KESKI SUOMEN KASVUOHJELMA. Keski Suomen maakuntaohjelma vuosille

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Maakuntaohjelman

KESKI SUOMEN KASVUOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski Suomen maakuntaohjelma , Luonnos

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Etelä-Pohjanmaan liitto

Ihmisen paras ympäristö Häme

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

Kaupunginvaltuusto

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

KYMENLAAKSON LIITTO

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Hannu Korhonen KESKI-SUOMI ON OSAAVA JA HYVINVOIVA BIO- JA DIGITALOUDEN KANSAINVÄLINEN MAAKUNTA

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Satakunnan maakuntaohjelma

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Hyvinvoivaa Pohjois-Karjalaa rakennetaan yhdessä. Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset


LIIKENNEMINISTERI VEHVILÄISEN TIEDOTUSTILAISUUS

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

Maaseudun kehittämisohjelma

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Parasta kasvua vuosille

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kaupunkistrategia

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Manner-Suomen ESR ohjelma

Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma

Seutukierros klo 9-11 Ruotsulan hovi

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Ajankohtaista älyliikenteestä. Neuvotteleva virkamies Leif Beilinson

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

Transkriptio:

1 KESKI SUOMEN KASVUOHJELMA Keski Suomen maakuntaohjelma vuosille 2011 2014

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Maakunnan nykytilasta johdetut kehittämismahdollisuudet - Väestökehitys - Elinkeinot ja yritystoiminta - Työvoiman saatavuus - Tutkimus ja kehittämistoiminta - Ympäristö ja virkistys 3. Keski Suomen kehittämisstrategia 4. Maakunnan kehittäminen ja yhteistyövalinnat 4.1. Menestyvä yritystoiminta - Elinkeinojen kehittämisen malli - Yrittäjyyden kehittäminen - Osaamisen vahvistaminen - Yritystoiminnan uudistaminen - Uudet kasvualat 4.2. Osaamisella menestykseen - Ennakointiosaaminen - Uudet osaamisalat - Työllisyys ja osaava työvoima - Kulttuuri ja luova talous 4.3. Hyvinvoiva kansalainen - Terveyden edistäminen - Hyvinvointipalvelujen saatavuus - Alan henkilöstön saatavuus - Sektorirajat ylittävä yhteistyö - Yhteisöllisyys ja osallistumismahdollisuudet 4.4. Vetovoimainen toimintaympäristö - Liikennekohteet - Ympäristökohteet - Energia - Palvelurakenne - Virkistys - Yhdyskuntatekniikka - Ilmastonmuutoksen hillintä 5. Ympäristöselostus 6. Toimenpiteiden rahoitus ja ajoitus 7. Seuranta

3 1. JOHDANTO Keski Suomen maakuntaohjelma vuosille 2011 2014 on tahdonilmaus maakunnan kehittämiseksi välttämättömistä toimenpiteistä. Maakuntaohjelman toteuttaminen luo edellytykset maakunnan asukkaiden hyvinvoinnille, turvaa elinkeinoelämän kilpailukykyä ja osaajien saatavuutta sekä mahdollistaa koko maakunnan tasapainoisen kehittämisen. Maakuntaohjelma kokoaa eri kehittämisasiakirjojen tavoitteet ja aikatauluttaa toimenpiteet lähivuosille. Keski Suomen maakuntaohjelma tukeutuu maakuntasuunnitelmaan ja maakunnan kehittämiseksi laadittuihin erillisstrategioihin. Ohjelman rahoituksesta vastaavat valtio, tulo ja menoarvioon osoitetulla aluekehittämisrahoituksella ja kehittämisohjelmien rahoituksella, maakunnan kunnat sekä EU:n rakennerahasto ohjelmat ja lukuisat hankkeiden toteuttamiseen osallistuvat yritykset ja organisaatiot. Keski Suomen maakuntaohjelman kehittämisasiat tiivistyvät neljään kokonaisuuteen: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Maakuntaohjelmassa arvioidaan vuonna 2014 maakunnan väestömääräksi 280 000, työpaikkamääräksi 110 000 ja työttömyysasteeksi 8,7 prosenttia. Maakuntaohjelma on pyritty laatimaan selkeäksi ja helppokäyttöiseksi. Valmistelussa on hyödynnetty aiemman maakuntaohjelman väliarvioinnin tuloksia. Maakuntaohjelmaan liittyy tiiviisti ympäristöselostus, jonka yhteenveto esitetään luvussa 5. Maakuntaohjelma on valmisteltu edellisten ohjelmien tapaan tiiviissä yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten, kehittämistyöhön osallistuvien yhteisöjen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Sisältöä on ollut rakentamassa iso joukko eri alojen asiantuntijoita. Seminaareissa maakunnan kehittämistä ovat pohtineet yhteistyötahojen edustajat sekä maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet. Ohjelman luonnos on ollut myös kansalaisten nähtävänä ja kommentoitavana Keski Suomen liiton internet sivuilla ja seuduilla järjestetyissä tilaisuuksissa. Lopullisen muodon maakuntaohjelma sai lausuntojen ja kommenttien perusteella. Kiitämme lämpimästi kaikkia maakuntaohjelmatyöhön osallistuneita ja toivomme ohjelman kannustavan toimijoita tekemään parhaansa maakunnan kehittämisessä. Näin toteutamme parhaiten maakuntasuunnitelman visiota: yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski Suomi. Mauri Pekkarinen Helena Pihlajasaari Anita Mikkonen maakuntavaltuuston maakuntahallituksen maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja

4 2. MAAKUNNAN NYKYTILASTA JOHDETUT KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET Väestökehitys Keski Suomen väestökehitys on kaikkien ohjelmavuosien ajan kasvu uralla, ja vuonna 2014 väestömäärä yltää 280 000:een. Seuduittain väestökehitys on eriytynyttä, sillä maakunnallinen kasvu perustuu yksinomaan Jyväskylän seudun vahvaan kehitykseen. Muilla seuduilla väestö vähenee. Väestökehitystä tasapainottavia tekijöitä ovat maakunnalliset ja paikallisuutta hyödyntävät rakenteet julkisessa palvelutuotannossa, elinkeinoelämän vahva tukeutuminen maakunnan omaan tuotantoon ja klusteroituminen sekä uudet maakunnan kilpailukykyä voimistavat avaukset aloilla, joilla työ ei ole riippuvainen työn suorittamispaikasta. Paikalliseen elinkeinorakenteeseen tukeutuvaa koulutusta tulee edistää maakunnan eri osissa. Väestön ikärakenteen muuttuminen (Kuvio 1.) vaikuttaa merkittävästi kehittämistoimien suuntaamiseen. Vuosille 2011 2014 ajoittuvat mittavat eläköitymiset työelämästä edellyttävät koulutuksen suuntaamista osaavan työvoiman turvaamiseksi maakunnan perustoimialoille, metsäklusterin ammatteihin, teknologiateollisuuteen, koulutus ja tietointensiivisiin tehtäviin sekä hyvinvointipalveluihin. Väestön ikääntymisen myötä hyvinvointipalveluiden järjestämisen merkitys on avainasemassa, sillä hoidon ja hoivan tuottaminen laadullisesti korkeatasoisena ja kustannustehokkaasti on julkistaloudelle haastava yhtälö. Kuvio 1. Yli 64 vuotiaiden osuus (%) seutukunnan väestöstä 2010 2015 (Tilastokeskus).

5 Maakunnan keskusseudun vetovoimaan ja väestökehitykseen vaikuttavat merkittävästi Jyväskylään sijoittuneet koulutusorganisaatiot. Niiden toimintaedellytykset valtakunnallisina ja alueellisina huippuosaamisen sekä työelämälähtöisen osaamisen tuottajina on varmistettava. Koulutusorganisaatioiden aloituspaikkamäärissä tavoitellaan hallittua kasvua ja sisällöllistä uudelleenkohdennusta osaamisen kysynnän perusteella. Elinkeinot ja yritystoiminta Maakunnallisessa tarkastelussa Keski Suomen työpaikka ja yrityskasvu toteutuu lähinnä Jyväskylän seudulla. Maakunnan kehitysvyöhyke Jämsä Jyväskylä Äänekoski hakee uutta kilpailukykyä seutujen yhteistyöstä elinkeinopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Koko maakunnassa on reagoitava ajoissa väestörakenteen väistämättömään muutokseen, sillä se näkyy kaikilla alueilla ja toimialoilla. Kehittämistyön pääkohteita on estää lisääntyvä polarisaatio eri kuntien ja seutujen välillä. Tarve aluekehityksen tasapainottamiselle säilyy samalla kun edistetään menestyvien kasvualueiden kansainvälistä kilpailukykyä. Taantuma ei ole runnellut talouden perusrakenteita Keski Suomessa, vaikka yritysten liikevaihto on pudonnut taantuman seurauksena vuoden 2005 tasolle (Kuvio 2.) Talouden uskotaan kääntyvän kasvuun vuonna 2010. Seuduilla jatketaan työtä laajemman elinkeinopohjan ja uusien työllistävien avausten löytämiseksi. Tulevaisuudessa avautuu täysin uusia työpaikkoja, jotka vastaavat bioyhteiskunnan ja ilmastomuutoksen haasteisiin. Asiantuntijuus, osaaminen ja jatkuva osaamisen päivittäminen korostuvat eri aloilla. Tuotannon ketjuttaminen ja verkottaminen jatkuvat asiantuntemus ja erityisosaaminen hankitaan eri verkoista. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen kysyntää ja siten työllisyyttä. Hyvinvointipalveluiden järjestäminen on kuntien vastuulla. Kunnat ovat lisänneet ostopalvelujen käyttöä, mikä on parantanut yritysten asemaa markkinoilla. Samanlaisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Taantuman aikana työpaikat ovat vähentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta pääosa palvelualoista on säästynyt. Maakunnassa on osaavaa työvoimareserviä osallistumaan talouden uuteen nousuun. Koulutustoimenpiteissä tullaan osaamista räätälöimään oikeille aloille. Elinkeinojen kehittämistä jatketaan kärkiklusterimallilla. Klustereiden uusiutumista jatketaan tehostamalla ja hankkimalla maailmalta uusia hyviksi koettuja toimintatapoja. Klustereiden valinnassa vuosille 2011 2014 otetaan huomioon yritysten kyky ja halu kehittyä sekä kyky kehittää ideoista kaupallisesti hyödynnettyä kilpailuetua.

6 Kuvio 2. Liikevaihdon kehitys kaikilla toimialoilla Keski Suomessa 2000 2009 (Tilastokeskus). Työvoiman saatavuus Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen ohjelmakaudella on maakunnassa yksi tärkeimmistä toimenpiteistä. Elinkeinoelämän tuottavuus sekä palveluiden saatavuus ja laatu ovat riippuvaisia eri alojen osaajista. Keski Suomi säilytetään monialaisen ja tasoisen koulutuksen maakuntana, joka myös houkuttelee uusia osaajia. Työssäkäyvän väestön koulutustaso kasvaa tasaisesti, sillä työelämään tulevat ikäluokat ovat eläköityviä ikäluokkia kouluttautuneempia. Erityisesti korkeasti koulutettujen määrä ja osuus lisääntyvät. Kouluttamattomien osuus laskee tasaisesti. Koulutuksen mitoituksessa ja kohdentamisessa tarvitaan vuoropuhelua, jossa hahmotetaan kokonaisuus, tehdään yhdessä tavoitteellisia linjauksia ja sitoudutaan niihin päätöksenteossa. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto ongelma on monisäikeinen haaste, jossa tarvitaan laaja alaista asiantuntijuutta kaikilta aloilta. Suuret keskukset vetävät parhaiten kouluttautuneita. Osaajia tarvitaan myös pienissä kunnissa, sillä eläköitymisen seurauksena vapautuu lähivuosina runsaasti asiantuntija ja johtotason tehtäviä. Koulutustasoerot kasvavat, jos työpaikkojen koulutustaso nousee suurilla kasvuseuduilla, joissa koulutustaso on jo ennestään korkea. Toimivan ennakointijärjestelmän hyödyntäminen työikäisen väestön vähetessä on maakunnan menestymisen avaintekijä. Pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakointi toteutuu tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän, julkishallinnon, alueviranomaisten ja koulutusorga

7 nisaatioiden kesken. Suurten ikäluokkien eläköityminen muuttaa työmarkkinoita pysyvästi. Vuoteen 2015 mennessä noin joka viides keskisuomalainen työntekijä poistuu työelämästä; vuoteen 2025 mennessä maakunnan nykyisestä työvoimasta on poistunut jo puolet. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy. Maakunnan kehittämisen päätehtäviä on osaavan työvoiman varmistaminen ja työllisyyden edistäminen kaikilla seuduilla. Maahanmuuton merkitys työvoiman tarjonnassa lisääntyy. Kaikki tulevaisuudessa avautuvat työtehtävät eivät ole tällä hetkellä tiedossa globalisaation lisääntyessä muutosnopeus ja yllätyksellisyys kasvavat. Koulutussuunnitteluun osallistuvilla pitää olla halu ja kykyä reagoida hetkessä ja täysin uutta luoden. Lähitulevaisuudessa on oleellista, että korkeasti koulutettujen työllisyyttä saadaan lisättyä, ja siten vähennetään heidän poismuuttoalttiutta, sillä edessä on voimakas työvoiman poistuma ja uusia työpaikkoja avautuu kaikilta aloilta. Edelleen on tehtävä työtä, jotta työpaikat lisääntyvät koko maakunnassa. Tutkimus ja kehittämistoiminta Kehittämistyö suuntautuu ennen muuta koulutus ja tutkimusorganisaatioiden erityisosaamisen, elinkeinoelämän innovaatioiden sekä valtakunnallisten osaamiskeskusalojen mukaan. Hyödynnetään nykyistä enemmän valtakunnallista ja kansainvälistä tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitusta. Kehittämistoiminnassa korostetaan uusia innovaatiota sekä tutkimustiedon soveltamiseen liittyviä kokeiluja. Maakuntaan rakennetaan innovaatiokeskittymä, jossa maakunnan monialainen ja tasoinen koulutus sekä elinkeinoelämä muodostavat kehittämissuuntautuneen verkoston hyödyttämään maakunnan hyvinvointia. Kannustetaan toimijoita hallittuun riskinottoon. Tutkimus ja kehittämistyössä keskitytään entistä enemmän pk yrityssektoria hyödyntävään suuntaan. Ympäristö ja virkistys Tulevaisuudessa ympäristönsuojelun isot haasteet kohdistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen estämiseen, arvokkaimpien kulttuuriympäristöjen säilyttämiseen sekä vesiensuojeluun ja hoitoon. Luonnonsuojelussa painopiste siirtyy suojeluohjelmien maanhankinnasta vapaaehtoiseen suojeluun METSOohjelman kautta sekä suojelualueiden hoidon ja käytön suunnitteluun ja elinympäristöjen ennallistamiseen. Uhanalaisten lajien ohella luontotyyppien suojelun tarve korostuu. Vesiensuojelussa edistetään vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteuttamista. Jätteiden loppusijoituksen/kaatopaikka käsittelyn vähentämiseksi jätteiden energiasisällön hyödyntämistä lisätään materiaalikierrätyksen ohella. Virkistyksen suhteen keskeinen tulevaisuuden haaste on perustettujen virkistysalueiden ylläpito ja perusta

8 mattomien toteutus. Keskeisessä asemassa tulevat olemaan metsähallitus, kunnat ja koko maakunnan kattava virkistysalueyhdistys. Tulevan kehityksen kannalta on tärkeää, että Keski Suomeen perustetaan koko maakunnan kattava virkistysalueyhdistys. 1995 2000 2007/2009 2014 Väestö 262 987 265 683 271 747 280 000 Nettomuutto, osuus väestöstä (%) 0,07 0,13 0,25 0,26 Tutkinnon suorittaneet (%) 54 59 65 71 Korkea asteen tutkinnon suorittaneet (%) 22 25 30 Yritysten toimipaikat 9 940 11 494 16 279 17 000 Arvonlisäys asukasta kohti (koko maa=100) 89 85 83 86 Työpaikat 89 924 103 556 109 777 110 000 Työllisyysaste (%) 57,0 61,0 64,2 67,0 Työttömyysaste (%) 19,0 12,0 11,2 8,7 Taulukko 1: Maakunnassa tapahtunut kehitys 1995 2009 (Tilastokeskus) ja tavoitteet vuodelle 2014. 3. KESKI SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski Suomi Keski Suomi on moni ilmeinen ja samalla heterogeeninen maakunta. Kehittämisstrategia vahvistaa maakunnan yhtenäisyyttä, nojaa omaehtoiseen kehittämiseen sekä edistää yhteistyötä kansainvälisesti ja kansallisesti. Keski Suomen kehittäminen perustuu: - alueellisen toimintaympäristön syvälliseen tuntemiseen - kehittämisresurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen - elinkeinopoliittisiin valintoihin - osaamista voimistavan ilmapiirin luomiseen - hyvinvointiajattelun liittämiseen päätöksentekoa ohjaavaksi periaatteeksi.

9 Visioon perustuvaa maakunnan kehittämistä on ilmennetty seuraavassa kuviossa. Aluekehittämistoimin voidaan vaikuttaa maakunnan sisäisiin ja ulkoisiin yhteistyörakenteisiin, yrittäjyyden syntymiseen sekä alati uusiutuvan työelämän tarpeista nousevan osaamisen kerryttämiseen. Maakunnallinen toimintaympäristö tarjoaa näille kiinnittymiskohtia luonnonvarojen hyödyntämisessä ja kestävässä käytössä sekä uudenlaisten palveluiden synnyttämisessä. Soveltuvien teknologioiden hyödyntäminen ja tuotanto ovat myös riippuvaisia yrittäjyydestä, osaamisesta ja yhteistyöstä. Uudenlaiset palvelut Palveluiden ja osaamisen vienti Hyvinvointipalvelut/paikalliset palvelut Palveluiden yhdistäminen teknologiaan ja luonnonvaroihin YHTEISTYÖ Luonnonvarat Bioenergia Metsät Maatalous Luonto/matkailu Kestävä kehitys YRITTÄJYYS OSAAMINEN Teknologia ja Tuotanto Uudistuvat koneet ja laitteet ICT Energiateknologia Uudet materiaalit Kuvio 3. Maakunnan visio ja kehityspyörä. Keski Suomen maakuntaohjelman tavoitteena on luoda edellytykset maakunnan entistä omaehtoisemmalle kehittämiselle. Luovat alat ja innovaatiotoiminta ulottuvat kaikille kehittämistyön alueille. Näköpiirissä on maakuntaan suunnattujen EU:n rakennepolitiikkavarojen väheneminen vuoden 2013 jälkeen. Maakuntaohjelmassa varaudutaan EU:lta saatavaan vaatimattomampaan rahoitukseen mm. yritysten kehittämisessä, innovaatiotoiminnassa sekä infrastruktuurikohteissa. Samalla kansallisen kehittämispolitiikan merkitys korostuu samoin kuin maakunnan omien voimavarojen hyödyntäminen. Maakunnan sisällä huolehditaan, että Pohjoinen Keski Suomi on jatkossakin korkean tuki intensiteetin alue pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi edistetään. Keski Suomi profiloituu osaamisen ja koulutuksen maakuntana. Maakunnan koulutusorganisaatiot tuottavat osaajia kansainvälisiin huipputehtäviin sekä työelämän tarpeiden mukaan erityisosaajia sekä valtakunnallisiin että maakunnallisiin tehtäviin. Maakuntaoh

10 jelman toimenpitein vahvistetaan ennakoinnin osuvuutta ja vaikutetaan koulutussisältöjen työelämävastaavuuteen. Hyvinvointi on kilpailutekijä. Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää alan palvelujärjestelmää maakunnallisesti, huolehtia osaajien saatavuudesta sekä luoda toimivia käytäntöjä julkisen ja yksityisen hyvinvointialan yhteistyölle. Luovuus ja kulttuuri niveltyvät olennaiseksi osaksi hyvinvointialan kehittämistä. Tavoitteena on - saada Keski Suomen elinkeinoelämä pikaisesti uudelle tuotantoon ja vientiin perustuvalle kasvu uralle - kasvattaa aluetaloutta kohdentamalla kehittämisvarat valittuihin klustereihin, metsä ja uudistuvan energian klusterin toimijakenttään sekä palvelualojen viennin kehittämiseen ja kansainvälistymiseen - tuottaa ajantasaista ennakointitietoa työvoiman kysynnästä maakunnan koulutusorganisaatioille ja vaikuttaa koulutus, tutkimus ja kehittämistoiminnan suuntaamiseen - suunnata kehittämisvaroja infrastruktuurin kohteisiin, erityisesti tie ja rataliikenteessä - tehostaa maakunnallista palvelutuotantoa - hyödyntää luovuutta kaikilla kehittämistyön alueilla - mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuus 4. MAAKUNNAN KEHITTÄMINEN JA YHTEISTYÖVALINNAT Keski Suomen sijainti ja rakentuneet yhteistyöverkostot edellyttävät maakunnalta toimivia suhteita kansallisesti ja globaaleihin kasvaviin talouksiin. Naapurimaakuntien kanssa edistetään välttämättömiä liikenneinvestointeja, yhteistä koulutustarjontaa ja yritystoiminnan kehittämistä, julkisen palvelutuotannon uusiutumista sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Maakunnan hanketoimijat hakeutuvat kansainväliseen yhteistyöhön erityisesti Itämeren maiden kanssa. Elinkeinoelämän yhteistyö tiivistyy Venäjän ja Aasian nousevien talouksien kanssa. EU:n alue ja rakennepolitiikassa Keski Suomi osallistuu Länsi Suomen ohjelman toteutukseen, joka linjaa elinkeinojen ja innovaatiopolitiikan kehittämisrahoitusta. Keski Suomen ja Pirkanmaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä vaikutetaan monialaisen ja korkeatasoisen osaamisen turvaamiseen.

11 Maakunnan yrityksiltä sekä alan kehittämisorganisaatioilta vaaditaan vahvaa kuntoa. Kehittämistyön rahoituksellisten edellytysten ennakoidaan heikkenevän, ja EU:n nykyisen ohjelmakauden päättymisen jälkeen yritysten tulee menestyä itsellisemmin globaalissa kilpailussa. Keski Suomi on menettänyt vuosina 2008 2009 vientituloja vuositasolla noin miljardi euroa. Tämä menetys näkyy työttömyyden kasvuna, verotulojen vähenemisenä sekä palvelujen kysynnän laskuna. Maakuntaohjelman toimenpitein uudistetaan maakunnan perustoimialoja. Maaseudun keskeisiä muutoksia ovat työn tuottavuuden kasvu, elintason nousu, palveluvaltaistuminen, keskittyminen, kasvavat yhteiskunnalliset palvelut ja se, että ihminen tuottaa paljon enemmän kuin ennen. Tämä edellyttää tukea kaupunkien läheisen maaseudun, ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun vahvuuksien ja kehittämispotentiaalin hyödyntämisessä. Maaseudun vahvuutena ovat luonnonresurssit. Ympäristöystävällisen energian ja raakaaineiden kysyntä ja hajautettu energiantuotanto vahvistavat maaseudun taloudellisia mahdollisuuksia. Useilla alueilla maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen on mahdollista. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutus ja verkostoituminen saavat aikaisempaa vahvemman roolin. Maakunnan liikenteellinen asema edellyttää tie ja rautatieliikenteen investointeja. Elinkeinoelämän kuljetukset ja henkilöliikenteen tarpeet nostavat VT 4:n parantamiskohteet, Tampere Jyväskylä rataosan kehittämisen sekä bioenergiakuljetusten kannalta tärkeän Äänekoski Haapajärvi rataosan kunnostamisen maakunnan kärkihankkeiksi. VT4:n kehittämisessä keskitytään Lusi Kanavuori tieosan uudistuessa työn jatkamiseen tästä pohjoiseen. Toinen pääyhteyssuunta on VT9:n suunta Pirkanmaalle ja Pohjois Savoon, jolle yhteydelle on esitetty eritasoliittymien rakentamishankkeita Jyväskylästä itään. Keskisuurten tiehankkeiden toteuttamisella parannetaan maakunnan eri osien liikenteellistä saavutettavuutta, sujuvoitetaan työmatkaliikennettä ja lisätään liikenneturvallisuutta. Perustienpidon rahoituksen riittävyys myös välttämättömiin tieinvestointeihin on varmistettava. Päijänne mahdollistaa kehittämistoimien suunnittelun yhdessä Päijät Hämeen kanssa, mm. järvialtaan vetovoimaisuuden vahvistamiseksi ja virkistyskäytön lisäämiseksi. Sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisessä maakunta suuntautuu Itä Suomeen. Sosiaali ja terveysministeriön hallinnoimassa sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa (KASTE) maakunta on osa Itä ja Keski Suomen ohjelman toimeenpanoaluetta. Terveydenhuolto tukeutuu erityisvastuutason hoidoissa pääosin Kuopion yliopistollisen sairaalan palveluihin.

12 Maakunnan sisällä merkittävä osa seutujen yhteistyöstä on organisoitunut kehittämisyhtiöiden yhteistyönä sekä Toimivat Työmarkkinat ohjelman toimeenpanossa (Toimivat Työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski Suomeen). Valtakunnallisessa koheesio ja kilpailukykyohjelmassa (KOKO) ovat mukana maakunnan kaikki kunnat. Uudistuva maaseutu, Keski Suomen maaseutualueiden KOKOohjelmaehdotus 2010 2013 ja Idea FinlandNet, Jämsä Jyväskylä Äänekoski kehittämisvyöhykkeen ohjelmaehdotus tukeutuvat toimenpidevalinnoillaan maakuntaohjelman linjauksiin. Keuruu ja Multia osallistuvat Ylä Pirkanmaan KOKO yhteistyöhön. Ohjelmaehdotukset täydentävät toisiaan ja hyödyntävät alueittensa kehittämispotentiaalia. Maakuntasuunnitelmasta maakuntaohjelmaan Elinkeinojen kehittämisen malli Yrittäjyyden kehittäminen Osaamisen vahvistaminen Yritystoiminnan uudistaminen Uudet kasvualat Ennakointiosaaminen Uudet osaamisalat Työllisyys ja osaava työvoima Kulttuuri ja luova talous Terveyden edistäminen Palveluiden saatavuus Henkilöstön saatavuus Sektorirajat ylittävä yhteistyö Yhteisöllisyys ja osallistuminen Liikennekohteet Ympäristökohteet Energia Palvelurakenne Virkistys Yhdyskuntatekniikka Ilmastonmuutoksen hillintä Menestyvä yritystoiminta Osaamisella menestykseen Hyvinvoiva kansalainen Vetovoimainen toimintaympäristö Varautuminen uuteen rakennerahastokauteen Luovuus läpäisevänä teemana Kuvio 4. Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman rajapinnat. 4.1. MENESTYVÄ YRITYSTOIMINTA Strategiset tavoitteet 2014: - Rakennetaan yrittämiseen kannustava toimintaympäristö, jossa osaaminen muuttuu kaupallisesti hyödynnetyksi kilpailueduksi ja jossa toimitaan kansainvälisissä kehittämisverkostoissa. - Uudistetaan perustoimialoja kilpailukykyisiksi ja synnytetään uusia kasvualoja. - Nostetaan vuotuiset vientitulot nykyisestä 2,5 mrd. eurosta 3,5 mrd. euroon vuoteen 2014 mennessä.

13 Keski Suomen tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin yritystoiminta saadaan mahdollisimman pikaisesti uudelleen jatkuvalle kasvu uralle. Kasvumahdollisuudet löytyvät uudenlaisesta luonnonvarojen, tuotannon, teknologioiden ja palveluiden yhdistämisestä kansanvälisille markkinoille. Elinkeinojen kehittämisen malli Meneillään olevan rakennerahastokauden alussa käynnistettiin Keski Suomessa klusteripohjainen kehittäminen. Tavoitteena oli synnyttää yrityslähtöisiä kehittämishankkeita, jotka lisäävät yritysten liikevaihtoa. Klustereille resursoitiin päätoimiset vetäjät, yhdenmukaistettiin kehittämistapaa, autettiin yrityksiä hankkimaan rahoitusta yhteisiin kehittämishankkeisiin tavoitteena vahvistaa elinkeinotoiminnan uudistumista ja kilpailukykyä. Kehittämistyön kohteina olleet maakunnan klusterit (uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa sekä kehittyvä asuminen) ovat kukin eri kehitysvaiheessa. Klusterityön tuloksia arvioidaan kevään ja kesän 2010 aikana suhteessa asetettuihin tavoitteisiin nähden. Jatkopäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon metsä ja uudistuvien energia alojen kehittämistarpeet. Kevään 2010 aikana arvioidaan myös kansalliset osaamiskeskusohjelmat. Näiden molempien arvioiden perusteella päätetään maakunnallisten klustereiden jatkosta syksyllä 2010. Arviointikriteereinä käytetään klusterin kasvupotentiaalia, yritysten kehittämishalukkuutta ja kykyä, uusia vientimahdollisuuksia sekä yritysten kykyä kehittää kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita ja palveluita. Valinnoilla vaikutetaan maakunnan aluetuotteen kehitykseen ja rahavirtoihin, tunnistetaan väestön ikääntymisen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet sekä maakunnan vahva ja uudistuva metsäteollinen perinne. Kehittämisvoimavaroja suunnataan myös palvelualojen vientiin ja liiketoimintamahdollisuuksien vahvistamiseen. Yrittäjyyden kehittäminen Tärkeimpänä asiana on olemassa olevien yritysten auttaminen nykyisen laman yli. Keinoina ovat yritysten uusiutuminen ja toiminnan vakauttaminen. Yrittäjyyskasvatuksella luodaan myönteistä asennetta yrittäjyyttä kohtaan. Uusyritysten neuvonnan tehostamisella synnytetään entistä kestävämpiä yrityksiä. Osaamisen vahvistaminen Osaamisen merkitys korostuu myös yritysten kehittämisessä. Yrityksissä olevan osaamisen kehittämiseen panostetaan mm. Yritysten Taitava Keski Suomi toimintamallia jatkamalla ja kehittämällä.

14 Yritystoiminnan uudistaminen Keski Suomen nykyisten vahvojen alojen uudistaminen tapahtuu klusterimallia hyväksikäyttäen. Toimintatavassa korostetaan jatkossa entistä yrityslähtöisempää otetta sekä viennin lisäystavoitetta. Panostukset kohdennetaan ideoiden kaupalliseen hyödyntämiseen ja uusien tuotteiden valmisteknologien kehittämiseen. Matkailua kehitetään edelleen tukemalla yritysvetoisia matkailukeskuksia. Tavoitteena on saada Keski Suomeen 2 3 kansainvälistä matkailukeskusta. Uudet kasvualat Panostetaan uusien kasvualoihin kuten koulutusliiketoiminnan vientiin, palvelujen vientiin sekä niiden yhdistämiseen perinteisille toimialoille. 4.2. OSAAMISELLA MENESTYKSEEN Strategiset tavoitteet 2014: - Osaavan työvoiman saatavuus turvataan alueellisella ennakointijärjestelmällä, joka reagoi herkästi työelämän osaamistarpeisiin sekä ohjaa koulutuksen sisällön ja volyymin muutoksia. - Kehitetään aikuiskoulutuksen asiakaslähtöisyyttä ihmisten työuran ja työyhteisöjen kehitystä tukevaksi maakunnan eri osat kattaen. - Jalostetaan osaamista yrityslähtöisesti innovaatioiksi ja kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. - Kehitetään laadukasta perusopetusta ja koulujen kannustavia oppimisympäristöjä koko maakunnassa tulevan työllistymisen perustaksi. Kilpailukykyä vahvistava ennakointi Ennakointi on jatkuva prosessi, joka kohdistuu työelämän osaamis, koulutus ja työvoimatarpeeseen. Alueellisen ennakoinnin tuloksellisuus syntyy keskeisten toimijoiden yhteistyönä ja edellyttää kysynnän ja tarjonnan tasapainottavaa toimintamallia. Vuosittaiset käytännön toimenpiteet esitetään Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski Suomeen ohjelman tavoitteistossa. Alueellisen ennakoinnin tuloksia tulee hyödyntää myös kansallisessa tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisohjelman (KESU) maakunnallisessa valmistelussa, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä Pirkanmaan kanssa. Ennakointi asettaa tavoitteet sekä perusopetuksen että aikuiskoulutuksen uudistamiselle sekä työelämän uudistuksille.

15 Työllisyys ja osaava työvoima toimenpiteet Toteutetaan Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski Suomeen ohjelma vuosittain täsmennettyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjelman tavoitteisto ulottuu vuoteen 2013 ja siinä on toiminnan toimenpidealueet osoitettu seuraavasti: - Työmarkkinoiden toimivuutta edistävä toimintakulttuuri ja uudistuva yhteistoiminta - Nuorten koko ikäluokan kouluttautuminen ja sijoittuminen työelämään - Uusien osaajien saatavuus - Työvoimareservin työllistyminen avoimille työmarkkinoille - Työssä olevan työvoiman osaaminen ja työkyky - Uusi yrittäjyys - Työnantajaosaamisen vahvistuminen Uudet osaamisalat ja liiketoiminta Osaamisen kilpailukyky määrittyy aina markkinoilla sekä alueen vetovoimaisuudessa. Keski Suomen osaaminen rakentuu vahvasta eri asteen koulutuksesta sekä yritys ja työelämän koulutetun työvoiman osaamisesta. Alueen osaamis ja innovaatiopotentiaali muodostuu koulutuspääomasta, jonka arvo (koulutuksen arvo x tutkinnon suorittaneet) on noin 11 miljoonaa euroa. Erityisesti tulee hyödyntää vahvemmin osaamista hyvinvoinnin ja hyvinvointiteknologian, opetuksen ja kasvatuksen, energia ja ympäristöteknologian sekä teknologiateollisuuden alueilla. Uusina osaamisalueina vauhditetaan maakunnan koulutusorganisaatioiden kykyä tuottaa bioyhteiskunnan edellyttämää koulutusta. Koulutus on Keski Suomen erikoistumistoimiala. Sen osuus työvoimasta on 8 % ja tuotannon arvosta 4 %. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen liiketoimintapalveluita sekä osaamisen viennin verkostoja. Osaamisen merkitys korostuu myös yritysten kehittämisessä. Yleissivistävä koulutus ja kouluverkko Tuetaan maakunnan kattavasti perusopetusta ja oppimisympäristöjä mm. osoittamalla valtionavustusta koulurakentamisen perustamishankkeille ja yleissivistävän koulutuksen kohteisiin kiireellisyyden perusteella. Edistetään aluelukiojärjestelmän toteutumista. Kulttuuri ja luova talous Keski Suomessa pyritään kulttuurisesti moniarvoiseen ilmapiiriin ja synnyttämään luovia osaajaverkostoja, jotka tuottavat uusia ideoita ja innovaatioita. Mahdollistetaan innova

16 tiivisuus ja kokeilutoiminta maakunnalle tärkeimmissä asioissa. Huolehditaan siitä, että yleisesti luovuuden ja kulttuurin kehittämisellä on vahva maakunnallinen tuki ja kehittämisen edellyttämä rakenne. Luovaa taloutta edistämällä parannetaan luovien alojen yritystoimintaa sekä vahvistetaan luovien alojen merkittävyyttä alueiden ja elinkeinojen kehittämisessä. Edistetään kulttuuria kilpailukykyä vahvistavana tekijänä sekä tuetaan maakunnan kulttuurin kansainvälistymistä ja kulttuurivientiä. Luovuus tunnistetaan kaikissa kehittämistoimissa läpäisevänä teemana. Organisoidaan kulttuurin ja luovan talouden verkosto maakunnalliseksi rakenteeksi, joka huolehtii luovan talouden eritasoisten toimijoiden ja verkostojen yhteistyöstä toimialarajojen.. Monikulttuurisuus koetaan kehittyvänä voimavarana, joka tuo alueelle oman värinsä. Monikulttuurisuus tarvitsee luovia tiloja ja kokoontumispaikkoja etnisten vähemmistöjen omaehtoiselle kulttuurin harjoittamiselle sekä monikulttuuriselle pienryhmätoiminnalle. Laajennetaan luovan alan yrittäjien siemenrahoitus koskemaan koko palvelualan kokeilutoimintaa. 4.3. HYVINVOIVA KANSALAINEN Strategiset tavoitteet 2014: - Hyvinvointipalvelut ulottuvat mahdollisimman kattavina koko maakuntaan ja alan henkilöstön saatavuus on turvattu uusilla rekrytointikäytännöillä. - Asiakaslähtöisiä palveluja tehostetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Tavoitteena on, että yhteisöllisyys vahvistuu. - Laaditaan Keski Suomen hyvinvointistrategia 2020 ja edistetään maakuntaan parhaiten soveltuvan sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenteen toteutumista. Väestöllä on oikeat tiedot omaan terveyteensä vaikuttavista tekijöistä Kansanterveydellisesti ja kunnallistaloudellisesti on välttämätöntä kohdentaa voimavaroja ennaltaehkäiseviin toimiin. Riittämätön liikunta, ruokailutottumukset ja päihteet asettavat terveyden edistämiselle suuria haasteita. Julkisten toimijoiden yhteistyö alan yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa nousee entistä tärkeämmäksi. Maakunnan julkiset sosiaali ja terveydenhuollon toimijat osallistuvat valtakunnallisen sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) toimenpiteisiin. Tavoitteena on hyödyntää ohjelman kehittämisvarat erityisesti väestön terveyttä edistäviin kohteisiin

17 sekä palvelutuotannon kehittämiseen. Terveystiedon levittämisen menetelmiä ja jakelukanavia tulee uudistaa sekä kohdentaa enenevästi väestötason toiminnaksi. Kunnille suositetaan hyvinvointikertomuksen antamista valtuustokausittain. Hyvinvointipalvelut saatavilla koko maakunnassa tietotekniikka Hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti kaikista huolehditaan yhteisvastuullisesti. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla, joka toteutuu kuntien omana toimintana tai erilaisin ostopalvelusopimuksin muilta palveluntuottajilta. Palvelusetelit ja kortit sekä muut asiakkaiden valinnanvapautta korostavat maksuvälineet tulevat monipuolistamaan palvelutuotannon rakennetta. Julkisen palvelutuotannon järjestämisalueet rakentuvat PARAS hankkeen jatkona, jossa yhteydessä määritellään hyvinvointialan lähi ja seudullisten palveluiden tarjonta. Maakunnallisesti tuotettavat palvelut ovat merkittävimmin erikoissairaanhoidon palveluita ja maakunnallisia sosiaalialan erityispalveluita. PARAS hankkeen jatkona sosiaali ja terveyspalveluita ollaan siirtämässä yhteiselle järjestäjälle. Edistetään sähköistä asiointia. Yhteispalvelupisteiden, monipalveluautojen ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien yhdistelmä auttaa turvaamaan palveluja myös Keski Suomen maaseutumaisilla alueilla. Alan henkilöstön saatavuus on turvattu uusilla rekrytointikäytänteillä Kuntien omat hyvinvointipalvelut, rakentuvien järjestämisalueiden palvelut sekä maakunnallisesti tuotettavat palvelut edellyttävät osaavaa työvoimaa. Henkilöstön saatavuutta varmistaa maakunnallisesti toimiva rekrytointi ja koulutuskeskus, jonka vastuuorganisaatio päätetään myöhemmin. Malli mahdollistaa työuranaikaisen monialaisen kehittymisen sekä osaamisen joustavan siirtymisen toimijaverkostossa. Keski Suomessa sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstöstä noin joka viides eläköityy ohjelmakaudella. Alan työllisyys on hyvä, joten mittavaa työvoimareserviä ei ole. Tämän vuoksi työn kiinnostavuuteen, työhyvinvointiin ja työurien jatkamiseen kiinnitetään huomiota. Tarvitaan myös koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä, jotta pystytään vastaamaan lisääntyvään hoidon ja hoivan tarpeeseen. Palveluja tehostetaan eri sektoreiden yhteistyönä Sektoroituneesta hyvinvointipalveluiden rakenteesta on päästävä kokonaisuuksien hallintaan ja hyvinvoinnin johtajuuteen. Tehtävien porrastamisesta siirrytään kumppanuuteen, jossa tukitoiminnot hyödyttävät koko verkostoa ja kukin verkoston toimija voi keskittyä ydinosaamiseensa ja palveluunsa.

18 Verkostoon liittyvät julkiset palvelun järjestäjät ja tuottajat, yksityiset yritykset, järjestötoimijat, kuten liikunta ja urheiluseurat sekä luovan alan toimijat ja entistä tiiviimmin alan koulutusorganisaatiot. Maakunnassa edistetään toimia, joilla julkisten, järjestöjen ja yritysten palvelutuotanto linkittyvät tiiviiksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on rakentaa yhteistyön tiiviyttä hyödyntävä kokonaisuus, joka mahdollistaa tehokkaan toiminnan. Selvitetään mahdollisuudet palveluketjujen rakentumiseen julkisen sektorin ja yksityissektorin yhteistyönä. Merkittävässä asemassa ovat valtakunnallisten tietojärjestelmähankkeiden eteneminen sekä tietojärjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen. Yhteisöllisyys vahvistuu väestön osallistumismahdollisuuksia parantamalla. Kansalaisyhteiskunta edellyttää toimivia osallistumismahdollisuuksia. Keski Suomessa on hyvät lähtökohdat eri väestöryhmien osallistumisen vahvistamiseksi. Osallistumisväylien rakentaminen, sosiaalisen median hyödyntäminen, eri intressipiirien mukaanotto asiavalmisteluissa ja alan tutkimuksen vahvistaminen ovat muutamia esimerkkejä kehittämiskohteista. Oikein suunnatuilla toimilla voidaan ehkäistä vieraantumista maakunnallisesti tärkeän yhteisöllisyyden rakentumiseksi. Medialla on merkittävä rooli yhteisöllisyyden rakentajana. Hyödynnetään maakunnan kansalaisvaikuttamiseen liittyvää tutkimuksellista ja koulutuksellista osaamista. Yhteisöllisyyteen voidaan vaikuttaa monin tavoin. Suositaan vapaaehtoisen yhteistoiminnan muotoja, kansalaisdemokratiaa ylläpitäviä rakenteita, tarjotaan uusia foorumeja osallistumiselle sekä luodaan verkottumismahdollisuuksia. Otetaan eri ikäiset väestöryhmät mukaan. Kulttuuriharrastuksiin osallistuminen kasvattaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Ne ovat ihmisen jaksamiselle ja hyvinvoinnille yhtä tärkeitä kuin terveet elämäntavatkin. Yhteisöllisyyden toteuttamisessa järjestöt ovat keskeisessä roolissa. Järjestöt ovat organisoituneet laaja alaiseen yhteistyöhön järjestöareenaksi, ja hyödynnetään sen asiantuntemusta.

19 4.4. VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Strategiset tavoitteet 2014: - Puhtaan ja tehokkaan toimintaympäristön rakentamiseksi ohjelmakauden toimenpiteillä sopeudutaan ilmastotavoitteisiin mm. tukemalla vaihtoehtoisia energiaratkaisuja, kehittämällä raideliikennettä ja tiivistämällä alue ja yhdyskuntarakennetta. - Tieliikenteen investoinneilla parannetaan saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta. - Lisätään maakunnan vetovoimaisuutta huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta, pintavesien hyvästä tilasta sekä kulttuuriperinnöstä. - Jätteenkäsittelyssä lisätään jätteiden energiahyödyntämistä Liikennekohteet Tehokkaat kuljetukset elinkeinoelämän elinehtona Keski Suomen liikenteellinen asema on valtakunnallisesti keskeinen. Tämän tehokas hyödyntäminen edellyttää kehittynyttä liikenneinfrastruktuuria ja kaikkien liikennemuotojen hyvää palvelutarjontaa. Erityisesti elinkeinoelämä vaatii tehokkaita kuljetuksia ja sujuvia satamayhteyksiä. Maakunnan sisäisessä liikenteessä metsä ja energiateollisuuden tarpeet nousevat korostetusti esiin. Lisääntyvät puu ja turvekuljetukset asettavat pääteiden ja ratojen ohella vaatimuksia haja asutusalueen tiestön ympärivuotiselle liikennöitävyydelle. Nämä ovat myös maakunnalle tärkeän logistiikkatoimialan menestymisen edellytyksiä. Henkilöliikenteessä painottuvat maakunnan eri osien saavutettavuus, työssäkäynti ja asiointiliikenteen sujuvuus sekä nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle ja Helsinki Vantaan kansainväliselle lentokentälle. Jyväskylästä pääilmansuuntiin johtavien joukkoliikenteen laatukäytävien palvelutasoa kehitetään, matkaketjujen solmupisteiden laatutasoa nostetaan ja liikenneinformaatiota parannetaan maakuntaohjelmakaudella. Ohjelmakauden aikana selvitetään myös Pietariin suuntautuvan liikenteen parantamistarvetta. Riippuvuutta henkilöautoilusta vähennetään kasvattamalla kevyen liikenteen väylästön laajuutta. Samalla luodaan edellytyksiä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja vaikuttamiseen. Vesiväylät ja satamat ovat tärkeitä erityisesti matkailun kannalta. Lentoliikenteessä ohjelmakauden tavoitteena on nykyisen kotimaan palvelutarjonnan säilyttäminen ja ulkomaan reittilentojen käynnistäminen.

20 Suuret liikenneinvestoinnit Valtatie 4 kuuluu yleiseurooppalaiseen TEN päätieverkkoon ja on lyhin ja keskeisin yhteys pääkaupunkiseudun ja Pohjois Suomen välillä. Tie palvelee valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävänä väylänä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteytenä, ja sen toimivuus ja turvallisuus ovat ehdottomia edellytyksiä runkoväylien liittymäkohtaan Jyväskylän seutukunnalle syntyneelle valtakunnallisesti merkittävälle teollisuutta ja kauppaa palvelevalle logistiselle keskittymälle ja sen edelleen kehittymiselle. Valtatien 4 parantaminen välillä Jyväskylä Oulu sisältyy hallituksen eduskunnalle antamaan liikennepoliittiseen selontekoon, ja osuuden parannustyöt tulee käynnistää vuoteen 2014 mennessä. Hankkeeseen kuuluu tiejakson Kirri Äänekoski/Hirvaskangas rakentaminen pääosin moottoritietasoiseksi sekä nykyisten ohituskaista ja keskikaideosuuksien parantamisia ja uusien rakentamisia Äänekosken pohjoispuolella. Tarkastelujakson aikana tulee käynnistää myös vaikean valtateiden 4, 9, 13 ja 23 pullonkaulakohdan poistaminen aloittamalla Vaajakosken moottoritien jatkaminen Haapalahdesta Kanavuoreen. Metsä ja energiateollisuudelle tärkeän Äänekosken Haapajärven radan perusparantamisen aloittamiseen on liikennepoliittisessa selonteossa osoitettu rahoitus vuosille 2011 ja 2012, mutta hankkeen loppuun saattamiseksi tulee osoittaa lisärahoitusta myös radan Saarijärven pohjoispuolisen osuuden kunnostamiseen. Samassa yhteydessä tulee toteuttaa puu ja biomassakuljetusten kannalta välttämättömät kuormauspaikat ja terminaalit Saarijärven Kolkanlahteen ja Pihtiputaalle. Henkilöliikenteen ja tavarakuljetusten turvaaminen ja nopeuttaminen Tampereelle ja edelleen pääkaupunkiseudulle sekä Varsinais Suomen ja Satakunnan satamiin edellyttää kaksoisraidetta Jyväskylä Orivesi rataosalle. Myös rataosan lähijunaliikenteen kehittäminen vaatii puuttuvan toisen raiteen rakentamisen Jyväskylän ja Oriveden välille. Nopean ratayhteyden Jyväskylä Helsinki yleispiirteistä suunnittelua tulee maakuntaohjelmakaudella jatkaa siten, että tarvittavat varaukset voidaan ottaa maakuntakaavoituksessa huomioon. Keskisuuret liikenneinvestoinnit 1. Valtakunnalliset ja maakuntien väliset kehitettävät yhteydet Valtakunnallisen liikenneverkon poikittaisyhteydet ovat eteläisimmän Suomen ulkopuolella olleet perinteisesti pohjois eteläsuuntaisia yhteyksiä huonommin kehittyneet. Poikittaisteistä Keski Suomen kannalta tärkein on valtatie 9. Tien vilkasliikenteisin osuus Jyväskylän eteläpuolella edellyttää nykyisen moottoritien jatkamista Muurameen saakka. Tiellä on myös sekä Jyväskylän etelä että itäpuolella eritasoliittymien ja ohituskaistojen rakentamis ja parantamistarpeita.

21 Jyväskylästä Seinäjoelle ja edelleen Vaasaan johtavan valtatien 18 standardi vaihtelee huomattavasti ja liikenneturvallisuus on puutteellinen. Suurin ongelma on Multian ja Ähtärin välinen rakentamaton osuus, jonka kohdalla liikenne on ohjattu käyttämään vanhoja kapeita, mäkisiä ja mutkikkaita maanteitä. Tielle tulee vuoteen 2014 mennessä saada aikaiseksi sellainen suunnitteluvalmius, että puuttuvan osuuden vaiheittain tai yhtenä kokonaisuutena rakentaminen tulee mahdolliseksi. Tieosaan liittyvä kehittäminen pyritään saamaan liikkeen kansainvälisellä NECL hankkeella (North East Cargo Link). Valtatiet 13 ja 23 sekä kantatie 77 (Sininen tie) ovat tärkeitä valtakunnallisia poikittaisyhteyksiä, joiden liikenteellinen palvelutaso ja turvallisuus ovat liikenteen määrään ja luonteeseen nähden selvästi puutteellisia. Valtateille 13 ja 23 tarvittavien liittymä, ohituskaista ja rinnakkaistiejärjestelyiden toteuttaminen on aloitettava ennen vuotta 2014, mikä vaatii mm. teiden yleissuunnittelua. Kantateiden 56 (Jämsä Mänttä) ja 77 jo suunnitellut parantamishankkeet tulee saada valmiiksi maakuntaohjelmakauden aikana. Valtatie 24 on erityisesti matkailullisesti tärkeä Nelostien vaihtoehtoreitti, jonka liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamistoimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta Kuhmoisissa on jatkettava. Kantatie 58 on Kangasalta Keuruun kautta Kärsämäelle johtava valtateiden 9 ja 4 rinnakkaisväylä, joka on tasoltaan huomattavan vaihteleva. Keski Suomen alueella merkittävimmät kehittämistarpeet sijoittuvat Multian kirkonkylään ja Karstula Kivijärvi välille, joissa on saatava aikaan suunnitteluvalmius hankkeen toteuttamiseksi. Rataosien Jyväskylä Haapamäki Seinäjoki ja Orivesi Haapamäki liikennöitävyys on turvattava varmistamalla yhteyksien riittävä kantavuus ja nopeustaso. 2. Elinkeinoelämän ja logistiikan kannalta tarpeelliset liikenneinvestoinnit Elinkeinoelämän ja logististen toimintojen kannalta kriittisimmät liikennehankkeet keskittyvät Jyväskylän seudulle. Suunnittelujakson loppuun mennessä on tarpeen toteuttaa Kuokkalan kehäväylä sekä parantaa Laukaantietä suunnitellulla tavalla. Myös Laukaantien varrelle sijoittuvan Innoroad Parkin logistisen keskittymän kehittymisen kannalta tarpeellisten kehäyhteyksien (Vihtiälän oikaisu ja Palokka Seppälänkaangas Vaajakoski) yleis ja tiesuunnitelmat tulee saada valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Samaten Jyväskylän läntisen kehäväylän yleissuunnitelman tulee olla valmiina ennen tarkastelujakson päättymistä.

Kuvio 5. Vetovoimaisen toimintaympäristön kehittämiskohteet. Kuntarakenne vuoden 2010 alussa olevan kuntajaotuksen mukaan. 22

23 Kuvio 5:n karttaviitteet: Maakunnan tieliikenteen kärkihankkeet: 1. VT4 Kirri Äänekoski tieosuus moottoritieksi 2. Vaajakosken ohitustien rakentaminen 3. Äänekoskelta pohjoiseen ohituskaista ja keskikaideosuuksien parantaminen ja lisärakentaminen Valtateiden kehittämiskohteet: 4. VT 9 5. VT 13, Äänekoski Kyyjärvi (maakunnan raja) 6. VT18, Multia Ähtäri 7. VT 23, Jyväskylä Keuruu (maakunnan raja) 8. VT 24, Jämsä maakunnan raja Muut tieliikenteen kehittämiskohteet: 9. KT56, Jämsä Mänttä 10. KT58, Keuruu Kinnula (maakunnan raja) 11. KT 77, Sininen tie, Viitasaari Keitele 12. Palokka Seppälänkangas Vaajakoski 13. Jyväskylän läntinen kehäväylä Rautatieliikenteen kehittämiskohteet: 14. Jyväskylä Jämsä (Tampere) rataosa, kaksoisraide Jyväskylä Orivesi 15. Saarijärvi Haapajärvi rataosa ja terminaalit 16. Jyväskylä Haapamäki Seinäjoen suunta 17. Orivesi Haapamäki 18. Nopean ratayhteyden Jyväskylä Helsinki suunnittelu Erityiskohteet: 19. Päijänteen virkistys ja matkailukäyttö 20. Saarijärven reitin kunnostaminen 21. Biodiesellaitos Äänekoskelle, energiainvestointi

24 Pienet alueelliset liikenneinvestoinnit Perustienpidon rahoitus menee tällä hetkellä lähes kokonaisuudessaan hoitoon ja ylläpitoon, jolloin pieniinkään välttämättömiin alueellisiin investointeihin ei voida osoittaa rahoitusta. Hoidon ja ylläpidon rahoitustarve on kasvanut vuosittain yleisen kustannusnousun myötä, sillä näistä töistä vastaavien urakoitsijoiden palkkiot on sidottu indeksiin. Tästä johtuen alueellisten investointien rahoitus tulee eriyttää tiestön hoidon ja ylläpidon rahoituksesta ja sitoa maanrakennusindeksiin. Näin voidaan kestävämmin ja pitkäjänteisimmin turvata elinkeinoelämän välttämättömät kuljetustarpeet ja parantaa kansalaisten liikkumista. Keski Suomen liikennejärjestelmän suunnittelu Maakuntaohjelmakaudella 2011 2014 tehdään Keski Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistus, jossa luodaan maakunnan liikenteellisen kehityksen suuntaviivat 2020 luvulle saakka. Rajallisten taloudellisten resurssien, luonnonvarojen kestävän käytön sekä ilmastonmuutoksen hallinnan vuoksi suunnittelussa painottuu ns. neliporrasajattelu. Tämän mukaan on pyrittävä ensiksi vaikuttamaan liikenteen kysyntään ja kulkutapoihin ja hyödyntämään nykyistä liikenneverkkoa aiempaa tehokkaammin sekä parantamaan väylien kapasiteettia ja ominaisuuksia pienin toimenpitein. Uudet isommat liikenneinvestoinnit tulevat neliporrasmallissa käyttöön vasta, mikäli asetettuihin tavoitteisiin ei ole muuten mahdollista päästä. Hyötyjen ja haittojen nykyistä perusteellisemmat arvioinnit tulevat jatkossa korostumaan niukan liikennerahoituksen oikeassa suuntaamisessa. Tällöin on otettava huomioon myös järkevästi mitoitetun ja tehokkaan liikennejärjestelmän suhde yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä strategisesti oikein suunnattujen investointien aiheuttama kilpailuetu ja merkittävät sykäysvaikutukset. Tietoliikennekohteet Valtioneuvoston käynnistämän hankkeen tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä taata kansalaisille tasa arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Tavoitteena on, että 99 % vakituisista asunnoista, yrityksistä ja julkishallinnon organisaatioista on tuolloin enintään kahden kilometrin etäisyydellä valokuitukaapeliyhteydestä. Nopeiden yhteyksien turvaaminen myös haja asutusalueella tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoittaa ammattia ja liiketoimintaa myös taajamien ulkopuolella. Mikäli maakunnan kannalta kilpailukykyinen rahoitusratkaisu löydetään, Keski Suomessa laajakaista kaikille 2015 hanke toteutetaan valtakunnallista kattavampana. Liittymät suunnitellaan toimitettavan haja asutuskiinteistöjen seinään saakka.

25 Ympäristökohteet Maakuntaohjelmassa esitetään valinnat Keski Suomen ympäristöohjelman, alueellisen jätesuunnitelman, vesienhoitosuunnitelman sekä pinta ja pohjavesien toimenpideohjelmien tavoitteiston toteuttamiseksi ohjelmakaudella ja eriteltyinä toteuttamissuunnitelmien hankkeiksi. Tarkastellaan erityisesti energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käytön tavoitteita, Keski Suomen edelläkävijyyttä uusiutuvan energian teknologian osaajana, yhdyskuntajätteiden hyödyntämistä ja käsittelyä, vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä, ympäristökasvatusta sekä ympäristötutkimuksen edistämistä. Ympäristöohjelman toteuttaminen tarjoaa maakunnan elinkeinoelämälle mahdollisuuksia energiateknologiaan liittyvien koneiden ja laitteiden tuotannolle. Luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelutason saavuttamista edistetään maankäytön suunnittelun lisäksi hoito ja kunnostustoimilla. Natura alueiden palveluvarustuksen suunnittelua ja toteutusta jatketaan Natura alueiden hoito ja käyttösuunnitelmien priorisoinnin pohjalta. Myös valtakunnallisten kulttuuriympäristökohteiden säilyminen turvataan. Saarijärven reitin vesien tilan parantamiseksi käynnistetään TASO hanke, jossa tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja käytännön sovelluksia turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojeluongelmien hallintaan. Energia Maakuntakaavoituksessa tullaan osoittamaan tuulivoimatuotannolle potentiaaliset alueet ja mahdollistetaan tuotannon käynnistäminen. Kannustetaan uusiutuvan metsä ja peltopohjaisen energiatuotannon kehittämiseen sekä sertifioituun turvetuotantoon. Tuetaan biodiesellaitoksen sijoittumista Äänekoskelle. Kannustetaan maakunnan energiantuottajia ja kuntia kotimaista polttoainetta käyttävien lämpölaitosten rakentamiseen. Palvelurakenne Maakuntaohjelman lähtökohta on edistää maakunnan kehittymistä kokonaisuutena. Keski Suomen palvelurakenne kehittyy kohti elinvoimaisia palvelukeskuksia, jotka rakentuvat luonnollisten työssäkäynti ja asiointialueiden mukaan. Kunnallisen palvelutuotannon kehittämistä PARAS hankkeen mukaisesti jatketaan sivistystoimessa sekä sosiaali ja terveystoimessa. Tehtävä edellyttää maakunnallista koordinaatiota palvelutuotannon rakenteiden kehittämiseksi ja sisällölliseksi määrittelyksi. Ta

26 voitteena on saada aikaan asiantuntevat ja kustannustehokkaat kunnalliset palvelut maakunnan sisällä sekä tarkoituksenmukaisilta osin ylimaakunnallisesti verkottuneina. Yksityiset ja järjestöjen tuottamat palvelut rakentuvat entistä tiiviimmäksi osaksi palvelutarjonnan kokonaisuutta. Virkistys Ohjelmakauden aikana synnytetään maakunnallinen virkistysalue ja reittiyhdistys sekä kehitetään virkistysvenesatamien ja rantautumispaikkojen verkostoa. Päijänteen vesistöalue on tärkeä kestävän hyödyntämisen kohdealue. Yhdyskuntatekniikka Ohjelmassa edellytetään haettavaksi kansallinen rahoitusmalli yhdyskuntien jätevesien puhdistuslaitosten ja verkostojen uudistamiseksi ja saneeraamiseksi. Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvää alueellistettua tavoitteistoa on asetettu EU:n osarahoittamassa Baltic Climate hankkeessa, jossa maakunta on mukana. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen voidaan päätöksenteossa merkittävimmin vaikuttaa, kun asia koskee rakennettua ympäristöä eli alue ja yhdyskuntasuunnittelua, liikennettä, energiatuotantoa, asumista ja maataloutta. Ilmastonmuutos itsessään luo mahdollisuuksia myös uudelle yritystoiminnalle. Ilmastonmuutokseen sopeudutaan kasvuhuonepäästöjä vähentämällä. Ilmastonmuutokseen liittyen tavoitellaan tiivistä yhdyskuntarakennetta (asumisen ja elinkeinotoimintojen sijoittuminen), uusiutuvia energialähteitä sekä kiirehditään raideliikenteen investointeja. Liikennesuunnittelun merkitystä korostetaan. 5. YMPÄRISTÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Maakuntaohjelma on SOVA lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointia edellyttävä ohjelma, jonka toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset tulee selvittää. Arviointiprosessin kuvaus ja arvio ohjelman toteuttamisen ympäristövaikutuksista esitetään erillisessä ympäristöselostuksessa. Ympäristöarviointi yhdistettiin tiiviisti maakuntaohjelman laadintaprosessiin. Maakunnallinen yva ryhmä oli keskeisesti mukana vaikutusten arviointiprosessissa. Työssä arvioitiin SOVA lain mukaisesti sosiaalisia ja ekologisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Lisäksi arvioitiin aluetaloudellisia ja tasa arvovaikutuksia.