Keski-Suomen työllisyyden tilannekuvan tiivistelmä Julkaisuvapaa 6.11.2017 klo 13.00 Työttömyys vähenee ja työllisyys kasvaa pitkän taantuman jälkeen talouden käänne on ollut nopea. Syyskuun 2017 työttömyysaste Keski-Suomessa oli 12,0 % edellisen kerran yhtä alhaiseen osuuteen päästiin kuusi vuotta sitten. Vuoden 2017 toisen neljänneksen työllisyysaste Keski-Suomessa 68,1 % oli korkein 25 vuoteen. Lama yllätti rajuudellaan vuonna 2008, mutta myös nousukausi on tuonut mukanaan yllätyksiä. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 25.8.2017, että Keski-Suomen liitto yhdessä ELYkeskuksen ja TE-toimiston kanssa tekee syksyn aikana analyysin maakunnan työttömyyden kehityksestä, rakenteesta ja taustoista. Selvityksen tekemiseen osallistuivat Veli-Pekka Päivänen ja Kirsi Mukkala, Keski-Suomen liitto, Lea Goyal, Juha Romula ja Eija Heinonen, Keski-Suomen ELY-keskus, Minna Heino, Jaakko Routavaara ja Mirva Pietilä, Keski-Suomen TE-toimisto. 1. Työvoiman kysyntä elinkeinojen kehitys ja työpaikat Keski-Suomen talous kääntyi nousuun syksyllä 2015 ja koko maassa kasvu käynnistyi noin vuotta myöhemmin. Yritysten liikevaihdot kasvoivat vuoden 2016 aikana 4,7 % ja yritysten henkilöstömäärä kasvoi 1,5 %. Vuoden 2017 alkupuoliskolla Keski-Suomessa liikevaihdot kasvoivat 5,2 % ja henkilöstömäärä kasvoi 2,7 %. Yritysten liikevaihdot ja henkilöstömäärät ovat kasvaneet jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Vuonna 2016 kasvun vetureina olivat rakentaminen ja palvelut. Vuoden 2017 aikana myös vientiteollisuus on päässyt kovaan kasvuun. Aiemmin lamasta on noustu teollisuusvetoisesti ja rakentaminen on lähtenyt kasvuun viimeisenä toimialana. Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärä on kasvanut vuodessa n. 3000 henkilöllä ja työttömyys on laskenut samassa ajassa 4 800 henkilöllä. Työttömyys laskee samassa suhteessa mitä yritykset työllistävät lisää kaikilla seuduilla. Keski-Suomen työpaikoista lähes 70 % on yksityisellä sektorilla. Mikroyritysten osuus työllistäjinä on 31 % (koko maassa 25 %). Pienet (10-49 henkilöä) yritykset työllistävät 23 %, keskisuuret (50-249) 20 % ja suuret (yli 249) 25 %. Viime vuosina suhteellisesti eniten kasvua on ollut keskisuurissa yrityksissä. Maakunnan työpaikoista 70 % sijaitsee Jyväskylän seudulla. Kunnittaisessa elinvoimapolitiikassa on isoja eroja, osassa kuntia yritykset eivät ole hakeneet/saanet lainkaan yritystukia nykyisellä ohjelmakaudella eli vuodesta 2014 lähtien.
2. Työvoiman tarjonta Väestömäärä kasvoi luonnollisen väestönlisäyksen myötä 2000-luvulla parhaimmillaan 400-600 henkilöllä vuosittain. Viime vuosina luonnollinen väestönkasvu on hiipunut. Taustalla on koko maassa vaikuttava ilmiö: syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen. Nettomaahanmuutto on ollut positiivista kaikilla seuduilla eli maahanmuuttajien määrä on selvästi ylittänyt maastamuuttajien määrän. Keski-Suomen väestö keskittyy Jyväskylän seudulle lähelle palveluja. Jyväskylän seutu kasvaa sekä syntyvyyden, muuttoliikkeen että maahanmuuton ansiosta. Jyväskylään muuttaneista vain noin 30 % tulee Keski-Suomesta. Viime vuosina työikäisten määrä on kasvanut (< 2 %) vain kolmessa Keski-Suomen kunnassa: Uuraisilla, Muuramessa ja Jyväskylässä. Tällä hetkellä ikääntyvän väestön määrän suhteellinen kasvuvauhti on suurinta ikärakenteeltaan nuorimmissa kunnissa. Väestöennusteen mukaan työikäisten osuus kaikilla seuduilla pienenee ja väestöllinen huoltosuhde heikkenee seuraavat 10 vuotta. Väestöennusteen mukainen työikäisen väestön osuuden pieneneminen haastaa työmarkkinoita erityisesti maakunnan reuna-alueilla. Keski-Suomessa asuvista työllisistä v. 2000 pendelöi 19 % ja v. 2015 jo neljännes (n. 26 500 henkilöä). Kehityksen taustalla vaikuttavat mm. kehyskuntien kasvu ja työssäkäyntialueiden laajeneminen, työpaikkojen keskittyminen ja talouskasvu. Jyväskylän kehyskunnissa pendelöintivirrat sekä sisään- että ulospäin ovat maakunnan suurimpia. Työpaikkaomavaraisimmissa kunnissa Multialla, Jyväskylässä ja Kyyjärvellä alueelle pendelöivien osuus ylittää selvästi alueelta ulos suuntautuvan pendelöinnin. Jyväskylän ulkopuolelta 56 % maakunnan pendelöinnistä suuntautuu keskuskaupunkiin ja 28 % maakunnan ulkopuolelle. Vastaavasti Jyväskylän pendelöinnistä 56 % suuntautuu Keski-Suomen muihin kuntiin. Pendelöinti yleistyy edelleen ja saavutettavuus korostuu yhä enemmän. Kasvu on ollut tänä vuonna vilkasta myös pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa ja Tampereella. Näiden alueiden kasvu ja työvoiman kova kysyntä on lisännyt maan sisäistä muuttoliikettä ja Väli-Suomen yliopistokaupunkien väestökasvun vauhti on tippunut. Tämä on näkynyt lähtömuuttajien määrän kasvuna Jyväskylässä ja selittää osaltaan työttömyyden laskua. 3. Kysynnän ja tarjonnan kohtaanto työmarkkinoilla Työttömyys on laskenut kaikissa kunnissa ja yllättäen eniten maakunnan reuna-alueilla, jotka ovat perinteisesti olleet korkean työttömyyden alueita. Pitkäaikaistyöttömyydessä on tapahtunut selvä lasku, mutta pitkäaikaistyöttömyys vaivaa edelleen maakunnan reuna-alueita. Nuorisotyöttömyys on keskittynyt Jyväskylään.
Suhteellisesti eniten työttömyys aleni yli 64 (-64 %) ja 60-64 -vuotiaissa (-32 %), yhteensä noin 1 000 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden haastattelujen kautta oletettavasti osa iäkkäämmistä on ohjautunut esim. eläkkeelle tai muihin palveluihin. Myös pitkäaikaissairaiden ja ulkomaalaisten työttömien joukko on vähentynyt noin 600 henkilöllä. Avoimet työpaikat ovat kasvussa lähes kaikissa kunnissa. Kysynnän lisääntyminen näkyy selkeästi uusien avoimien työpaikkojen määrän kasvuna. Syyskuussa kasvua oli Keski-Suomessa 33 prosenttia. Tällä hetkellä on huutava pula rakennusalan vastaavista rakennusmestareista ja työnjohtajista. Metallipuolen moniosaajien tarve lisääntymässä, jopa eri alojen yhdistäminen (esimerkiksi metallialan osaaminen ja lvi-alan osaaminen). Perusammatit ovat vähenemässä. Osaamisen kysyntä laaja-alaistuu myös suorittavan tason ammateissa, esim. autonasentajalta vaaditaan hitsausosaamista, rakennusmiehiltä vähintään C-ajokortin vaativia logistiikkataitoja, koodarilta kansainvälistä myyntiosaamista. Erityisesti rakennus- ja metallialalle on syntynyt ilmiö alihankintaurakointiketjuista. Kaupan alan myyjistä ja ravintola-/keittiöalan ammattilaisista on jatkuva kysyntä, mutta se on pitkälti osaaikatyöhön ja keikkatyöhön perustuvaa, ja vaihtuvuus on suurta erityisesti nuorten vastavalmistuneiden osalta. Yhä useammalta ammattilaiselta edellytetään matkustusvalmiutta. Toimipisteet ja työkohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea. Tuotantoteollisuuden kasvaminen näkyy selkeästi myös taloushallinnon osaajien ja palvelualan ammattilaisten kysynnän lisääntymisenä (mm. pohjoisessa Keski-Suomessa tarve tilinpäätöstaitoisille kirjanpitäjille ja ravintola/kahvilatyöntekijöille on lisääntynyt). Rekrytointikoulutuksen kysyntä kasvanut monialaisempana ja maantieteellisesti kattavampana. Rekrytointiin on syntynyt uusi ilmiö, suuret rekrytoinnit, jotka kattavat useamman eri maakunnan tai koko Suomen. EK:n lokakuun 2017 suhdannebarometrin mukaan keskisuomalaisilla yrityksillä oli pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta 35 prosentilla vastaajista. Työllisyyden paraneminen on avaintekijä, sillä pelkästään väestön ikääntyminen heikentää huoltosuhdetta edelleen tulevina vuosina. Yritysten menestys ja työllisyyden paraneminen vahvistavat kuntien taloutta, mm. verotulojen kasvun ja ns. sakkomaksujen alenemisen myötä vaikutukset viiveellä.
4. Johtopäätöksiä/Kehittämisehdotuksia 1 Keski-Suomen sisällä on hyvin erilaisia työmarkkinoita keskuskaupunki Jyväskylä kasvavat kehyskunnat teollisuuskaupungit Äänekoski ja Jämsä seutukeskukset Keuruu, Saarijärvi ja Viitasaari reuna-alueet, esim. yksi iso työllistäjä Maakunnan keskimääräiset luvut eivät kerro maakunnan sisäisestä erilaisuudesta, joten tarvitaan työssäkäyntialuekohtaisia analyyseja ja kehittämistoimenpiteitä. Työvoiman kysyntä kasvaa kaikilla seuduilla ja kaikilla toimialoilla yritysten liikevaihtojen kasvun myötä, työttömyys laskee enemmän kuin työpaikkoja syntyy. 2 Työvoiman riittävyys Työvoiman tarjonnassa on isoja alueellisia eroja väestön ikärakenteesta ja osallistumisasteesta johtuen. Työvoimapulaa on myös pienillä paikkakunnilla. Huoltosuhteet kehittyvät huolestuttavasti ja työikäinen väestö vähenee. Työvoiman saatavuus on keskeinen yritysten sijoittumistekijä. Miten estetään pullonkaulat ja negatiivinen kierre, ja mahdollistetaan suotuisan kehityksen jatkuvuus? Muuttoliike on valikoivaa ja se kohdistuu työikäiseen väestöön. Kuntien välinen muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu ovat negatiivisia muulla kuin Jyväskylän seudulla, ja kaikilla seuduilla nettomaahanmuutto on plussalla. Pitäisikö työperäistä maahanmuuttoa edistää aktiivisesti, vrt. case Närpiö? Pendelöinti on vilkasta ja työpaikkojen keskittyessä edelleen kasvussa. Saavutettavuudella on siis iso merkitys. Eläkeiän nosto vaikuttaa työvoiman saatavuuteen vain muutaman vuoden. Mitä muutokset merkitsevät soten palvelujen ja tuottamisen kannalta, löytyykö työntekijöitä kaikkiin sote-keskuksiin? 3 Osaamisen kohtaanto työmarkkinoilla Työvoiman kysynnän ja tarjonnan sekä osaamisen kohtaantoon tulee löytää uusia malleja esim. ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä. Tarvitaan yrittäjien, kuntien ja kouluttajatahojen yhteinen tahtotila. Voisiko Saarijärvi-Viitasaaren ESR-rahoilla käynnistää uudenlaista työpaikoilla tapahtuvaa ammatillista koulutusta? Koulutuksen työssäoppimisen ja rekrytointikoulutuksen väylät tulee hyödyntää täysimääräisesti osaajien löytämisessä.
4 Elinvoiman vahvistaminen kuntien tehtävänä korostuu Sote- ja maakuntauudistus vie kunnilta ison osan tehtäviä ja elinvoiman kehittäminen nousee sivistystoimen ohella kunnan tärkeimmäksi tehtäväksi eli tarvitaan kuntakohtainen elinvoimastrategia. Elinvoimaa voidaan luoda myös yhteistyöllä. Ajattelutavan ja toimenpiteiden muutos johtanee siihen, että työssäkäyntialueista tulee jatkossa toiminnallisia alueita. Kuntatalous vahvistuu kannattavista ja kasvavista yrityksistä sekä työllistyvistä asukkaista. Lisätietoja elinkeinoelämän kehittyminen, kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto 040 5950005 väestötilastot ja pendelöinti, aluekehitysasiantuntija Kirsi Mukkala, Keski-Suomen liitto 040 5950002 työllisyystilastot, muutosturva-asiantuntija Jaakko Routavaara, Keski-Suomen TE-toimisto 0295 04618, palvelujohtaja Minna Heino Keski-Suomen TE-toimisto 0295 046 020 Osaamisen kehittäminen, koulutusasiantuntija Lea Goyal, Keski-Suomen ELY-keskus 0295 024 537