Hanna Hovi 14.1.2010 1(7) Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen palkantarkistukset vuodelle 2010 Vuoden 2010 palkankorotukset Työehtosopimuksen mukaisesti toteutetaan vuodelle 2010 seuraavat palkankorotukset: 0,5 % yleiskorotus 1.1.2010 lähtien (jää pysyvästi palkkoihin) 95 euron kertakorvaus 1.2.2010 (maksetaan yhden kerran, voidaan maksaa helmikuun normaalina palkkapäivänä) 0,3 % suuruinen erä (jää pysyvästi palkkoihin) - joko sovitulla tavalla yrityskohtaisena eränä 1.1. 1.4.2010 alkaen tai - jos sopimukseen ei päästä, yleiskorotuksena viimeistään 1.6.2010 alkaen Liitot neuvottelevat syksyn 2010 korotuksista 31.5.2010 mennessä Erä, jonka suuruus on 0,3 %, on siis toteutustavasta ja -ajasta riippuen joko yrityskohtaista erää tai yleiskorotusta. Yleiskorotus 0,5 % Kuukausipalkkaa luontoisetuineen korotetaan 0,5 % 1.1.2010 tai lähinnä sitä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Esimerkki Lähtötilanne: Henkilön kokonaispalkka on 3000 euroa. Hänellä on 500 euron arvoinen autoetu ja matkapuhelinetu (20 euroa). Henkilön rahapalkka on 2480 euroa. Korotuksen jälkeen: Henkilön kokonaispalkka on 3000*1,005 = 3015 euroa. Hänellä on 500 euron arvoinen autoetu ja matkapuhelinetu (20 euroa). Henkilön rahapalkka on täten 2495 euroa. Tuntipalkkoja korotetaan 0,5 %:lla 1.1.2010 tai lähinnä sitä seuraavan palkanmaksukauden alusta. Kertakorvaus 95 euroa Kertaluonteinen erä, jonka suuruus on 95 euroa, maksetaan 1.2.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Kertaluontoinen erä voidaan maksaa helmikuun normaalin palkanmaksun yhteydessä. Kertakorvaus maksetaan samalla tavalla kokoaikaisille (37,5 t/viikko) tuntipalkkaisille kuin kokoaikaisille kuukausipalkkaisillekin työntekijöille. Osa-aikaisten työntekijöiden kertakorvaus suhteutetaan tehdyn työajan perusteella.
2 Esimerkki 1 Henkilö tekee töitä sopimuksensa perusteella 20 tuntia/viikossa. Kertakorvaus maksetaan suhteutettuna 20/37,5 * 95 = 50,67 euroa. Esimerkki 2 Henkilö tekee sopimuksensa mukaan töitä 0 16 tuntia viikossa. Valitaan edustava tarkastelujakso, jonka perusteella pystytään arvioimaan kuinka monta tuntia henkilö keskimäärin työskentelee viikossa. Jos arvioidaan henkilön työskentelevän esimerkiksi 11 tuntia viikossa, kertakorvausta maksetaan 11/37,5 * 95 = 27,87 euroa. Korotuksista luopuminen Työpaikoilla, joilla yhteisesti todetut talous-, tilauskanta- tai työllisyysvaikeudet sitä edellyttävät, voidaan paikallisesti sopia luottamusmiehen tai, ellei luottamusmiestä ole valittu, työntekijöiden edustajan kanssa palkkojen korotusten siirtämisestä tai niistä luopumisesta osittain tai kokonaan. Sopimus tulee tehdä kirjallisesti. Yrityskohtainen erä 0,3 % Osana vuoden 2010 palkankorotuksia on työehtosopimuksessa sovittu ns. yrityskohtaisesta erästä. Kaikille 1.1.2010 toteutetun yleiskorotuksen (0,5 %) lisäksi voidaan 1.4.2010 saakka neuvotella yrityksessä sovittujen periaatteiden mukaan työntekijöille jaettavasta euromääräisestä potista, jonka suuruus on vähintään 0,3 % työntekijöiden maksuajankohtaa edeltävän kuukauden palkkasummasta. Erän tarkoituksena on tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta. Mitä yrityskohtainen erä (0,3 %) tarkoittaa käytännössä työntekijöiden kannalta? Yrityskohtaisen erän on tarkoitus tukea palkkauksen kannustavuutta, yrityskohtaista palkkapolitiikkaa sekä tuottavuuden kehittämistä yrityksissä. Erän on tarkoitus osaltaan vahvistaa palkkauksen oikeudenmukaisuutta sekä korjata palkkavääristymiä. Toteutettaessa yrityskohtaista erää työntekijät pääsevät edustajansa välityksellä vaikuttamaan palkitsemiskriteereihin. Palkankorotus toteutetaan myös pari kuukautta aikaisemmin (1.1.2010 1.4.2010), kuin jos sama korotus jaettaisiin yleiskorotuksena 1.6.2010. Miksi työnantajan kannattaa pyrkiä yrityskohtainen erän toteuttamiseen? Kannustava ja oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä heijastuu positiivisesti tuottavuuteen. Yleensä työntekijöiden palkat eivät kaikilta osin korreloi osaamisen ja pätevyyden kanssa, vaan esimerkiksi markkinatilanteesta johtuen on jouduttu maksamaan samasta työstä samalla pätevyydellä toisille enemmän palkkaa kuin toisille. Yrityskohtaisella erällä voidaan korjata palkkauksen vääristymiä. Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, ja erä jaetaan yleiskorotuksena, vääristää tämä palkkoja entisestään. Näiden vääristymien mahdollinen korjaaminen myöhemmin tulee entistä kalliimmaksi, kun palkat euromääräisesti ovat samassa työssä samalla pätevyydellä kauempana toisistaan. Työntekijöiden päästessä vaikuttamaan jakokriteereihin korotukset saatetaan kokea oikeudenmukaisempina kuin työnantajan yksin toteuttamat korotukset. Onnistunut neuvotteluratkaisu vahvistaa paikallisen sopimisen kulttuuria ja helpottaa yhteistyötä tulevaisuudessa.
3 Yrityskohtainen erä (0,3 %) toteuttaminen Tarkoituksena on, että työnantajan edustaja neuvottelee luottamusmiehen kanssa 1.1.2010 1.3.2010 välillä 0,3 % suuruisen korotuksen toteuttamistavasta ja jakokriteereistä. Mikäli erän jakoperiaatteista sekä toteutusajankohdasta sovitaan, työnantaja toteuttaa erän sovittuja jakoperiaatteita noudattaen sovittuna ajankohtana. Erän jakoa suunniteltaessa menetellään seuraavasti: 1. Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle, tai luottamusmiehen puuttuessa henkilöstön valtuuttamalle muulle työntekijöiden edustajalle, tiedot suunnittelemistaan jakoperusteista sekä erän suuruudesta. 2. Työnantajan edustaja ja luottamusmies, tai tämän puuttuessa muu edustaja, keskustelevat tämän jälkeen jakoperusteista ja muista erän jakoon vaikuttavista seikoista. 3. Työnantajan edustaja ja luottamusmies, tai tämän puuttuessa muu edustaja, sopivat erän toteuttamistavasta ja ajankohdasta. 4. Luottamusmiehellä, tai tämän puuttuessa muulla edustajalla, on oikeus saada työnantajalta selvitys erän kohdentumisesta kahden kuukauden kuluessa erän toteuttamisesta. 5. Selvitys sisältää: erää saaneiden työntekijöiden lukumäärän, heille jaetun paikallisen erän kokonaismäärän sekä jakamisessa käytettyjen periaatteiden toteutuminen. 6. Annetut tiedot ovat luottamuksellisia. Ellei yrityskohtaisen erän jakamisesta päästä edellä esitetyllä tavalla sopimukseen, neuvotteluja jatketaan liittojen edustajien läsnä ollessa. ERTOn ja Teknologiateollisuuden edustajat tulevat yritykseen paikallisten osapuolen pyynnöstä auttamaan paikallisissa neuvotteluissa. Liittojen edustajat eivät kuitenkaan tee sopimusta paikallisten osapuolen puolesta eivätkä edustajat voi sanella paikallista ratkaisua. Erän (0,3 %) jakaminen jos yrityksessä ei ole ERTOn luottamusmiestä Lähtökohtaisesti paikalliset sopimukset, kuten sopimus yrityskohtaisen erän jakamisesta, solmitaan työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Jos henkilöstö ei ole valinnut luottamusmiestä, paikallisesta sopimuksesta voidaan neuvotella työnantajan ja henkilöstön tai henkilöstöryhmän välillä. Henkilöstö voi myös valtuuttaa jonkun työntekijöistä edustamaan heitä, jolloin neuvottelut käydään työnantajan ja henkilöstön valtuuttaman edustajan välillä. Työnantaja voi neuvotella yrityskohtaisen erän (0,3 %) jakamisesta seuraavin tavoin: 1) jos henkilöstö valitsee luottamusmiehen, neuvottelut käydään hänen kanssaan 2) henkilöstö voi valtuuttaa edustajan erän jakoa varten (ns. ad-hoc -edustaja) 3) erän jakamisesta voidaan neuvotella kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä
4 Luottamusmiehellä on automaattisesti valtuutus edustaa kaikkia Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia työntekijöitä paikallisissa neuvotteluissa. Henkilöstön tätä asiaa varten valtuuttaman henkilön, eli niin sanotun ad-hoc edustajan, on puolestaan saatava nimenomainen valtuutus jokaiselta työntekijältä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti: Työntekijät järjestävät kokouksen, jossa he valitsevat itselleen edustajan. Edustajan on saatava kaikilta kirjallisesti valtakirja (esimerkki liite 1). Jos joku ei ole paikalla, allekirjoitus on saatava myöhemmin. Ellei joku anna suostumustaan, edustajalla ei ole lainkaan valtuuksia neuvotella yrityskohtaisen erän jakamisesta. Edustaja voi myös esimerkiksi sähköpostitse pyytää jokaiselta erikseen suostumuksen. Tällöin viestissä on selkeästi ilmaistava mihin suostumusta pyydetään. Ellei joku vastaa tai joku ei anna suostumustaan, edustajalla ei ole lainkaan valtuuksia neuvotella yrityskohtaisen erän jakamisesta. Kun kaikki ovat antaneet suostumuksensa valtuutuksen muodossa, neuvottelut on käyty ja sopimus syntynyt, sopimus sitoo kaikkia TES:n piiriin kuuluvia työntekijöitä. Työnantajan tulee varmistua siitä, että henkilöstön valtuuttamalla edustajalla on kaikkien työntekijöiden valtuutus edustaa heitä tässä asiassa. Miksi henkilöstön kannattaa valita edustaja? Jos yrityksessä on enemmän kuin muutama työntekijä, neuvotteleminen koko henkilöstön kanssa on hankalaa. Aito neuvottelutilanne toteutuu parhaiten, jos henkilöstö valitsee edustajan. Edustaja voi järjestää äänestyksen sopimusluonnokseen kirjatuista jakokriteereistä. Toisaalta 0,3 %:n erää ei ole tarkoitus jakaa tasan kaikkien kesken, vaan työnantaja jakaa erän edustajan kanssa sovittujen kriteerien mukaisesti. Tämä voi tarkoittaa sitä, että yksittäinen työntekijä ei saa yhtä suurta korotusta kuin joku toinen tai että hän voi jäädä kokonaan ilman korotusta tämän potin osalta. Edustajan neuvottelema sopimus sitoo valtuutuksen antaneita työntekijöitä samoin kuin jos he olisivat itse sopimuksen neuvotelleet. Pienet yritykset, joissa ei ole luottamusmiestä Teknologiateollisuuteen on tullut kyselyjä siitä, miten 0,3 % voidaan menetellä, jos pienessä yrityksessä ei ole luottamusmiestä eikä realistisia edellytyksiä valita muutakaan edustajaa erän jakoa varten. Näin voi olla esimerkiksi siksi, että yrityksessä on vain muutama työntekijä. Tällaisissa tilanteissa eräs vaihtoehto on sopia yhdessä kaikkien työntekijöiden kanssa siitä, että 0,3 % erä toteutetaan yleiskorotuksena kaikille sovitusta ajankohdasta, esimerkiksi 1.4., alkaen. Muissa yrityksissä tulee pyrkiä siihen, että erä voidaan jakaa kannustavasti yrityskohtaisena eränä; ei siis yleiskorotuksena. Vaikka erä on tällä kertaa pienehkö, on paikallisen sopimisen pelisääntöjen ja kulttuurin juurruttaminen tärkeää. Tulevaisuudessa työehdot tulee voida yhä useammin sopia paikallisesti yritysten erilaisten tarpeiden mukaisesti.
5 Erän (0,3 %) jakaminen yleiskorotuksena Ellei paikallisissa neuvotteluissa olla edes liittojen avustuksella päästy yksimielisyyteen, erä maksetaan 1.6.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta siten, että palkkoja luontoisetuineen korotetaan 0,3 %:n yleiskorotuksena. Syksyn 2010 palkantarkistukset Teknologiateollisuus ja ERTO tarkastelevat vuonna 2010 huhti toukokuun aikana sopimuksen tavoitteiden toteutumista sekä arvioitavissa olevia talouden ja työllisyyden näkymiä toimialalla. Arvioinnin perusteella osapuolet neuvottelevat 31.5.2010 mennessä syksyn 2010 palkantarkistusten toteuttamistavasta sekä kustannusvaikutuksesta. Palkantarkistus toteutetaan 1.10.2010 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Paikallisesti voidaan sopia palkantarkistusten toteuttamisajankohdasta, joka voi olla 1.6.2010 30.4.2011. Mikäli 1.10.2010 toteutettavan palkantarkistuksen kustannusvaikutuksesta ja toteuttamistavasta ei päästä yksimielisyyteen toukokuun 2010 aikana, voi kumpikin sopimusosapuoli irtisanoa työehtosopimuksen päättymään 30.9.2010. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvausten korottaminen Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan 1.10.2010. Korvaukset ovat siis: Työsuojeluvaltuutettujen korvaukset: Edustettujen työntekijöiden lukumäärä Korvaus 30.9.2010 saakka Korvaus 1.10.2010 alkaen 20 100 30 32 101 400 50 54 yli 400 60 64 Luottamusmieskorvaukset: Työntekijöiden lukumäärä Korvaus 30.9.2010 saakka Korvaus 1.10.2010 alkaen 5 100 55 59 101 300 100 107 301 600 140 150 yli 600 160 171
6 Lisien korottaminen Ilta- ja yövuorolisät (työehtosopimuksen 10 ) sekä ilta- ja yötyölisät (työehtosopimuksen 11 ) 1.1.2010 alkaen ovat: Kuukausipalkka Iltavuorolisä Iltatyölisä /h Yövuorolisä Yötyölisä Alle 2018 3,89 7,78 Yli 2018 4,10 8,20
LIITE 1 VALTAKIRJA Olemme valtuuttaneet (edustajan nimi) neuvottelemaan ja sopimaan puolestamme (yrityksen nimi) kanssa Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen mukaan 1.1. 1.4.2010 toteutettavasta yrityskohtaisesta erästä (0,3 %) siten kun ko. työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa tarkemmin määrätään. Aika ja paikka Allekirjoitukset ja nimenselvennökset