Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvan luonnos Keski-Suomen näkökulmasta Keski-Suomen liikenneseminaari Henkilöliikenne Väestörakenne Muuttoliike ja asuminen Tuotantorakenne Ympäristö ja ekosysteemipalvelut Infrastruktuuri Tavaraliikenne Luonnonvarat ja energia 23.10.2014 Lähialueet ja EU Palvelurakenne Yritysrakenne Hanna Kalenoja Sito Oy
Valtakunnallinen näkemys tavoiteltavasta aluerakenteesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelmästä hahmotella aluerakenteen ja liikennejärjestelmän suuntaa ja ratkaisuja, joilla edistetään Suomen kilpailukykyä, hyvinvointia ja ympäristön kestävyyttä edesauttaa eri hallinnonalojen ja alueiden toimien suuntaamista vahvistamaan monikeskuksista ja verkottuvaa aluerakennetta vaikuttaa kansainvälisesti tuomalla esille Suomen näkökulmaa ja yhteistyötarpeita Perustuu valtioneuvoston toimeksiantoon (alueiden kehittämisen tavoitepäätös ja liikennepoliittinen selonteko) Ministeriöt (YM, LVM, TEM ja MMM) laativat yhteistyössä sidosryhmien kanssa Konsultteina TTY:n Liikenteen tutkimuskeskus VERNE ja kaupunkitutkimuslaboratorio EDGE, Suomen ympäristökeskus, ISY:n Karjalan tutkimuslaitos ja TY:n tulevaisuuden tutkimuskeskus
Aiempia kehityskuvia, mm. YM:n puheenvuoro (2006) 3
Kehityskuvan suuntaviivat Elinkeinorakenne uusiutuu ja Suomen kilpailukyky vahvistuu Suomi kytkeytyy globaalisti, Eurooppaan ja lähialueille Kohti vähähiilistä sekä energiaja resurssitehokasta yhteiskuntaa Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne Väestön hyvinvointi ja elinolot paranevat Kehittyvät liikennepalvelut ja mahdollistava infrastruktuuri
Suomi kytkeytyy globaalisti, Eurooppaan ja lähialueilleen
Globaalitalouden muutossuuntia Maailman 15 suurinta talousaluetta vuosina 2010 ja 2030. (ESPAS 2012) Bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvu 1991 2010 prosentteina. (Pohjola 2012)
Itämeren alueen merkitys kotimarkkina-alueena yhteistyö Viron ja Baltian kanssa Tallinna-Helsinki-yhteydet ja kehityskäytävä yhteiset työmarkkinat ja markkina-alue kuljetuskäytävät Baltian kautta Eurooppaan Venäjän potentiaali Venäjän yhteiskunta- ja talouskehitys ja avautuminen Eurooppaan mahdollisen viisumivapauden merkitys matkailulle, työssäkäynnille ja asioinnille kaupan vapautumisen merkitys teollisuudelle ja kaupalle rataverkkoa hyödyntävät kuljetuskäytävät itään arktisen alueen yhteistyö Itämeren alueen yhteistyö Suomen tärkeimmät kauppakumppanit merkittävä talousalue painopisteen kasvu EU:n sisällä EU Regional Policy; The European Union Strategy for the Baltic Sea Region - background and analysis; 2010
Suomen asemoituminen Euroopan aluerakenteessa Kolme merkittävää aluerakenteen suuntaa Itämeren talousalue Venäjä Barentsin alue
Eurooppa ( Suomen asemoituminen Euroopan aluerakenteessa globaali verkottuminen kasvaa biotalous ja teknologinen osaaminen keihäänkärkinä mahdollistava näkökulma Pietarin kasvusuunta Tallinnan ja metropolialueen kaksoiskaupunkikehitys varautuminen Barentsin alueen merkityksen kasvuun Ruotsin ja Venäjän poikittaisyhteydet Itämeren alueen voimistuva kotimarkkinakehitys pohjoisen alueen yhteisten työmarkkinoiden vahvistuminen Ruotsi Skandinavia Pohjois-Norja Pohjois- Ruotsi Itämeren alueen kasvava yhteistyö Viro Arktis Baltia Barents Luoteis-Venäjä Venäjä Barentsin alueen kasvu Aasia
Monikeskuksinen aluerakenne
Liikkuminen ja vuorovaikutus lisääntyvät sekä seutujen sisällä että niiden välillä Kaupunkien väliset yhteydet vahvistuvat ja liikkumistarpeet kasvavat Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja jatkanevat laajentumistaan vielä jonkin verran Kaupunkiseutujen sisäisen yhdyskuntarakenteen toimivuus korostuu toimivan aluerakenteen edellytyksenä Tietoliikenteen ja joukkoliikenteen merkitys kasvaa 1990 2009 1990 2009
Tuotanto ja palvelut muutostilassa Tapahtuneita rakennemuutosaaltoja sekä meneillään olevia tai odotettavissa olevia rakennemuutosvaiheita 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 205 Elinkeinorakenteen muutos, väestön siirtyminen alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin Elinkeinorakenteen muutos ja tuotannon siirtyminen halvemman palkkatason maihin EU-rakennemuutos: tuotannon sopeuttaminen EU:n tuomiin paineisiin ja mahdollisuuksiin Globalisaation aiheuttamat rakennemuutokset koskevat paitsi tiettyjä toimialoja ja yrityksiä, myös yksittäisiä toimipaikkoja ja jopa yksittäisiä työtehtäviä. Resurssitehokkuus ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen muuttavat tuotantorakennetta ja kulutusta. Digitalisaatio, tietointensiiviset sovellukset ja teollinen internet muuttavat tuotantorakennetta ja nopeuttavat globaalisaatiota vähentämällä toimintojen paikkasidonnaisuutta. Biotaloudesta on tullut kantava tuotannollisen toiminnan veturi. Tuotannon sopeutuminen perusinnovaatioon: mikroprosessoriin, mikroelektroniikkaan ja tehokkaampaan tiedonkäsittelyteknologiaan Ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimat toimenpiteet vaikuttavat energiakustannusten nousuun, energiankulutuksen vähentämiseen ja energiantuotannon rakenteeseen. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus ovat pysyvästi muuttaneet tuotannon ja kulutuksen muotoja. Tietojen lähde vuosille 1960-2010: Alatalo ja Tuomaala 2008
Monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne: asutuksen ja rakennetun ympäristön kehitys Työpaikkojen ja väestön kasvu suuntautuu useille suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille. Maahanmuutto vaikuttaa merkittävästi asutusrakenteeseen ja korostaa suurimpien kaupunkien asemaa. Helsingin metropolialue kasvaa, ja muuttuu monikeskuksisemmaksi ja kytkeytyy muihin Etelä-Suomen kaupunkeihin. Keskisuuret maakuntakeskukset säilyttävät monelta osin asemansa. Biotalouden kasvu auttaa pienempiä keskuksia ja maaseutualueita säilyttämään asemansa ja kehittymään. Maaseutuasutuskin osin keskittyy paikalliskeskuksiin. Uudisrakentaminen painottuu kasvuseuduille, mutta myös elinvoimaisilla maaseutualueilla rakennetaan uutta Rakennuskannan vajaakäyttö uhkaa lähinnä reuna-alueita. Vetovoimaiset elinympäristöt kasvattavat merkitystään. Urbaani elämäntapa vahvistuu suurimmissa kaupungeissa. Keskisuurten kaupunkien vetovoima perustuu laadukkaaseen infrastruktuuriin ja luonnonläheisyyteen. Monipaikkainen asuminen säilyy merkittävänä ilmiönä, mutta muuttuu osin urbaanimmaksi.
Esimerkkejä alueiden vahvuuksia Arktinen yhteistyö Matkailu Kaivostoiminta Luontoympäristön hyödyntäminen Rajayhteistyö Perusteollisuus Luonnonvarat Arktinen tutkimus Teknologiateollisuus Energiasektori Maatalouselinkeinot Matkailu Metsät ja mineraalit Cleantech Elintarvikeklusteri Energia- ja bioklusteri Biotalous Elintarvikeklusteri Terveyssektori Biotalous Pk-yritysverkosto Metsäklusteri Digiteknologia Bioteknologia Järvi- ja metsäekosysteemit Uudistuva Terveysteknologia Vapaa-ajan asuminen teknologia Älykkäät koneet Teräsrakentaminen Matkailu Energia Maatalous Ympäristöosaaminen Muotoilu Bioteknologia Pietarin yhteydet Meriklusteri Cleantech Metropolikehitys Kansainvälinen linkki Matkailu Saaristoluonto Venäjä-osaaminen
Elinkeinorakenne - kehityskuvan painotukset tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset biotalouden monialainen kasvu luonnonvarojen hyödyntämistä palveleva teknologiakehitys digitaalisen tuotannon ja teknologisen kehityksen eteneminen ja vahva tietoverkkokehitys palveluviennin merkityksen kasvu kokoonpano- ja konepajateollisuuden kasvu teknologiainnovaatioiden kautta, cleantechin kasvu kestävän kaivosteollisuuden kasvun mahdollisuuksiin varautuminen metropolialueen ja keskisuurten kaupunkien monipuolinen elinkeinorakenne pk- ja pienyritysten määrän kasvu yritysverkostot ja alueelliset osaamiskeskittymät alueellinen osaamispääoma ja vahvuudet maaseudun kehityksen pohjana monipuolistuvat elinkeinot uusiutuva maa- ja metsätalous maaseudun palveluelinkeinot hajautettu uusiutuvan energian tuotanto Monipuolinen elinkeinorakenne Palvelukeskittymä Metsäteollisuuden ja biotalouden keskittymä Metalliteollisuuden ja koneenrakennuksen keskittymä Kaivostoiminta Monien elinkeinojen maaseutu Luonnonvaramaaseutu Laaja matkailualue
Luonnonvarat voimavarana uusiutuvien luonnonvarojen kasvava käyttö lisäävät Suomen luonnonvaroihin kohdistuvaa kysyntää jotta luonnonvaratalous voisi tuoda uutta elinvoimaa, alueiden täytyy hyödyntää paikallisia resursseja, erikoistua niiden jalostamiseen sekä luoda verkostoitunutta rakennetta kiertotalouden merkitys kasvaa ja painopiste siirtyy yhä enemmän neitseellisistä raaka-aineista kierrätysmateriaaleihin
Ekosysteemipalvelujen toimivuuden ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä erityyppisillä alueilla Tiiviit kaupunkialueet Hulevesien hallinta, lähivirkistys, viheryhteydet Kaupunkien lievealueet / viherkehät Virkistyskäyttö, lähiruoka, viheryhteydet, vapaa-ajan asutus Lounaiset viljelymaat Kasvintuotannon edellytykset, yhtenäiset peltoalueet, maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuus, vesistökuormitus Pohjanmaan lakeudet ja jokiseudut Kasvintuotannon edellytykset, vesistökuormitus, turvemaiden hiilivarastot, perinnebiotoopit Järvi-Suomen vaihteleva metsämaisema Puun ja kasvintuotannon edellytykset, monimuotoisuuden turvaaminen Suurten järvien alueet Vetovoimaisuus vapaa-ajan asumisessa ja luontomatkailussa, luonnonsuojelu Suomenselän alue Yhtenäiset luontoalueet, puuntuotannon edellytykset Vaara-Suomi Puuntuotannon edellytykset, vanhojen metsien ja vesistöjen arvot, vetovoimaisuus luontomatkailussa Pohjois-Pohjanmaan suolakeudet Ojittamattomien soiden luontoarvot ja hiilivarastot, turvetuotanto Metsä-Lappi Puuntuotannon edellytykset, porolaitumet, luontomatkailu, kestävä kaivostoiminta Tunturialue Porolaitumet, vetovoimaisuus luontomatkailussa Rannikkoalueet ja saaristo Veden laatu, vesistökuormitus, vesiekosysteemien monimuotoisuus, vesiviljely
Mahdollistavat liikennepalvelut ja infrastruktuurit
Tuotanto- ja palvelurakenteen muutokset heijastuvat kuljetusjärjestelmään Kotimaan tiekuljetukset biotalouden kasvu muuttaa metsäteollisuuden vientiä ja kuljetustarvetta kulutuskysynnän siirtyminen materiasta palveluihin vähentää fyysisen kuljettamisen tarvetta - myös globaali saavutettavuus korostuu, kun maailmanlaajuisesti tarjottujen palveluiden määrä kasvaa teollisuuden alueellinen erikoistuminen voi nostaa kuljetuskäytäviin liittyviä erityisiä kehittämistarpeita erikoistuneet satamat ovat riippuvaisia kapeiden toimialojen viennistä ja tuonnista maakaasun käytön lisääminen voi nostaa tarvetta kaasunjakeluterminaalien ja -verkon investointeihin. kaivannaisteollisuuden kasvu voi nostaa merkittävästi alueellista kuljetuskysyntää ja vaatia investointeja uusiin kuljetuskäytäviin monipuolistuvan biotalouden kuljetustarpeet edellyttävät alemman tieverkon kehittämistä ja ylläpitoa
Tavaraliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet teollisuuden kuljetustarpeiden kasvu kasvukeskusten väliset virrat kasvavat maakuntakeskusten väliset virrat kasvavat poikittaiset yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Tukholman suunnan merkittävä kasvu Baltian suunnan merkitys kuljetusreittinä kasvaa uusia yhteystarpeita Jäämeren ja Venäjän suunnalle erikoistuva satamaverkko alemman tieverkon kehittämistarpeet tuotantokeskittymä ulkomaanyhteys meritse
Henkilöliikenteen toimintaympäristö muuttuu ostosmatkojen kasvava määrä vapaa-ajan matkustuksen ja matkailun kasvu uudet liikennepolttoaineet ja tekniikat digitalisaation vaikutus henkilöliikennepalvelujen kehityksessä uudet kutsuohjatut palvelut robotisaatio ja automatisaatio tietoliikenteen kyky korvata fyysistä liikkumista kasvaa rajat ylittävien työssäkäyntialueiden merkitys kasvaa kaupunkiseutujen liikennejärjestelmien merkitys kasvaa
Henkilöliikenteen tärkeimmät yhteystarpeet yhteydet metropolialueelle suurimpien ja keskisuurten kaupunkiseutujen väliset yhteydet suoria ulkomaanyhteyksiä Helsingistä ja osasta keskisuurista keskuksista taloudellinen yhteistyö lisää rajanylittäviä yhteystarpeita Pohjois-Suomessa kaupunkiseutujen sisäisen liikenteen merkitys kasvaa lisääntyvä matkailu lisää yhteystarpeita pohjoisen matkailukeskuksiin yhteystarpeet kasvavat Pietarin ja Viron suuntiin Venäjän-yhteydet korostuvat - myös Itä- ja Pohjois- Suomessa kehityskäytävien vahvistuminen Tallinna-Helsinki-Hämeenlinna-Tampere- Seinäjoki-Vaasa Perämeren kaari E18-korridori
Keski-Suomi ALLI-kehityskuvassa Jyväskylän seudun vahva kaupunkiseutukehitys uudisrakentaminen painottuu Jyväskylän seudulle, mutta myös elinvoimaisilla maaseutualueilla rakennetaan uutta Keski-Suomen monipuolinen elinkeino- ja palvelurakenne vahvistuu paljon metsäluonnonvaroja ja potentiaalia monipuoliseen biotalouden kasvuun kasvava vuorovaikutus Pohjois-Savon, Pirkanmaan ja metropolialueen suuntaan VT4-käytävän ja poikittaisten satamayhteyksien merkitys korostuu kytkentä E18-käytävään ja Pietarin kasvavaan suuntaan