on kiva olla Kun treeneissä Kilpakehitys ei ole juniori valmennuksen itseisarvo. 2 7 13.2.2014 www.esse.fi

7 13.2.2014 www.esse.fi Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen Kun treeneissä on kiva olla Kilpakehitys ei ole juniori valmennuksen itseisarvo. 2 Ulla Pohjolan käsissä syntyy aisteja hivelevää taidetta. 9 Yhteisvastuukohde: syrjitystä taistelijaksi. 6 Tiina Tasmuth saattaa kuolevan ajan rajalle. 10

www.esse.fi Espoon seurakuntasanomat 7 13.2.2013 Tuomiokirkko Espoonlahti Leppävaara Olari Tapiola Kauniainen 2 Janoiselle juotavaa Alttari. Muutaman vuoden ikäinen lapsi kurkottaa koko varrellaan kohti ehtoollista jakavaa pappia. Kädessä on hopeinen pikari. Minunkin on jano! Seinäjoella pidetyillä jumalanpalveluspäivillä kyseltiin, mikä on se yhteinen kaipaus, johon jumalanpalvelus voi vastata. Se on olennainen kysymys, sillä kirkossa jumalanpalvelusta, messua, pidetään kirkon hengellisen elämän keskuksena. Silti vain muutama prosentti jäsenistä osallistuu säännöllisesti jumalanpalvelukseen. Onko messu siis oikeasti kirkon elämän keskus? Monella tapaa on. Messussa kirkon aarteet ovat läsnä ja käytössä: Rukous ja siunaus, Jumalan sana sekä yhteys. Myös tilastojen valossa jumalanpalvelus on keskeinen. Tilastot kertovat, että vuosittain kirkon ovi aukeaa Espoossa yhtä monta kertaa kuin seurakunnilla on jäseniä. Tutkimusten mukaan kirkon jäsenistä puolet käy jumalanpalveluksessa vähintään kerran vuodessa. Tämän lisäksi tie vie kirkkoon, kun osallistutaan häihin, hautajaisiin tai vaikkapa kummilapsen konfirmaatioon. Näihin toimituksiin osallistuu myös puolet suomalaisista vuosittain ja nekin ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia. Itse asiassa kirkon hengellinen ydin, jumalanpalvelus eri muodoissaan, on siis monelle harvoin käyvällekin se kirkon elämän muoto, johon osallistutaan. Mihin janoon jumalanpalveluksesta voi saada helpotusta? Mukia ojentavalle lapselle jano on fyysinen, tyydytettävä tarve. Yhtä paljon hänellä on tarve kuulua yhteisöön, olla samaa joukkoa ympärillä olevien kanssa. Lapsi kaipaa myös tulla nähdyksi ja hyväksytyksi. Jumalanpalveluspäivillä puhuneen arkkipiispa Kari Mäkisen mielestä messu itsessään on kaipauk sen ilmaus. Kaipaus ja jano ovat jumalanpalveluksen lähtökohtia. Onko lapsen jano lopulta yhtään erilaista kuin meidän aikuisten? Kohdatuksi ja hyväksytyksi tulemisen tarve on syvällä ihmisessä. Messu voi vastata ihmiselle juuri tähän. Olet Jumalan luoma, olet arvokas ja rakastettu. Lepää hetki, juo janoosi, lähde rauhassa. PS. Espoon ja Kauniaisten kirkoissa on mukava käydä messussa, koska väkeä on useimmiten runsaasti. Istumapaikkoja kuitenkin vielä löytyy. Urpu Sarlin päätoimittaja urpu.sarlin@ evl.fi Nuorten valmennus vaatii kypsyyttä Nuorten kilpaurheilu on usein ammattimaista. Valmentajan tärkein tehtävä on kuitenkin nähdä urheilija ihmisenä. Päivitys Teksti Jaana Veikkola-Virtanen Kuva Jukka Granström Moniin nuorten jääkiekko- ja jalkapallojoukkueisiin riittäisi tulijoita enemmän kuin sisään mahtuu. Parhaiden joukkueiden sisälläkin kilpailu on kovaa. Vain parhaat saavat peliaikaa. Valmentaja hakee voittoa hinnalla millä hyvänsä. Jääkiekossa on yleistä, että osa joukkueesta istuu penkillä eivätkä kaikki edes pue varusteita päälleen, espoolainen 17-vuotiaan jääkiekkoilijan isä Harri (nimi muutettu) tietää. Jos nuori istuu vaihtopenkillä kuukaudesta toiseen, Harri miettisi vaihtamista alemman tason joukkueeseen. Joskus nuori itsekin kokee, etteivät taidot riitä. Mutta Harri kertoo nähneensä pelaajien valintatilanteissa myös epäoikeudenmukaisuutta. Kun pelaajan vanhempi on joku silmäätekevä, hyvin usein hänen lapsensa valitaan pelaamaan, vaikka tarjolla olisi muitakin samantasoisia pelaajia, hän sanoo. Oikeudenmukaisuuteen liittyviä ongelmia on seurannut siitäkin, että kilpajoukkueen valmentajana on ollut jonkun pelaajan isä. Isä ei saisi toimia valmentajana kilpajoukkueessa enää 11 12-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmissä. Alakouluvuosina pelasin jonkin aikaa jääkiekkojoukkueessa. Kerran pelasimme harjoitusmielessä päätä pitempiä vanhempia poikia vastaan. Yksi heistä katsoi asiakseen taklata minut raukkamaisesti takaapäin, vaikka en kuljettanut kiekkoa. Nykyään ajattelen, epämuodikkaasti tai ei, että aikuisilla on velvollisuus puuttua tarkoitukselliseen satuttamiseen. Taneli Kylätasku Nuorten valmennus vaatii kypsyyttä s. 2 Kansainvälisesti tunnettu huippuvalmentaja Alpo Suhonen muistaa edelleen lämmöllä vuosikymmenten takaista valmentajaansa, joka ymmärsi kysyä nuorelta jääkiekkoilijalta: Tulitko mielelläsi harjoituksiin? Siihen kiteytyy syvää viisautta, ja siitä pitäisi nykyäänkin valmennuksessa lähteä, Itävallan Jääkiekkoliiton urheilujohtajana työskentelevä Suhonen painottaa. Jos pelaajat tulevat mielellään harjoituksiin, se kertoo Suhosen mukaan joukkueen hyvästä hengestä. Sellaisessa joukkueessa keskittyminen ja energia suuntautuvat harjoituksiin ja peliin eivätkä pelaajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Keskittyminen on pelaajan tärkein ominaisuus, Suhonen sanoo. Vaikka valmentaja valmentaa yksilöitä, hän on Suhosen mukaan vastuussa myös joukkueen vuorovaikutussuhteista. Niistä huolehtiminen kuuluu myös nuorten valmentamisessa vaikeimpiin, mutta joukkueen menestymisen kannalta oleellisimpiin tehtäviin. Valmentajan pitäisi pystyä kääntämään kilpailutilanteet niin, että jokainen urheilija ymmärtää kilpailevansa itsensä kanssa. Kilpaurheilujoukkueen energia yksinkertaisesti vähenee, jos joukkueessa on huono ilmapiiri. Nuorten valmentamisen tärkeimpänä tavoitteena on Suhosen mukaan johdattaa heidät oppimaan urheilijana ja sisäistämään oppimisen merkitys. Urheilija ei ole valmentajan väline eikä objekti, eikä valmentaja saa toteuttaa omia haaveitaan joukkueen avulla, Suhonen painottaa. Jääkiekkoharrastuksen viime syksynä aloittaneen espoolaisen Nikon isä yllättyi muutamien vanhempien käytöksestä kentän laidalla. Samanlainen meuhkaaminen ja kiroilu olisi isän mukaan työelämässä mahdotonta. Joskus huudetaan omille, toisinaan toisten lapsille. Kyse on kuitenkin vain pelistä ja Valmentaja ei saa toteuttaa omia haaveitaan joukkueen avulla. Urheilujohtaja Alpo Suhonen tärkeintä on, että lapset pelaavat, hän muistuttaa. Harria on välillä ihmetyttänyt myös joidenkin valmentajien kielenkäyttö. Kielenkäyttö on joskus todella törkeää, kun joukkue on menestynyt heikosti ja sitä yritetään herätellä. Asioita voi käydä läpi monella tavalla, eikä ole ollenkaan hyvä asia, jos valmentajaa pelätään, hän toteaa. Ääritapauksissa kasvatustehtävän unohtava valmennus voi aiheuttaa nuorelle mielenterveys ongelmia. Alpo Suhosen mukaan yksi suurimmista virheistä on epärealististen elämäntavoitteiden luominen. Suhosen mukaan nuori tietää itse parhaiten, missä mennään, ja siihen kannattaa luottaa. Vanhempien tehtävä on olla läsnä ja kannustaa. Urheilussa on paljon hyviä esikuvia, ja jotkut saavat siitä jopa ammatin. Mutta jääkiekko tai jalkapallo eivät ole koko maailma, ja urheilijan ura on ohi suhteellisen nuorena. Siksi elämää pitäisi ajatella pitkällä aikajänteellä ja opiskella, vaikka rinnalla olisikin urheilu-ura. Suhonen mukaan oma joukkue voi olla nuorelle myös tärkeä henkinen turvapaikka. Jos omat perheolot eivät ole kunnossa, joukkueen kanssa on turvallista ja hauskaa. Myös aikuisten jääkiekossa henkisiä ongelmia syntyy, jos pelaajan tavoitteet ovat epärealistisia ja vääränlaisia, kuten rahan ja julkisuuden tavoittelu. Ongelmia voivat aiheuttaa myös vastustajan vahingoittaminen ja väkivalta, Suhonen lisää. Luka Niemelä, 10, harrastaa jääkiekkoa Espoon Bluesin harrastejoukkueessa. 28 pojan joukkue harjoittelee Matinkylän jäähallissa kolme kertaa viikossa. Pelaajat jaettiin viime Kansi Kaupunkipolut Sarjassa esitellään Espoon kaupunkipolkuja myös verkossa www.kaupunkipolut.fi Vauhtia treeneihin. Luka Niemelä ehti luistella pari pyrähdystä kameralle ennen kuin lätkätreenit Matinkylän harjoitushallissa alkoivat. Kuva Jukka Granström Edustusta empire-tyyliin Gumbölen kartano on kaunis empirekartano Vanhan Turuntien tuntumassa. Ensimmäinen kartanoa koskeva maininta on vuodelta 1540 maakirjassa, jossa omistajaksi on mainittu Jakob Jönsson. Kappalainen Petrus Martini Brenner yhdisti kolme tilaa 1600-luvun alussa kartanoksi Gumbölessä, jolloin alkoi ensimmäinen kukoistuskausi. Omistajia kartanon historian aikana varovaisesti laskien on ollut 26. Iloinen juniori. 10-vuotias Luka Niemelä harrastaa jääkiekkoa Espoon Bluesissa. Isä Jaan Niemelä iloitsee siitä, että Luka nauttii pelaamisesta. vuonna kolmeen tasoryhmään, joista paras treenaa yli 5 kertaa viikossa. Onneksi Luka ei kuulu siihen ryhmään, isä Jaan Niemelä huokaisee. Isän mukaan Luka on oman ryhmänsä parhaita pelaajia. Hän nauttii harrastuksestaan ja saa pelata. Paremmassa ryhmässä tilanne olisi toinen. Itsetunnolle on hyväksi, kun pelaa sellaisessa ryhmässä, jossa onnistuu ja saa paljon peliaikaa. Täytyy muistaa, että NHL- tai liigapelaajia tulee vain tuhannesosasta pelaajia. Tässä asiassa täytyy olla realisti, isä sanoo. Omistajien joukossa on tunnettuja sukuja, kuten Karl Alexander Napoleon Adlercreutz ja hänen perillisensä. Isoviha tuhosi Gumbölen kartanon, mutta kirkkoherra Elias Cajander nosti tilan uuteen kukoistukseen 1747 1773. Espoon kaupunki kunnosti päärakennuksen 1970-luvulla. Se toimii edustustilana ja kaupunginjohtajan asuntona. Teksti ja kuva Mauritz Hellström 3

Korkein luottoluokitus Soliditet 2013 Rovos Rail Junalla Kiinaan 1/2014 UUTUUS 4 Lähetystukiin ajetaan uusjakoa Yhteensä 180 seurakuntalaista on allekirjoittanut Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille osoitetun kirjelmän, jossa vaaditaan lähetysjärjestöjen tuen uudelleenjakoa. Maaliskuussa 2013 kirkkovaltuusto päätti lakkauttaa Kansanlähetykselle ja Kylväjälle myönnetyn talousarviomäärärahan asteittain vuoteen 2015 mennessä. Samalla jatkettiin evankelisen liikkeen lähetysjärjestöjen tuen evännyttä päätöstä. Kirjelmässä vedotaan viime vuonna syntyneeseen Lähetystyön perussopimukseen sekä kirkkohallituksen kantaan, jonka mukaan yhtäkään sopimuksen allekirjoittanutta lähetysjärjestöä ei voi sulkea pois määrärahoja jaettaessa. Tukien leikkaamispäätös liittyi tasa-arvokysymyksiin. Ennen päätöstä lähetysjärjestöiltä kysyttiin kirjallisesti, ovatko ne valmiita yhteistyöhön naispuolisten pappien kanssa sekä parisuhteensa rekisteröineiden tai heitä tukevien pappien kanssa. Liito-orava sinnittelee Keski-Espoon Hirvisuon, Miilunkorven ja Vesirattaanmäen rakentaminen ei ole karkottanut alueilla viihtyviä liito-oravia. Tieto käy ilmi Luontotieto Keiron Oy:n tekemästä liitooravaseurannasta. Liito-oravat pyrittiin ottamaan huomioon rakentamisessa. Miilukorven ja Vesirattaanmäen osalta vasta aika näyttää, tarjoavatko säästetyt pienet metsiköt liito-oravalle kelvollisia elinalueita. Oikaisu Viime viikon Essen (6/6.2.) kansitekstissä oli virhe. Sonja Häklin etunimi oli vaihtunut Lauraksi. Turussa opiskeleva Häkli on kotoisin Keravalta, ei Espoosta, kuten jutun kuvatekstissä kerrottiin. Kolumni Meri-Anna Hintsala Ruuhkavuosien rallikuski ritirinnan ajan kanssa Äiti, ollaanko me myöhässä? kysyy tyttäreni ensimmäiseksi herättyään. Huokaisen, sillä ymmärrän onnistuneeni opettamaan jälkikasvulleni ainakin sen, että elämä kulkee kellon perässä. En ole siitä järin ylpeä. Ajan nakuttava rytmi sanelee päivän kulkua. Jos rytmistä myöhästyy, seuraa turhautumista, kärsimättömyyttä ja hoputtamista, eikä kenelläkään ole kivaa. Ajan kulumisen ja tyytyväisyyden suhde on jonkinlainen nykyihmisen mitta. Kiire tuo tyytymättömyyttä, ja luppoaika tyytyväisyyttä. Tehokkaasta tuottavuusyhteiskunnasta halutaan ulos tekemään omia juttuja, joissa on mahdollisuus sanella oma rytmi ja ajankulun sisältö. Siksi minäkin olen juuri valinnut virkavapaan tutkimuksen tekoon, jotta saisin sanella oman ajankäyttöni. Pidemmällä katsomisella joutilas Rukouksella on yhteiset juuret Jaettu kokemus rukouksesta ylitti uskontojen välisen rajan Leppävaaran Uuttu-seurakuntakodissa. En tiedä, mitä voin sanoa. Rukous on laaja kuin meri. Mistä alkaisin, ja mihin lopettaisin? Kilossa asuva, ghanalaissyntyinen imaami Abdul-Majid Tahirou-Varjonen aloittaa puheenvuoronsa tunnustamalla, että rukous ei mahdu mihinkään muottiin tai kaavaan. Kymmenen ihmistä kuuntelee imaamin sanoja tarkasti U-kirjaimen muotoon järjestettyjen luppoaika ilman kunnollisia päämääriä kuitenkin turhauttaa myös, ja kiireinen mutta mielekäs itse valittu elämäntilanne tuo syvää tyydytystä. Ihminen on kulttuurinsa tuote. Tehokkuuden kulttuurissa, jossa elämme, tärkeä taito on osata seisoa omilla jaloillaan, sopivasti varjella omaa tilaa ja aikaa ja sopivasti myöntyä ajan kulkuun. Se ei ole helppoa ja vaatii harjoitusta. Mahdollista se kuitenkin on, sillä kaikkialla kello ei sanele elämää. Anthony de Mello kirjoittaa oppilaan ja opettajan keskustelusta: Oppilas kysyi opettajalta, miksi hänen kotimaassaan kaikki näyttävät niin tyytyväisiltä? Oppilaan kotimaassa ihmiset näyttävät niin huolestuneilta. Opettaja vastasi, että täällä ihmiset eivät katso kelloa. Kirjoittaja on espoolainen äiti ja pappi. merianna.hintsala@gmail.com Ei kuitenkaan tarvitse lähteä maapallon toiselle puolelle löytääkseen tyytyväisyyden. Lapsi on ajankuluunsa tyytyväinen, sillä hän ei mieti sitä. Kohti aikuisuutta ja keski-ikää mentäessä tyytyväisyys vähenee. Ihminen on tutkimusten mukaan onnettomimmillaan 47 vuoden ikäisenä. Vanhetessaan ihmisen tyytyväisyys taas lisääntyy. Ehkä silloin alkaa vasta oppia omia rajojaan ja mahdollisuuksiaan elämän virrassa. Ruuhkavuosia elävät taistelevat alati myöhästymistä vastaan, eli sovittavat omaa ajankuluaan muiden vastaavaan. Omasta elämästään ihminen ei kuitenkaan koskaan ole myöhässä. pöytien ääressä. Leppävaaran seurakunnan Uuttu-seurakuntakotiin on kokoontunut muslimeja ja eri kirkkokuntiin kuuluvia kristittyjä. Eri uskontojen rukousperinteitä käsittelevän keskustelun on järjestänyt Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunta, mutta pohjimmiltaan tilaisuus on järjestetty YK:n mandaatilla. Vuoden 2010 alussa YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jonka myötä helmikuun ensimmäisen viikon maailmanlaajuisena teemana on uskontojenvälisen yhteisymmärrys. Suomessa presidentti Tarja Halonen tarttui asiaan syyskuussa 2011 New Yorkissa tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen. Halonen kutsui koolle uskontojen edustajista koostuvan USKOT-foorumin, joka työskentelee yhteiskuntarau- Rukouksen jäljillä. Leppävaaran seurakunnan kappalainen Juha-Pekka Rissanen, diakoni Heli Taina-Rantakaulio ja Olarin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola kuuntelevat, kun imaami Abdul-Majid Tahirou-Varjonen (vas.) kertoo islamilaisesta rukousperinteestä. han turvaamiseksi ja kehittää uskontodialogia ruohonjuuritasolla. Uuttu-seurakuntakotiin kokoontuneilla keskustelijoilla on yhteinen tavoite: he haluavat, että monissa eri kulttuuripiireissä kasvaneet espoolaiset juurtuvat kotikaupunkiinsa ja löytävät oman paikkansa. Siinä uskontojen yhteistyöllä on tärkeä tehtävä. Samaan aikaan verkossa Kotimaa24.fi Suomessa evankelisluterilainen kirkko ei kuitenkaan kiusaa homofobiallaan. Siksi perusteluni erolle kirkosta oli huono. Vihreiden eurovaaliehdokas Antero Vartia Kotimaa24.fi -uutiset Toisen ihmisen, läheisenkään sisimpään ei voi päästä. Arkkipiispa Kari Mäkinen Kotimaa24.fi-uutiset Enkä usko, että tällaista elämäneroa pitkään siedetään, kansannousuja tulee lisää. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi maailman tulonjakoa Kotimaa24.fi-uutiset Reilun kahden tunnin aikana käy selväksi, että rukous ei ole ihmisiä erottava, vaan yhdistävä asia. Vaikka jokainen keskustelija pitäytyy johdonmukaisesti oman traditionsa opetukseen, jaettu ajatus ylittää monta kertaa uskontorajan ilman, että keskustelu pysähtyy. Luterilaiseen opetukseen rukouksesta johdattelee Leppävaaran seurakunnan kappalainen, aikuistyön tiimin vetäjä 1. Hyvää iltaa. 2. Olen Yhteisvastuukerääjä. 3. Keräyksen aihe on saattohoito ja Guatemalan auttaminen. 4. Haluaisitteko osallistua keräykseen? ja 5. Kiitos, että tulitte mukaan tai kiitos, kun avasitte oven hyvää jatkoa. Piispa Voitto Huotarin lauseet, joilla yhteisvastuukerääjä pärjää. Kotimaa24.fi-uutiset Blogeissa Ihmisen rikkautta ei mitata sillä kuinka paljon hän omistaa, vaan sillä kuinka paljon hän valmis jakamaan omastaan. Hanne Malkki Espoon seurakuntien @Kirkko-blogissa Lieventämisperusteeksi riitti myös se, ettei ennen pikkutytön hengen vaatinutta yliajoa tapahtunut muuta liiken- Jukka Granström Juha-Pekka Rissanen. Kaikki tunnistavat ajatuksen, jonka mukaan Jumala käskee ihmistä rukoilemaan ja lupaa kuulla rukouksen. Toisaalta rukous nousee ihmisen kaipuusta ja tarpeista. Rukoukseen liittyy vuorovaikutus pyhien kirjoitusten kanssa. Profeettojen ja Jeesuksen esimerkki näyttää, miten tulee rukoilla. Ihmisen pitää tarkoittaa sitä, mitä hän rukoilee. Rukous on taistelua pahaa vastaan ja hyvien voimien vetämistä maailmaan. Jos ihminen vihaa toista ihmistä eikä auta hädässä olevaa, hänen rukouksensa on turhaa. Jumalan vastauksen tunnistaa sen mukana tulevasta sisäisestä rauhasta. En voi sanoa, että minun tieni on ainoa ja lopullinen. Imaami Abdul-Majid Tahirou-Varjonen Metodistikristitty Adwoa Essandor tuo esiin vielä yhden kristityn rukoukselle olennaisen teeman: Jeesuksen veren ansiosta Jumala ei enää näe ihmistä syntisenä, vaan armahtaa ihmisen ja hyväksyy tämän yhteyteensä. Katolista koulua Ghanassa käyneelle imaami Tahirou-Varjoselle ajatus on tuttu. Koraani opettaa, että yksin Jumala voi antaa syntejä anteeksi, hyväksyä ihmisen kääntymyksen ja avata paratiisin portit. Mutta minun täytyy kunnioittaa sinun näkemystäsi, imaami sanoo. Sen jälkeen imaami sanoo jotakin, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. En voi sanoa, että minun tieni on ainoa ja lopullinen. Mutta ihmisen täytyy uskoa siihen, mitä hän tekee. Taneli Kylätasku nesääntöjen vastaista kuin törmäys ajoradan reunuskiveen. Jari Tervo Yle uutiset -blogissa Ortodoksi katsoo ihmeissään, kun luterilaisessa kirkossa saarnaamaan voi ilmestyä presidentti tai mediajulkkis. Jyrki Härkönen Kotimaa24.fi-blogissa Miten homous vaikuttaa sun uintiin, kysyttiin kilpauimari Ari-Pekka Liukkoselta eilen. En aluksi ymmärtänyt kysymystä. Hemuli Oisko tulta? -blogissa Tutki omia tunteitasi, omia unelmiasi. Mitä sinä haluat elämältä? Perheneuvoja Heikki City-lehden Suhdeklinikka-blogissa Viikon kasvo Eija Harju Olen ollut tiedottajana Espoon seurakuntayhtymän viestintäpalveluissa vuodesta 2007 alkaen. Koulutukseltani olen kirkon nuorisotyönohjaaja ja olen lukenut myös verkkoviestintää. Ennen nykyistä työtäni olin kuusi vuotta vapaa toimittaja. Eri medioille olen tehnyt töitä koko aikuisikäni. Olen kotoisin Järvi-Pohjanmaalta, Alajärveltä. Helsinkiin muutin 1989. Nyt asun Vantaalla. Työssäni pidän yhdessä tekemisestä. Tehtäviini kuuluu verkkosivujen päivittämistä, valokuvaamista, videointia, editointia ja läsnäoloa somessa. Haluan kertoa tarinoita hyvää tekevästä kirkosta. Elämässä minulle ovat tärkeitä perhe ja ystävät sekä heidän hyvinvointinsa. Urheiluhulluna olen hurahtanut eri tanssilajeihin. Treenatessa haastan itseäni. Hautausmaat kesätyöllistävät 20 nuorta Espoon seurakuntayhtymä palkkaa hautausmaille kaksikymmentä iältään 16 17-vuotiasta nuorta kesätyöntekijöiksi vähintään kuukauden mittaiseen työsuhteeseen. Hakijan tulee olla työsuhteen alkaessa 16 vuotta täyttänyt. Hautaustoimen päällikkö Leena Tonterin mukaan kesätyö hautausmailla on ollut pidettyä. Nuorten tehtäviin kuuluu haravointia ja siivoustehtäviä sekä kukkien istuttamista Päivi Romu Ikuinen Rooma 1. 4.5., 22. 25.5., 25. 28.9., 16. 19.10. 995 Pääsiäinen 18.4. 1095 sis. suorat reittilennot, keskustahotelli, puolihoito, runsas retkiohjelma. Asiantuntijaopas Päivi Romu. 24 h verkkokaupasta lomalinja.fi ja hoitamista. Suuren hakijamäärän vuoksi haastatteluun kutsuttavat valitaan hakemusten ja arvonnan perusteella. Hakemuslomake ja ohjeet löytyvät Espoon seurakuntien sivulta www.espoonseurakunnat.fi nuorten kesätyöpaikoista kertovan tiedotteen yhteydestä. Hakemus voi olla myös vapaamuotoinen. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 28. helmikuuta. Taneli Kylätasku Pääsiäismatka Leipzig ja Dresden Lutherin ja Bachin jalanjäljillä 17. 21.4. Wittenberg, Leipzig, Tuomaskirkko ja Matteuspassio, Dresden ja konsertti Zwingerissä, Meissenin posliinikaupunki. Asiantuntijaopas Terttu Busse-Lunkka. 1398 Ikonin tie Ateena ja Thessaloniki 27.4. 4.5. Kreikan ja Bysantin historiaa, bysanttilaisen ikonimaalauksen keskeisiä teoksia, taidokkaita liturgisia tekstiilejä, luostareita Asiantuntijaopas piispa Arseni ja Nicolaos Karellos. 1465 Beethoven-festivaali Varsovassa 14. 16.4. Asiantuntijaopas Aarno Cronvall. 870 Türin kukkamarkkinat 17. 18.5. Asiantuntijaopas agrologi Paula Liukko. 268 Unkarin ihanat puutarhat 2. 6.6. Asiantuntijaopas Monika Jakus. 1260 Armenia Kaukasuksen helmi 4. 12.6., 27.8. 4.9. Asiantuntijaopas Marianne Tillman. alk. 1298 Kiehtova Varsova 18. 21.4., 16. 18.5. Asiantuntijaopas Barbara Iwicka. alk. 695 Teemaristeilyt Venäjällä Tsaarinajan tunnelmaa ja slaavilaista nostalgiaa VERONAN OOPPERAJUHLAT Unohtumattomat oopperaillat Italian elokuisen taivaan alla MUMMON MATKASSA ETELÄ-AFRIKAN AARTEET maailmalle April in Paris Monipuolinen Kiina Keväinen Pariisi & Seinen risteily & 010 289 8100 & 010 289 8101 ryhmät & 010 289 8102 (Helsinki) lomalinja@lomalinja.fi Puhelut 8,35 snt/puh +17,17 snt/min. Palvelumaksu 17 /varaus, 1.4.2014 alkaen 19 /varaus. Toscana Akvarelli- ja valokuvauskurssit Kulttuuria ja viiniä TRANS SIPERIA Tilaa uusi esitteemme! Nepal, Sri Lanka, Namibia, Mauritius Sydämen asialla Koe vehreä Yorkshire KARIBIAN RISTEILYT Näe Kuuban ja Jamaikan turkoosinsiniset vedet Kroatia saaristossa risteillen AKTIIVIMATKOJA pyöräilyä, vaellusta, joogaa, golfia... 5

Etsitkö kotia? Vapaat SATO SenioriKodit sato.fi Puh. 0201 344 344 SATO Asiakaspalvelu Espoon seurakuntien palvelukeskus Kaste, häät, hautajaiset tulossa. Sinua palvelee: Espoon seurakuntien palvelukeskus ma pe klo 8 15 Kirkkokatu 1, 02770 Espoo Varauspalvelut (kaste, vihkiminen, hautaan siunaaminen) p. 09 8050 2601, palvelukeskus.espoo@evl. Rekisteripalvelut (virkatodistukset ja sukuselvitykset) p. 09 8050 2600, palvelukeskus.espoo@evl. Hautapalvelut p. 09 8050 2200, fax 09 256 7212 hautatoimisto.espoo@evl. Syrjinnän kohteeksi ei ole pakko alistua. Maya-intiaani Ryby Coy Quej tietää tämän omasta kokemuksestaan. Hän kamppailee ihmisoikeuksien puolesta Guatemalassa. Teksti Anu Heikkinen Kuva Katri Saarela Jäätävän kylmänä pakkaspäivänä on ilo tavata ihminen, joka säteilee lämpöä. On kuin Ruby Coy Quej olisi tuonut mukanaan Helsinkiin matkalaukullisen Keski- Amerikan aurinkoa. Coy Quej on saapunut Suomeen maannaisensa Dora Arriola Vegan kanssa. He ovat täällä Kirkon Ulkomaanavun ja Yh- Taistelija. Maya-intiaani Ruby Coy Quejin perinteinen asu kertoo hänen kuuluvan Guatemalan alkuperäisväestöön. www.espoonseurakunnat. www.esboforsamlingar. Maya-tytön elämä muuttui 6 Ennakkomarkkinoinnissa! Huoneistoesimerkit: 1H+KT 32,5 m 2 2H+KT 37,5 m 2 3H+KK+S 67,5 m 2 3H+K+S 86,5 m 2 4H+KT+S 88,5 m 2 Myös muita kokoja vapaana. Eloisa-kodit on suunniteltu varttuneen väestön tarpeisiin, toimiviksi ja vaivattomiksi. www.eloisakoti.fi As.Oy Espoon Valapuisto Valakuja 2, 02770 Espoo Kahden talon Eloisa-yhtiö rakennetaan Espoon keskukseen aseman eteläpuolelle, keskeiselle paikalle. Valapuisto sijaitsee aivan kauppakeskus Entressen vieressä, tulevan keskustorin läheisyydessä. Autohallipaikat myydään erillisinä osakkeina. Lisätiedot ja myynti: Virpi Niinivuo 040 350 4867 Hannu Klemetti 050 514 4523 Mannerheimintie 113 00280 Helsinki p. 020 775 9600 www.pohjolarak.fi teisvastuukeräyksen vieraina. Keräys tukee tänä vuonna ihmisoikeustyötä Guatemalassa. Sen tuotosta 60 prosenttia ohjataan kansainväliseen avustustyöhön Kirkon Ulkomaanavun kautta. Maya-intiaaneihin kuuluva Coy Quej työskentelee ADP-kansalaisjärjestössä (Asociación de Amigos del Desarrollo y la Paz), joka toimii kokonaisvaltaisen kehityksen ja tasa-arvon edistämiseksi erityisesti naisten, lasten ja nuorten parissa. Olen itse esimerkki siitä, että elämä voi muuttua. En ole antanut raskaiden kokemusten murtaa itseäni. Nyt voin auttaa muita vaikeassa tilanteessa olevia toteuttamaan unelmiaan, hän sanoo. Alkuperäiskansat kokevat Guatemalassa vakavaa syrjintää ja väkivaltaa kouluissa ja työelämässä. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat naiset ja nuoret sekä maaseudun maattomat asukkaat. Yhteisvastuukeräys perehdyttää alkuperäiskansoihin kuuluvia ihmisoikeuksiin ja tukee naisten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon. Noin puolet Guatemalan noin 14 miljoonasta asukkaasta on mayoja. Lähes 80 En ole antanut raskaiden kokemusten murtaa itseäni. Ruby Coy Quej prosenttia alkuperäiskansojen edustajista elää köyhyysrajan alapuolella, suuri osa heistä maaseudulla. Koulutuksen puute, ihmisten haluttomuus osallistua yhteiskunnallisesti ja naisiin kohdistuva väkivalta ovat suuria ongelmia. Ruby Coy Quej, 26, varttui niukoissa oloissa maaseudulla Alta Verapazin maakunnassa maan pohjoisosassa. Hän oli kuusilapsisen perheen ainoa tytär. Perinteiset käyttäytymismallit ja naisten heikompi asema näkyivät perheen arkipäivässä. Isä määräsi kaikesta ja löi, ellei häntä toteltu. Sain käydä vain alakoulun kuusi luokkaa. Kotityöt kaatuivat minun harteilleni. En koskaan saanut leikkiä tai esimerkiksi ajaa pyörällä, kuten veljeni, hän kertoo. Äidin kannustus sai Coy Quejin pyrkimään elämässään eteenpäin. Äiti ei halunnut tyttären toistavan omaa kohtaloaan, vaan kehotti häntä menemään töihin hankkimaan opiskelurahoja. Työskentelin aamuisin torimyyjänä ja lihakaupassa, iltapäivisin opiskelin. Kaikki täytyi pitää salassa isältä. Myöhemmin isän asenne muuttui, kun hänelle selvisi, kuinka paljon panostin opiskeluun. Hän sanoi, että saisin opiskella, jos hoitaisin myös kotityöt. Alakoulun naisopettaja oli Coy Quejille innostava esimerkki. Hän halusi itsekin opettajaksi, pyrki sinnikkäästi yliopistoon ja suoritti maisteriopinnot. Yliopiston rehtori pani merkille tiedonhaluisen, sosiaalisen ja iloisen opiskelijan. Hän ehdotti, että Coy Quej osallistuisi yliopistojen väliseen naisten kilpailuun, jossa ei mitelty kauneudesta vaan tuotiin esille sisäistä vahvuutta. Kilpailun voitto muutti elämäni. Julkisuus avasi monia ovia. Pääsin töihin kunnalliseen naisten oikeuksia valvovaan toimistoon. Parin vuoden kuluttua Coy Quejia pyydettiin ADP:n työntekijäksi. Järjestössä nähtiin, että asemaansa aktiivisesti muuttanut nuori nainen voisi auttaa myös muita parempaan elämään. Aluksi Coy Quej toimi kenttätyöntekijän avustajana. Nyt hän työskentelee hankekoordinaattorina. ADP kouluttaa erityisesti nuoria ja naisia, jotta he tulisivat tietoisiksi oikeuksistaan kansalaisina. Coy Quej pitää tärkeänä sitä, että nuoret oppivat välttämään eriarvoisuuteen johtavia toimintamalleja. Tietoisuuden lisääminen on kaikkein tehokkain tapa korjata epäkohtia pysyvästi. Kävin itsekin nuorempana ADP:n järjestämissä koulutuksissa ja sain apua ja voimaa. Ihmisoikeustyö on saanut Coy Quejin näkemään, että suunnitelmallisella ja kulttuurin vivahteet huomioon ottavalla toiminnalla voi saada paljon aikaan. Kierrämme yhteisöissä ovelta ovelle ja etsimme niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. Onnistumisen hetkiä on yksilötasolla usein. Coy Quejin mieleen on jäänyt luku- ja kirjoitustaidoton nainen, joka kärsi miehensä väkivallasta, mutta pääsi siitä irti. Kerroin hänelle tarinani ja kysyin, haluaisiko hän muuttaa omaansa. Nainen opetteli lukemaan ja kirjoittamaan, alkoi opiskella ja kiertää nyt auttamassa mui- Kuka? Yhteisvastuukeräyksen ulkomaisena kohteena on ihmisoikeustyö Guatemalan alkuperäiskansojen parissa. Miksi? Alkuperäiskansat kokevat Guatemalassa vakavaa syrjintää ja väkivaltaa. Heikoimmassa asemassa ovat naiset, nuoret ja maaseudun maattomat. Miten? Yhteisvastuukeräyksen avulla pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta oikeuksistaan ja vähentämään eriarvoisuutta. ta naisia. Hän on yhteisönsä naisjohtaja ja edustaa naisia myös kansallisella tasolla. Coy Quej kertoo kokeneensa syrjintää etnisen taustansa vuoksi. Esimerkiksi yliopiston opettajat eivät antaneet perinteiseen asuun pukeutuneen opiskelijan puhua luennoilla. Hänen nykyisessä työympäristössään, itäisessä Jalapan maakunnassa ennakkoluulot ovat juurtuneet erityisen syvälle. Etenkin alkuun hän sai osakseen oudoksuvia katseita kiertäessään työkentällä. Kaikesta huolimatta olen onnistunut voittamaan ihmisten kunnioituksen olemalla oma itseni ja tekemällä työtä. En anna muiden kielteisille asenteille valtaa itsessäni. Työnsä ohessa Coy Quej opiskelee lakitiedettä. Hän toivoo, että pääsisi tulevaisuudessa vaikuttamaan vallanpitoon sisältä päin poliitikkona tai viranomaisena, jotta ihmisistä tulisi päättäjille tärkeämpiä kuin raha. Koen itseni taistelijaksi. Olen ylpeä siitä, että olen nainen ja kuulun alkuperäiskansaan. En kiellä enkä häpeä menneisyyttäni. Jos en olisi joutunut kärsimään, en olisi se vahva ihminen, joka nyt olen. 7

Menovinkit esse.menovinkit@kotimaa.fi Luontokuvia, taidetta ja rautateitä Su 16.2. asti Galleria Espoonsillassa (Virastopiha 3, kävelysillan taso) Galina Rakhimova-Kinnarin Elämänkaari-näyttely. Avoinna ti pe 11 16, la su 12 15. Su 9.3. asti Espoon kulttuurikeskuksen näyttelytilassa (Kulttuuriaukio 2) Espoon kulttuurikeskuksen 25-vuotisjuhlanäyttely. Julisteita kulttuurikeskuksen tapahtumista vuosien varrelta. Su 9.3. asti Villa Elfvikissä (Elfvikintie 4) Vuoden Luontokuvat 2013 -valokuvanäyttely. Näyttely kertoo suomalaisen luonnon moni-ilmeisyydestä, sen näkymistä ja tapahtumista sekä kuvaajien luonnossa kokemista elämyksistä ja oivalluksista. Näyttelyssä on kuvia kaikista kilpailun kahdeksasta sarjasta: Kasvit, Linnut, Maisemat, Nisäkkäät, Muut eläimet, Taidetta luonnosta, Ihminen ja luonto sekä Nuorten sarja. Avoinna ma pe klo 9 15 ja su klo 10 16. Su 23.2. asti Heikintorilla (Kauppamiehentie 1) on esillä pienoisrautatienäyttely. Mukana on nyt junaratoja, joita ei ennen ole Espoossa nähty. Näyttelyajat yleisölle ovat 14. 16.2. ja 21. 23.2. Junia ajetaan perjantaisin klo 16 19, lauantaisin klo 10 16 ja sunnuntaisin klo 11 16. Talvilomapuuhia ja teatteritehtäviä Tapahtumatiedot lähetetään viimeistään kymmenen päivää ennen lehden ilmestymistä osoitteeseen esse.menovinkit@kotimaa.fi. Toimitus ei takaa, että kaikki lähetetyt tiedot julkaistaan. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy, ellei pääsymaksua mainita. La 15.2. Sellosalissa (Soittoniekanaukio 1 A) Lasten lauantaina talvilomaleffoja. Klo 10 Räyhä-Ralf (K7) Puhuttu suomeksi. Disneyn vauhdikas animaatioelokuva Räyhä-Ralf vie yleisön huikealle matkalle pelien sisälle. Klo 12.30 Moonrise Kingdom (K12). Suomenkieliset tekstitykset. Palkitun amerikkalaisohjaajan Wes Andersonin draamakomedian tapahtumapaikkana on Uuden-Englannin rannikolla sijaitseva saari vuonna 1965. Wes Andersonin visuaalisesti omaperäinen elokuva on tarkka kuvaus vapaudesta, unelmista ja lasten ja aikuisten erilaisista maailmoista. Viikoilla 8 ja 9 Weegeen museoissa on runsaasti talvilomaohjelmaa. Emmassa järjestetään taidelomapäiviä, Helinä Rautavaaran museossa työpaja ja perhekahvila, Kamussa ratkaistaan historian arvoituksia, Kellomuseossa voi värkkäillä taskukellon ja Lelumuseossa askarrella kisamaskotin. Katso koko ohjelma Weegeen sivuilta. Tule tekemään Suomen suurinta teatteriesitystä! Via Crucis -pääsiäistapahtuma hakee vapaaehtoisiksi kaikenikäisiä miehiä ja naisia mukaan toteuttamaan suurtapahtumaa 18. huhtikuuta Helsingin ydinkeskustassa. Tarvitsemme vapaaehtoisia myös tapahtuman tuotantoon: puvustukseen, rakennukseen, roudaukseen, kahvitukseen ja yleisiin tuotantotehtäviin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut tuottaja Laura Heikkinen: laura@aava-tuotannot.fi, p. 045 1513177. Lempeä ja markkinahumua Pyhän Valentinuksen päivää, joka meillä kulkee allakassa ystävänpäivänä, monet pitävät sietämättömän kaupallisena amerikkalaisena hapatuksena. Kaupallisuus tunkee itsensä melkein minkä tahansa juhlan kylkiäiseksi, se on totta, eikä ystävänpäivä ole poikkeus. Mutta amerikkalaisia ei kannata Valentinuksen päivän juhlinnasta syyttää, sillä sen juuret ovat eurooppalaiset. Juhlinnan syistä ja synnystä on erilaisia käsityksiä. On arveltu, että taustalla olisi Kaunis kikkaratukka Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat. Suom. Hanna Tarkka. Otava 2013. Kirja Chimamanda Ngozi Adichien romaanit Puolikas keltaista aurinkoa ja Purppuranpunainen hibiskus ovat olleet minulle tärkeitä oppaita nigerialaiseen maisemaan ja ajattelutapaan. Novellikokoelmassaan Huominen on liian kaukana Adichie katselee Amerikkaa afrikkalaisen silmin. Sama näkökulma jatkuu uusimmassa romaanissa Kotiinpalaajat. Paperiaskartelijoiden käsistä syntyy hienoja, monikerroksisia kortteja. Tämä ja monta muuta löytyy blogista paperiliitin.blogspot.com. Riikka Kovasin muinaisten roomalaisten Lupercalia-juhla, jonka hedelmällisyysriitit olivat sitä luokkaa, että niitä kuvaava elokuva saisi herkästi K18-merkinnän. Yhdessä päivän taustaa valottavassa tarinassa kerrotaan puolestaan roomalaisesta piispa Valentinuksesta, joka salaa keisari Claudiukselta vihki sotilaita avioliittoon. Keisari kun oli sitä mieltä, että naimisissa olevat miehet olivat huonompia sotilaita kuin naimattomat. Nuoret miehet pääsivät naimisiin, mutta Valentinus teloitettiin ja hänestä tuli marttyyri ja pyhimys. Juhlapäivänsä Valentinus sai kalenteriin jo niinkin varhain kuin vuonna 1537, sillä tuolloin kuningas Henrik VIII julisti helmikuun 14. päivän kuninkaan kirjeellä viralliseksi juhlapäiväksi. Monet Valentinen päivään liittyvät tavat ja uskomukset ovatkin kotoisin Englannista. Yhdysvaltoihin Pyhän Valentinuksen päivä rantautui vasta 1800-luvulla, ja siellä se on suosittu juhlapäivä edelleen. Meillä ystävänpäivä pääsi kalenteriin vuonna 1987. Ystävänpäivänä kaupoissa on roppakaupalla krääsää, mutta toisaalta myös hyväntekeväisyysjärjestöt ovat ottaneet päivän omakseen ja järjestävät monenlaisia tempauksia. On se ainakin hyödyllisempää kuin jäädä voivottelemaan kaiken kaupallisuutta. Merja Räty Nigerialais-yhdysvaltalainen kirjailija yhdistää Ifemelun ja Obinzen rakkaustarinan taitavasti yhteiskunnallisiin teemoihin. Molemmat nigerialaisnuoret saavat tuskan ja keinottelun kautta pääsylipun länsimaiseen elämään. Matka onnellisuuteen on pitempi. Puhuttelevana sivujuonteena kirjasta jäi mieleen Ifemelun hiuskokeilut. Miksi kaikki afrotukkaiset naiset käyttävät sileitä ja kiiltäviä tekohiuksia? Kuka näkee kauneuden vaikeasti käsiteltävässä kikkaratukassa? Ulkopuolisuuden ja juurien etsimisen teemoihin on helppo samastua. Ifemelu lähtee Amerikasta takaisin Nigeriaan ja uskaltaa kohdata menneisyyden kipuja. Mietin omaa paluutani Espoosta synnyinseudulle. Irrallisuuden ja näennäisen vapauden jälkeen tuntuu huojentavalta olla jälleen kotona, vaikka kotipaikkakunta onkin monella tapaa epätäydellinen paikka. Anja Nwose Aistien viisaus Joistakin asioista tietää jo kokemuksesta, että ne singahtavat suoraan herkkään kohtaan. Vaikka en ole kummemmin innostunut Whitney Houstonista, minut pysäyttää Bodyguardelokuvassa soinut Will Always Love You. Tuo kappale soi jollakin radiokanavalla eräänä syksyisenä aamuna toistakymmentä vuotta sitten, kun matkasin bussilla töihin. Pian sen jälkeen, kun olin istunut työpöytäni ääreen, sain viestin isäni kuolemasta. Siitä pitäen tuo sävelmä on vienyt minut uudestaan tuohon tiettyyn syyskuun päivään riippumatta siitä, missä olen. Aistien viisautta on hyvä kuunnella. Se vaatii ensin havahtumista, sitten pysähtymistä. Pienet hetket menevät ohi helposti, mutta niistä jää muistijälki, jos sen jäljen ottaa vastaan. Liki kaksikymmentä vuotta sitten luin lehdestä jutun kuva- ja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolasta. Hämmentyneenä ja jotenkin häikäistyneenä katsoin pikkuisia kirjottuja pukuveistoksia: en ollut koskaan aiemmin tajunnut, mitä kirjomalla voi tehdä. Noin pientä ja hienoa, vakavaa, mutta ei silti synkkää ei, vaikka aiheena olisi hauta. Nyt vuosia ja monia näyttelykäyntejä myöhemmin en vieläkään tiedä tarkkaan, mikä Pohjolan kirjontatöissä on se jokin, mikä vetää minua puoleensa kerta toisensa jälkeen. Syyksi ei tunnu riittävän se, että työt ovat hienoja ja taidokkaita. Syy on jossain muualla, syvemmällä. En löydä vastausta aiheistakaan, en värimaailmasta. Mutta kertaakaan en ole lähtenyt näyttelystä sillä mielellä, että tämä on nyt nähty, ei tätä enää. Pistojen kertomaa. Ulla Pohjolan pienikokoisissa kirjontateoksissa riittää katsomista. Aistit tietävät, kun järki ei tiedä. Monta vuotta sitten ystävän kuoleman jälkeen havahduin tuntoaistini herkistymiseen. Se tuntui erikoiselta ja oudolta, mutta lahjalta yhtä kaikki. Tuota lahjaa koetan edelleen vaalia. Ilahdun joka kerta, kun huomaan, miten sormenpäät nauttivat kahvimukin lämmöstä tai kun jalkapohjaa hivelee auringossa paahtunut kallio. Ehkä löydän syyn Pohjolan taiteen koskettavuuteen jostain tuntoaistin ja muistikuvieni risteyksestä. Pisto pistolta kirjoen tehdyssä työssä käden kosketus on niin lähellä, että käsi ja ajatus ovat melkein yhtä. Kun keskityn ja pysähdyn, voin työtä koskettamatta tuntea sametin pehmeyden, pienten pistojen rajat ja helmien muodon. Jos syvennyn ja annan aistieni kertoa kerrottavansa, jokainen työ vie minut uudelle matkalle. Teksti Merja Räty Kuvat Jouko Järvinen 8 Toimittajalta Kumma kummilapsi Poden huonoa omatuntoa. Pidän kehnosti yhteyttä vanhaan kummitätiini. Täti asuu kaukana maaseudulla, eikä hänen lähellään ole ystäviä ja kyläläisiä, jotka piipahtaisivat tupaan kurkistamaan, kuinka naapurissa voidaan. Nämä ihmiset ovat menneet edeltä. Soitan kummitädille harvoin. Selitän itselleni, että jos hän asuisi lähempänä, kävisin katsomassa häntä ja soittaisinkin nykyistä useammin, sillä voisin lopettaa puhelun iloisesti: Kohta nähdään! Arvaan, että omassa naapurustossani asuu vanha täti tai setä, johon sopivat samat yksinäisen vanhuksen tuntomerkit. Sukua saattaa olla, mutta ei enää ystäviä, ei liioin tuttavia. Veikkaan, että vanhuksen kummilapsi asuu kaukana ja potee samaa huonoa omaatuntoa kuin minä täällä kotonani. Entäpä jos Suomesta löytyisi jokin verkosto, joka voisi liittää yhteen meidät kummilapset ja meidän Ulla Lötjönen toimituspäällikkö kummimme? Minä voisin käydä katsomassa ventovierasta vanhusta tässä lähellä. Voisin ajatella, että hänkin on jonkun kummitäti tai -setä. Omaa kummiani kävisi katsomassa joku, jonka oma läheinen vanhus asuu liian kaukana. Olisiko tämä kummaa? Ehkä olisi. Uskon kuitenkin, että valtakunnallisen verkoston luomiselle olisi tarvetta. Veikkaan, että tämä olisi kolmannen sektorin tai kirkon heiniä. Sillä vapaaehtoinenkin ihminen pystyy osoittamaan rakkautta, ystävyyttä ja huolenpitoa. Espoolaiskuvaaja mukana Fotofinlandian finaalissa Arvostetun valokuvauskilpailun, Fotofinlandian, finalistit kuvasarjoineen julkistettiin viime viikolla. 20 000 euron palkinnosta kisaa 20 valokuvaajaa, ja yksi finalisteista on leppävaaralaiskuvaaja Elise-Anette Kokkonen. Kokkonen on kisassa mukana kuvasarjalla Lotat. Kuvakokonaisuus on Kokkosen oma projekti, jota hän on kuvannut vuodesta 2012. Minua kiinnostaa lottien vapaaehtoistyö sodassa, ja kuinka heitä kohdeltiin sodan jälkeen. Lotat saivat toiminnastaan virallisen kiitoksen vasta vuonna 1991, kertoo 27 -vuotias Kokkonen. Kokkonen aikoo jatkaa sarjan kuvaamista. Lottiin on kuvattu muun muassa Espoossa asuvia naisia. Fotofinlandian tulokset julkistetaan 7. maaliskuuta Helsingin Messukeskuksessa. Voittajan valitsee muotoilija-kuvanveistäjä Stefan Lindfors. Maija Saari Äänestä Fotofinlandia-finalisteja: www.fotofinlandia.fi/kilpailu/2014 Espoon on seurakunnat Kutsuillat rippikoulu- laisten 2014 kotiväelle MURROSIKÄINEN PERHEESSÄ 10.3. klo 18 Aiheen äärellä perheneuvoja, sosiaalipsykologi Saara Kinnunen Espoonlahden kirkko Kipparinkatu 8 7.4. klo 18 Matinkylän kappeli Liisankuja 3 8.4. klo 18 Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2 Olarin seurakunta pop-messu espoo 16.2.klo 18 Olarin kappelilla, Kuunkehrä 4 iltakaakaot toimittamassa: Jukka Lehti & Jenny Vainio Lastenhoito järjestetty www.cafekismus. Espoon tuomiokirkkoseurakunta TULE GOSPEL su 16.2. klo 17 Suvelan kappeli Pastori Vilppu Huomo, kanttori Anna-Liisa Haunio. Messupyhäkoulu yli 3-vuotiaille. Messukahvit. MESSUUN Kirstinpiha 3 9

Lääkärinä lähtevien maailmassa Kuolevien potilaiden hyvä hoito ja ihmisarvoinen kohtelu on lääkäri Tiina Tasmuthille tärkeää. Hänen työnään on auttaa ihmisiä kohtaamaan viimeiset hetkensä mahdollisimman hyvin. 10 Parantava säde. Sädehoitolaite sijaitsee syöpätautien klinikalla. Suurin osa syöpään sairastuneista paranee, kaikki eivät. Teksti Pälvi Ahoinpelto Kuvat Sirpa Päivinen Eletään vuotta 1962. Kolmen vanha Tiina Zvirgzdin on ollut kuukausia neuvostovirolaisessa Tallinnan sairaalassa. Päiväkodin ruoasta saatu A-hepatiittitartunta on tuonut jälkitautinaan vaikean maksatulehduksen, ja lääkäri keskustelee vakavasti Tiinan vanhempien kanssa. Lapsi on heikossa kunnossa, ja lääkäri valmistaa vanhempia hänen kuolemaansa. Vanhemmat rukoilevat. Tiina toipuu. Hän ei kuitenkaan unohda koskaan yksinäisiä päiviä sairaalassa, ei ikävöinnin täyttämiä viikkoja, jolloin vanhempia ei päästetty hänen luokseen. Lääkäri Tiina Tasmuthin työpaikka, Syöpätautien klinikan palliatiivisen hoidon yksikkö, on hiljentynyt viikonlopuksi. Kävelemme autioilla käytävillä. Metallinen sädehoitolaite kiiltää himmeästi kellarikerroksessa. Päiväosaston vuoteet yläkerrassa on sijattu maanantaita varten. Oireenmukainen, syövän etenemistä jarruttava, hoito saattaa kestää vuosiakin. Nämä huoneet ovat tulleet lukuisien käyntien aikana monelle tutuiksi. Suurin osa syöpään sairastuneista toki paranee. Tiina Tasmuth on yksi niistä lääketieteen ammattilaisista, joiden tehtävänä on saatella potilas turvallisesti ajan rajalle ja rajan yli. Tasmuth on myös nähnyt kuolevien potilaiden polttareita, kihlajaisia ja häitä. Sairaalassa on vietetty kuolevan äidin lapsen kastejuhlaa. Täällä lomittuvat keskenään kuolema ja elämä. Palliatiivista hoitoa tarvitaan, kun etenevää sairautta ei voida enää parantaa vaan hoito keskittyy lievittämään potilaan oireita ja parantamaan hänen elämänlaatuaan. Mutta tämä vaihe voi kestää vuosia, ja elämä voi olla hyvää myös silloin. Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe ja ajoittuu kuoleman läheisyyteen. Saattohoidon tarkoitus on taata potilaan ja hänen omaistensa hyvä elämänlaatu ja potilaan rauhallinen kuolema. Saattohoitovaiheessa lääkäri käy läpi potilaan ja tämän läheisten kanssa, mitä kuolemassa tapahtuu. Toivon ylläpitäminen on lääkärin tärkeimpiä tehtäviä. Lääkäri Tiina Tasmuth Hän kertoo, miten elimistö reagoi, millaisia oireita voi ilmetä ja miten niitä hoidetaan. Sairauden edetessä ihminen yleensä nukkuu hiukan enemmän, hiukan pitempiä öitä. Kohta hän haluaa olla päivälläkin joskus makuulla, sitten jo koko ajan pitkällään. Ei ehkä ole ruokahalua. Potilaan syömättömyydestä huolestuneita omaisia täytyy joskus rauhoittaa kertomalla, että vaikeasti sairaan elimistö ei jaksa ottaa ravintoa ja nestettä vastaan. Tiina Tasmuthin mielestä on sääli, jos ihminen kuolee ikään kuin itseltään salaa, jos hän jättää jälkeenjäävät vaille sitä hyvää, mitä voisi heille vielä antaa. Potilas ei ehkä halua tai uskalla ajatella elämänsä päättymistä. On surullista, jos kuoleva jättää sanomatta läheisilleen ne kaikkein kauneimmat ja merkittävimmät sanat. Sairas kysyy usein lääkäriltä kuoleman hetkeä, mutta sitä ei kukaan voi tietää. Tasmuth sanoo rehellisesti, jos tilanne on paha ja jos sairautta ei voida lääketieteen keinoin parantaa. Hän kertoo myös totuudenmukaisesti, ettei tiedä, miten kauan tilanne kestää, sillä syöpäsolut eivät käyttäydy niin kuin muut solut. Samalla hän kertoo, mitä voidaan tehdä, jotta elämä olisi hyvää ja potilaalla turvallinen olo. Kun Tiina Tasmuth valmistuu Neuvosto-Virossa lääkäriksi vuonna 1983, häntä kiinnostaa syöpäkirurgia. Hän saa kuitenkin kuulla, ettei hänelle anneta potilaita, koska hän on kristitty. Sosialistisen valtion ideologinen perusta on ateistinen, ja näissä oloissa kristityksi tunnustautuminen on poliittisesti epäilyttävää. Tiina määrätään Tallinnan syöpäkeskuksen hallinnolliseksi ylilääkäriksi ja hänelle annetaan tehtäväksi johtaa Viron syöpärekisteriä. Mutta hän kaipaa potilastyöhön. On yksi potilasryhmä, jota Tiina Tasmuth saa lopulta Virossa hoitaa: syöpää sairastavat lapset. Tiina lievittää lasten kärsimyksiä niin hyvin kuin pystyy, niillä harvoilla lääkkeillä, joita on saatavilla. Varmasti hän tuntee avuttomuutta tässä tehtävässään. Lapsista suurin osa kuolee. Kun Tiina on luovuttanut kuolleen lapsen tämän vanhemmille ja keskustellut heidän kanssaan, hän lähtee klinikalta ja antaa ammattiroolinsa pudota. Joskus hän ottaa selville, mille hautausmaalle pikkuinen on viety, etsii tutulla nimellä varustetun tuoreen kummun ja pysähtyy miettimään. Joinakin iltoina hän laulaa kanttoriystävänsä säestyksellä tyhjässä kirkossa ja antaa musiikin hoitaa. Suomalaisessa saattohoidossa pyritään tekemään kaikki mahdollinen, jotta kuolevalla olisi helpompi olo. Useimmat ilmoittavat haluavansa kuolla kotona, ja esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa se on mahdollista. Ihmisillä ei usein ole tarpeeksi tietoa saattohoidosta. Kotisairaala tarkoittaa, että potilas asuu kotonaan ja saa sinne tarvittavan hoidon. Kotisairaalalla on ympärivuorokautinen puhelinpäivystys. Erityiskoulutuksen saaneet sairaanhoitajat tai lääkärit antavat neuvoja puhelimessa ja tulevat tarvittaessa potilaan luo. Kotihoidossa taas sairaanhoitajat tai lähihoitajat auttavat kotona asuvaa potilasta vaikka päivittäin esimerkiksi peseytymisen ja lääkkeiden kanssa. Saattohoitovaiheeseen saattavat liittyä erilaiset kivut, hengenahdistus, pahoinvointi ja ahdistus. Kipuja voidaan lievittää lääkkeillä. Myös sädehoitoa voidaan käyttää kivun lievittämiseen, vaikka se ei enää sairautta pystyisi parantamaan. Ahdistus- ja rauhoittavat lääkkeet sekä keskustelu lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa helpottavat potilaan oloa. Äärimmäisiä tuskia voidaan helpottaa nukuttamalla potilas kevyesti, ja tarvittaessa nukutusta voidaan syventää. Hyvä saattohoito auttaa sekä kuolevaa että hänen läheisiään. Vuonna 1989 kaksi virolaista teologia saa Kirkon Ulkomaanavun avulla vuodeksi opiskelustipendin Helsingin yliopistoon. Toinen on Randar Tasmuth. Randar menee perhevalokuvan kanssa Diakonissalaitoksen johtajan, rovasti Tapani Vuorelan, ja diakonissa Eira Pulkin pakeille. Voisiko hän tuoda kirurgiaan eri Jatkuu 11

12 jatkuu koistuneen lääkärivaimonsa ja vuoden vanhan poikansa Suomeen? Perheelle tulee kutsu. Diakonissalaitos on järjestänyt heille asunnon ja pojalle päiväkotipaikan. Tiinalle on varattu työpaikka kirurgian ylilääkäri Olli Kiviojan assistenttina. Lääkärinä hän ei voi toimia, sillä hänellä ei ole vielä lääkärin oikeuksia Suomessa. Koska Tiina Tasmuth on jo Virossa hoitanut syöpään kuolevia, häntä kiinnostaa, miten kuolevia hoidetaan Suomessa. Hän aloittaa vapaaehtoistyön Terhokodissa Tehtaankadulla ylilääkäri Anneli Vainion valvonnassa. Kun Tiina tauon jälkeen ilmestyy vuonna 1991 jälleen vapaaehtoiseksi Terhokotiin, Anneli Vainio ilmoittaa, että tämän on aika lopettaa hyväntekeväisyys. Hän passittaa Tiinan omaan työhuoneeseensa tekemään viisi stipendihakemusta väitöskirjaa varten, sillä hän tietää Tiinan haluavan jatkaa opintoja. Hakemuksista kaksi tuottaa tulosta, toinen suomen Akatemian tutkijana. Kliininen väitöskirja rintasyövän hoidosta hyväksytään toukokuussa 1997. On sääli, jos ihminen kuolee ikään kuin itseltään salaa. Tiina Tasmuth Saattohoito ei ole vain fyysisen kivun lievittämistä ja ahdistuksen poistamista. Saattohoitopotilaan tuntema kärsimys voi olla myös hengellistä tai eksistentiaalista kipua. Potilas ehkä ratkaisee suhdettaan ruumiilliseen elämään, ja kuoleman läheisyys on herkkää aikaa. Silloin yöpöydällä voi olla Raamattu, virsikirja, krusifiksi tai vaikka enkelitaulu. Jokin hengellisyyteen liittyvä esine. Joskus kuoleva toivoo tärkeän raamatunlauseen kirjoittamista näkyviinsä isoilla kirjaimilla. Joku toivoo saavansa keskustella viimeisen matkaan liittyvistä asioista papin kanssa, ehkä ottaa vastaan ehtoollisen. Tiina Tasmuth ei pidä tehtävänään tuoda kristillistä vakaumustaan esille työssään. Hän kuitenkin sanoo rukoilevansa hiljaa mielessään potilaittensa puolesta. Mutta jos potilas itse kertoo jättävänsä itsensä ja asiansa Jumalan haltuun, Tasmuth ilmaisee hänelle tukensa. Syyskuun lopun myrskyssä vuonna 1994 uppoaa Itämerellä laiva, Estonia. Suuronnettomuudessa hukkuu 852 matkustajaa, joista 95:n ruumis löydetään. Kun vainajien viemistä kotimaahansa Viroon valmistellaan, Suomessa väitöskirjatyötä tekevältä Tiina Tasmuthilta kysytään, voisiko hän tulla luovutustilaisuuteen edustamaan Viron kirkkoa. Tiina lupautuu. Hänhän vierailee muutenkin usein Virossa. Hän ostaa elämänsä ensimmäisen jakkupuvun ja lähtee matkaan. Vainajat luovutetaan omaisilleen Mustamäen sairaalan jäähyväishuoneessa. Kun Tiina saapuu, itkevät omaiset täyttävät odotushuoneen. Tiina menee takahuoneeseen, jonne on tuotu Suomesta 42 arkkua. Hänen lisäkseen huoneessa ovat patologian laitoksen työntekijät, joiden työnä on arkkujen siirtäminen. Tiina kutsuu nimenhuudolla vainajien perheet hakemaan läheisensä. Arkut ovat auki ja jokainen vainaja näkyvissä. Kuoleman jylhä läsnäolo käy kaikkien voimille. Tiinan on ammattilaisena oltava vahva ja tuettava surevia. Näihin tapahtumiin hän nykyään peilaa elämässään sitä, mikä on vaikeaa ja mikä ei. Kuoleman lähestyessä ihmisellä voi olla psyykkistä kärsimystä, kun peili kertoo, että Ajan rajalla. Tiina Tasmuth tahtoo luoda potilaalleen ja hänen läheisilleen turvallisen olon silloinkin, kun sairaus ei parane, vaan elämä lähenee loppuaan. posket ovat kaventuneet ja vaatteet käyneet suuriksi. Ahdistus muutoksen edessä on luonnollista. Ihmisellä on lupa olla surullinen. Psyykkistä kärsimystä lieventämään voi pyytää psykologin keskustelua. Jos taas rahahuolet painavat, keskustelu sosiaalityöntekijän kanssa voi avata solmuja. Sairaan koko elämänympäristö muuttuu. Saattaa olla, että työtoverit ja sukulaiset eivät enää pidä yhteyttä. Joku pelkää syövän tarttuvan, vaikka niin ei voi käydä. Joku ei tule katsomaan, kun ei tiedä, miten käyttäytyä, vaikka tavallinen läsnäolo riittäisi. Joku ehkä pelkää omaa kuolemaansa, jonka vierailu voi tuoda mieleen. Saattohoidossa oleva potilas voi tänään kieltää päästämästä luokseen ketään, mutta huomenna pyytää, että koko suku kutsutaan paikalle. Mielialat vaihtelevat ja käytös voi olla hämmentynyttä, koska sairaus on henkisesti koettelevaa ja voimat vähissä. Sairas saattaa itsekin ihmetellä: Miten minä noin käyttäydyin? Eutanasia on toimenpide, jonka jälkeen toisen ihmisen elämä hänen omasta pyynnöstään päättyy. Tiina Tasmuth nimittää eutanasiaa murhaksi, eikä se sovi hänen mielestään lääkärille, koska ammattietiikka vaatii lääkäriä suojelemaan elämää ja lievittämään kärsimystä. Kielteinen kanta eutanasiaan on myös Suomen lääkäriliitolla. Harva Tasmuthin potilaista on ottanut puheeksi kuolinavun. Tuolloin kyseessä on ollut ihminen, joka on tottunut päättämään asioita omasta ja toisten puolesta. Kuitenkin myös nämä potilaat ovat saaneet lähteä luonnollisen kuoleman kautta. Moni katsoo saattohoitoa kuin öistä maisemaa, jossa mustat kukkulat nousevat. Lääketieteen asiantuntijat voivat luoda maisemaan jokainen oman osaamisensa valonsäteen, jolloin maisema kirkastuu. Näkyy valoja ja varjoja, näkyy värejä. Näkyy ehkä toivoakin. Toivon ylläpitäminen on Tiina Tasmuthin mielestä yksi lääkärin tärkeimpiä tehtäviä, sillä toivo antaa ihmiselle joskus käsittämättömiä voimavaroja. Potilaita on myös kohdeltava huomaavaisesti, ja lääkärinkin pitää muistaa nöyryys elämän ja kuoleman edessä. Tasmuth pitää itseään etuoikeutettuna, kun saa ammattitaidollaan ja kokemuksellaan auttaa potilaita ja heidän omaisiaan näissä vaikeimmissa vaiheissa, elämän ja kuoleman rajapinnalla. Syöpäklinikan päiväosaston aulassa on kori, joka on täynnä erivärisiä ja erikokoisia virkattuja pipoja. Sytostaattihoito vie potilaalta usein hiukset, ja pitkäaikaisen sairauden aikana klinikalla käydään usein. Käytäviä kulkiessa voi päätä palella. Niinpä omaa parantumistaan odottavat potilaat ovat virkanneet kohtalotovereilleen pipoja, kukin omalla käsialallaan. Pipon muotoinen tervehdys lämmittää paitsi päätä myös sydäntä. Lisätietoa: www.yhteisvastuu.fi, www.sphy.fi, www.terho.fi ja www.cancer.fi Espoon tuomiokirkko Kirkkopuisto 5 Messu su 16.2. klo 10, Ansaitsematon armo. Liturgia ja saarna Tuija Filppula, avustava pappi Vilppu Huomo, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Anna-Liisa Haunio. Kirkkokahvit Pitäjäntuvalla. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo Kirkkoranta 2 Englanninkielinen jumalanpalvelus joka sunnuntai klo 16.30. Kirkkokahvit. Järj. Espoon seurakunnat ja International Evangelical Church in Finland (IEC). Perhekerho to 13.2. klo 10. Päiväkuoro to 13.2. klo 13, Anna Lohi. Kuoro kaikille to 13.2. klo 18.30 20.30. Eläkeläiskerho to 20.2. klo 13. Pyhäkoulu su klo 12. Auroran kappeli Heiniemenpolku 1 Messu su 16.2. klo 12. Liturgia ja saarna Anu Ristimäki, kanttori Anna Lohi. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su klo 12. Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Rukouspiiri ke klo 18. Kappelilounas to 13.2. klo 12, hinta 4. Hartaus klo 12, Anu Ristimäki. Pappi paikalla to 13.2. klo 12 13. Tuike ja Välke -lapsikuorojen harjoitukset to 13.2. klo 17.30 18.15. Tied. kanttori Lea Waaraniemi lea.waaraniemi@evl.fi. Hiihtolomaviikolla ei harjoituksia. Mitä reformaatiossa oikeastaan tapahtui? Teologinen opintopiiri to 13.2. klo 19. Tieteellisiä ja kirkollisia syitä, jotka johtivat reformaatioon ja luterilaisuuden syntyyn. Alustajana Pastori TT Jussi Koivisto. Kahvitarjoilu klo 18.30. To 6.3. piispa Eero Huovinen: Vastakkainasettelusta yhteyteen. Luterilais-katolinen ekumenia tänään. Betlehemistä Roomaan uusi keskusteluryhmä. Tule tutustumaan Uuteen testamenttiin alustuksen ja ryhmäkeskustelujen kautta. Kokoontuminen parillisten viikkojen tiistaisin klo 18.30 20 kappelin kahviossa 4.3. alkaen. Perhekerho pe 14.2. klo 10. Lisää yllä. Espoon tuomiokirkkoseurakunta p. 09 8050 3800 arkisin klo 9 15 etunimi.sukunimi@evl.fi Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5, 02770 Espoo www.espoonseurakunnat.fi Tavataan MESSUSSA sunnuntaina 16.2. klo 10 Espoon tuomiokirkko klo 12 Auroran ja Kauklahden kappeli klo 14 Rinnekappeli klo 16.30 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, englanninkielinen jumalanpalvelus klo 17 Suvelan kappeli, gospelmessu Nuoret: Lujiksen raamis pe 14.2. klo 18. Lujakalliokahvila pe 14.2. klo 19 23. Cafe Aurora to pe 13. 14.2. klo 10 14. Kahvia, ym. purtavaa, lehtiä, vapaa nettiyhteys, juttuseuraa. Tulossa: Hyveen portaat valokuvia Pohjois-Romanian luostareista 24.2. 24.3. Kappelipuoti ma pe klo 8 20 kappelin aulassa. Käy nettisivuillamme: www.espoonseurakunnat.fi > Tuomiokirkko > Auroran alue. Kalajärven kappeli Ruskaniitty 3 Eläkeläiskerho to 13.2. klo 10.30. Raamatun naisia to 13.2. klo 18.30. Pastori Marja Malvaranta Naisten Cafessa. Perhekahvila pe 14.2. klo 9 11.30. Naistenpiiri ma 17.2. klo 18.30. Tarinapiiri to 20.2. klo 10.30. Ylistys- ja rukouspiiri pe klo 19. Naisten Cafe Raamatun naisia Pastori Marja Malvaranta puhuu aiheesta to 13.2. klo 18.30 Kalajärven kappelissa Kauklahden kappeli Kauppamäki 1 Urdunkielinen messu la 15.2. klo 16. Kyläkirkko su 16.2. klo 12 Ansaitsematon armo. Liturgia ja saarna Kirsi Muurimäki, kanttori Sheldon Ylioja. Kirkkoväärtit avustavat. Kirkkokahvit. Afrikkalaisten piiri la 15.2. klo 15. Pyhäkoulu su klo 12. Rukouspiiri ke 19.2. klo 18.30. Laaksolahden kappeli Ylänkötie 16 Perhekerho pe 14.2. klo 10. Eläkeläiskerho ma 17.2. klo 13. Bibliodraama Raamatun elävöittäjänä, Marja Malvaranta. Radioraamattupiiri ti 18.2. klo 18. Ihmisviisaus ja Jumalan viisaus, 1. Kor 2. Nestori Asemakuja 2 Kanervakerho paluumuuttajille to 20.2. klo 13, Liilia Reelo. Niipperi Yläjuoksun kerhotila Pyhäkoulu su klo 12. Seurakunnissa tapahtuu Nupurin kappeli Brobackantie 1 3 Eläkeläiskerho to 13.2. klo 10.30, Raigo Liiman. Keskiviikon kohtaamispaikka ke 19.2. klo 13. Pyhäkoulu su klo 12. Rinnekappeli Rinnekodintie 6 Jumalanpalvelus su 16.2. klo 14. Suvelan kappeli Kirstinpiha 3 Uusi kristillinen Tuunaus- ja ompelupaja torstaisin Gospelmessu su 16.2. klo 17. Pastori Vilppu Huomo, musiikki: An- toipumisryhmä alkaa klo 17 19. Tied. 040 513 0862, Ayda na-liisa Haunio ja nuorten bändi: Kristillinen toipumisryhmä eli Meskanen. J-P Jyväsjärvi, Tuure Salonheimo, Krito aloittaa tiistaisin klo 18 Papin puhelin Tuomas Takko, Jade Laurila, Hanna Heljaste ja Olli Huotari. Messun kirkon seurakuntatalolla, Kirkko- Kun haluat keskustella papin 20.30, 4.3 alkaen Espoon tuomio- aikana pyhäkoulu yli 3-vuotiaille. ranta 2. 7 tapaamiskertaa. Työskentelyn pohjana Paula Tähtisen ja tai soittoaika p. 09 8050 3501 arki- kanssa, soita ja varaa tapaamis- Messukahvit. Khmerinkielinen pyhäkoulu ja Mirja Sinkkosen kirja: Toiveena sisäinen paraneminen. Aiheina mm. jätä viesti vastaajaan. Soittopyynsin klo 9 21. Jos pappi on varattu, tanssiryhmä su 16.2. klo 15. Urdunkielinen pyhäkoulu su Kuka minä olen? Kipuni ja miten töihin pappi vastaa saman päivän 16.2. klo 15. olen selvinnyt tähän asti? Mitä on aikana. ahdistus ja masennus? Itsetunto, toipuminen, tunteet, tarpeet ja Perhetyön puhelinpäivystys tahtominen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoni Ayda Meska- perheen, eron, kasvatuksen kysy- Keskusteluapua parisuhteen, selle, 040 513 0862 tai ayda.meskanen@evl.fi. 8050 3583 ja 09 8050 3584. Muulmyksissä. Tiistaisin klo 10 12 p. 09 loin voi yrittää tavoittaa ja jättää Kasvattajailta yhteydenottopyynnön vastaajaan. Ei enää pieni mutta ei vielä isokaan -ilta alakoululaisen vanhemmille ke 12.3. klo 18 Tuomarilan koululla, Puistotie 13. Väestöliiton perheasiainkoordinaattori, perheneuvoja Minna Oulasmaa. Kahvitarjoilu klo 17.30, varaa pieni Bibliokahviraha oppilaiden tukemiseksi. Lauluryhmä ma klo 18.30. Vapaa pääsy. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Tuomarilan draamaa Eläkeläiskerho to 13.2. klo 13. Torstaipiiri mielenterveyskuntoutujille to 20.2. klo 15. Tied. An- Raamatun elävöittäjänä koulun vanhempainyhdistys. ni Vanhanen, 050 438 0189. Äitivaellus ma 17.2. klo 13 Diakoniaruokailu seuraavan kerran ti 25.2. klo 12.15. Laaksolahden kappelin Kairosmajalla Pyhä-Luostolla 10. 14.9. Reissulla täydennämme Monikulttuurinen perhekerho niin ruumiin ja kuin sielunravintoa vaeltaen, hiljentyen, saunoen Aurinkoinen to 13.2. klo 10 11.30. Tied. 040 552 8924. ja nauraen. Hinta 550 sis. junamatkat, täysihoito retkieväineen ja Café Suvela auki tiistaisin ja torstaisin klo 12 15 kappelin yläkerrassa. Kahvia, pullaa, juttuseu- 050 511 0165 tai kirsi.kanerva@evl. Kaipaatko apua, tukea tai neu- ohjelmineen. Tied. ja ilm. 3.3. asti Diakonian ajanvaraus raa, lehtiä ja nettiyhteys. fi. Järj. Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Kauniaisten seurakunta. sa. Soita ja varaa aika alueesi diavontaa vaikeassa elämäntilantees- Tuomarilan asema koniantyöntekijältä. Tuomarilantie 4 Haluaisitko tehdä hyvää? Espoon keskus 040 513 0862 ja Perhekahvila Appelsiini to 13.2. Tule vapaaehtoiseksi seurakuntaan. Tarjolla on paljon erilaisia 040 736 9315 klo 14 15.30. Suvela 040 531 1037 ja 050 438 Perhekerho Pörriäinen pe 14.2. tehtäviä. Kiinnostuitko? Soita vapaaehtoisvastaava Kirsi Muuri- 0189 klo 10 11.30. Kalajärven alue 040 531 1042 Pyhäkoulu su klo 11. mäki 050 4380 164 tai laita sähköpostia kirsi.muurimaki@evl.fi, niin Auroran alue 040 763 6599 Kahvila Pysäkki keskiviikkoisin klo 12 15. Kahvia, pullaa, jut- kerron vaihtoehdoista. Kauklahti 050 438 0176 Laaksolahti 040 547 1861 tuseuraa. Viherlaakso 040 572 5344 Apua tarjolla Viherlaakson kappeli Tapahtumakalenterissa Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Harmaat pantterit autta- Viherkalliontie 2 ajankohtaiset tiedot Perhekerho to 13.2. klo 10. vat lastenhoidossa, pienissä kodinhuoltotöissä ja tavaroiden kulje- www.espoonseurakunnat.fi > Kappelilounas ti 18.2. klo 12 13, Nyt > Tapahtumahaku. ateria 4. tuksessa. Ota yhteyttä sähköpostilla hpantterit@gmail.com tai jä- Cafe Viheri ma ja ke klo 10 13. Tarjolla makeaa ja suolaista sekä tä viesti vastaajaan numeroon 050 päivän lehti luettavaksi. 434 1069, niin otamme sinuun yhteyttä. Apu on keikkaluontoista ja Nuorten bändi Laaksolahden muskarissa tilaa maksutonta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Laaksolahden kappelin musiikkileikkikoulun sisarusryhmässä on vielä vapaita paikkoja jäljellä. Ryhmä kokoontuu maanantaisin klo Lähde Kappadokian matkalle 15. su 16.2. klo 17 Suvelan kappeli Matka Kappadokiaan 10.40 11.20 Laaksolahden kappelissa, os. ylänkötie 16. Tiedustelut tuisiin maanalaisiin kaupunkei- 22.10.2015 tutustumaan ainutlaa- sanna-kaisa.ojala@evl.fi. messussa hin, joihin kristityt 600-luvulla pakenivat vainoojiaan. Tutustumme myös Ankaran ja Istanbulin nähtävyyksiin. Alustava hinta 1285 / hlö. Tied. ja ilm. matkanjohtajille: kappalainen Hannu Mäenpää, 040 513 0861 tai hannu.maenpaa @ evl. fi, diakoni Ayda Meskanen, 040 513 0862 tai ayda.meskanen @ evl.fi. Toiveena sisäinen paraneminen Kristillinen toipumisryhmä alkaa ti 4.3. Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla. Hengellistä matkakumppanuutta arkiretriitistä paastonajan arkiretriittiryhmä alkaa Suvelan kappelissa, Kirstinpiha 3, joka kokoontuu torstai-iltaisin 27.2. 24.4. Arkiretriitissä hiljennyt säännöllisesti oman arkesi keskellä ohjaajan antaman raamatuntekstin äärellä. Ryhmässä voit jakaa viikon aikana esiin nousseita ajatuksia ja hiljentyä yhdessä muiden kanssa. Ryhmään otetaan kuusi osallistujaa. Ilmoittautuminen 25.2. asti pastori Marja Malvarannalle 040 531 1040. Annetaan hyvän kiertää! Tule Yhteisvastuukerääjäksi. Ota yhteyttä diakoni Merja Lehtisaloon 050 438 0176, merja.lehtisalo@evl.fi. Unelman kammari Kaivomestarinkatu 8. Kirpputori ja kahvila avoinna ma klo 10 13, ja to 10 17, hartaus to klo 11.30. Diakoni tavattavissa ma klo 11 12. Peittopajassa ma klo 13 15 kudotaan Äiti Teresa -peittoja Intiaan. 13

Seurakunnissa tapahtuu 14 Leppävaaran seurakunta p. 09 8050 5000, arkisin klo 9 15 leppavaaranseurakunta@evl.fi, etunimi.sukunimi@evl.fi Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2, 02650 www.espoonseurakunnat.fi Elämää suurempi armo Elämää suurempi armo To 27.2. klo 18 Leppävaaran kirkko Pastori Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta. Messut ja hartaudet Hiljainen rukousaamu pe 14.2. klo 7.45 8.45 KilonRistissä. Messu ja kirkkokahvit Armon avaruus su 16.2 klo 10 Leppävaaran kirkossa. Liturgia ja saarna Juha- Pekka Rissanen, avustaa Aija Pöyri, kanttorina Pauliina Hyry. Hengähdä hetki -hartaus joka ti klo 13 Leppävaaran kirkossa. Olarin seurakunta p. 09 8050 7000 olarinseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Olarin kirkko, Olarinluoma 4, 02200 Espoo www.espoonseurakunnat.fi Messu Messu su 16.2. klo 10 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Jarmo Jussila, avustaa Juha Virta, kanttorina Päivi Hakomäki. Messu su 16.2. klo 12 Haukikappeli. Liturgia ja saarna Maritta Hartikainen, kanttorina Päivi Hakomäki. Messu su 16.2. klo 12 Matinkappeli. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, kanttorina Sanna Franssila. Risteys to 13.2. Olarin kappeli. Moderni iltamessu, joka alkaa klo 18 etkoilla, klo 19 on messu, ja messun jälkeen jatkot Kulmassa (Kuunkehrä 6). Etkoilla pientä purtavaa ja jatkoilla iltapala. Liturgia ja saarna Inari Varimo, musiikki Auroora Kiiski. Seuraava Risteys on 20.2., mukana Johanna Hirsto ja Auroora Kiiski. Pop-messu su 16.2. klo 18 Olarin kappeli. Jukka Lehti, Inari Varimo, Pop-messu bändi. Iltakaakaot. Lastenhoito järjestetty. Kastepäivä Jäikö kuopus kastamatta? Tahdotko stressittömät ristiäiset? Leppävaaran seurakunta järjestää kaikille espoolaisille avoimen Kastepäivän su 23.3. klo 12 20 Leppävaaran kirkolla. Kastepäivänä kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin. Varaa aikasi osoitteessa www.kasteenvuosi.fi. Hengähdä hetki Hartaus joka ti klo 13 Leppävaaran kirkolla Millainen messu Matinkylään? Tule keskustelemaan Matinkylän jumalanpalveluselämästä ja Matinkappelin toiminnasta su 16.2. n. klo 13.30 Matinkappelille! Papin Puhelin Voit varata keskusteluajan ma pe klo 9 21, 040 547 1857. Keskusteluaika pyritään järjestämään mahdollisimman pian. Palvelemme ensisijassa Olarin seurakunnan alueella asuvia. Lisää vieressä. Diakonian ajanvaraus Puhelimitse ti klo 10 11, 050 432 9368. Henkilökohtaisesti käymällä voit ajan varata Matinkappelilla ti klo 10 11 sekä diakoniaruokailun yhteydessä: Matinkappelilla to klo 13 13.30 ja Olarin kappelilla ma klo 13 13.30. Diakoniatyöntekijältä saat keskusteluapua ja tukea hankalassa elämäntilanteessa, ohjeita asioiden hoitoon esim. sosiaalitoimistossa sekä apua ja neuvoja talousvaikeuksissa. Hiljaisuutta ja rukousta Olarin kirkossa Päivän Sana, meditatiivinen rukoushetki ti klo 12. Olarin kappelissa Päivän Sana ti klo 12.30. Hiljaisuuden kappeli, kauppakeskus Ison Omenan palvelutasolla, on avoinna henkilökohtaista hiljentymistä varten ma pe klo 12 18 ja la klo 12 15. Hartaus ma pe klo Arkin Paja EI 15.2. ja 12.2. Seuraava Arkin Paja la 1.3. klo 10 13 Lasten kappeli Arkissa. Rukous- ja keskustelupiiriä EI ti 18.2. Rukous- ja keskustelupiiri kokoontuu seuraavan kerran ti 25.2. klo 18.30 Perkkaan seurakuntatalolla. Yhteisvastuun lipaskeräys tempaisee pe 14.2. ja pe 7.3. klo 15 18 kauppakeskus Sellossa. Voit ilmoittautua etukäteen kerääjäksi Heli Taina-Rantakauliolle, 040 513 0867 tai tulla suoraan paikan päälle, Sellon 2. kerrokseen hissien lähellä olevan istuinryhmän luo. Ryhmiä Israel-raamattupiiri to 20.2. klo 18 KilonRistissä. Lähetyspiiri ti 18.2. klo 13 15 Leppävaaran kirkon rippikoulusalissa. Kuoro kaikille ke 19.2. klo 18.30 19.45 Leppävaaran kirkossa. Elämää suurempi armo Mitä kertomus Laupias samarialaisesta kertoo armosta? Pastori Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta luennoi to 27.2. klo 18 Leppävaaran kirkossa. Raamattuluentosarjan 3. osa. Yleisökeskustelu ja teetarjoilu. Itkuvirsien päivä peruutettu Itkuvirsien päivä la 15.3. klo 10 17 Karakappelissa on valitettavasti peruutettu. 12.15. Hiljaisen rukouksen tunti ke klo 10.30. Puolituntinen evankeliumin ääressä ke klo 18.30, lisätietoja Tomas Punto 050 565 0786. Haukikappelissa seurakuntalaisten pitämä Hiljaisen rukouksen paikka to klo 13. Virtaa välillämme -suhdekurssi 20 35-vuotiaille seurusteleville, avo- ja aviopareille suunnattu pienryhmä, jossa käsitellään parisuhdetta toiminnallisin menetelmin sekä parikohtaisten tehtävien ja ryhmäkeskustelujen avulla. La su 15. 16.3 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4. Kurssin hinta 20 / pari sis. ruokailun ja päiväkahvin. Ilmoittautumiset 13.2. mennessä 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi. Millainen messu Matinkylään? Mitä haluaisit tehdä yhdessä muiden kanssa? Minkälaisessa messuyhteisössä sinä viihdyt? Tule keskustelemaan Matinkylän jumalanpalveluselämästä ja Matinkappelin toiminnasta työntekijöiden ja matinkappelilaisten kanssa. Tapaamme messun ja kirkkokahvien jälkeen su 16.2. n. klo 13.30 Matinkappelilla. Elämä kantaa -vertaistukiryhmä yksinhuoltajavanhemmille Vertaistukiryhmä jo pidempään yksinhuoltajina olleille. Ryhmässä keskustellaan ja työstetään positiivisin keinoin uutta potkua ja sisältöä elämään. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa ke 26.2. alkaen joka toinen viikko klo 17.30 19 Omenan Olohuoneessa (parittomat vkot). Tarjolla iltapalaa. Lastenhoito järjestetty. Lisätiedot ja sitovat ilmoittautumiset 17.2. mennessä Teatteriin Lähde la 22.3.klo 19 teatterinäytökseen Tarina rakkaudesta ja pimeydestä (kirj. Amos Oz, ohj. Mikaela Hasán) Kansallisteatterin Willensaunaan. Hinta 20, 17 (eläkel.) tai 10 (opisk. ja tyött.). Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä. Ilm. Juha-Pekka Rissanen, 040 531 1055 tai juha-pekka.rissanen@ evl.fi. Leirit ja retket Leiri 4. 6.-luokkalaiselle Hilan leirikeskuksessa 7. 9.3. Ilm. viim. 16.2. www.lenu.fi. Leiri 1. 3.-luokkalaiselle Velskolan kartanossa 28. 30.3. Ilm. viim. 9.3. www.lenu.fi. Molempien koululaisten leirien hinta 35 sis. yhteiskuljetuksen ja täysihoidon. Diakonian palveluaika on ohjausta, neuvontaa ja ajanvarausta varten ma klo 10 12 Alberganesplanadi 1, 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana ajanvaraukset puhelimitse suoraan diakoniatyöntekijöiltä. Papin puhelin Kun haluat keskustella papin kanssa, soita ja varaa tapaamis- 040 503 7622 tai paula.bruce-haatainen@evl.fi. Seurakuntamatka Unkariin Lähde kesämatkalle ystävyysseurakuntamme Albertiin 23. 29.7. Tutustumme Albertin seurakuntaan ja sen toimintaan, seurakuntalaisiin, Albertirsan kaupunkiin ja teemme retkiä mm. Budapestiin ja Esztergomiin. Hinta 1200 sisältää Lennot, täyshoidon, retket, bussikuljetukset, opastuksen ja majoituksen Albertin seurakunnan majatalossa. Lisämaksusta (yhteensä 1450 ) retki Hungaroringin F1 Grand Prix -kisoihin vähintään viidelle osallistujalle. Sitovat ilmoittautumiset 15.3. mennessä. Ennakkomaksusta tulee lasku kotiin. Normaalit perumisehdot. Ennakkomaksua ei palauteta. Lisätiedot Markus Silvola 040 531 1017, ilmoittautumiset markus.silvola@evl.fi. Lisää vieressä. Arkienkeleitä haussa Anna tunti tai pari ja tule kerääjäksi pe 14.2. ja pe 7.3. klo 15 18 kauppakeskus Selloon 2. krs. hissien edusta tai soittoaika 09 8050 5562 ma pe klo 12 21. Jos pappi on varattu, jätä viesti vastaajaan. Toimipisteet Leppävaaran kirkko Veräjäkallionkatu 2, Karakappeli Karakalliontie 12, Uuttu Lintukulma 2, KilonRisti Vanharaide 1, Lasten kappeli Arkki Leppävaarankatu 7 B, 3. krs. Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. Joulupuu kiittää Kiitos sinulle, joka mahdollistit kanssamme monen kymmenen perheen ilon! t. Diakoniatyö Hiljaisuuden retriitti Elämä kantaa Lepoa, rukousta, hiljaisuutta Velskolan Kartanossa pe su 7. 9.3. Ystävänpäivätapahtuma Kaikenikäisille avoin eläkeläiskerhon tapahtuma 14.2. klo 13 14.30 Haukikappelilla. Ystävänpäiväaiheista ohjelmaa kahvituksen kera. Mukana diakoni Tanja Puhakka, kanttori Mikko Niinikoski sekä rovasti Paavo Pinomaa. Matinkappelin lukupiiri Lukupiiri kokoontuu olohuoneessa kerran kuukaudessa to klo 18 20: 13.2. Arvid Järnefelt: Greeta ja hänen herransa. 13.3. Alaa al-aswani: Jacoubian talon tarinoita. 10.4. Diana Webster ja Viktoria Webster: Niin monta Mount Everestiä. 8.5. Thomas Mann: Taikavuori. Tiedustelut Liisa Riikola 040 560 2247. Virsistä voimaa to 20.2. klo 14 16, Matinkappeli Lisätietoja Terttu Laiho, 040 703 5167. Vertaistukiryhmä jo pidempään yksinhuoltajina olleille alkaa. Urut soikoon iltateellä Soitinten kuningatar, urut, on suurelle yleisölle sekä tuttu että vieras soitin. Urut kajahtavat hääparin astellessa alttarille ja saattelevat ihmisen arkussa viimeiselle matkalle. Mutta mihin muuhun urut taipuvat, se kuullaan Leppävaaran seurakunnan konserttisarjassa Iltateetä urkurin seurassa. Urkumusiikki assosioituu vahvasti jylhiin ja korkeisiin kirkkoihin. Urut ovat usein parvella ja soittajaa ei välttämättä näe, musiikki tulee kuin taivaasta. Se voi selittää, miksi urkumusiikki voi monesta tuntua niin etäiseltä ja tavoittamattomalta, konserttisarjan äiti, kanttori Pauliina Hyry pohtii. Leppävaaran keväinen urkukonserttisarja rikkoo kuitenkin nämä ennakko-oletukset. Tammikuussa alkaneeseen viiden konsertin sarjaan on valittu tarkoituksella hyvin erilaisia kappaleita. Teokset ovat suurelle yleisölle helposti omaksuttavia, ja mammuttimaiset ja moderneimmat järkäleet on jätetty pois. Nyt soittaja on myös itse läsnä. Hän kertoo konsertin aikana ja teehetkessä valitsemastaan musiikista. Musiikista saa paljon enemmän irti, kun soittaja avaa kappaleiden taustoja. Samat riemut ja murheet säveltäjillä on ollut 400 vuotta sitten kuin meillä nyt. Pauliinan Hyryn mielestä urut eivät ole syyttä valikoituneet saattamaan ihmisiä suurissa elämänkäänteissä. Uruilla voi soittaa kaikenlaisia tunneskaaloja. Sanotaan, että urut ovat yhden miehen Espoonlahden seurakunta p. 09 8050 6000 arkisin klo 9 15 espoonlahdenseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8, 02320 Espoo www.espoonseurakunnat.fi Messut Messu su 16.2. klo 10 kirkossa, liturgia ja saarna Hannele Salmi, avustava pappi Jukka Knuutti, kanttori Timo Lonka, urkuri Helena Yli-Jaskari. Kirkkokahvit. Messu su 16.2. klo 17 Soukan kappelissa, liturgia ja saarna Hannele Salmi, kanttori Timo Lonka. Iltamessu to 20.2. klo 18 kirkossa, liturgia ja saarna Antti Pesonen, kanttori Timo Lonka. Leipää ja viiniä joka toinen torstai-ilta. Tuomasmessu su 23.2. klo 17 Soukan kappelissa, liturgia ja saarna Tuula Olli, musiikki Heli Hagmark ja gospelryhmä Nardus. Mahdollisuus yksityiseen rippiin ennen messua klo 16 alkaen. Iltatee. Rukouspalvelu Henkilökohtaiseen esirukoukseen koulutetun rukouspalvelijan kanssa on mahdollisuus su klo 10 kirkon messun jälkeen. Seurakuntakirjasto Lukukokemuksia on tarjolla kirkon aulassa sunnuntaisin messun jälkeen, myös lapsille ja nuorille. Kirjojen lisäksi lainattavissa musiikki- ja puhekasetit, musiikki-cdt, äänikirjat ja dvd-elokuvat. Laatuaikaa leirillä! Lisää vieressä. Pappi tavattavissa Päivystävä pappi on Espoonlahden kirkolla ma pe klo 9 15. Kysy kirkon aulan vahtimestarilta tai seurakuntatoimistosta p. 09 8050 6000. Torstaisin klo 13 15 voit tavata seurakuntamme papin kauppakeskus Lippulaivassa. Tule juttusille. Raamattua luihin ja ytimiin Miten Vanha ja Uusi testamentti suhtautuvat toisiinsa? Heprealaiskirjeen äärellä TT Eero Junkkaala to 13.2. klo 18 kirkolla. Iltatee. Seuraava luento 27.2. Millainen on pelastava usko? Kirkkoherra Jouni Turtiainen jatkaa luentoja Matteuksen evankeliumista 13.3. Seniori-sinkut Ystävänpäivän merkeissä la 15.2. klo 18 kirkolla. Lukupiiri Pohjoismaiseen kirjallisuuteen paneudutaan ti 18.2. klo 18 kirkolla. Kirjana on Marianna Fredriksson: Anna, Hanna ja Johanna. Ti 18.3. Anja Porio kertoo kirjailijan työstä. Kirjana on Marianne Alopaeus, Pimeyden ydin. Tied. Maisa Tervo 050 592 8388. Heprealaista musiikkia ja tansseja Praise dance - ylistystanssi-ilta: heprealaisia tansseja Shiboletryhmän kanssa to 20.2. klo 18.30 kirkolla. Tuo ystäväsikin. Iltatee. Perheleiri Lähde virkistymään Hilan leirikeskukseen 14. 16.3. Tälle leirille voi tulla koko perhe, osaperhe tai vaikka kummit kummilapsineen. Saunotaan, leikitään, lauletaan ja syödään sekä hiljennytään hartauksiin. Hinta 60 /aikuinen, 30 / yli 3-v. lapsi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viim. 24.2. johanna.korpela@evl.fi tai 050 511 0504. Lähetystyötä liikkuen ja askarrellen Kepikkäät starttaavat kirkon aulasta ti 18.2. klo 12 noin tunnin kävelylenkille. Reippailun jälkeen kahvitellaan, luetaan Raamattua ja muistetaan lähetystyötä. Varusteiksi ulkoiluvaatteet ja kävelysauvat sekä kahviraha. Diakonia- ja lähetyspiiri ti 18.2. klo 13 kirkon pikkusalissa, joka toinen tiistai. Äiti Teresa -piiri ti 18.2. klo 18 kirkolla. Autetaan Intian köyhiä valmistamalla villalangoista peittoja, joka toinen ti. Kyllä kiva kerho löhöilyn tai tietsikalla kököttämisen voittaa! Lisää vieressä. Soukan lähetyspiiri ke 19.2. klo 12 Soukan kappelilla. Tehdään käsitöitä ja juodaan kahvia iloisessa seurassa, joka toinen ke. Laskiaismyyjäiset la 1.3. klo 11 14 Soukan kappelilla. Myynnissä hernekeittoa ja laskiaispullia, leivonnaisia ja käsitöitä sekä arpoja. Kipparin piiri la 8.3. klo 12 16.30 kirkolla, kerhohuone 2. Tule kokeilemaan käden taitoja kivassa seurassa. Tiedustelut lähetyssihteeriltä eveliina.roznovski@evl.fi tai 041 518 1244. orkesteri. Seuraavaksi konserttisarjassa on luvassa yhden Suomen tunnetuimman urkuri Ville Urposen soittamana Bachia. Maaliskuussa Hyry tarjoilee syviä sointuja elämästä ja kuolemasta. Huhtikuussa Markku Hietaharju soittaa romanttista ranskalaista. Konserttisarjan päättää Katri Vesasen draamallinen koko perheen urkukertomus. Urkumusiikki on samanlainen musiikkilaji kuin muukin. Viimeisessä konsertissa uruilla väritetään tarinaa, urut taipuvat myös tällaiseen draamaan. Laura Vähäsarja Iltateetä urkurin seurassa: Urkukonsertti ja taiteilijatapaaminen joka kuun viimeinen sunnuntai klo 18 Leppävaaran kirkossa. Lisää alla. Teema-Krito Epätoivosta toivoon on ti 25.2. klo 18.30 kirkolla alkavan teema- Kriton aiheena. Kokoontumisia on 7. Onko meillä epätoivon keskellä toivoa? Pettymys pakottaa kohtaamaan realiteetteja. Elämän realiteetit satuttavat aina. Ryhmässä käytettävän kirjan, Martti Lindqvist: Toivosta ja epätoivosta, voi ostaa tai lainata seurakunnalta. Tied. ja ilm. Ritva Suomalainen 040 733 6552 tai Yki Leinonen 0500 406 924. Kuvassa Karakappelin vuonna 2004 valmistuneet urut. Urkurakentamo Veikko Virtasen tekemissä uruissa on 339 pilliä. 23.2. Ville Urponen ja J.S. Bach. 30.3. Syvyydestä. Elämän ja kuoleman syviä sointuja Bachin, Lisztin ja Mendelssohnin sanoittamina. Pauliina Hyry, urut. 27.4. Ranskalaista, S il vous plaît! Markku Hietaharju, urut. 25.5. Kun valas nielaisi Joonan. Koko perheen draamallinen urkukertomus. Katri Vesanen, urut ja Anna Brummer, kertoja. Epätoivosta toivoon Teema-Krito alkaa ti 25.2. klo 18.30 kirkolla Anne Blomqvist ja Vappu Nieminen. Ruokamaksu 5. Ilm. viim. 3.3. vappu.nieminen@outlook.com tai 040 834 4816. Diakonian retkipäivä kaikille virkistystä kaipaaville to 6.3. Hilan leirikeskuksessa. Lisätiedot Yhteiset tapahtumat -palstalta. Ei mitään tekemistä? Tule kerhoon. Näissä esi 2-lk kerhoissa on vielä vapaita paikkoja: Sode = seurakunnan nuorisotila Nuoret Salibandya pelataan ma klo 17 Soukan ostarilla, sodesode.fi ja facebook. 18 Kantokasken koululla. Mukaan tarvitset oman mailan, sisäliikuntavaatteet, sisäpelikengät ja suo- Sodessa, också på svenska. Kynttiläkirkko joka ke klo 18.30 jalasit. Pop-messu su 16.2. klo 18 Olarin Ympärillämme tassutellaan kappelissa, Kuunkehrä 4. ke klo 17 18.30 Ruorikujan kerhotilassa. Tutustutaan monenlaisiin lemmikkieläimiin ja opetel- Nuoret aikuiset Neulekahvila Neule, Nuttu ja Nurina pe 21.2. klo 18 Sodessa. Seulaan niistä huolehtimista. Lisäksi leikitään, lauletaan ja askarrellaan raava kerta 14.3. lemmikkiaiheisia juttuja. Pop-messu su 16.2. klo 18 Olarin Kysy lisää ja ilmoittaudu stella. kappelissa. Lastenhoito järjestetty. bjorkholm@evl.fi tai 040 596 1686. Iltakaakaot. Kerhot ovat ilmaisia. Tulossa! Kairos-kurssi Paastonajan vaellussarja Käykäämme nyt Jerusalemiin keski- Tutkimusmatka Raamatun alkulehdiltä aikojen loppuun asti: löydä viikkoisin 5.3. 9.4. klo 19 20.15 Espoonlahden kirkossa. Luvassa hui- lähetystyön punainen lanka Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan ja keita iltoja Raamatun tekstien, tunnista oma osasi ja paikkasi Jumalan valtakunnan levittämises- musiikin ja ennen kaikkea huippuvieraidemme kanssa. Iltojen aiheet sä. Kirkolla to pe 6. 7.3. ja ma ke ja vieraat: 5.3. Kärsimys, piispa Eero Huovinen, 12.3. Kiusaus, tutkija 24. 26.3. klo 9 16. Kurssimaksu 90 sis. materiaali, koulutus, ruoka ja Johanna Hurtig, 19.3. Usko ja epäusko, toimittaja Suvi Ahola, 26.3. kahvi. Ilm. viim. 15.2. eveliina.roznovski@evl.fi tai 041 518 1244. Pahan valta, professori Heikki Hiilamo, 2.4. Nälkä, presidentti Tarja Halonen, 9.4. Kuuliaisuus, kan- Bibliodraamaryhmä Raamatun kertomuksia bibliodraaman keinoin la 15.3. klo 10 vat teetarjoilulla seurakuntasalissanedustaja Timo Soini. Illat alka- 15.30 Kaskikappelissa. Ohjaajina sa klo 18.30 19. Jani Laukkanen 15

Tapiolan seurakunta p. 09 8050 4000 arkisin klo 9 15 tapiolanseurakunta@evl.fi etunimi.sukunimi@evl.fi Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6, 02100 Espoo www.espoonseurakunnat.fi Pop-messu Su 16.2. klo 18 Olarin kappeli, Kuunkehrä 4. Liturgia Heikki Lehti, saarna Jenny Vainio Musiikista vastaavat Anna Pulli sekä Mikko Malmivaara & co. Iltakaakaot. Järjestetty lastenhoito. Tietoa poppiksista: www.cafekismus.fi. Pyhäpäivä Tapiolassa Radiomessu Ensimmäiset ja viimeiset su 16.2. klo 10 Tapiolan kirkossa. Liturgia Marianne Tiihonen, Viikkomessu saarna Päivi Linnoinen, kanttori Hannu Jurmu, urkuri Liisa Malkamäki Laulamassa Tapiolan seurakunnan kamarikuoro ja Kirkon kuoro. Ole paikalla klo 9.45 Messun aikana pyhäkoulu. Messu on kuultavissa Yle Radio 1 kanavalla reaaliaikaisesti. Kirkkokahvit. Keskiviikkokerho Messu su 16.2. klo 12 Otaniemen kappelissa. Liturgia ja saarna Jenny Vainio, musiikki Katja Kangas. Kirkkokahvit. Naisten yö 14. 15.3. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä Tapiolan kirkossa ke 19.2. klo 8, Arto Vallivirta, Hannu Jurmu. Yhteisvastuukeräys 2014. Saattohoito diakoni Katja Karvinen ke 19.2. klo 13 Tapiolan kirkolla. Kahvit klo 12.30. Mukana myös Katja Hero. Tapiolan Olohuone Avoinna joka ma, ke ja pe klo 10 14 Tapiolan kirkolla. Tule kahville, juttusille, lukemaan vaikka lehtiä tai viettämään aikaa yhdessä. Kauniaisten suomalainen seurakunta Lisää vieressä Lounaalle yhdessä Kirkon lounas joka ti Tapiolan kirkolla. Aloitus päivärukouksella klo 12. Ruokalippuja myydään kirkon käytävällä klo 11.30 12 ja 12.15 12.30. Hinta 4, 3 14-v. 2, alle 3-v. ilmaiseksi. Diakoniatyöntekijä voi myöntää alennuksen vähävaraiselle seurakuntalaiselle (taloustiedot selvitetään etukäteen). Kevättä rinnassa Gospelkuoron kevään periodi su 2.3., 9.3., 16.3. ja 23.3. Tapiolan kirkolla klo 16.30 17.45. Esiintyminen su 30.3. klo 10 messussa. Kuoroa vetävät kanttorit Elina Forsberg ja Airi Saloniemi. Sururyhmä Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi. Alk. ma 17.2. klo 17 18.30 Tapiolan kirkolla. Tied. ja ilm. katja. karvinen@evl.fi tai 040 593 7386. Toinen ohj. Aarne Laasonen. Naisten yö 14. 15.3. Nainen iällä ei väliä lähde mukaan viettämään leiriyö Velskolan kartanossa. Lähtö pe 14.3. klo 17 Tapiola Gardenin edestä ja paluu la 15.3. lounaan jälkeen. Tarjolla hyvää ruokaa, saunomista (ei pakollinen), keskusteluja naisena olemisesta ja itsestään huolehtimisesta. Hinta 25 sis. kuljetuksen ja täysihoidon. Toteutuu, jos vähintään 15 osallistujaa. Ilm. viim. ke 26.2. kaija.aspholm@evl.fi tai 040 533 9593. Selkokielinen messu Su 23.2. klo 10 Tapiolan kirkossa. Messussa puhutaan helposti ymmärrettävää kieltä, puhe on viitottu ja virret ovat isotekstisinä. Ehtoollinen jaetaan myös penkkeihin. Paikalla on avustajia. Liturgia Aarne Laasonen, saarna Seppo Holm, kanttori Hannu Jurmu. Soittamassa Vaskiyhtye. Rukousilta Älä unohda seurakuntaasi su 23.2. klo 18 Tapiolan kirkolla. Tule rukoilemaan, laulamaan ja kuulemaan Raamattuopetusta. Opetuksen pitää Aarne Laasonen. Illan juontaa Pekka Kiviranta. Raamattua arkeologian valossa Vanhan ja Uuden testamentin välinen aika Eero Junkkaalan raamattuopetussarja jatkuu ke Raamattuopetussarja ke 19.2. klo 18 Tapiolan kirkko Esbo svenska Radiomessu Ensimmäiset ja viimeiset su 16.2. klo 10 Tapiolan kirkko Lisää yllä. Lisää Pyhäpäivä Tapiolassa -otsikon alla. 19.2. klo 18 Tapiolan kirkolla. Iltatee ja lastenhoito. Viimeinen luento, Jeesuksen ajan maailma ke 5.3. klo 18. Hiljaisuuden messu Laulamme rukouslauluja ja hiljainen rukous johdattaa ehtoollispöytään ke 26.2. klo 19 Tapiolan kirkossa. Kokoontumisia Miesten raamattupiiri joka kuukauden 1. ja 3. ti klo 18.30 Tapiolan kirkolla. Tule mukaan jakamaan ilot ja surut kanssamme. Seuraavat kerrat ti 18.2. ja 4.3. Kohtaamispaikka, avoin keskusteluryhmä, joka to klo 12.30 Tapiolan kirkolla. Valokuvanäyttely Rangaistus tarina rakkaudesta. Igor Väisäsen NP-ART -omakuvaprojekti (Now Playin Art, eli nyt soi taide). Tapiolan kirkolla su 16.2. saakka. Papin puhelin Varaa tapaamis- tai soittoaika numerosta 050 432 6339 ma pe klo 9 19. Radio & TV Jukka Granström Tapiolan kirkko soi radiossa Jumalanpalvelus lähetetään radiotaajuuksille tulevana sunnuntaina Tapiolan kirkosta Espoosta. Jumalanpalveluksen saarnaajana toimii kirkkoherra Päivi Linnoinen ja liturgina Marianne Tiihonen. Avustavina pastoreina ovat Erika Kallio, Seppo Salmensaari ja Arto Vallivirta sekä tekstinlukijoina Marjatta Welling-Salonen ja Juha Ahonen. Pilvi Sarjala ja Väinö Tuovinen ovat esirukoilijoita. Musiikista vastaavat kanttori Hannu Jurmu, joka johtaa myös kirkon kuoroa. Lisäksi kirkossa kuullaan Tapiolan seurakunnan kamarikuoroa Liisa Malkamäen johdolla. Virsinä lauletaan: alkuvirsi 321:1; 726; 166 vuorovirtenä; 321:4; 222:1-; päätösvirsi 321:5. Jumalanpalvelus Tapiolan kirkosta Yle Radio 1 sunnuntai 16.2. klo 10. Yle Radio 1 TORSTAI 13.2. 06.15 Aamuhartaus. Toimittaja Kaisa Raittila, Helsinki. 18.50 Iltahartaus. Seurakuntapastori Anni Pesonen, Nurmijärvi. PERJANTAI 14.2. 06.15 Aamuhartaus. Kappalainen Topi Litendahl, Rovaniemi. 18.50 Iltahartaus. Kirjailija Pia Perkiö, Helsinki. LAUANTAI 15.2. 06.15 Aamuhartaus. Leht. Jorma Pollari, Pelastusarmeija, Jyväskylä. 18.00 Ehtookelloina Inkeroisten kirkon kellot. 18.01 Iltahartaus. Rovasti Toivo Loikkanen, Kerimäki. SUNNUNTAI 16.2. 11.00 Horisontti. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. 18.00 Katolinen messu Pyhän Marian kirkosta Helsingistä. MAANANTAI 17.2. 06.15 Aamuhartaus. Filosofian maisteri Kai Pihlajamaa, Tampere. 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kuuntelijoiden toivomaa hengellistä musiikkia. 18.50 Iltahartaus. Kari Sorvali lukee Luukkaan evankeliumia. Mohamed Dafan mieletön tarina Italialainen kalastaja pelasti Mohamed Dafan Lampedusan ulkopuolelta. Hän oli yli viikon ajan ajelehtinut merellä puukappaleen varassa. Neljän vuoden kuluttua tapahtumasta kalastaja Vito auttaa Mohamedia työnhaussa. Dok: Mohamed ja kalastajadok: Mohamed ja kalastaja Yle Fem torstai 20.2 klo. 22. TIISTAI 18.2. 06.15 Aamuhartaus. Virsitutkija Suvi-Päivi Koski, Helsinki. 18.50 Iltahartaus. Filantropian projektipääll. Aino Nenola, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. KESKIVIIKKO 19.2. 06.15 Aamuhartaus. Past. Eeva-Liisa Helle, Kuortane. 18.50 Iltahartaus. Kurssihartaus. TORSTAI 20.2. 06.15 Aamuhartaus. Toimittaja Kaisa Raittila, Helsinki. 18.50 Iltahartaus. Toiminnanjoht. Teuvo V. Riikonen, Savonlinna. Yle TV1 LAUANTAI 15.2. 11.05 Pisara. Uusinta 17.2. klo 14.55. SUNNUNTAI 16.2. 10.00 Napuen taistelun muistojumalanpalvelus Isostakyröstä. Saarna: piispa Kaarlo Kalliala, liturgi Artturi Kivineva, urk. Suvi Koivisto, kantt. Katariina Järvinen, kuorot: Kyrönjoen, Laihian mieskuorot ja Laurius-kuoro. Uusinta 18.2. klo 11.05. KESKIVIIKKO 19.2. 10.50 Kuvakirjeitä maailmalta: Pyhimyksen kotikaupunki. Yli neljämiljoonaa matkailijaa tutustuu vuosittain italialaiseen Assisin kaupunkiin. Siellä syntyi pyhimykseksi julistettu Fransiskus Assisilainen yli 800 vuotta sitten. Yle Kuvapalvelu 16 Kauniaisten kirkko ja kirkkoherranvirasto, Kavallintie 3, 02700 Kauniainen. Kirkkoherranvirasto avoinna ma pe klo 9 14 ja to klo 9 16 p. 09 512 3710. etunimi.sukunimi@evl.fi www.kauniaistenseurakunta.fi Messu Kauniaisten kirkossa su 16.2. klo 10. Saarna Antti Rusama, liturgia Anna-Kaisa Tuomi, kanttorina Mikko Nurmi. Kirkkokahvit. Perhekerho Päiväntasaajan takana, Mauri Vihko to 13.2. klo 10 Sebastoksessa. Vartin hartaus ja Maanantaikahvila Seuraava kerta ma 24.2. Viikolla 8 ei kokoontumista. Hyvän tuulen ystäväkerho Yhteisvastuukeräyksen 2014 kohteena saattohoito, Maritta Kirilä ti 18.2. klo 13 yläsalissa. Seniori-sinkut Ystävänpäivän merkeissä la 15.2. klo 18 Espoonlahden kirkolla. Diakonian retkipäivä to 6.3. Hilan leirikeskuksessa kaikille virkistystä kaipaaville. Mahdollisuus saunoa, ulkoilla, hiljentyä ja osallistua yhteiseen ohjelmaan. Hinta 12 sis. kuljetuksen ja ruoan. Ilmoitt. Espoonlahden seurakuntaan 20.2. menn. 040 537 6848. Etusijalla ensikertalaiset. Bussiaikataulu: klo 8.30 Espoon keskus, Vieraskuja 1, klo 8.45 Leppävaara, hotelli Glo, Leppävaarankatu 1, klo 9.00 Tapiola, uimahallin parkkipaikka, klo 9.10 Olarin kirkko, Olarinluoma 4, klo 9.30 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Mielenterveystyön ryhmä ti 18.2. klo 15 Sebastoksessa, järj. srk:t ja kaupunki. Rukouspiiri ke 19.2. klo 18.30 Alatakkahuone. Omaishoitajien vertaistukiryhmä Apuvälinekoulutusta ja kotijumppaa Villa Bredassa ke 19.2. klo 15 17. Avaimia hyvinvointiin Itsetuntemuspäivä enneagrammia työvälineenä käyttäen la 1.3. klo 11 17 Sebastoksessa. Kouluttajana työnohjaaja, työyhteisö- ja parisuhdekouluttaja Seija Taivainen, mukana Anna-Kaisa Tuomi. Yhteiset tapahtumat Kotiinlähtö klo 15. Paluukuljetus päinvastaisessa järjestyksessä. Kehitysvammaisten musaja laulukouluryhmä pe 21.2., 14.3., 11.4. ja 9.5. klo 15.30 17 Soukan kappelilla, Soukankuja 3. Ryhmään osallistuminen vaatii ainoastaan innostusta ja kiinnostusta musiikkiin. Ohjaajina laulukoulussa kanttori Timo Lonka ja musaryhmässä diakoni Minna Kovalainen. Tied. Minna Kovalainen 040 513 0854. Selkokielinen messu su 23.2. klo 10 Tapiolan kirkko. Messussa puhutaan helposti ymmärrettävää kieltä, siinä on viitottu puhe ja virret ovat isotekstisinä. Ks. Tapiolan seurakunnan ilmoitukset yllä. Hinta 10, sisältäen kevyen lounaan. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon, p. 09 512 3710. Ruskavaellus äideille Pyhätunturin Kairosmajalla mukavaa yhdessäoloa, vaellusta, saunomista ja hiljentymistä 10. 14.9.2014. Hinta 550 sis. matkat, täysihoidon retkieväineen, ohjelman. Ilm. ja tied. 3.3. menn. 050 372 2410 Sanni Hackman. Koululaiset leirille 7 13-v. leiri 29. 30.3. Vihdin Riuttarannassa. Ilm. 14.3. menn. p. 09 512 3710 kirkkoherranvirasto. International Chinese Young Family Fellowship Fri 14th Feb at 18 21 at Uuttu. Evening tea and Bible study with Chinese families. Kenny Ding, kenny.ding@gmail. com, tel. 050 387 5192. International Prayer meeting every Tuesday morning 7 8.30 at Siipi, Alberganesplanadi 1. Stein Rudvin, rudvin_s@hotmail.com. Worship Service in English every Sunday at 4.30 pm (16.30 hr.) in Espoo Cathedral Parish Hall (Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo) Kirkkoranta 2. Feb 16: Liturgy Timo Keskitalo and sermon Giordanni de Carvalho. Holy Communion. Sunday school in Finnish (3 6 and 7 12 yrs). Fellowship time and refreshments after the service. Federation of Espoo Parishes in cooperation with International Evangelical Church in Finland (IEC). Read more: www. migrantchurch.fi and www. church.fi. Högmässor sö 16.2 Esbo domkyrka kl. 12.15 högmässa. Ahlbeck, Malmgren. Kyrkkaffe i Sockenstugan. Karabacka kapell kl. 10 högmässa. Jäntti, Bengts. Kyrkkaffe. Hagalunds kyrka kl. 12 högmässa. Rönnberg, Bengts. Pensionärerna inbjuds speciellt. Gemensamt Ansvar-lunch. Köklax kapell kl. 16 högmässa. Rönnberg, Malmgren. Kyrkkaffe. Öppen diakonimottagning Kyrktian, Kyrkogatan 10, varje må kl. 11 13. Man kan sticka sig in och tala med en diakoniarbetare en stund, beställa tid, ha ett kort ärende osv. Lovsång och bön To 13.2 kl 10 11 i övre brasrummet. Högmässa Sö 16.2 kl 12 i Grankulla kyrka, Carola Tonberg-Skogström, Heli Peitsalo. Kaffe i nedre salen. Diakonimottagning Ti 18.2 kl 9.30 11 och brödutdelning. Tvåspråkig mentalvårdsgrupp kl 15 i Sebastos. Kristen människa! Vuxenundervisning i kristen tro Olars kyrka, svenska sidan. ti 25.2 kl. 18.30. Tema Guds kärlek. Dagklubbarna och familjeklubbarna stängt under sportlovet vecka 8. Grankulla svenska LISÄÄ TAPAHTUMIA tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@ evl.fi, fornamn. efternamn@evl.fi Esbo domkyrka, Kyrkparken 5, www.esboforsamlingar.fi Kyrkosyföreningen On 19.2 kl 13.30 i övre brasrummet. Närståendeträff på Villa Breda kl 17 19. Tema: Hjälpmedelutbildning och hemgympa. verkossa: espoonseurakunnat.fi/ tapahtumakalenteri Kansliet, Kavallvägen 3, öppet må fre kl. 9 14, to kl. 9 16 stängt 11.30 12, tfn 09 512 3722. fornamn. efternamn@evl.fi www.grankullasvenskaforsamling.fi VIRKOJA AVOINNA Olarin seurakunnassa on haettavana Diakonian virka Virka täytetään 1.5.2014 alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakuaika päättyy 28.2.2014 klo 15. Pätevyysvaatimuksena diakonian virkaan kelpoistava tutkinto. Eduksi katsotaan kokemus johtamistehtävistä, hyvät johtamis taidot sekä hyvät ja monipuoliset viestintäja verkostoitumistaidot. Lisätietoja: kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja p. 040 513 0857 tai sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi sekä www.espoonseurakunnat.fi/tyopaikat. terveydenhoitoa Huolehdi itsestäsi ajoissa - ikäänny arvokkaasti asiantuntevissa käsissä Lääketieteen tohtori, geriatrian erikoislääkäri Minna Maria Raivio Dr.Geri Oy Terveystalo Kamppi ajanvaraus p. 030 6000 www.terveystalo.com Erityisosaamisena muistisairaudet, ikääntyneiden psyykkiset oireet, monilääkitys, kuntoutus Läheiset ovat tervetulleita mukaan vastaanotolle Fysioterapeutti Eeva Palva-Reponen Erityisala geriatria, muistisairaudet. Kotikäynnit, yksit. palvelutalot. Puh. 044 300 0270 HAMMASHOITOA Erikoishammasteknikko Timo Ylitolonen 040 8260623 Soukankuja 8 A 9 PALVELUJA TARJOTAAN Luotettavaa siivouspalvelua jo vuodesta 2004. MM siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info KUOLINPESÄT - MUUTOT - ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU Tyhjennämme vintistä kellariin. Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin). P. 040 377 5159 *ONNI* (25 vuoden kokemuksella) Mitoin kuin mitoin Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466 www.ergadesign.fi Putkiasentaja korjaa wc:t, kylpyaltaat, hanat, ja asentaa pesukoneet. Myös poiskuljetukset. P. 0500 486364 Leikkaa talteen Ostetaan lakiasioita Perunkirjoitukset, testamentit, avioehdot edullisesti. Vt. Aarno Tenkanen/Alli Tenkanen Ky P. 040 588 2112 IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. KÄTEISELLÄ KUOLINPESÄT, muuttojäämistöt tyhjennyksineen, tyylihuonekalut, valaisimet, astiat, posliini- ja lasiesineet, taulut, työkalut ym. koti-irtaimet. Noudetaan sopimuksen mukaan. Puh. 040 764 1348 Tmi Molina Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. MYYDÄÄN HUONEISTOJA Matinkylä 71 m 2 kaunis kolmio. Iso Omena palvelutalo 100 m. Hyvä liikuntarajoitteiselle. P. 0400 615 778. seurat HERÄNNÄISSEURAT Pe 14.2. klo 18 Ystävänpäiväseurat yhdessä ELY:n kanssa Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää. La 15.2. klo 14-17. Kohtuus kaikessa -tapahtuma Alppilan kirkolla, Kotkankatu 2. Aiheena kristillinen kohtuus körttihengessä. Seurat ja Jaakko Löytyn konsertti. Su 16.2. klo 11-17 Herännäisnuorten kuoro ravintolapäivänä Seuratuvalla. Tarjolla keittoa, leivonnaisia, kahvia. Tuotto kuoron Saksan matkan hyväksi. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. Klo 18 Rajamäen kirkolla, Patruunantie 7, Nurmijärvi. Ti 18.2. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. To 20.2. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen puutteenalaisille. Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2. Iltatee. vuokrata HALUTAAN Siisti ja luotettava uskova mies hal. vuokr. yksiön tai vastaavan Suur- Tapiolan alueelta. Vain putkiremontoidut tai uudemmat taloyhtiöt huom. p. 044 017 7155/Esko 4 17

Niittykummun metroaseman rooli puhuttaa Elämänkaari Taivasikkuna 18 Niittykummun tuleva metroasema on jäämässä väliaseman rooliin liityntälinjojen keskittyes sä Matinkylän ja Tapio lan asemille, kirjoittaa Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Jorma Jussilainen aihetta käsittelevässä lausunnossa. Olarin seurakunta ja Espoon seurakuntayhtymä toivovat Niittykummun asemalle aktiivista roolia lausunnoissa, jotka osoitettiin muun muassa Helsingin seudun liikenteelle P voimasanoja PIPLiA. SELÄN JA LANTION LÄMMITIN Tilaa heti ja pysy lämpimänä talven tuiskuissa! Lämmintä angoravillaa Miellyttävä iholla Lievittää kipua Ei hiosta Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi tammikuun lopussa. Esimerkiksi Olarin seurakunnassa ollaan huolissaan siitä, että nykyisessä metroasemien suunnitelmassa Gräsan hautausmaa jäisi liikenteeltä sumppuun. Seurakuntayhtymän lausunnossa kiinteistöjohtaja esittää, että Niittykummun asemaa bussien poikkiliikenteen risteyskohtana vahvistettaisiin. Kirkon eteen rakennettavalle torille, entisen bensa -aseman kohdalle, olisi helppo toteuttaa RIPARIPIPLIAT Farkkuraamattu Raamatussa vetoketju ja oikea tasku. Ristiaskelia DVD Pipliaa ja stand up huumoria. Tilaukset myynti@piplia.fi, puh. 010 8386520 FENNO MEDICAL OY pienimuotoinen liityntäliikenteen vaihtopysäkki, Jorma Jussilainen visioi. Jussilainen muistuttaa, että Niittykummun aseman alueelle on tarkoitus rakentaa alueellinen keskus palveluineen. Niittykummun alueella on myös vanhastaan Olarin kirkko seurakunnallisine palveluineen. Olarin seurakunnalla on 28 000 jäsentä, joista suuri osa on julkisen liikenteen käyttäjiä. Esse www.piplia.fi PÄIVITETYT KARTTA- JA LIITEOSAT! Värikäs valikoima pienoisraamattuja Suomen Pipliaseura PL 54,00241 HELSINKI www.piplia.fi www.pipliakauppa.fi 31 20 (norm. 39) Voimassa 28.2.2014 asti. 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi fennokauppa.fi Espoon tuomiokirkkoseurakunta Milja Adele Alanko, Jessica Maria Björkstrand, Lenni Olavi Huuki, Aino Maria Härkönen, Johannes Toivo Tapani Korhonen, Viljami Onni Aatos Korhonen, Jerry Vihtori Kylli, Veikko Johannes Lujanen, Sara Emilia Lukkarinen, Onni Sakari Rouvari, Oona Tuulikki Sahanne. Aino Pirkko Malinen 86 v. Espoonlahden seurakunta Jaani Jalmari Kataja, Minea Isabella Liljeqvist, Max Vito Valtteri Määttä. Aino Kinnunen 93 v, Anneli Hilja Marjatta Brantberg 83 v, Sisko Sinikka Sarkola 82 v, Sinikka Laihonen 71 v, Jouko Olavi Vuorenmaa 64 v, Asta Anneli Åhman 64 v, Auli Kaarina Partanen 51 v. Kauniaisten suomalainen seurakunta Aune Anna-Liisa Törmälä 86 v. Leppävaaran seurakunta Oula Akseli Hopeakivi, Hertta Hilja Maria Kivelä, Aada Olivia Leppävuori, Jonatan Joel Benjamin Pekkola. www.esse.fi Espoon seurakuntasanomat Aini Kaarina Lampi 89 v, Eeva Marjatta Laine 74 v, Kari Toivo Lehtolainen 70 v. Olarin seurakunta Kaarlo Johannes Jääskeläinen, Minka Kaisla Maria Lehtinen. Avioliittoon aikovat Oskari Timo Akkanen ja Sara Suvituuli Palojärvi. Ilta Tuulikki Lehtinen 89 v, Eero Antero Juvonen 54 v. Tapiolan seurakunta Aida Ines Daniela Fuchs, Chantal Sophie Annabelle Kario, Akseli Paul Daniel Kuisma, Titus Emil Aukusti Myllynen, Matilda Madeleine Paanajärvi, Silva Aurea Pitkälä. Kirsti Sylvia Syväniemi 90 v, Ilmi Jäkälä 89 v, Olavi Aatos Päiväkumpu 75 v, Taisto Kalevi Paatsila 72 v. Esbo svenska församling Astrid Elisabet Björkskog, Kevin Mark Alfred Lindholm, Iivari Johan Jaakonpoika Naamanka, Leevi Kalle Johannes Virkkilä, Vilde Maria Filippa Wahlberg. Lars Erik Albin Åberg 83 v, Carl-Johan Henrik Nyberg 77 v, Peter Rolf Christer Eklöf 52 v. Yrittäjä, ilmoita paikkakuntasi luetussa seurakuntalehdessä! Uusille asiakkaille 30% alennus ilmoitushinnoista! Ota yhteyttä: Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000 / vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa.fi Toimitus Hietalahdenranta 13, PL 279, 00181 Helsinki esse.toimitus@kotimaa.fi Menovinkit esse.menovinkit@kotimaa.fi Lukijaposti esse.mielipide@kotimaa.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Päätoimittaja Urpu Sarlin, p. (09) 8050 2520, urpu.sarlin@evl.fi, Espoon seurakuntayhtymä Toimituspäällikkö Ulla Lötjönen, p. 020 754 2243 Toimitussihteeri Maija Saari p. 020 754 2346 Alue: Leppävaara, Tapiola (Paula Huhtala vuorotteluvapaalla 4.8.2014 asti). Toimittajat Taneli Kylätasku, p. 020 754 2221 Alue: Espoonlahti, Olari Merja Räty, p. 020 754 2330 Alue: Tuomiokirkkoseurakunta, Kauniainen Osoite- ja tilausasiat Puhelin (09) 8050 2600, essetilaukset.espoo@evl.fi Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä kustantaja Kotimaa Oy Osoitemuutokset päivittyvät väestötietojärjestelmästä. Taitto ja kuvankäsittely Kotimaa Oy Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva p. 020 754 2284 Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa Oy / Lisbeth Sarkkinen, Pl 279, 00181 Helsinki p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16 mennessä. Ilmoitushinnat 1,80 e / pmm + alv 24 %. Rivi-ilmoitukset 1 10 riviin 1,50 e / pmm + alv 24 %. Julkaisija Espoon seurakuntayhtymä, viestinta.espoo@evl.fi, p. (09) 8050 2327. Kustantaja Kotimaa Oy ISSN 1455-2310 Painos 81 300 kpl 42. vuosikerta Jakelu Itella Posti Oy Satakertainen korvaus Ja jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän. Evankeliumi Matteuksen mukaan 19:29 30. Rukous Herrani ja Jumalani, irrota minut kaikesta mikä pitää minua erossa sinusta. Herrani ja Jumalani, anna kaiken olla johtamassa minua sinun luoksesi. Herrani ja Jumalani, ota minut pois itseltäni ja anna minut kokonaan sinulle. Nikolaus von Flues. 2000 rukouksen vuotta. Toim. Owen Collins ja Anna- Maija Raittila. Kirjapaja 1999. Viikon virsi Kuuntele virsi 547 Joka aamu on armo uus: www. espoonseurakunnat.fi/ kosketa-minua-virsi Kuuntele virsi älypuhelimesi avulla. Lue koodi puhelimellasi, joka vie sinut oikealle verkkosivulle. Joihinkin puhelimiin qr-lukija ladataan erillisenä ohjelmistona. Espoonlahden seurakunta KURSSI Tutkimusmatka Raamatun alkulehdiltä aikojen loppuun asti! lähetystyön punainen lanka kristinuskon eteneminen lähetyksen raja-alueet oma paikkasi Jumalan valtakunnassa Innostava vuorovaikutteinen kurssi, joka katsoo maailmaamme Jumalan näkökulmasta. Lue lisää Espoonlahden seurakunnan ilmoituksista s. 15. Ansaitsematon armo 3. sunnuntai ennen paastonaikaa Evankeliumi Matteuksen mukaan 19:27 30 Lue myös Psalmi 18:2 7; Viides Mooseksen kirja 7:6 8; Kirje filippiläisille 3:7 14 Mitä minä siitä saan? Mitä minä siitä saan? on kysymys, jonka esitän itselleni päivittäin. Valitessani ravintolassa ruokaa lautaselleni. Miettiessäni, vastaanko iltamyöhän puheluun. Pohtiessani, lähdenkö pyhäaamuna lasteni kanssa uimaan. Mitä minä siitä saan? on tämän ajan ihmisen peruskysymys. Se kysytään ensimmäisenä ainakin niin pitkään, kun ollaan vastuussa vain itsestä. Se on kriteeri, johon peilataan oman elämän valintoja. Kysymys kohdistuu yhä useammin kirkon jäsenyyteen. Kirkko on vastannut siihen vaihtelevalla menestyksellä. Leppävaaran seurakuntaa YHTEISVASTUU- KERÄYS ON ALKANUT! Lipaskeräystempaukset pe 14.2. ja 7.3. klo 15 18 kauppakeskus Sellossa tapaaminen hissien edessä 2 krs. Saman kysymyksen esittivät opetuslapset jo 2000 vuotta sitten Jeesukselle. Pietari haastaa: Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme? Uskoa ei voi puntaroida sen varassa, mitä siitä saa. Jeesus ei lupaa Pietarille, että uskoa seuraisi esimerkiksi menestys. Usko ei pelasta elämänvaikeuksilta: sairauksilta, avioerolta, lapsen kuolemalta tai masennukselta. Sen sijaan Jeesus lupaa tuonpuoleista hyvää. Jokainen, joka on hänen tähtensä luopunut talosta, veljistä tai sisarista, isästä, äidistä, lapsista tai pelloista, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän. Emme voi tietää omasta tai läheistemme tuonpuoleisista kohtaloista. Jeesuksen sanoissa on kuitenkin kuultavissa läsnäolon lupaus. Saman lupauksen kuulemme jokaisessa kasteessa: Minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. Se on se, mitä opetuslapset saivat. Se on se, mitä minä tänään saan. Se on kaikki, mitä tarvitsemme. Laura Vähäsarja Kirjoittaja on pastori ja Leppävaaran seurakunnan tiedottaja. laura.vahasarja@evl.fi Tapiolan seurakunta Radiomessu Tapiolan kirkossa Su 16.2. klo 10. Tule paikalle jo klo 9.45. Satu Eronen / satuhelsinki.wordpress.com 19

Mielipide Esse, PL 279, 00181 Helsinki esse.mielipide@kotimaa.fi Hyvät mielipidekirjoittajat! Essen Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipide kirjoituksia. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Kehu tai moiti Älkää häpäiskö talvisodan sankareita Vaikuttaa siltä kuin talvisotamme muistopatsaan valitsijat olisivat sen verran nuoria, että eivät tietäisi, mikä talvisota oli. Ei voi olla törkeämpää talvisodan sankareiden häpäisemistä kuin jos nykyinen suunnitelma toteutetaan. Ei talvisodan muistomerkki saa olla mikä vain. Sen pitää kunnioittaa ja arvostaa talvisodan sankareita, jotka juoksuhaudoissa, jopa neljänkymmenen asteen pakkasessa, pelastivat Suomelle, isänmaallemme, vapauden ja itsenäisyyden. Olen kirjoittanut talvisodan muistomerkistä lehtiin. Olen erityisesti korostanut sitä, että älkää valitko talvisodan muistomerkiksi sellaista tekelettä, josta pitää kysyä, mikä se on. Palkintolautakunnan valinta on mitätöitävä. Nyt ei tarvita mitään kilpailuja. Antakaa tehtäväksi näköispatsas lumipukuisesta talvisodan sotilaasta. Siihen saa kuvamallin Puolustusvoimien kuvakeskuksesta. Hyvät sotaveteraaniveljet ja muut kansalaiset, odotan näkyvää tukeanne tässä erittäin tärkeässä ja ajankohtaisessa asiassa. Kunnia heille, talvisodan sankareille. Veikko K. Puhakka sotaveteraani, tutkija Espoo Kuolemaa ei pidä kaunistella www.esse.fi/palaute Toinen ruutu Lehti julkaisi Yhteisvastuukeräyksen kampanjakuvia (Esse 5/30.1.). Voi kauheata, mikä kuva kuolleesta julkaistiin. Siis se kuva, jossa keskiikäinen mies pitää sylissään kuollutta vaimoaan (äitiään?). Jos kieltää esityksen seksuaalisen latauksen, valehtelee, eikä tarvitse omata likaista mielikuvitusta. Miksi kuollut näytetään pelottavana? Jos jotkut lapset, kyselyn mukaan, eivät pelänneet sitä, he eivät varmaankaan ymmärtäneet sen todellista viestiä. Kuvassa ei näy kristillistä toivoa, joka meillä Jumalaan uskovilla kuitenkin on. Kuolema on realismia, mutta miksi siitä pitää poistaa toivon näkökulma? En vastusta hyvää saattohoitoa, mutta se hyödyttää vain tätä aikaa, rajan tällä puolella. Vladimir Klimenko Helsinki Memento mori, muista kuolevaisuutesi, sanoo vanha latinalainen sananlasku. Kirkko on olemassa, koska kuolemme, lausui tunnettu teologian professori. Rohkenen ajatella, että kirkolla on sanoma hyvästä elämästä ennen ajan rajaa. Olen surullinen Olarin seurakunnan päätöksestä sensuroida Yhteisvastuukeräyksen kampanjakuvastoa, jonka teemana on hyvä ja ihmisarvoinen kuolema. Ilmeisesti samaa virhettä toistetaan myös muissa seurakunnissa. Syntyy vaikutelma, että sensuuripäätöksen tehneiltä puuttuu medialukutaitoa ja rohkeutta. Jotta omaishoitajien todellisuus ja ihmisarvoisen kuoleman kysymykset herättäisivät riittävää huomiota, tarvitaan poikkeuksellinen kampanja. Alkuperäismateriaalissa Pieta-teemaa käsitellään koskettavalla tavalla. Hyvä mainoskampanja ei voi aina miellyttää kaikkia. Näinkö Jeesus tekisi? Kuolemaa ei saa kaunistella, mutta joskus sitä pitää kauhistella, jottei kuolevaisuutemme unohtuisi. Liian moni joutuu Suomessa kuolemaan yksin ja kivuliaasti. Olarin seurakunta on nyt päättänyt ottaa hyssyttelylinjan. Häpeän rakkaan kotiseurakuntani puolesta. Näen ratkaisun osana sellaista kirkollista kulttuuria, jossa seurakuntalaisten tunteita ja älykkyyttä valitettavasti aliarvioidaan. Lasten varjelu on tässä yhteydessä kehno syy, sillä kuolemakuvien sensuroiminen ei suojaa heitä kuoleman ja luopumisen tuskalta. Tarvitaan rehellistä puhetta. Kahden alakoululaisen isänä ajattelen, että hyvä kuolema on osa hyvää elämää. Keskustelua kuolemasta ei pidä eristää kalmistoihin ja surukoteihin. Se olisi kohtalokas virhe. Jan Ahonen Teologian maisteri Olari Kyllä meitä valvotaan taneli.kylatasku@kotimaa.fi Johanna Lumijärvi kirjoitti tälle palstalle mielipidekirjoituksen otsikolla Ei meitä valvota (Esse 51 52/19.12.2013). Minä vanhoillislestadiolaisena ja liikkeessä ikäni eläneenä ihmettelin, miten oma kokemukseni voi olla niin erilainen. Minusta tuntuu, että meillä lasten saamista ei todellakaan jätetä täysin ihmisen omaksi asiaksi, vaan yhteisö puuttuu siihen voimakkaasti. Liikkeessä opetetaan, kuten Lumijärvi kirjoitti, että ehkäisy on Jumalan tahdon vastaista. Lisäksi vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan olemaan veljen vartijana, nuhtelemaan uskonystävää, joka toimii Jumalan tahdon vastaisesti. Jumalan tahdon taas määrittää kasvottoman seurakunnan raamatuntulkinta eli usein käytännössä perinne ja ne henkilöt, joilla on liikkeessä vaikutusvaltaa. Kun nämä kaksi opetusta ehkäisyn jumalattomuudesta ja nuhtelusta yhdistetään, niin lasten saamista todellakin neuvotaan vahtimaan ja sitä vahditaan myös käytännössä. Tästä minulla on henkilökohtaista kokemustakin: Päätin jokin aika sitten, että meidän perheemme on keskitettävä kaikki voimamme nykyisten perheenjäsenten hoitamiseen. Siksi päädyin tekemään voitavani, että perhe ei enää kasva. Minua yritettiin voimakkaasti painostaa asiassa toiseen suuntaan. Olen kuullut samanlaisia kokemuksia myös muilta, joten en voi pitää itseäni ainoastaan yksittäistapauksena. Vanhoillislestadiolainen perheenisä 20 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Matka Valamon luostariin Heinävedelle 26. 27.4. Lähde kanssamme matkalle luostarin rauhaan. Tutustumme myös Lintulan luostariin. Hinta 110 sis. kuljetuksen ja täysihoidon. Matkakumppaneinasi pastori Alarik Corander ja diakoni Virpi Sutelainen. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje. Sitovat ilmoittautumiset 23.3. mennessä sähköisesti www.espoonseurakunnat.fi > toiminta > aikuiset > retket ja leirit tai p. 09 8050 3503. Leppävaaran seurakunta astepäivänä K kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin su 23.3. klo 12 20 Leppävaaran kirkolla Kastepäivänä voit tuoda apsen astee e tai tu a itse aste ava si Jäikö kuopus kastamatta? Tahdotko stressittömät ristiäiset? Varaa aikasi osoitteessa www.kasteenvuosi.fi Espoon seurakunnat Uniryhmä Uni on kirje itselle, mutta saatko selvää viestistä? Tule uniryhmään tutkimaan omia ja toisten unia. Lähde unen oppiin. Vetäjänä ryhmäpsykoanalyytikko Iiris Koskinen. Kokoontumiset: 10.3., 24.3., 7.4., 28.4., 12.5., 26.5. ja 9.6. klo 16.30 19.30. Ilm. 6.3. mennessä iiris.koskinen@evl.fi, 050 511 0343.