Miten rehunkulutuksessa voidaan säästää kettutilalla heikentämättä nahkalaatua. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori

Samankaltaiset tiedostot
Rehukustannus ja kilpailukyky. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori

Kettujen ravinnontarve kasvatuskaudella lyhyt oppimäärä. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori

KIKY-Turkistuotannon kilpailukyky Eläinterveys Jussi Peura Kaustinen-Kalajoki-Kauhava

Tuottava siniketun kasvatus

NAHKAMARKKINOIDEN SUHDANTEET JA NIIDEN ENNUSTAMINEN. TAPIO HERNESNIEMI Turkistuotannon lehtori Evijärvi

TUOTTAVA MINKIN KASVATUS

KIKY-Turkistuotannon kilpailukyky Kaustinen-Kalajoki-Kauhava

Tuottava siniketun kasvatus

Johdanto. Toivottavasti sinulla on työssäsi iloa ja hyötyä tästä materiaalista. Toivotamme menestystä siitostyöhön! Torp Frys AB Bjarne Snellman

Siniketun (Vulpes lagopus) nahkaominaisuuksien, rehuhyötysuhteen ja koon väliset geneettiset tunnusluvut

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Kartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet

Tuottava minkin kasvatus

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Turkiseläinten lannan määrä ja ominaisuudet

Tuotanto- ja siitoskauden ruokinnan vaikutus siniketun rasva-aineenvaihduntaan sekä siitoskuntoon

Tuottava siniketun kasvatus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Kannus Research Farm Luova Ltd. Turkistie Kannus

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Marika Koivukangas RUOKINNAN JA TURKISELÄINREHUN YHTEYS SINIKETUN TURKIN KASVUUN JA NAHAN LAATUUN

Yksilöruokintalaitteiden hyödyntäminen turkiseläinten ravitsemustutkimuksissa

Tuottava minkin kasvatus

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Hyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi

Tuottava minkin kasvatus

Työkaverina lehmä miten nauta toimii?

Säilörehun tuotantokustannus

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Onnistutaan yhdessä! Rahat pelissä!

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Infopäivät Kyyttö - ISK. Eeva Vornanen/Juha Kantanen

Turkistilan palvelusuunnitelma kunnallisesti järjestetty

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Siniketun energia-aineenvaihdunnan määrittäminen

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Mitä geenitestin tulos kertoo?

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. turkiseläinten suojelusta

Taustatietoa sianlihan kulutuksesta

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Mustasaari / Korsholm Mikko Hovén & Björn Eriksson

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

Tuottava suomensupin kasvatus

Laki eläinten hyvinvoinnista

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Toimivat ruokintaratkaisut

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

15 Yhtäsuuruuksia 1. Päättele x:llä merkityn punnuksen massa. a) x 4 kg. x 3 kg

Tuottava siniketun kasvatus

Markkinakehityksestä yleensä

Turkiselinkeinon biotaloushankkeet. Jussi Peura Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry Ylivieska

SIVUTUOTTEIDEN KERÄILY JA HYÖDYNTÄMINEN TURKISELÄINTEN REHUSSA

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

Lammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)


LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

RUOKINTA VOI PELASTAA PALJON. Vasikkakuolleisuus kuriin kurssi ELT Vesa Rainio Dip.ECBHM Savonia-amk, VAAVI-hanke

TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA Konsernin kehitys

Ruokinnan teemavuosi

PENTUEKYSELY. Kasvattajanimi Kasvattajan etu- ja sukunimi Sähköpostiosoite. pentueen syntymäaika:

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kotimaiset valkuaisrehut siipikarjan ruokinnassa

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Syksyn 2015 Lyhyen matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

TARHAUSINFO. Rehut ja rehujen määrä

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Maukkaita herkkuja helpommin lyhyemmässä ajassa!

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Lihantuotanto SIANLIHA

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Miten käytämme rehun tehokkaasti

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Pellon käytön strategiset valinnat

Onnellisten kanojen munia vai luomumunia?

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Transkriptio:

Miten rehunkulutuksessa voidaan säästää kettutilalla heikentämättä nahkalaatua Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori

Määrittelyä Tuottajat vertailevat rehunmenekkiään tuotettua nahkaa kohti Rehun menekki vaihtelee välissä 140-170 kg/tuotettu siniketunnahka, kun huomioidaan myös siitoseläinten rehunkulutus Rahassa mitattuna rehukustannus tuotettua nahkaa kohti tilojen välillä vaihtelee 34-48 e

Rehunmenekkiin vaikuttavia tekijöitä Tuotettavien eläinten koko Pentutulos Rehu Ruokintamenetelmä Rehun hyötysuhde Rehun haaskaus/hävikki Nahkonta-ajankohta Ruuansulatusongelmat Myöhäinen eläinkuolleisuus

Koko Kasvatetaanko turhaa pituutta? 18.5 kg tai sitä suurempi on kuuden nollan nahka Sitä suuremmat vaativat enemmän rehua Vapaalla/rajoittamattomalla ruokinnalla rehunmenekki kasvaa merkittävästi, mikäli tilan eläimissä on kasvupotentiaalia=ketut jalostettu suuriksi Yli kuuden nollan nahkojen osuus kasvaa

Koko Siniketun 60 kokoinen kettu syö vieroituksesta nahkontaan noin 190 Mcal (1 kg:n kasvu= noin 11500 kcal) 70 kettu vaatii keskimäärin 23 kg (6.5 euroa) enemmän rehua kuin 60 kettu ja 80 kettu vaatii 46 kg enemmän (13 euroa) Esimerkiksi 3000 nahan tarhalla, jossa nahoista menisi 30 % päälle 60 koon, tuo ylikoko lisää rehumenekkiä noin 27600 kg = 7 700 euroa. Lisää myös muita kuluja ja työn raskautta Koko tuotoksessa esimerkkitapaus lisää rehukuluja noin 2.6 e/nahka

Ruokintatapa Ruokinta maksimaalista vai kevyempää Maksimaalisen ruokinta lisää usein vain sontaa Yliruokinta johtaa herkemmin vetelään ulosteeseen, jolloin sulamatonta tavaraa päätyy enemmän häkin alle. Menetys voi olla selkeästi hyötyä suurempi. Viiden prosentin lasku maksimaalisesta ruokinnasta pudottaa rehun kulutusta noin 5 kg/nahka=1.5 euroa /nahka Ero voi tilojen välillä olla huomattavasti suurempikin kaudella syyskuu-nahkonta (vrt. esim. 1300 gr/1000 gr) Saadaanko tavoiteltu hyöty nahkahinnassa takaisin?

Rasva vähentämässä rehukuluja? ME noussut rehussa jatkuvasti Rasvaenergia halpaa, minkä vuoksi käyttöä pyritty pitämään korkeana Rasvan lisäys ei aina lisää kokonaishyötyä Jos rasvasta saatu energia rehussa on jo muutenkin korkea, kokonaishyöty voi jäädä negatiiviseksi, vaikka rehunkulutus saattaakin jonkin verran vähentyä Liian varhain nostettu rasva kasvattaa ketuista lyhyitä ja pyöreitä (erit. nuorempi pää kärsii) Korkea rasva yhdessä maksimaalisen ruokinnan kanssa lisää jalka, kusi ja silmäongelmia Onko korkealla rasvamäärällä yhteyttä talviturkin valmistumisen viivästymiseen? Täydennysrasvaa käytettäessä olisi rehuun lisättävä samassa suhteessa myös valkuaista ja hiilihydraatteja rehun ravintotasapainon säilyttämiseksi

Rehu/rasva Missä kulkee raja kuinka paljon rasvaa kannattaa käyttää rehussa? MTT:n tutkimus 2010 (1.9.-30.11) siniketuilla rasva- ja energiapitoisuuden vaikutuksesta. Rasvamäärät tasolla 60%/50% (62%/53%). Tulokset: Rehun menekki sama (60%=160 kg, 50%=161 kg) Massa sama molemmissa ryhmissä Peittävyys parempi matalammassa rasvaryhmässä Koko lähes sama molemmissa ryhmässä Terveys huonompi korkeammassa rasvaryhmässä (kusi/jalka/silmäongelmat). Mikä vaikutus lisääntymiskaudella? Keskihinta 60%=156.11 e, 50%=160.33 e

Pentutuloksen vaikutus rehunmenekkiin Mitä huonompi pentutulos, sitä enemmän pitää olla siitoseläimiä saadakseen tuotettua saman nahkamäärän Pentutulos viisi verrattuna kuuden tulokseen Siitoseläimiä 660/550 kpl (naaraat ja urokset), 3000 pentua Erotus 16 206 kg, ja nahkaa kohti 5.4 kg, rahana 1.5 euroa/nahka Huono pentutulos lisää myös muita kuluja

Myöhäinen eläinkanta/nahkonta Sinikettujen nahkonnan aloitus vaihtelee tiloittain Taustalla myöhään valmistuva kanta, hidas nahkonta, paremman massan odotus, rehu ja sää? Suurimmillaan vaihteluväli lasketaan jopa viikoissa Viikon keskimääräinen nahkonnan aloituksen viivästyminen (kasvatusaika pidetessä) syystä tai toisesta lisää rehukustannuksia 2 e/nahka Asiaa helpottaa oman eläinkannan tuntemus, yksilöity valinta nahkontaan ja pitemmässä juoksussa jalostus Nylky pakkaseen heti kun eläin on valmis nahkottavaksi

Myöhäinen eläinkuolleisuus Siniketun normaali myöhäinen eläinkuolleisuus on yleensä vähäistä Keskimääräinen (normaali) kuolleisuus/sairaana lopetettavien kettujen osuus lienee noin syys-lokakuulla 0.2-1 % (6-30 kettua/3000) Mitä vanhempana kettu kuolee tai lopetettava sitä suurempi on menetys Perimmäinen syy usein ruokinta/rehu ja puremat Keskimääräinen menetys rehussa mitattuna noin 0.3 e/tuotettu nahka

Rehun haaskaus Ruokintatyyli Rehupumppu Ruokinta. Liian vetelä rehu. Ruokintapelti. Linnut Yliruokinta Suuret ryhmät Liian nälkäiset ketut Epävakaat rakenteet -haaskaukseen menee tarhakohtaisesti 0.2-2% rehua, mikä on 0.3-1 euroa/nahka

Rehun hyötysuhteen parantaminen Kasvattajilla on kokemusperäistä tietoa siitä, että osa syö kasvaakseen ja osa kasvaa syödäkseen Tutkimus (Kannus 2005-2006) on osoittanut, että rehun käyttökyky periytyy siniketuilla vähintään keskinkertaisesti Ääripäiden erot osoittivat, että parhaimmillaan sinikettu voi kasvaa kolmanneksen pienemmällä rehumäärällä samaan kokoluokkaan Todettiin, että nopea kasvu korreloi hyvää rehun hyötysuhdetta Realismiin perustuva pitkän tähtäimen hyötysuhteen jalostus voi säästää rehukuluissa 10%. Rahassa mitattuna se tekee 4.5 euroa/nahka

Toimenpiteitä hyötysuhteen jalostamiseksi Kettuja kasvatetaan pareittain Annostelijalla määritellään maksimiannos, jonka yli ei mennä viimeisellä tuotantokaudella. Esimerkiksi 1100 gr/eläin Tai yksilöruokkijalla saadaan häkkikohtaista dataa mikä hyödynnetään valinnassa Kettuja punnitaan kasvun todentamiseksi Parhaiten samalla rehumäärällä kasvaneita ja muuten siitoskelpoisia uroksia valitaan siitokseen Jo erotusvaiheessa siitokseen jätettyjä naaraita verrataan normaalisti ruokittujen sisarusten hyötysuhdekasvuun, ja lopullisia valintoja tehdään sen perusteella WepSampo valjastetaan hyötysuhteen jalostamiseen

Yhteenvetona -pentutulos - ylikoko (normitilanne) -kevyempi ruokinta -myöhäinen eläinkuolleisuus -aikaisempi kanta -rehun haaskauksen vähentäminen -rehun hyötysuhteen parannus ero 1.5 euroa/nahka/1 pentu parempi erotus 2.6 euroa/nahka erotus 1.5 euroa/nahka erotus 0.3 euroa/nahka erotus 2 euroa/nahka/viikko erotus 0.7 euroa/nahka erotus 4.5 euroa/nahka -rehun oikea ravintotasapaino? Pienillä parannuksilla säästöä saadaan 5 euroa/nahka ja pitkällä jänteellä tarhasta riippuen jopa 15 euroa/nahka menettämättä kuitenkaan nahkahinnassa mitään

KIITOS!