Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Jenni Kellokumpu Marraskuu 217 Talouspolitiikka
Joustavaa hoitorahaa käyttävät hyvässä työmarkkina-asemassa olevat äidit Tämän keskustelualoitteen tarkoituksena on esitellä, ketkä käyttävät joustavaa hoitorahaa. Parhaillaan valmistellaan perhevapaauudistusta, jonka valmistelussa tässä esiteltävistä tiedoista voi olla hyötyä. Selvitys osoittaa, että joustavan hoitorahan käyttö aloitetaan lapsen ollessa keskimäärin 1,5-vuotias. Etuutta käyttävät pääosin 3 39-vuotiaat äidit, kun kotihoidon tukea käyttävät myös nuoremmat äidit. Joustavaa hoitorahaa käyttävät keskimäärin parempituloiset äidit: heidän tulonsa ennen lapsen syntymää ovat lähes 3 euroa. Kotihoidon tukea saavien äitien tulot sen sijaan ovat vain hieman yli 2 euroa. Kuten muidenkin perhevapaiden käyttö, joustavan hoitorahan käyttö on epätasaista äitien ja isien kesken käy äjistä vain 1 % on isiä. Lisäksi joustavan hoitorahan käyttö on selvästi harvinaisempaa kuin kotihoidon tuen käyttö. Keskustelualoitteen on laatinut budjettineuvos Jenni Kellokumpu. Johtopäätökset ovat kirjoittajan omia eivätkä ne välttämättä edusta valtiovarainministeriön kantaa. Taustaa Joustavan hoitoraha tuli voimaan vuonna 214 tavoitteenaan lisätä pienten lasten vanhempien ja muiden huoltajien mahdollisuuksia sovittaa yhteen perhe- ja työelämä nykyistä joustavammin parantamalla heidän taloudellisia mahdollisuuksiaan osa-aikaiseen työskentelyyn. Tavoitteena on erityisesti tukea kotihoidon tukea saavien asteittaista siirtymistä työelämään. korvaa alle 3-vuotiaista maksetun osittaisen hoitorahan. Hoitorahan määrään vaikuttaa keskimääräinen viikkotyöaika. Kun viikoittainen työaika on enintään 22,5 tuntia tai työaika on enintään 6 % tavanomaisesta, hoitoraha on 243,13 e/kk. Hoitoraha on 162,9 e/kk, kun työaika on yli 22,5 tuntia mutta enintään 3 tuntia viikossa tai yli 6 %, mutta enintään 8 % alan kokopäivätyön työajasta (taulukko 1). Kumpikin vanhemmista voi saada tuen, jos työajan lyhennys pidetään eri aikaan. Osittaista hoitorahaa voi edelleen saada vanhempi, joka tekee kokoaikatyötä lyhyempää työaikaa (enintään 3 tuntia viikossa) kouluikäisen lapsen hoidon vuoksi. 1 Osittaista hoitorahaa maksetaan lapsen perusopetuksen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta sekä oppivelvollisuuskoulun aloittamista edeltävältä lukuvuodelta, jos lapsi osallistuu silloin oppivelvollisena esiopetukseen. Osittaisen hoitorahan suuruus on 96,41 e/kk. Kumpikin vanhemmista voi saada tuen, jos työajan lyhennys pidetään eri aikaan. Joustavan hoitorahan vaikutuksista työllisyyteen ja työtunteihin ei vielä ole tehty tutkimusta. Vaikka joustavan hoitorahan tavoitteena on nimenomaan tukea kotihoidon tukea saavien asteittaista siirtymistä työelämään, sitä voivat saada myös jo töihin palanneet työaikaansa lyhentävät vanhemmat. Joustavan hoitorahan vaikutus työtunteihin riippuu siitä, onko kotihoidon tuelta osaaikaiseen työhön siirtyvien työtuntien määrä suurempi kuin jo töihin palanneiden työajan lyhennys. 1 Osittaisen hoitorahan saaminen ei edellytä osittaisen hoitovapaan käyttämistä, mutta hakijan on osoitettava, että hänen keskimääräinen työaikansa on enintään 3 tuntia viikossa lapsen hoidon vuoksi. Työtunnit voivat vaihdella viikoittain, kunhan ne ovat kalenterikuukauden ajalta keskimäärin enintään 3 tuntia viikossa.
tietoa käyttäjistä Kuten muidenkin perhevapaiden käyttö, on joustavan hoitorahan käyttö epätasaista äitien ja isien kesken. Kuviosta 1 nähdään, että valtaosa joustavan hoitorahan saajista on naisia. Vain noin 1 % saajista on miehiä. Joustavan hoitorahan käyttö on myös selvästi harvinaisempaa kuin kotihoidon tuen käyttö. Kuvio 1 Joustavaa hoitorahaa ja kotihoidon tukea saavat sukupuolen mukaan vuonna 216 12 1 8 6 4 Äidit Isät 2 Sekä naisilla että miehillä tyypillisimmät joustavan hoitorahan käyttäjät ovat iältään 3 39- vuotiaat (kuviot 2 ja 3). Käyttäjistä 72 % kuului tähän ikäryhmään vuonna 216. Tämä on luonnollista, koska kyseessä on etuus alle 3-vuotiaan lapsen hoitoon. Samalla on silmiinpistävää, että alle 3-vuotiaiden määrä joustavan hoitorahan saajina on suhteellisen pieni. Vain 16 % käyttäjistä oli alle 3-vuotiaita vuonna 216. Kotihoidon tuen käyttäjät ovat myös tyypillisesti iältään 3 39- vuotiaita. Käyttäjistä 59 % kuului tähän ikäryhmään vuonna 216. Toisin kuin joustavaa hoitorahaa, kotihoidon tukea käyttävät kuitenkin yleisesti myös nuoremmat äidit ja isät. Saajista 3 % on iältään 2 29-vuotiaita. Kuvio 2. Joustavaa hoitorahaa ja kotihoidontukea saaneet äidit vuonna 216 4 35 3 25 2 15 1 5 Äidin ikä
Kuvio 3. Joustavaa hoitorahaa ja kotihoidontukea saaneet isät vuonna 216 3 2 5 2 1 5 1 5 Isän ikä kausi aloitetaan lapsen ollessa keskimäärin 1,5 vuoden ikäinen 2. Tästä syystä mahdollisuus saada etuutta jää keskimäärin 18 kk:teen. Tyypillisin etuusjakso kestää alle 7 kuukautta (taulukko 2). Lähes yhtä tyypillinen on 7 12 kuukauden pituinen etuusjakso. Lähes 75 % käyttäjästä hyödyntää etuutta alle vuoden. Taulukko 2. Joustavan hoitorahan käytön kesto 1 Kesto Käyttäjien lkm (%) alle 7 kk 3 151 (39,9 %) 7 12 kk 2 738 (34,7 %) 13 18 kk 1 552 (19,7 %) yli 18 kk 453 (5,7 %) 1 Perheitä, joille on maksettu lastenhoidon tukea vuonna 213 päättyneeseen vanhempainpäivärahakauteen oikeuttaneesta lapsesta. Seuranta-aika on siihen asti kunnes lapsi täyttää 3 vuotta tai perheeseen syntyy uusi lapsi. n tilastollinen vuosikirja 215. Joustavaa hoitorahaa saavien äitien vuositulot ennen lapsen syntymää ovat keskimäärin lähes 3 euroa (taulukko 3). Joustavaa hoitorahaa saavien äitien tulot ovatkin keskimäärin huomattavasti korkeammat kuin kotihoidon tukea saavien äitien. Kotihoidon tukea saavien äitien vuositulot ennen lapsen syntymää ovat keskimäärin vain hieman yli 2 euroa. Ero vuosituloissa selittyy osin joustavaa hoitorahaa käyttävien korkeammalla iällä, osin heidän paremmalla työllisyydellä ennen lapsen syntymää. Joustavan hoitorahan saajista 94 %:lla oli työtuloja ennen lapsen syntymää. Sen sijaan kotihoidon tuen saajista vain 78 %:lla oli työtuloja ennen lapsen syntymää. Joustavan hoitorahan käyttäjät erottuvat vuosituloillaan myös äideistä yleensä. Kaikkien äitien keskimääräinen vuositulo ennen lapsen syntymää oli hieman vajaa 27 euroa. Joustavaa hoitorahaa saavat äidit ovat siis keskimäärin paremmassa työmarkkina-asemassa jo ennen lapsen syntymää kuin kotihoidon tukea saavat. Joustavan hoitorahan saajat ovat myös parempituloisia kuin äidit keskimäärin. 2 Vuonna 214 syntyneet lapset, joista on maksettu joustavaa hoitorahaa vuosina 214 216.
Taulukko 3. Eri perhevapaaetuutta saaneiden äitien vuositulot ennen lapsen syntymää Kaikki äidit Ne äidit, joilla oli tuloja ennen lapsen syntymää vuositulo 1 vuositulo 1 15 636 29 311,43 14 671 31 239,42 98 71 21 147,17 76 614 27 246,16 Vanhempainpäiväraha 156 857 26 819,77 146 451 28 725,44 1 Vuonna 216 joustavaa hoitorahaa tai kotihoidon tukea saaneiden äitien vanhempainpäivärahan perusteena olleet vuositulot. Keskiarvossa ovat mukana kaikki, myös ne, joilla ei ollut vuosituloja. Lisäksi keskiarvo vuosituloista kaikille vanhempainpäivärahaa vuosina 214 216 saaneille äideille riippumatta siitä, saivatko he kotihoidon tukea tai joustavaa hoitorahaa vuonna 216.. Hieman yllättäen joustavaa hoitorahaa käyttävissä äideissä ei juuri ole yksinhuoltajia, vaikka erityisesti heidän voisi kuvitella eniten hyötyvän mahdollisuudesta tehdä osa-aikaista työtä. Kelan aineistojen perusteella korkeintaan 1 % käyttäjistä on yksinhuoltajia. 3 Valtaosalla käyttäjistä on siis puoliso. Keskimäärin puolisoiden tulot olivat 4 euroa (taulukko 4). Taulukko 4. Perhevapaaetuutta saavien äitien puolisoiden tulot Kaikki puolisot Ne puolisot, joilla oli tuloja ennen lapsen syntymää vuositulo vuositulo 13 886 3317,68 11 433 4 11,77 : Vuonna 216 joustavaa hoitorahaa saaneet äidit. Joustavaa hoitorahaa saavat ovat keskimäärin paremmassa työmarkkina-asemassa jo ennen lapsen syntymää kuin kotihoidon tukea saavat. Ilman tutkimusta on kuitenkin mahdotonta tietää, olisivatko nämä vanhemmat olleet kokoaikaisesti kotona vai töissä ilman joustavaa hoitorahaa. Ei siis tiedetä, onko joustava hoitoraha edistänyt asteittaista siirtymistä kotihoidontuelta työelämään. Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevassa selvitys- ja tutkimustoiminnassa on tästä syystä avautunut haku vuodelle 218 joustavan hoitorahan vaikutuksesta työllisyyteen ja työtunteihin. 4 3 Puolison tulotiedot löytyivät noin 9 %:lle joustavan hoitorahan saajista. Ei tiedetä, ovatko loput 1 % joustavaa hoitorahaa saavista äideistä yksinhuoltajia vai eikö heille löydy puolison tulotietoja Kelan aineistosta. 4 http://tietokayttoon.fi/documents/1927382/538778/liite+1+ty%c3%b6llisyys+ja+kilpailukyky.pdf/e2cac 622-be-4138-a686-e136e2fd65