VIRTAA VERTAISUUDESTA OPAS VERTAISTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEEN A- KILLOISSA

0 VIRTAA VERTAISUUDESTA OPAS VERTAISTOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEEN A- KILLOISSA

1 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2 VERTAISTUKI 3 3. RYHMÄN PERUSTAMINEN 3 3.1 Ryhmän tavoitteet 4 3.2 Ryhmän jäsenet 4 3.3 Ryhmän muoto, koko ja kesto 4 3.4 Ryhmän vetäjä 4 3.5 Ryhmän vetäjän huoneentaulu 5 4. TURUN A- KILLAN VERTAISRYHMÄTOIMINTA 6 4.1 Vertaisryhmät 6 4.2 Neljä esimerkkiä ryhmän perustamisesta, toiminnasta ja arvioinnista 8 4.2.1 Muistijumppa 8 4.2.2 Kulttuuriryhmä 8 4.2.3 Elämäntarinat voimavaroiksi 10 4.2.4 Puhutaan asiasta 11

2 1. JOHDANTO Virtaa vertaisuudesta Virtaa vertaisuudesta on RAY:n tukema projekti (2011 2013), jonka tarkoituksena on kehittää ja mallintaa vertaistukitoimintaa Turun, Lohjan A-Killoissa. Vertaistukitoiminta on vapaaehtoistoimintaa. Se perustuu elämänkokemukseen, elämäntaitoihin ja omaan persoonallisuuteen. Vertaistukea annetaan tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin eikä se korvaa ammattityötä, vaan toimii sen tukena. Virtaa vertaisuudesta -projekti kouluttaa ja valmentaa vertaisryhmien ohjaajia ja vertaistukihenkilöitä. Projekti käynnistää A-kiltojen asiakkaiden tarpeisiin vastaavia ohjattuja vertaisryhmiä. Ryhmät painottuvat usein keskusteluun, toisinaan myös toiminnallisuuteen sekä yhdessä tekemiseen. Vertaisryhmäläiset järjestävät myös yhdessä retkiä sekä muuta yhteistä virkistäytymistä. Ryhmissä vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpi eläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, keskinäiseen solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen. Opas vertaistukitoiminnan käynnistämiseen A-Killoissa Virtaa vertaisuudesta projektin yhtenä tavoitteena on mallintaa projektin aikana käynnistettyä vertaistukitoimintaa. Projektin tuotoksena on opas, jota voi käyttää apuna käynnistettäessä vertaisryhmiä tai tukihenkilötoimintaa A-Killoissa tai miksei muissakin vapaaehtoistyötä tekevissä yhteisöissä. Oppaaseen on koottu ajatuksiamme vertaistukitoiminnan merkityksestä ja tavoitteista sekä kuvattu yksityiskohtaisesti ryhmän perustamisen vaiheet, ryhmän ohjaajien kouluttaminen ja valmentaminen ja ryhmän toiminta. Lopuksi on arvioitu ryhmän toimintaa ja sen merkitystä ryhmiin osallistuneille heidän antamansa palautteen perusteella. Vertaistuen merkityksestä Vertaisilta saatava tuki on korvaamatonta. Usein on helpottavaa huomata, ettei ole ainoa, joka kamppailee arjen pulmien ja haasteiden kanssa. Siksi vertaistoiminta on päihdekuntoutujille tärkeää. Vertaisryhmät painottuvat usein keskusteluun, toisinaan myös toiminnallisuuteen sekä yhdessä tekemiseen. Vertaisryhmäläiset järjestävät myös yhdessä retkiä sekä muuta yhteistä virkistäytymistä. Jokainen ryhmä on omanlaisensa ja perustuu erilaiseen tarpeeseen. Ohjaaja ja jäsenet tekevät kunkin ryhmän toiminnasta ainutlaatuista. Vertaistukiryhmän perustamiseen on hyvä valmistautua huolellisesti. Tähän oppaaseen on koottu tietoa vertaisryhmien toiminnasta ja muistilista ryhmänohjauksen tueksi. Ohjeiden tarkoituksena on auttaa suunnittelemaan vertaistukiryhmän toimintaa. Opas on koottu sekä käytännön kokemusten, että ryhmänohjaustyöstä kirjoitetun kirjallisuuden pohjalta.

3 2. VERTAISTUKI Vertaistuki voidaan määritellä kokemukselliseen tietoon pohjautuvaksi tueksi, jota annetaan ja saadaan samankaltaisessa tilanteessa olevien/olleiden ihmisten välillä (Jantunen 2008:27). Vertaistuki on samankaltaisten elämänvaiheiden sekä kokemusten läpi käyneiden ihmisten solidaarisuuteen, keskinäiseen tasaarvoisuuteen sekä vastavuoroisuuteen että tukeen perustuva ihmissuhteiden muoto. (Heikkinen 2004: 180-181) Samankaltaisten elämäntilanteiden ja kokemuksien kautta vertaistukeen osallistuvat usein kokevat tulevansa ymmärretyksi jo puolesta sanasta. Vertaistukiryhmäläisiltä saatu empatia ja tuki on erilaista kuin alan ammattilaisilta saatu tuki. Toisinaan vertaistukiryhmä on ensimmäinen ja ainut paikka, jossa osanottaja tulee oikeasti ja aidosti kuulluksi omine ongelmineen, ajatuksineen sekä kysymyksineen. (Versova 2009) Päihteitä ongelmallisesti käyttäneille henkilöille suunnatut vertaisryhmät koetaan usein erittäin antoisiksi. Ryhmät tarjoavat mahdollisuuden tavata toisia samantapaisten kokemusten ja ongelmien kanssa eläviä ihmisiä. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus oppia kuulemalla toisten selviytymiskeinoja ja kokemuksia ja samalla tarjota tukea sekä apua muille samassa tilanteessa oleville kertomalla keinoista sekä kokemuksistaan. Vertaistukiryhmän päällimmäisin tarkoitus onkin auttaa jäseniään selviytymään arkipäivän ongelmista. Vertaisryhmätoiminnan perusajatuksena on usko ihmisen omiin sisäisiin voimavaroihin, jotka voidaan saada ryhmätoiminnan avulla käyttöön. Ryhmätoiminnasta hyötyy parhaiten, kun ensin itse tunnistaa oman, elämää kuormittavan ongelmansa sekä haluaa siihen muutosta. Vain omilla oivalluksilla on muutosvoimaa. Vertaistukiryhmään ei mennä lähetteellä, vaan se on aina oma valinta. (Versova 2009) Vertaistukiryhmässä ei ole erityistä asiantuntijaa taikka johtajaa, joka yksinään olisi vastuussa ryhmästä, vaan jokainen ryhmään osallistuva on omalta osaltaan vastuussa siitä, mitä ryhmässä tapahtuu. Jokainen vertaistukiryhmään osallistuva asettaa itselleen omat tavoitteensa, joiden saavuttamiseen voi saada apua ja tukea sekä tarvittaessa työkaluja. (Versova 2009) 3. RYHMÄN PERUSTAMINEN Ajatus vertaistukiryhmän perustamiseen lähtee useimmiten esiin nousevasta tarpeesta. Tarvetta kartoitettiin päivätoimintakeskusten asiakkaille järjestetyillä kyselyillä, mutta useimmat ideat tulivat arkisessa keskustelussa asiakkaiden kanssa. Tärkeänä pidimme, että idean ryhmästä esitti asiakas ja vältimme omien ajatustemme esittelyä. Kun idea ryhmästä oli keksitty, aloitimme suunnittelun idean esittäjien kanssa. Vertaistukiryhmän suunnitteluun on hyvä käyttää riittävästi aikaa. Suunnitelma on myös hyvä kirjoittaa paperille puhtaaksi. 3.1 Ryhmän tavoitteet Vertaistukiryhmän tavoitteiden ei tarvitse olla suuria ja monimutkaisia. Riittää, että tavoitteet ovat kuitenkin etukäteen mietitty ja että ne ovat selkeitä sekä ymmärrettäviä. Yksi selkeä ja hyvä tavoite riittää, josta on hyvä ja helppo jatkaa ryhmän suunnittelua. Ryhmän tavoitteena voi olla esimerkiksi vertaistuen saaminen ja/tai antaminen toisille vastaavassa elämäntilanteessa oleville. Tavoite voi yhtä hyvin olla myös muiden tapaaminen sekä yhdessä virkistäytyminen. Tiedon ja kokemuksen jakaminen voi myös olla ryhmän

4 tavoitteena. Vertaistukiryhmällä voi olla yksi iso päällimmäinen tavoite sekä/tai jokaiselle tapaamiskerralle oma pienempi tavoitteensa. 3.2 Ryhmän jäsenet Ennen vertaistukiryhmän aloittamista on mietittävä kenelle ryhmä on suunnattu? Mikä on sopiva osallistujamäärä? Mikä tai mitkä ovat ryhmäläisiä yhdistävät tekijät? Mitä enemmän ryhmäläisillä on yhdistäviä tekijöitä, sitä enemmän myös heidän maailmansa kohtaavat ryhmässä. Toisaalta myös erilaisuus ryhmäläisten kesken voi olla rikkaus ja tuoda ryhmään erilaista särmää. Etukäteen on myös hyvä miettiä ryhmän mahdollista kokoa. Mikä on ryhmän minimimäärä, jotta ryhmä toimisi? Tai vastaavasti mikä on ryhmän maksimimäärä. Pienempi ryhmä on intiimimpi ja sitä kautta monesti myös luottamuksellisempi kuin kovin iso ryhmä. Toisaalta taas pieni ryhmä voi olla myös helpommin haavoittuva, mikäli jäseniä jää pois tapaamisista. 3.3 Ryhmän muoto, koko ja kesto Ennen ryhmän aloittamista tulee myös miettiä seuraavia asioita: Onko ryhmä avoin vai suljettu? Onko ryhmä tarkoitettu miehille vai naisille? Vai sekaryhmä? Avoimeen ryhmään voi osallistua kuka vaan haluaa. Siihen voi myös tulla mukaan koska vaan. Suljettu ryhmä vastaavasti on suunnattu ennalta sovitulle ryhmälle. Suljettu ryhmä muodostuu usein avointa ryhmää tiiviimmäksi. Ryhmän koko on merkittävä toimivuuden kannalta. Keskusteluryhmän ideaalikoko on 6-10 henkeä, toiminnallisissa ryhmissä voi olla enemmänkin osallistujia. Ryhmän kesto on hyvä sopia tietyksi ajaksi, jonka jälkeen voidaan arvioida ryhmän merkitystä ja tuloksia. Jos ryhmän toimintaan ollaan tyytyväisiä, voidaan ryhmää jatkaa tai aloittaa uusi ryhmä. 3.4 Ryhmän vetäjä Ryhmän suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä kuinka monta vetäjää ryhmästä on vastuussa. Yksin ryhmää vetävän on myös hyvä miettiä, miten ryhmä toimii kun vetäjä jostain syystä on estynyt? Ryhmää voidaan myös vetää työpareittain. Tällöin ryhmän vetämisen vastuu jakautuu ja myös ryhmän tapaamiset ovat turvatumpia. Työparit voivat myös keskenään sopia vastuualueensa (toinen ohjaa ja toinen tarkkailee) ryhmänvedossa. Ryhmän vetäjän ei tarvitse olla ammattilainen, vaan vetäjä voi olla tasavertainen ryhmäläisten kanssa. Vertaistukiryhmän vetäjältä vaaditaan kuitenkin sitoutumista ryhmän vetämiseen sekä riittäviä ryhmänohjaustaitoja. Hyvä ohjaaja on luotettava, tasapuolinen kaikkia ryhmäläisiä kohtaan, empaattinen, kannustava ja oikeudenmukainen. Ohjaajan ei tule esiintyä asiantuntijana, jos hänellä ei ole siihen tarvittavaa pätevyyttä. Vertaistukiryhmän ohjaaja vetää ryhmää omalla persoonallaan. Vaikka vertaistukiryhmän tuoma tuki on monesti terapeuttista osallistujalleen, se ei kuitenkaan ole terapiaa. Ryhmänvetäjä ei myöskään tee päätöksiä ryhmän puolesta, vaan jäsenten tulisi tehdä päätökset yhdessä. Ryhmän vetäjälle on myös järjestettävä riittävä tuki. Virtaa vertaisuudesta projektissa projektin työntekijät toimivat aluksi ryhmän ohjaajan parina ja tukena sekä valmensivat häntä tehtävään. Tavoitteena oli kuitenkin, että vertaiset ryhmänohjaajat ottavat lopulta yksin vastuun ryhmän ohjaamisesta ja saavat tarvittaessa tukea projektin työntekijöiltä.

5 3.5 Ryhmän vetäjän huoneentaulu (Veli Kaukkila, Elisa Lehtonen: Ryhmästä enemmän) 1. Ryhmän perustaminen - Kenelle ja miksi ryhmä perustetaan - Mikä on ryhmän tarkoitus ja perustehtävä 2. Ryhmän jäsenten valinta - Missä, milloin ja miten alkavasta ryhmästä ilmoitetaan - Miten ryhmän jäsenet valitaan 3. Ryhmän koko ja kesto -Minkä kokoinen ryhmästä tulee -Kuinka monta kertaa ja kuinka usein ryhmä kokoontuu - Milloin ryhmä alkaa ja päättyy 4. Ryhmän kokoontumispaikka - Missä ja millaisessa tilassa ryhmä kokoontuu - Millaiset liikenneyhteydet paikkaan on 5. Ryhmän talous - Kuinka paljon ryhmä tarvitsee rahaa - Miten ryhmä rahoittaa toimintansa - Kuka hoitaa raha-asioita ja vastaa niistä 6. Ryhmän työskentely - Millainen on ryhmätapaamisten rakenne ja sisältö - Kuinka kauan yksi ryhmätapaaminen kestää 7. Ryhmänohjaajat - Kuinka monta ohjaajaa ryhmällä on - Kuka tai ketkä ryhmää ohjaavat - Kenellä on päävastuu ryhmästä 8. Ryhmänohjaajan rooli - Millainen ote tai työskentelytapa ohjaajalla on 9. Valmistautuminen ryhmätapaamiseen - Ovatko ryhmän käytännönjärjestelyt ajoissa valmiina - Onko ohjaaja kerrannut edellisen ja valmistellut uuden tapaamisen kulun - Onko ohjaaja tyhjentänyt mielensä muista asioista ja valmis ottamaan ryhmän iloineen ja suruineen 10. Ryhmänohjaajan oma työnohjaus ja tuki - Milloin ja miten järjestetään ohjaajan oma työnohjaus - Voiko ryhmänohjaaja tavata muita ryhmänohjaajia

6 4. TURUN A-KILLAN VERTAISRYHMÄTOIMINTA Turun A-Killan vertaistoiminta on ollut rikasta jo ennen Virtaa vertaisuudesta projektin alkua 2011. Maanantai-iltaisin ovat kokoontuneet vuoron perään miehet, naiset ja jäsenet erilaisten teemojen merkeissä. Päiväkeskuksen kävijöille on ollut biljardikisoja, karaokea, levyraatia ja tietokilpailuja. Viikoittain on ollut psykologin vetämiä avoimia ja suljettuja keskusteluryhmiä. Harrasteryhminä on toiminut mm. kudinpiiri ja kieliryhmät (ruotsi ja espanja). Tämä vertaistoiminta on syntynyt A-killan jäsenten ja päiväkeskusten kävijöiden osaamisen ja innostuksen varaan. Osa ryhmien vetäjistä on väsynyt ja uusia on tullut tilalle. Useimmat ryhmät ovat toimineet hyvin ja niissä on riittänyt kävijöitä, jotkut ryhmät ovat toimineet huonommin ja vähitellen kuivuneet pois. Virtaa vertaisuudesta projektissa Turun A-killan vertaisryhmätoimintaa on kehitetty ja mallinnettu niin, että siinä olevia hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää laajemmin A-kiltojen toiminnassa. Projektissa on kehitetty uusia vertaistoiminnan muotoja kuten uusia kuntouttavia ryhmiä ja koulutettu ns. luukkukavereita asiointiavuksi sosiaali- ja terveyspalveluiden luukuille. Vertaisryhmien ohjaajia on valmennettu ja koulutettu. Heidän jaksamisensa tukemiseksi on järjestetty työnohjausta ja virkistystoimintaa. Tässä luvussa kuvataan lyhyesti kaikki se vertaistoiminta, johon on käytetty projektin voimavaroja. Erityisen tarkastelun kohteeksi on valittu neljä ryhmää, joiden toimintaa kuvataan tarkemmin ja arvioidaan niitä osallistujilta kerättyjen palautteiden avulla. 4.1 Vertaisryhmät Miesten ja naisten illat Miesten ja naisten illoilla on pitkä perinne Turun A-killan toiminnassa. Kuukauden toinen maanantai on naistenilta. Naisteniltojen teemoina on ollut kauneuteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät teemat. Naistenilloissa on mm. harjoiteltu rentoutumista, tutustuttu aloe veran vaikutukseen terveyteen sekä saatu meikkausvinkkejä. Ennen Joulua leivottiin ja koristeltiin pipareita. Keskimääräinen osallistujamäärä on ollut noin 10 naista / kerta. Kuukauden neljäs maanantai on miestenilta. Iltojen teemat ovat liittyneet erilaisiin pihapeleihin (Petankki, mölkky, kroketti) ja retkeilyyn. Osallistujamäärä on vaihdellut parista miehestä kymmeneen. Miesten ryhmään on ollut vaikea saada vertaisohjaajaa vetäjäksi ja ryhmän toiminta lopetettiin kesäkuussa 2012. Miesteniltojen kävijät ovat siirtyneet muihin ryhmiin kuten kuntoryhmään. Suljetut, naisten ja miesten keskusteluryhmät Syksyllä 2011 käynnistettiin suljettu naisten ryhmä, jossa ryhmään valikoidut neljä naista ovat ennalta päätettyjen teemojen perusteella käyneet keskusteluja. Ryhmä kokoontui vielä 2012 puolella maanantaisin projektityöntekijän vetämänä. Huhtikuussa ryhmään osallistui enää kaksi naista ja yhteisellä päätöksellä ryhmä lopetettiin. Ryhmässä olleet naiset siirtyivät päiväkeskuksessa kokoontuvaan avoimeen naisten keskusteluryhmään. Myös miesten ryhmä hupeni olemattomiin eikä sitä enää 2012 puolella jatkettu.

7 Ryhmien tarvetta olisi pitänyt arvioida tarkemmin, varsinkin kun Jokituvan puolella kokoontui psykologin vetämät ryhmät. Karaoke ja levyraati Vuonna 2011 alkanut karaoke on jatkunut saman innostuneen vetäjän toimesta tiistaisin, vuoroin Jokituvalla ja Jyrkkälän asukastuvalla. Karaoke tuntuu vakiinnuttaneen asemansa päiväkeskuksen toiminnassa. Sen sijaan syksyllä 2011 aloitetulle levyraadille ei ole saatu vetäjää ja se on poistunut ohjelmasta. Tietovisa Tietokilpailut ovat aina olleet suosittuja päiväkeskuksen asiakkaiden keskuudessa. Tietovisalla on myös hyvä ja sitoutunut vetäjä. Tietovisaan osallistuu perjantaisin Jokituvalla ja torstaisin Jyrkkälän toimintakeskuksessa 10-15 kävijää. Kävelyryhmä Torstaisin on iltapäivällä kävelyryhmä, joka on suunnattu kaikenkuntoisille. Kävelyryhmän tavoitteena on saada kaikkein huonokuntoisimmatkin jäsenet liikkumaan edes kerran viikossa. Kävelyretket on pyritty suuntaamaan sopivan matkan päässä oleviin kiinnostaviin kohteisiin. Ryhmään osallistui keväällä ja kesällä 2-6 päiväkeskuksen kävijää. Talven tultua ryhmä jäi tauolle ja jatkoi taas keväällä. Kudinpiiri Kudinpiiri kokoontuu aina maanantaisin, parillisina viikkoina, vapaaehtoisen vetämänä päiväkeskus Jokituvalla. Kudinpiiriin ei tarvitse ottaa omia lankoja ja puikkoja mukaan, vaan välineet ja materiaalit on saatu projektilta. Osallistujia on ollut 2-3, kaikki naisia. Kuntoryhmä Kuntoryhmän tarkoitus on tutustuttaa erilaisiin kuntoilumuotoihin. Olemme pelanneet sulkapalloa ja harjoitelleet golf-lyöntejä, on pelattu sählyä, käyty luistelemassa Impivaaran jäähallissa ja keilaamassa Kupittaalla. Jatkossa osallistutaan myös Turun kaupungin vapaa-aikatoimen liikuntatempauksiin. Ryhmään on osallistunut keskimäärin kuusi henkilöä, miehiä ja naisia. Lopetetun miestenillan porukkaa on siirtynyt etenkin kuntoryhmään. PA-ryhmä PA ryhmät ovat Takuusäätiön Omille jaloille projektin käynnistämää toimintaa. Vuoden 2012 alussa projektin työntekijät ja kolme vapaaehtoista osallistuivat Omille jaloille projektin järjestämään PA tukihenkilökoulutukseen. Koulutuksen jälkeen ryhmä kokoontui ensin seurakunnan tiloissa, mutta projektin saatua omat toimitilat ryhmän kotipesäksi tuli projektin huoneisto. PA on päihteetön vertaistukiryhmä henkilöille jotka ajattelevat, että heillä saattaisi olla talous- ja velkavaikeuksia. Ryhmään ei ole muita vaatimuksia. PA- ryhmässä käsitellään jokaisella kokoontumiskerralla jokin teema, talous- ja velka-asioihin liittyen. Ryhmään on osallistunut keskimäärin 2-3 henkilöä.

8 4.2 Neljä esimerkkiä ryhmän perustamisesta, toiminnasta ja sen arvioinnista 4.2.1 Muistijumppa: projektityöntekijä Katja Reiman Tarve Turun A-killan päivätoimintakeskusten kävijöistä valtaosa on melko iäkkäitä henkilöitä. Myös monilla nuoremmilla kävijöillä rankan taustansa vuoksi on muistiin ja keskittymiseen liittyviä ongelmia. Idea Osallistuin vuonna 2011 Turun kaupungin järjestämään koulutukseen ikäihmisten muistisairauksien ennalta ehkäisystä, jossa idea ryhmän perustamisesta syntyi. Ryhmän käynnistäminen Rupesin seuraavana työpäivänä kokomaan tietoa netistä, käymällä kirjastossa hakemassa tietoa aivojumppa kirjoista ja käyttämään mielikuvitusta mitä kaikkea olin koulutuksessa kuullut, esim. muistipelit ja sananselityspelit. Ryhmän nimeksi tuli muistijumppa, jotta se ei tuntuisi kävijöistä viralliselta vaan leikkimieliseltä. Esitteen laitoin päiväkeskuksen ilmoitustauluille ja kerroin siitä kävijöille. Ryhmän toiminta Ryhmä on avoin ja vapaamuotoinen. Se kokoontuu joka tiistai klo: 12.30-13.30. Ensimmäisellä kerralla paikalla oli monta innokasta jumppaajaa. Muistijumppa on leikkimielistä aivojen ja kehon yhteistyöskentelyä. Tarkoituksena on pitää huolta aivoterveydestä ja muistisairauksien ennaltaehkäisystä. Jokaisella etenevääkin muistisairautta sairastavalla on erilaisia hyödynnettäviä voimavaroja jäljellä. Iloa, nautintoa ja onnistumisen kokemuksia tuottavien asioiden etsiminen ja löytäminen on erittäin tärkeää. Elämän tärkeisiin tilanteisiin ja vaiheisiin liittyvä muistelu on hyvä esimerkki mielihyvää tuottavasta toiminnasta. Kyky nauttia asioista on kyky, joka ei koskaan katoa. Ryhmässä virkistetään muistia erilaisin hauskoin toiminnallisin tehtävin esim. yhdyssanojen tuottaminen, tarinan kuunteleminen, pientä jumppaa jossa keho ja aivot tekevät yhteistyötä. Sopii kaiken ikäisille! Arviointi Ryhmä on aloittanut syyskuussa 2011 ja jatkunut viikoittain. On kokeiltu ja leikitty monenlaisia leikkejä, arvotuksia ja pelejä. Mukana on ollut alusta lähtien yhtä paljon miehiä ja naisia. Ryhmässä on kävijöitä tällä hetkellä enintään 12, mikä on hyvä koko tällaisen ryhmän vetämiseen. Ryhmä on ollut pidetty ja odotettu. Yhdessäolo on lähentänyt ryhmäläisiä ja murheet on saanut jäädä tunniksi, jolloin on nautittu muistijumpan tuomista hauskoista tehtävistä. 4.2.2 Kulttuuriryhmä: projektityöntekijä Terttu Ikäheimonen Tarve Haluttiin löytää kukkarolle sopivia kulttuurielämyksiä. Tapahtumiin haluttiin mennä myös yhdessä.

9 Idea Idea kulttuuriryhmän perustamiselle tuli päiväkeskuksessa miltei päivittäin käyvältä mieshenkilöltä. Oli tiedossa pienen teatterin ensi-iltanäytös, jossa muutaman kävijän kaverilla, päiväkeskuskävijä hänkin, oli päärooli. Haettiin siis alkuun vain maksajaa. Ryhmän käynnistäminen Sovittiin, että idean esittänyt henkilö keräisi kokoon ryhmän. Ryhmä toimisi jatkossa muitakin kulttuurinäkemyksiä katsellen ja keskustellen niistä. Haluttiin kokea kulttuuria yhdessä, tavoitteena yhdessä kokemisen ilo ja tunne, että kuuluu ryhmään. Sitoutumisen lisäämiseksi sovittiin myös omavastuu tilaisuuksien kustannuksista. Sain ehdottavalta henkilöltä nimi- sähköposti- ja -puhelinnumerolistan. Innostuneita oli alkuun heti 12 ja aikaa oli kulunut vain vajaa tunti. Olin siis lupautunut huomaamattani aloittamaan kulttuuriryhmää. Alkuun varasin liput tuonne paikalliseen pikku teatteriin näille kahdelletoista kiinnostuneelle. Sovittiin myös, että kokoonnumme projektin tiloissa heti perjantaiaamulla, kertomaan kokemuksesta ja laatimaan ns. toimivuuden säännöt ja perustamaan ryhmä. Ryhmän toiminta Ryhmä on avoin ja vapaamuotoinen. Alkuun kokoonnuimme joka toinen perjantai klo 10-11 mutta osallistujien toivomuksesta ja suuresta innostuksesta johtuen aloimme kokoontua joka perjantai. Ryhmään tuli lisää innostuneita kävijöitä ryhmässä olleiden kutsumana tai ilmoitustaululla olleen mainoslappusen myötä. Teimme päätöksen jättää urheilun pois tästä kulttuuriryhmästä, koska muutenkin ryhmämme laajeni laajenemistaan niin ihmisten kuin tilaisuuksien osalta. Ryhmässä kävijät toivat ehdotuksia seuraavasta kulttuurikokemuksesta ja eniten ääniä saanut voitti. Vain paikalla olevilla oli äänioikeus. Yhdessä ryhmänä sitten puitiin koettua. Yhdeltä ryhmän jäseneltä tuli myös ehdotus pitää levyraatia. Levyraati on ollut hyvin suosittu. Siinä kerrotaan mitä kyseinen levy juuri itsessä herätti. Tuoja kertoo ensin miksi hän toi juuri tuon kyseisen levyn. Arviointi Ryhmä on aloittanut 3.10.2012 ja elokuussa 2013 se on kokoontunut jo 34 kertaa. Esityksiä on katsottu, käyty ja koettu 33 kertaa. Kävijöitä ryhmässä on 7-18. Alussa oli mukana vain 1 mies mutta nyt kävijöistä on jo puolet miehiä. Ryhmään kuuluu kaikkiaan 26 jäsentä. Ryhmä on ollut aktiivinen ja suuri osa on osallistunut jokaiseen ryhmäkokoontumiseen. Parhaimmillaan ryhmä on 10-12 henkilön ryhmänä, jolloin kaikille jää aikaa puheenvuoroon. Ryhmällä ei ole ollut vaikeuksia saada uusia jäseniä, pikemminkin päinvastoin, ryhmä paisuu kohta liian suureksi. Olen huomannut, että pieni omavastuu sitouttaa tulemaan paikalle paremmin kuin ilmaiset esitykset, vaikka olisikin sovittu mennä yhdessä. Yhdessäolo lähentää ryhmäläisiä ja kerrottu kokemus voi viedä tunnetiloissa hyvinkin syvälle. Ilo tarttuu muihinkin heidän kuunnellessaan niitä, jotka ovat kokeneet jotain hauskaa yhdessä. Myös kulttuuri itsessään voi auttaa iloon ja pois arjesta.

10 4.2.3 Elämäntarinat voimavaroiksi: projektityöntekijä Tapio Koivisto Tarve Tarve ryhmän perustamiseen voi tulla myös työntekijän oman kokemuksen innoittamana. Työntekijä voi kertoa ryhmäkokemuksestaan asiakaskunnalle ja jos he innostuvat asiaan ja pitävät ideaa hyvänä, voidaan ryhmä käynnistää. Tutustuin Pepi Reinikaisen kirjaan Elämänkaarikirjoitus ja ihmisen vuodenajat (2007) ja innostuin menemään mukaan Omaiset mielenterveystyön tukena yhdistyksen järjestämään ryhmään, jossa kirjoitimme elämämme tarinaa, jaoimme ja keskustelimme siitä. Tarinan kirjoittaminen auttoi minua jäsentämään elämääni. Elämäni tarina muuttui ymmärryksen lisäännyttyä armollisemmaksi ja positiivisemmaksi. Erityisesti tarinan kertominen muille oli vapauttavaa. Ryhmän käynnistäminen Tultuani mukaan A-killan toimintaan viime keväänä, halusin kokeilla toimiiko ryhmäidea siellä. Keskustelin muutaman hieman iäkkäämmän ja erään nuoremmankin päivätoimintakeskuksen kävijän kanssa. He innostuivat ideasta. Lopulta meitä oli monta pitkän ja vaiherikkaan elämän elänyttä miestä ja naista. Keräsimme kymmenen hengen porukan (kymmenen ensimmäiseksi ilmoittautunutta pääsi mukaan) ja sovimme kymmenen tapaamista viime syksyn 2012 ajaksi. Halusimme, että ryhmä on suljettu, koska oman tarinan kertominen edellyttää luottamuksen ja turvallisen tilan syntymistä. Ensimmäisessä kokoontumisessa sovimme ryhmän toimintatavoista. Minä toimin ryhmän ohjaajana ja eräs ryhmämme jäsen apuohjaajana. Ryhmän kokoontumispaikaksi sovittiin projektin tilat ja ryhmäkokoontumisen kestoksi kaksi tuntia. Laadimme ryhmäkokoontumisille säännöt, joista merkittävin oli se, että ryhmässä puhutut asioista ei puhuta ulkopuolisille. Laadimme myös ryhmälle tavoitteen. Tavoitteena oli saada iloa, itsetuntemusta ja ymmärrystä eletystä elämästä kirjoittamalla ja/tai kertomalla tarinaamme. Ryhmän toiminta Alkuperäinen idea oli, että kaikki kirjoittavat tarinaansa ja sitä luetaan seuraavalla tapaamiskerralla. Kaikki eivät kuitenkaan olleet innokkaita kirjoittajia, vaan halusivat kertoa ja jakaa juuri sillä hetkellä ajankohtaisia iloja ja suruja. Niinpä osa kirjoitti ja luki ja osa tarinoi muuten vain. Tapaamisissamme oli innostunut ja luottavainen tunnelma; naurettiin paljon ja joskus itkettiinkin. Kuulin monta kaunista, hauskaa, mutta myös surullista tarinaa. Toiminnan arviointia Osa ryhmän jäsenistä jäi heti alussa pois ryhmästä ja jäljelle jäi kuuden hengen porukka. Kuusi henkeä on tämäntapaiseen ryhmään sopiva koko ja osa ilmoittautuneista jää aina pois, siksi ryhmään kannatti valita kymmenen henkeä.

11 4.2.4 Puhutaan asiasta: projektityöntekijä Tapio Koivisto Tarve Tarpeen ryhmän perustamiselle esitti eräs pitkäaikainen päiväkeskuksen kävijä. Hänen mielestään A- killoissa ei puhuta riittävästi päihdeongelmista, vaan aihe tuntuu olevan suorastaan tabu. Tämä asiakas ei myöskään viihtynyt AA-ryhmissä, vaan toivoi keskustelevampaa ja asiapitoisempaa ryhmää. Idea Valmistellaan ryhmää yhdessä Turun A-klinikan kanssa, jonka kautta ryhmään ohjautuisi ihmisiä. A- klinikalta voisi saada myös asiantuntijoita osallistumaan teemallisiin ryhmäistuntoihin. Ryhmän käynnistäminen Kerroin tarpeesta ja ideasta A-klinikan sairaanhoitajien palaverissa ja neuvottelussa katkaisuhoitoasemalla. Ajatus otettiin hyvin vastaan ja yhteistyöstä sovittiin. Kokoonnuimme valmistelemaan ryhmää tarpeen esittäneen asiakkaan kanssa ja hän lupautui vetämään ryhmää yhdessä vaimonsa kanssa. Minä lupauduin olemaan aluksi mukana apuohjaajana. Pyysimme mukaan vielä erään Na - ryhmä konkarin ja laadimme ryhmälle esitteen. Mietimme miten parhaiten tavoitamme kohderyhmän ja millaisia teemoja kokoontumisissa olisi. Ryhmän nimeksi tuli: Puhutaan asiasta. Esite laitettiin päivätoimintakeskuksen kaikille ilmoitustauluille ja sitä jaettiin A-klinikan toimipisteisiin. Ryhmän toiminta Ryhmä on avoin vertaisryhmä päihteistä toipuvien tueksi. Sen tavoitteena on jakaa kokemuksia päihteiden käytön seurauksista ja toipumisesta sekä tietoa hoidosta ja kuntoutuksesta. Se kokoontui aluksi torstaisin klo 18-20, mutta ryhmäläisten toivomuksesta muutimme ajan aikaisemmaksi, klo 16-18. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla meitä oli paikalla ryhmän vetäjät, minä ja kaksi A-killan kävijää. Laadimme ryhmälle säännöt, joista tärkeimmät oli: ettei keskustelussa esiin tulleita asioita puhuta ryhmän ulkopuolella ja jokaisen esille tuoma asia on yhtä arvokas. Tavoitteena oli luoda luottamuksellinen ja avoin keskusteluilmapiiri. Ryhmän keskusteluissa on käsitelty mm. seuraavanlaisia teemoja: Miten saan putken poikki? Miten voin juoda vähemmän kerralla? Kuinka huolehdin itsestäni kun juon? Kuinka estää retkahduksen? Mistä apua? Teemoja on löytynyt myös ryhmäläisten mukanaan tuomasta alan kirjallisuudesta. Arviointi Ryhmä aloitti toimintansa syyskuussa 2012 ja on kokoontunut nyt 45 kertaa. Ryhmiin on osallistunut yhteensä 20 henkeä, joista suurin osa on miehiä. Suurin osa ryhmiin osallistuneista on Turun A-killan kävijöitä, kaksi henkilöä on ohjattu ryhmään A-klinikan kautta. Usein ryhmään on tullut vain yksi tai kaksi henkilöä vetäjien lisäksi. Ryhmän vetäjätkin ovat olleet useamman kerran estyneitä, jolloin minä olen vetänyt ryhmää. Parhaimmillaan ryhmän kokoontumiset ovat olleet silloin, kun ryhmässä on viisi tai kuusi osallistujaa. On syntynyt monenlaista keskustelua päihteidenkäytön syistä ja seurauksista sekä päihdeongelman hoidosta ja kuntoutuksesta. Ryhmäläiset ovat jakaneet rohkeasti omia kokemuksiaan. Osa ryhmäläisistä on käynyt ja käyvät edelleen AA ryhmissä. Tämä on enimmäkseen vain rikastuttanut keskustelua ja vain harvoin joku on yrittänyt tuputtaa omaa vakaumustaan.

12 Ryhmän toiminta käynnistyi yskähdellen. Ryhmässä oli usein liian vähän osallistujia. Ryhmästä on kuitenkin tiedotettu melko hyvin. Puskaradio on usein paras tiedotuskanava. Luulen, että se ei ole oikein toiminut tai sitten se on kertonut huonoja uutisia. Ryhmän ohjauksessakin lienee parantamisen varaa. Tämän tyyppisen ryhmän ohjaaminen on vaativaa. Minun antamani tuki ja valmennus ryhmänohjaajille on ollut riittämätöntä. Ryhmän ohjaajat pääsevät kuitenkin syyskuun lopulla alkavaan ryhmänohjaajakoulutukseen ja uskon sen parantavan tilannetta. On vaikea arvioida onko ryhmään osallistuminen tukenut kuntoutumista. Tätä täytyy arvioida myöhemmin haastattelemalla osallistujia. Näyttää kuitenkin siltä, että päihdeongelmasta puhuminen on helpottunut Turun A-killassa.