KIRJALLINEN KYSYMYS 102/2001 vp Linja-autonkuljettajien koulutus Eduskunnan puhemiehelle Suomen paikallisliikenneliitto oli tätä vuotta koskevan valtion budjetin antamisen aikaan huolissaan budjetin vaikutuksista linja-autonkuljettajien koulutukseen. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitustapojen muuttuminen sekä määrärahojen vähentäminen uhkasivat johtaa tilanteeseen, jossa uusia linja-autonkuljettajia koulutetaan jatkossa tarpeeseen nähden liian vähän. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitustapaa oltiin muuttamassa niin, että lääninhallitusten suorittamien koulutusostojen sijaan olisi siirrytty oppilaitosten laskennallisiin valtionapuihin. Muutos olisi sikäli ollut outo, koska nykyiseen järjestelmään siirryttiin vasta vuonna 1997 ja ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus olisi vähentynyt puolella. Kuljettajatilanne on ollut erittäin kriittinen Helsingin alueella, jossa pitkään jatkunut vajaus on ollut 100 200 kuljettajaa vuodessa. Eduskunnassa talousarvion asianomaista kohtaa muutettiin jossain määrin suotuisampaan suuntaan. Näyttäisi kuitenkin siltä, että linja-autonkuljettajien koulutukseen olisi käytettävissä kolmannes vähemmän varoja kuin esimerkiksi vuoden 2000 aikana. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota riittävän aikaisessa vaiheessa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus näkee linja-autonkuljettajien koulutusmäärien ja siihen liittyvien määrärahojen kehityksen esimerkiksi vuoteen 2000 nähden ja katsooko hallitus, että koulutusmäärät ovat riittäviä olemassa olevaan tarpeeseen verrattuna? Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2001 Sulo Aittoniemi /alk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittoniemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 102/2001 vp: Miten hallitus näkee linja-autonkuljettajien koulutusmäärien ja siihen liittyvien määrärahojen kehityksen esimerkiksi vuoteen 2000 nähden ja katsooko hallitus, että koulutusmäärät ovat riittäviä olemassa olevaan tarpeeseen verrattuna? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen on vuoden 2001 talousarviossa osoitettu yhteensä 406,2 milj. mk. Vuoden 2000 talousarviossa vastaava määräraha oli 471 milj. mk. Vähennystä on siis 64,8 milj. mk. Määrärahojen väheneminen johtui ao. talousarviomäärärahan sopeuttamisesta opetusministeriön pääluokan budjettikehyksiin. Opetusministeriön oli eri toimintojen rahoitusta koskevissa ratkaisuissaan otettava huomioon kaikki sen pääluokan menokehykseen vaikuttavat tekijät. Talousarvion hyväksymisen jälkeen hallitus on todennut kannanotossaan 17.11.2000 saavutettua tulopoliittista sopimusta vuosille 2001 2002 koskevaan neuvottelutulokseen, että työelämän tarpeiden edellyttämän ammatillisen lisäkoulutuksen turvaamiseksi ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahoja lisätään vuonna 2001 80 milj. mk talousarvioesitykseen verrattuna. Mikäli tämä lisäys toteutuu lisätalousarviossa, nousee ammatillisen lisäkoulutuksen vuoden 2001 määräraha hieman vuoden 2000 määrärahaa suuremmaksi. Kun eduskunta hyväksyi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön hallituksen esityksestä poikkeavassa muodossa, työmarkkinaosapuolet katsoivat yhteisessä kannanotossaan, että nämä lisävarat tulee kohdistaa toisen asteen ammatilliseen lisäkoulutukseen siten kuin hallituksen alkuperäisellä rahoituslakiesityksellä ja tuloratkaisuun liittyneellä sitoumuksella oli tarkoitus tehdä. Kun verrataan käytettävissä olevia määrärahoja, on otettava lisäksi huomioon edelliseltä vuodelta siirtyvät siirtomäärärahat. Vuonna 2000 ammatilliseen lisäkoulutukseen käytettiin ennakkotietojen mukaan noin 758 milj. mk, koska vuoden 2000 talousarviomäärärahan lisäksi käytettävissä oli vuoden 1999 talousarviosta siirtynyttä siirtomäärärahaa. Kun otetaan huomioon vuodelle 2001 siirtyvä siirtomääräraha sekä tulopoliittiseen sopimukseen liittyvä 80 milj. mk:n lisäys, on lisäkoulutukseen vuonna 2001 käytettävissä noin 606 milj. mk. Vähennys vuoden 2000 käyttöön verrattuna on noin 152 milj. mk, mikä vastaa noin 20 %:n vähennystä. Vuonna 2001 ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus jakautuu lainsäädännön muuttumisen vuoksi kolmeen osaan, lääninhallitusten vuoden 2000 loppuun mennessä tekemiin hankintapäätöksiin perustuvaan rahoitukseen, koulutuksen järjestäjille myönnettävään valtionosuusrahoitukseen sekä lääninhallitusten myöntämiin valtionavustuksiin. Linja-autonkuljettajan ammattitutkintoon tai sen osaan tähtäävää ammatillista lisäkoulutusta järjestettiin vuonna 2000 vajaat 250 opiskelijatyövuotta. Vuonna 2001 arvioidaan lääninhallitusten hankintapäätöksiin perustuvalla rahoituk- 2
Ministerin vastaus KK 102/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk sella rahoitettavan vajaat 90 opiskelijatyövuotta. Päätökset koulutuksen järjestäjille myönnettävästä valtionosuusrahoituksesta opetusministeriö pyrkii tekemään maaliskuun loppuun mennessä. Ministeriön tarkoituksena on kohdentaa määrärahat siten, että linja-autonkuljettajien koulutukseen on vuonna 2001 käytettävissä vähintään sen tasoinen määräraha, joka vastaa linja-autonkuljettajien koulutuksen suhteellista osuutta kaikesta lisäkoulutuksesta vuonna 2000. Tulopoliittista sopimusta koskevassa kannanotossaan hallitus toteaa lisäksi perehtyvänsä työmarkkinajärjestöjen muihin koulutusta koskeviin kehittämisehdotuksiin ja harkitsevansa tarvittavia toimenpiteitä. Yksi ehdotuksista on, että ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahaa korotetaan lähivuosina. Opetusministeriö on osana vuosia 2002 2005 koskevien menokehysten valmistelua esittänyt ammatillisen lisäkoulutuksen määrärahan asteittaista lisäämistä. Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2001 Opetusministeri Maija Rask 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörsmål SS 102/2001 rd: Hur ser regeringen utvecklingen av utbildningsvolymerna beträffande busschaufförer och av anslagen för dem t.ex. med tanke på år 2000 och anser regeringen att utbildningsvolymerna är tillräckliga jämfört med det behov som finns? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I budgeten för 2001 anslås sammanlagt 406,2 milj. mk för finansieringen av den yrkesinriktade tilläggsutbildningen. I budgeten för 2000 var motsvarande anslag 471 milj. mk. Minskningen är alltså 64,8 milj. mk. Anslagsminskningen berodde på att budgetanslaget måste anpassas till budgetramarna för undervisningsministeriets huvudtitel. Ministeriet har i sina finansieringslösningar för olika funktioner varit tvunget att beakta alla faktorer som inverkar på huvudtitelns utgiftsram. Efter att budgeten godkändes har regeringen i sitt ställningstagande till det förhandlingsresultat om det inkomstpolitiska avtalet för 2001 2002 som uppnåddes den 17 november 2000 konstaterat att anslagen för yrkesinriktad tilläggsutbildning år 2001 jämfört med budgetpropositionen ökas med 80 milj. mk för att säkra den yrkesinriktade tilläggsutbildning som behoven i arbetslivet förutsätter. Om den här ökningen genomförs i tilläggsbudgeten, stiger anslaget för den yrkesinriktade tilläggsutbildningen 2001 något över anslaget för 2000. När riksdagen godkände lagstiftningen om finansieringen av yrkesinriktad tillläggsutbildning i en form som avvek från regeringens proposition, ansåg arbetsmarknadsparterna i ett gemensamt ställningstagande att tilläggsmedlen skall riktas till den yrkesinriktade tillläggsutbildningen på andra stadiet, så som avsikten varit i regeringens ursprungliga finansieringslagförslag och åtagande i samband med inkomstuppgörelsen. Vid en jämförelse av de disponibla anslagen bör även reservationsanslagen som överförts från föregående år beaktas. Enligt förhandsuppgifter användes ca 758 milj. mk för yrkesinriktad tillläggsutbildning år 2000, eftersom det förutom budgetanslaget för 2000 fanns disponibla reservationsanslag från 1999. Då man beaktar det reservationsanslag som överförs till 2001 samt ökningen på 80 milj. mk i anslutning till det inkomstpolitiska avtalet, finns det 2001 ca 606 milj. mk att använda för tilläggsutbildningen. Minskningen är jämfört med fjolårets summa ca 152 milj. mk, vilket motsvarar en minskning på omkring 20 %. År 2001 fördelar sig finansieringen för den yrkesinriktade tilläggsutbildningen till följd av den ändrade lagstiftningen i tre delar, nämligen finansieringen på basis av länsstyrelsernas före utgången av 2000 fattade anskaffningsbeslut, statsandelsfinansieringen som beviljas utbildningsanordnarna och statsandelarna som länsstyrelserna beviljar. Volymen på den yrkesinriktade tilläggsutbildningen för grundexamen för busschaufför eller en del av denna uppgick år 2000 till knappt 250 studerandeårsverken. År 2001 uppskattas det att knappt 90 studerandeårsverken kommer att fi- 4
Ministerns svar KK 102/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk nansieras med finansiering som baserar sig på länsstyrelsernas anskaffningsbeslut. Undervisningsministeriet strävar efter att fatta besluten om statsandelar till utbildningsanordnare före utgången av mars. Ministeriet har för avsikt att fördela anslagen så att det för busschaufförsutbildningen 2001 finns anslag på minst en sådan nivå som motsvarar busschaufförsutbildningens relativa andel av all tilläggsutbildning 2000. I sitt ställningstagande till det inkomstpolitiska avtalet konstaterar regeringen ytterligare att den skall analysera arbetsmarknadsorganisationernas övriga förslag till utveckling av utbildningen och överväga vilka åtgärder som behövs. Ett av förslagen går ut på att anslaget för yrkesinriktad tilläggsutbildning skall ökas de närmaste åren. Undervisningsministeriet har som en del av beredningen av utgiftsramarna för 2002 2005 föreslagit en gradvis ökning av anslaget för den yrkesinriktade tilläggsutbildningen Helsingfors den 8 mars 2001 Undervisningsminister Maija Rask 5