syntyminen alueelle - alueen valtiollinen kehitys osana Ruotsin kuningaskuntaa ja rajamaana - Olavinlinna - kulttuurirajan synty - kaupungin syntyminen ja elämää kaupungissa - uskonnollinen kehitys alueella - alue kulttuurissa ennen ja nyt - alueen kulttuurisesti merkittävät kohteet (kirkot, Maakuntamuseo, Olavinlinna, Museolaivat, Piispanlinna, hautausmaat, Kappeli) ARVIOINTI JA KURSSIN SUORITTAMINEN Arviointiperusteet yksilöidään kurssin alussa. Kurssilla painottuu itsenäinen työskentely sekä yhteistyö oppiainerajojen yli. OPPIMATERIAALI Erityyppinen oheismateriaali

14 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Äidinkielen opetuksessa voidaan käyttää verkko-oppimisympäristöä soveltuvin osin. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Lukioiden yhteiset aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tulevat esiin luettaviksi valituissa teksteissä, esim. kaunokirjallisuudessa ja mediateksteissä, kirjallisissa ja suullisissa tuotoksissa, mm. yleisönosastokirjoituksissa, pohtivissa esseissä, keskusteluissa ja väittelyissä KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Pakolliset kurssit muodostavat kokonaisuuden, joka suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventäviä kursseja voi opiskella opintojen eri vaiheissa; syventävistä kursseista AI8 ja AI9 ovat kuitenkin abikursseja.

15 OPETUKSEN Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. ARVIOINTI Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana Käytössä oleva äidinkielen oppikirja oheismateriaaleineen. Yhdessä sovittava kaunokirjallisuus. Kurssin luonteen mukainen muu materiaali. PAKOLLISET KURSSIT Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia

16 taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen oma viestijäkuvansa tarkentuu. oppii tunnistamaan ja tarkastelemaan erilaisia tekstejä tarkastelee tekstin piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta, ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin ymmärtää kaunokirjallisuuden lukemisen merkityksen tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua oppii toimimaan erilaisissa ryhmissä ja osallistumaan vastuullisesti opetuskeskusteluun. tekstin tavoite, vastaanottaja, tekstilaji (esim. uutinen, kolumni, essee, novelli, runo) ja tekstityyppi (esim. kertovat, kuvailevat ja erittelevät tekstit) viestintätilanteen ja välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen laajentaminen, esim. puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit kokonaisteoksen lukeminen tekstien referointi ja kommentointi kirjoittamisen perusteiden harjoittelu vuorovaikutustaidot ryhmässä ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssin alussa yksilöidään, mitkä työt arvioidaan ja miten. 2. TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä; oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä osaa eritellä kaunokirjallisen tekstin perusrakenteita tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-

17 esityksensä pohjaksi. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: ainesten haku, kriittinen valikointi ja lähteisiin viittaaminen ja lähteiden hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssin alussa yksilöidään, mitkä työt arvioidaan ja miten. 3. KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä, esim. novellin, runon tms. kirjoittaminen ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssin alussa yksilöidään, mitkä työt arvioidaan ja miten. 4. TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN (ÄI4)

18 Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan perusteltuja mielipidetekstejä. syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämään informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssin alussa yksilöidään, mitkä työt arvioidaan ja miten. 5. TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti

19 kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssin alussa yksilöidään, mitkä työt arvioidaan ja miten. 6. KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssin alussa yksilöidään, mitkä työt arvioidaan ja miten. SYVENTÄVÄT KURSSIT 7. PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

20 syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat erityisesti suulliset tuotokset ja mahdolliset kirjalliset työt sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssiarvosana: numero 8. TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssiarvosana: numero 9. KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

21 kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.. mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön: vertaispalautetta ja muita vuorovaikutteisia menetelmiä ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssiarvosana: numero 10. ASIATYYLI JA OIKEAKIELISYYS (ÄI10) Opiskelijan käsitys tyylistä, kielestä ja kielen normeista syvenee. Hänen taitonsa tuottaa eri tilanteisiin tyyliltään ja oikeinkirjoitukseltaan sopivaa tekstiä kehittyy. syventää kirjoitetun kielen normien tuntemustaan harjaantuu entistä paremmin viimeistelemään tuottamansa tekstin kieliasua sekä kielen että tyylin kannalta kielenhuollon keskeisten asioiden kertaus tarpeen mukaan (esim. välimerkkien käyttö ja sanojen yhteen ja erilleen kirjoittaminen) kielenhuollon ongelmakohtiin paneutuminen (esim. pronominien oikea käyttö ja viittaussuhteet, omistusliitteen ongelmat, kongruenssi, rektio, vierassanat jne.) tyyliseikkojen hiominen sanaston monipuolistaminen asioimiskirjoitusta sovitusti ARVIOINTI Kurssiarvosteluun vaikuttaa aktiivinen osallistuminen. Kurssin alussa yksilöidään, mitkä työt arvioidaan ja miten. Kurssiarvosana: suoritusmerkintä

22 SOVELTAVAT KURSSIT 11. NÄKÖKULMIA KIRJALLISUUTEEN KIRJALLISUUDEN ERIKOISKURSSI (ÄI11) Opiskelijan kirjallisuuden tuntemus laajenee. Hänen taitonsa lukea ja ymmärtää erilaisia kaunokirjallisia tekstejä kehittyy. oppii ennakkoluulottomasti lukemaan erilaisia kaunokirjallisia tekstejä tunnistaa erilaisille kirjallisuudenlajeille tyypillisiä piirteitä ja niiden vaihtelua oppii entistä syvällisemmin erittelemään ja tulkitsemaan lukemiaan tekstejä Kurssin tarkat sisällöt sovitaan yhdessä Erilaisia näkökulmia, joihin keskitytään, voidaan valita esim. seuraavista: - tietty kirjallisuudenlaji (esim. proosa, näytelmä, lyriikka) - tietty aihepiiri (esim. rakkaus, jännitys, sota yms. kirjallisuuden kuvaamana) - eri maanosien kirjallisuus - tietty kirjailija ja hänen tuotantonsa ARVIOINTI Kurssin arvosteluun vaikuttaa aktiivinen osallistuminen. Kurssin alussa yksilöidään, mitkä työt arvioidaan ja miten. Kurssiarvosana: suoritusmerkintä 12. TEATTERI- JA ELOKUVAKURSSI (ÄI12) 13. Opiskelija tutustuu teatterin ja elokuvan maailmaan. Hänen tietonsa ja taitonsa esittävän taiteen vastaanottajana kehittyvät. perehtyy näytelmän ja elokuvan ominaislaatuun, lajeihin sekä kehityslinjoihin kehittää taitojaan analysoida ja arvioida näytelmiä sekä elokuvia draaman käsitteitä, rakenteita, kehityslinjoja teatterin ilmaisukeinoja ja teatterin tekniikkaa teatteriin sekä teatteriesityksen syntyvaiheisiin tutustuminen valmiin esityksen seuraaminen sekä analysointi ja/tai arvioiminen elokuvan lajeja, elokuvan kerronta elokuvan katselua, analysointia ja arvioimista ARVIOINTI Kurssin arviointiin vaikuttavat aktiivinen osallistuminen sekä kurssin alussa yhteisesti sovittujen tehtävien suorittaminen. Kurssiarvosana: suoritusmerkintä. 14. LUOVA KIRJOITTAMINEN (ÄI14)

23 Opiskelija tutustuu luovan kirjoittamisen prosesseihin, kokeilee erilaisia kaunokirjallisia tekstilajeja ja oppii arvioimaan sekä omia tekstejään että vertaisryhmän tekstejä. oppii tuntemaan itseään kirjoittajana löytää itselleen sopivia kaunokirjallisia ilmaisukeinoja oppii käyttämään omassa kirjoitustyössään saamaansa palautetta ja hiomaan tekstejään Harjoitellaan luovan kirjoittamisen työtapoja. Kirjoitetaan esim. kuvauksia, dialogeja, runoja, novelleja ja pastisseja. Arvioidaan tekstejä pienryhmissä ja hiotaan niitä sekä yksin että yhdessä. Kootaan esim. pieniä antologioita kurssin aikana kertyneestä materiaalista. Tarkat sisällöt sovitaan yhdessä. ARVIOINTI Keskeistä on vertaispalaute. Kurssin alussa yksilöidään, mitkä tehtävät arvioidaan ja miten. Kurssiarvosana: suoritusmerkintä. 15. TUTKIELMAKURSSI (ÄI15) Opiskelija harjaantuu hakemaan tietoa ja käyttämään lähteitä sekä suhtautumaan kriittisesti lähdeaineistoon. Hän oppii rakentamaan tutkielman. omaksuu entistä tietoisemman opiskelutekniikan perehtyy itsenäiseen opiskeluun ja tutkielman tekoon tutustuu eri tekstilajeihin valikoiden harjoittelee tekstin avaamista, tiedonhakua ja muistiinpanotekniikkaa perehtyy projektityön vaiheisiin harjoittelee lähteiden käyttöä perehtyy tutkielman rakenteeseen, muotoiluun ja viittaustekniikkaan hyödyntää työskentelyssään tietotekniikkaa tuottaa tutkielman (5-10 sivua) valitsemastaan aiheesta TYÖTAVAT ohjattu opiskelujakso ja itsenäisen työskentelyn jakso, jolloin opettaja on paikalla ohjaamassa pienryhmissä tai yksilöllisesti. ARVIOINTI Kurssiarvosanaan vaaditaan aktiivista osallistumista ohjaukseen ja tutkielman kirjoittaminen

24 Kurssiarvosana: suoritusmerkintä DIPLOMIT KIRJALLISUUSDIPLOMI Kirjallisuusdiplomin pohjana on lukulista, joka sisältää lukemisesta kiinnostuneelle nuorelle runsaasti mielenkiintoista ja yleissivistystä lisäävää luettavaa. Lukulistassa on edustettuina eri genrejä. Teokset on ryhmitelty maailmankirjallisuuden, Suomen kirjallisuuden sekä nyky- ja viihdekirjallisuuden klassikoihin. Listassa halutaan antaa valinnanvaraa erityyppisille lukijoille. Kirjallisuusdiplomin suorittaminen on keino osoittaa kirjallisuuden ja kulttuurin harrastuneisuutta. Se on haaste lukemiseen ja henkiseen kasvuun. kirjallisen yleissivistyksen lisääminen kirjallisuuden lajien ja perinteiden tuntemus länsimaiseen kulttuuriin kasvaminen oman suomalaisen kulttuurin ymmärtäminen ihmisenä kasvaminen - oman identiteetin vahvistuminen - omien arvojen pohtiminen - suvaitsevuuden ja avoimuuden lisääntyminen - terapeuttinen vaikutus lukemisen arvostus kielen taiteellisen käytön luonteen ymmärtäminen SUORITUSTAPA Opiskelija valitsee listasta kaikkiaan kahdeksantoista teosta, pääsääntöisesti kuusi teosta kustakin kolmesta pääryhmästä: maailmankirjallisuuden klassikot, Suomen kirjallisuuden klassikot, nyky- ja viihdekirjallisuuden klassikot. Teosten lukemista ohjaa ja valvoo äidinkielenopettaja. Hän myös pitää kirjaa luetuista teoksista. Lukemisen kontrollointi on monimuotoista. Se voi olla joidenkin kirjojen perinteistä kuulustelua, mutta myös muut erilaiset työtavat tulevat kysymykseen, esim. kirjan referointi suullisesti tai kirjallisesti, keskustelu, esitelmä, kuunnelman tai dramatisoinnin valmistelu, ryhmäkeskustelu ja väittely, jos osallistujia on useampi yms. ARVIOINTI Kirjat luettuaan ja vaaditut tehtävät suoritettuaan opiskelija saa todistukseksi kirjallisuusdiplomin. Diplomi annetaan päättötodistuksen liitteenä. Pakolliset kurssit: 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (AI1) 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (AI2) 3. Kaunokirjalliset tekstit (AI3) 4. Vaikuttamisen keinoja (AI4) 5. Teksti, tyyli ja konteksti (AI5) 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (AI6) Syventävät kurssit: 7. Puheviestintä (AI7) 8. Tekstitaidot (AI8)

25 9. Ajankohtaiset tekstit (AI9) Soveltavat kurssit: Median lukiodiplomi (Medi14) Ilmaisutaito (ITO) Taidelukiossa on mahdollista suorittaa: MEDIAN LUKIODIPLOMI/KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI (ME14) Diplomikurssit edellyttävät neljän pohjakurssin suorittamista ennen diplomikoetta. Opiskelija suorittaa diplomikokeen itsenäisesti opettajan valvonnassa. Opetushallitus julkaisee vuosittain suoritusohjeet ja arviointikriteerit. Kurssin voi suorittaa vaihtoehtona kurssille 10. (Oph:n ohjeet verkossa: www.edu.fi/lukiokoulutus/lukiodiplomit) ILMAISUTAITO (ITO) : Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijoiden puhe- ja ilmaisutaitoa, oppia perusteita näyttelijäntyöstä kehittää opiskelijoiden kehonilmaisua ja tanssitaitoa kehittää opiskelijoiden taitoja toimia ryhmässä vastuullisesti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi valmistaa pienoisproduktioita tai kohtauksia näytelmistä, oopperoista tai muista musiikkiteatteriteoksista Opetus kytkeytyy vuosittain suunniteltaviin teemoihin ja produktioihin. Arviointi: suoritusmerkintä, kursseja työn laajuuden mukaan. 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 RUOTSI B1-kieli (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet "hyvinvointi ja turvallisuus" ja "viestintä- ja

26 mediaosaaminen" antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Monikulttuurinen Suomi (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssien aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu "hyvinvointi ja turvallisuus". 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet "kestävä kehitys", "teknologia ja yhteiskunta "sekä " viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit: Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Soveltavat kurssit: 8. Puhutun kielen kurssi (RUB8) Vahvistetaan taitoja selviytyä arkielämän viestintä- ja puhetilanteista.

27 Arviointi: suoritusmerkintä. 9. Tukikurssi (RUB9) Kurssin aikana kerrataan peruskoulun keskeisiä rakenneasioita. Harjoitellaan myös luetunja kuullun ymmärtämistä. Arviointi: suoritusmerkintä. Pakolliset kurssit A - kieli (perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä B1-kieli, (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) 3. Monikulttuurinen Suomi (RUB3) 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) 5. Elinympäristömme (RUB5) Syventävät kurssit: 6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6) 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Soveltavat kurssit: 5.5. VIERAAT KIELET Vieraiden kielten opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja: se antaa heille kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja ja tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää opiskeltavan kielen kielialueen tai yhteisön kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Tällöin otetaan huomioon erityisesti eurooppalainen identiteetti ja eurooppalainen monikielisyys ja kulttuurisuus. Kielten opetus antaa opiskelijoille valmiudet kielten omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli on oppiaineena taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija - osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla - osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin - tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana - osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin menetelmin Arviointi: Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon eri osa-alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.