Töissä yliopistolla Opas väitöskirjatyöntekijälle LAL 2012
SISÄLTÖ TYÖAIKA Tämä opas on tarkoitettu sinulle, joka työskentelet yliopistolla väitöskirjatyöntekijänä. Oppaassa on lyhyesti kerrottu kysymyksistä, jotka useimmiten mietityttävät väitöskirjatyöntekijöitä, kuten mitä tarkoitetaan kokonaistyöajalla, ja miten oma palkkaus määräytyy. Kokonaistyöajassa vuosittainen työaika on 1 600 tuntia. Työaika 2 3 Palkkaus Määräaikainen työsuhde Apurahalla työskentely Luottamusmiesjärjestelmä, JUKO ja työehtosopimus LAL:n jaostotoiminta yliopistotasolla Liiton tarjoamat jäsenedut Työaika Kokonaistyöaikaa koskevia määräyksiä noudatetaan yliopistolla opetus- ja tutkimustehtävissä toimivien osalta.
TYÖAIKA TYÖAIKA Kokonaistyöaika otettiin käyttöön myös yliopiston tutkimushenkilöstöön kuuluvilla elokuussa 2010, näin ollen myös väitöskirjatyöntekijöihin sovelletaan kokonaistyöaikaa koskevia määräyksiä. Kokonaistyöajassa vuosittainen työaika on 1 600 tuntia, eikä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa seurata. Se antaa mahdollisuuden järjestellä omaa työaikaa vapaammin verrattuna kellokortilla seurattuun päivittäiseen työaikaan. Yliopistojen työehtosopimuksen mukaisesti kokonaistyöajan tavoitteena on lisätä työjärjestelyiden joustavuutta, parantaa tutkimusedellytyksiä, edistää taiteellista toimintaa, kehittää tutkimuspohjaista opetusta sekä uusia kannustavampia opetus- ja opiskelumuotoja. Kokonaistyöajassa ei ole päivittäistä työaikaa Työskentely kokonaistyöajassa antaa vapauden päättää työajan käyttämisestä ja sijoittelusta. Työnantajan kanssa sovitaan yleisesti, miten työajan käyttö jakautuu opetuksen, tutkimuksen ja muiden tehtävien välillä. Tarkemmin voidaan sopia tiettyjen opetuskokonaisuuksien, tutkimushankkeiden ja esimerkiksi hallintotehtävien hoitamisesta. Sovituista tehtävistä voi seurata, että työtä pitää tehdä tiettyyn aikaan tietyssä paikassa (opetukset, tenttivalvonnat tms.). Muilta osin työntekijä voi itse päättää työajan käytöstä ja työnteon paikasta. Tosin esimerkiksi tutkimuslaitteiden käyttömahdollisuus vain tiettyinä aikoina voi asettaa rajoja tälle valinnan vapaudelle. Kokonaistyöajassa ei siis ole päivittäistä tai viikoittaista työaikaa, eikä väitöskirjatyöntekijää voida velvoittaa työskentelemään päivittäin tiettynä ajankohtana. Vapaiden pitäminen perustuu omaan päätökseen, mutta niistä informoiminen on yksikön töiden sujumisen kannalta tietysti tarkoituksenmukaista. Vapaita ei siis tarvitse erikseen anoa, eikä esimies määrää vapaiden ajankohtaa. Kokonaistyöajassa työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa olevien tehtävien suorittamiseen. Työntekijän vastuulla on huolehtia siitä, että 1 600 tunnin työvelvollisuus hoituu ja sovitut tehtävät tulevat hoidetuiksi. Kokonaistyöajassa ei kerry vuosilomaa, vaan vuosilomaa vastaava vapaa toteutuu säännöllistä työaikaa lyhyempänä vuosittaisena työaikana. Yleisessä säännöllisessä työajassa työskennellessä työpäiviä on 252. Kun tästä vähennetään 30 lomapäivää, jäljelle jää 222 työpäivää. Näillä tiedoilla laskettuna vuoden 2012 työtuntien määrä säännöllisessä työajassa työskentelevillä on 1 610 tuntia. Työntekijä vastaa siitä, että järjestelmään sisältyvä vuosilomaa vastaava vapaa tulee pidetyksi. Lähtökohtaisesti vapaajaksot tulee pitää ennen seuraavan lukuvuoden alkamista. Vapaan pitäminen on myös työsuojelukysymys: työnantajan tulee varmistaa, että työntekijä pitää vapaata. Tarvittaessa esimies ja työntekijä tarkastelevat lukukauden aikana työsuunnitelman toteutumista ja työn tuloksia kokonaistyöajan puitteissa. Kokonaistyöajassa työskentelevälle ei makseta lisä- tai ylityökorvauksia. On tärkeätä, että tarvittaessa keskustelet esimiehesi kanssa hyvissä ajoin työsuunnitelman mahdollisesta muuttamisesta, jos vaikuttaa esimerkiksi siltä, ettei sovittuja työtehtäviä ole mahdollista tehdä niille varatulla tuntimäärällä. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä myös liittoon ja/tai luottamusmieheen tilanteesi selvittämiseksi. Jos työskentelet vain osan vuodesta, määräytyy kokonaistyöaikasi työsuhteen keston perusteella. Jos esimerkiksi työsopimuksesi tehdään 6 kuukaudelle, työaikasi on 800 tuntia. Mikä on työsuunnitelma? Kokonaistyöajassa työskentelevien osalta ei seurata päivittäistä tai viikoittaista työaikaa, vaan sovittujen työtehtävien hoitamista. Väitöskirjatyöntekijä laatii vuosittain yhteistyössä esimiehensä kanssa ennen seuraavan lukuvuoden alkamista työsuunnitelman, johon kirjataan suunnitelma työtuntien kohdentamisesta eri tehtäväalueille. Työsuunnitelmia laadittaessa huomioidaan työntekijän osallistuminen opetukseen, tutkimustoimintaan ja muihin tehtäviin. Mallin työsuunnitelmasta löydät osoitteesta http://www.luonnontieteilijat.fi/tyosuhdeasiat/yliopistosektori/kokonaistyoaika 4 5 Kokonaistyöajassa ei kerry vuosilomaa Vuosilomaa koskevia säännöksiä ei kokonaistyöajassa sovelleta muuten kuin lomarahan maksamisen osalta. Lomaraha maksetaan heinäkuun palkanmaksun yhteydessä. Lomakorvauksia ei kokonaistyöajassa makseta. Huolehdi hyvissä ajoin ennen työsuhteesi päättymistä siitä, että olet saanut pidettyä kokonaistyöajan mukaisen vapaan.
TYÖAIKA PALKKAUS Mitä tarkoitetaan SoleTM:llä? SoleTM tai vastaava ei ole työajan seurantajärjestelmä, vaan sillä tarkoitetaan työajan kohdentamisohjelmistoa kustannuslaskentaa varten. SoleTM ei ole asia, jota säänneltäisiin työehtosopimuksella. Kullakin yliopistolla on omat ohjeensa SoleTM:n käyttämisestä ja täyttämisestä. Perhevapaat, sairauspoissaolot ja kokonaistyöaika Kokonaistyöajassa ei kerry vuosilomaa, eli esimerkiksi äitiysvapaan ajalta ei kerry vuosilomaa. Kuitenkin työsuunnitelmassa tulee huomioida sellaiset pidempiaikaiset poissaolot, kuten perhevapaat (äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa), joilla voi olla olennaista merkitystä työsuunnitelman sisältöön. Pidempiaikaisen poissaolon jälkeen tarkastellaan työsuunnitelman toteutumista ennen poissaoloa ja tehdään työsuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Jos olet jäämässä perhevapaalle, sinun kannattaa keskustella esimiehesi kanssa työsuunnitelman muuttamisesta hyvissä ajoin. Työsuunnitelman mukaisia työtehtäviä tulee siis vähentää perhevapaan keston mukaisesti. Vuosilomajärjestelmässä kertyneet vuosilomat pidetään usein heti esimerkiksi vanhempainvapaalta paluun jälkeen. Kokonaistyöajassakin voit mahdollisuuksien mukaan suunnitella työtäsi siten, että olet heti perhe vapaalta paluun jälkeen vapaajaksolla. Mikäli sairastut, sinun tulee mahdollisimman pian ilmoittaa siitä työnantajallesi. Sinun tulee esittää työkyvyttömyydestäsi lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Sairauspoissaolojen vaikutus tulee huomioida työsuunnitelmassa siten, että suunniteltuja työtehtäviä vähennetään. Väitöskirjatyöntekijän opetusvelvollisuus Väitöskirjatyöntekijän osalta tulee työsuunnitelmaan sisältyvä osallistuminen opetustoimintaan ja muihin tehtäviin mitoittaa niin, että väitöskirja on mahdollista saada valmiiksi suunnitellussa aikataulussa. Suositeltavaa on, että opetukseen käytetään enintään 5 prosenttia vuosityöajasta, ja että opetus mahdollisuuksien mukaan liittyy henkilön omaan tutkimusalaan. Tämä tarkoittaa vuositasolla enimmillään 80 tuntia opetukseen käytettävää työaikaa. Liiton näkemyksen mukaan tämä sisältää myös opetustuntien valmisteluun käytettävän ajan. Palkkaus Väitöskirjatyön ja jatko-opintojen edetessä tulee myös palkkatason nousta. 6 7 Yliopistossa työskennellessä palkka muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta sekä henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.
PALKKAUS PALKKAUS Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Uusien tehtävien osalta työnantaja tekee alustavan arvion tehtävän vaativuustasosta. Tehtävän vaativuustaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta. Tehtävien vaativuus otetaan uudelleen arvioitavaksi, jos esimies katsoo tehtävän muuttuneen niin, että uusi arviointi on tarpeen sen selvittämiseksi, tuleeko vaativuustasoa muuttaa. Arviointiryhmät käsittelevät uusien ja muuttuneiden tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelevät kantansa niihin. Monilla yliopistoilla on arviointiryhmien laatimat kriteerit sille, mitä edellytetään milläkin vaativuustasolla työskenneltäessä, eli miten pitkälle väitöskirjatyön on täytynyt edetä, jotta väitöskirjatyöntekijä pääsisi ylemmälle tasolle. Arviointiryhmässä on edustajia sekä työntekijä- että työnantajapuolelta. Väitöskirjaa päätyönään tekevien henkilöiden eteneminen vaativuustasolta toiselle voidaan toteuttaa ilman palkkausjärjestelmän mukaista vaativuusarviointia ja arviointiryhmän käsittelyä, jos yliopistossa on määritelty eteneminen vaativuustasoilla. Väitöskirjatyöntekijällä on kuitenkin aina oikeus vaatia, että tehtävän vaativuus arvioidaan arviointiryhmässä. Väitöskirjaa päätyönään tekevien henkilöiden osalta suositellaan, että heidän tehtävänsä sijoitetaan ensimmäisen työsuhteen alussa vaativuustasolle 2. Väitöskirjatyöntekijän osalta vaativuuden arvioinnissa tulee huomioida väitöskirjatyön eteneminen. Väitöskirjatyön ja jatko-opintojen edetessä tulee myös palkkatason nousta. Ohessa esimerkki Oulun yliopiston täsmennyksestä vaativuustasoilla 1 4 (vuonna 2012): Tasot 1 4 Jos tohtorikoulutettavalla on merkittävästi opetusta tai projektivastuita, tehtävän vaativuustaso voi olla jatkokoulutusvaihetta korkeampi. Tasolla 4 tohtorikoulutettava kokeellinen työ (jos tällaista kuuluu tieteenalaan) lähes valmis väitös noin vuoden kuluessa tohtoriopinnot lähes valmiina nimikkeenä tohtorikoulutettava Tohtorikoulutettava siirtyy tasolle 5 suoritettuaan tohtoritutkinnon, nimikkeenä tutkijatohtori 8 9 Tasolla 3 tohtorikoulutettava kokeellinen työ (jos tällaista kuuluu tieteenalaan) noin puolivälissä ja/tai hyväksyttyjä julkaisuja tai tekstiä noin puolet aiotusta määrästä yli puolet vahvistettujen opintovaatimusten mukaisista tohtoriopinnoista on suoritettu nimikkeenä tohtorikoulutettava Tasolla 2 tohtorikoulutettava hyväksytty jatko-opintosuunnitelma (UniOGS) tohtoriopinnot aloitettu nimikkeenä tohtorikoulutettava Tasolla 1 tutkimusavustaja, opetusavustaja tai tohtorikoulutettava perustutkintoa suorittavat juuri ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, jatko-opintonsa vasta aloittaneet, joilla ei vielä hyväksyttyä jatko-opintosuunnitelmaa Niiden perustutkinto-opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet vaadittavaa ylempää korkeakoulututkintoa, tehtäväkohtaisen palkanosan määrä on vähintään 75 % kyseisen vaativuustason palkasta. Henkilökohtaista työsuoritusta ja suoritustasoa tarkastellaan työntekijän ja hänen esimiehensä välisissä arviointikeskusteluissa. Arviointikeskustelut käydään koko yliopiston tasolla kahden vuoden välein.
PALKKAUS PALKKAUS YPJ-palkat 1.3.2012 Opetus- ja tutkimushenkilöstö Tehtävän Henkilökohtaisen työn suoritustaso vaativuustaso 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 747,01 1 816,89 1 923,46 2 028,28 2 133,10 2 239,67 2 344,49 2 451,06 2 555,88 10 2 1 921,63 1 998,50 2 115,71 2 231,01 2 346,31 2 463,53 2 578,83 2 696,05 2 811,34 11 3 2 114,13 2 198,70 2 327,66 2 454,50 2 581,35 2 710,31 2 837,16 2 966,12 3 092,97 4 2 403,36 2 499,49 2 646,10 2 790,30 2 934,50 3 081,11 3 225,31 3 371,91 3 516,12 5 2 787,19 2 898,68 3 068,70 3 235,93 3 403,16 3 573,18 3 740,41 3 910,43 4 077,66 6 3 254,17 3 384,34 3 582,84 3 778,09 3 973,34 4 171,85 4 367,10 4 565,60 4 760,85 7 3 754,51 3 904,69 4 133,72 4 358,99 4 584,26 4 813,28 5 038,55 5 267,58 5 492,85 8 4 543,23 4 724,96 5 002,10 5 274,69 5 547,28 5 824,42 6 097,01 6 374,15 6 646,75 9 5 119,79 5 324,58 5 636,89 5 944,08 6 251,26 6 563,57 6 870,76 7 183,07 7 490,25 10 5 796,43 6 028,29 6 381,87 6 729,66 7 077,44 7 431,02 7 778,81 8 132,39 8 480,18 11 6 703,08 6 971,20 7 380,09 7 782,28 8 184,46 8 593,35 8 995,53 9 404,42 9 806,61 Palkkataulukot: www.luonnontieteilijat.fi/tyosuhdeasiat/yliopistosektori
MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSUHDE MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSUHDE Määräaikainen työsuhde Työsopimuslain mukaisesti työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Määräaikaisuuden perusteena voi olla esimerkiksi sijaisuus tai työn luonteesta johtuvat syyt. Työn luonteesta johtuva syy määräaikaiselle työsopimukselle voi olla esimerkiksi väitöskirjatyö. Väitöskirjatyöntekijöillä saattaa usein olla useampia määräaikaisia työsopimuksia peräkkäin, ja näiden välillä vielä mahdollisesti apurahalla työskentelyä. Työsopimuslaissa ei ole vastaavaa säännöstä kuin valtion virkamieslaissa siitä, että virkamies on nimitettävä koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi, jollei erityisestä syystä toisin päätetä. Hyvä käytäntö olisi kuitenkin välttää tilanteita, joissa tehdään useampi lyhytaikainen määräaikainen työsopimus silloin, kun voitaisiin tehdä yksi hieman pidempi työsopimus. Määräaikaisella työntekijällä on lähtökohtaisesti samat oikeudet kuin vakituisessakin työsuhteessa työskentelevillä, eli oikeus esimerkiksi työterveyshuoltoon. Joissain yliopistoissa on mahdollisuus pidentää väitöskirjatyöntekijän määräaikaista työsuhdetta esimerkiksi äitiysvapaan johdosta henkilön poissaoloa vastaavasti. Myös Suomen Akatemian rahoituspäätöksiä koskevissa ohjeissa on todettu mahdollisuus rahoituskauden pidentämiseen erityisestä syystä, kuten hankkeessa Akatemian rahoituksella työskentelevän tutkijan äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaan, varusmies- tai siviilipalvelun tai pitkäaikaisen sairauden johdosta. Edellytyksenä on, että tutkijalle ei ole otettu sijaista ja hän palaa hankkeeseen työskentelemään. 12 13 Määräaikaisella työntekijällä on lähtökohtaisesti samat oikeudet kuin vakituisella.
APURAHALLA TYÖSKENTELY APURAHALLA TYÖSKENTELY Apurahatutkijoiden eläke- ja työtapaturmavakuutuksia hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Apurahalla työskentely Apurahatutkija ei ole työsuhteessa. Näin ollen apurahalla työskentelevällä ei ole oikeutta niihin työsuhde-etuuksiin, joita yliopistolla työsuhteessa olevilla työntekijöillä on. Apurahalla työskentelevällä ei ole oikeutta esimerkiksi sairausajan palkkaan, työterveyshuoltoon, äitiysvapaan ajalta maksettavaan palkkaan tai muihinkaan työsuhde-etuuksiin, joita työntekijälle työsopimuksen ja työehtosopimuksen perusteella kuuluu. Lisäksi joissain yliopistoissa on apurahatutkijoilta alettu periä työhuonevuokraa. Apurahalla työskennellessä työntekijälle ei kerry ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseen tarvittavia työssäoloviikkoja. Kuitenkin apurahalla työskentely on työttömyysturvan kannalta ns. ylihypättävää aikaa enimmillään 7 vuotta, eli apurahan saajan oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan säilyy, jos työssäoloehto on kerätty täyteen apurahakauden ulkopuolella ja työttömyyskassan jäsenyys jatkuu katkeamattomana. Työssäoloehto täyttyy, kun olet ollut työttömyyskassan jäsenyysaikana vähintään 34 kalenteriviikkoa sellaisessa työssä, joka täyttää palkkaa koskevan ehdon ja jossa työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Luonnontieteiden Akateemisten Liiton varsinaiset jäsenet on vakuutettu työttömyyden varalta Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkossa. (www.erko.fi) Varsinaiset jäsenet liitetään automaattisesti työttömyyskassaan liittoon liittymisen yhteydessä, jos he ovat työsuhteessa. Apurahatutkijoiden eläke- ja työtapaturmavakuutuksia hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Suomessa asuva apurahansaaja on velvollinen ottamaan itselleen vakuutuksen, jos hän työskentelee apurahalla yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta. (www.mela.fi) Kaiken kaikkiaan apurahatutkijoiden asema on vuosien varrella sosiaaliturvasäännösten osalta parantunut. Kuitenkin edelleen on monia epäkohtia, joiden vuoksi apurahalla työskentelevä on väliinputoajan asemassa. Apurahansaajalla ei ole oikeutta esimerkiksi osittaiseen hoitorahaan. 14 15
LUOTTAMUSMIES, JUKO JA TYÖEHTOSOPIMUS LAL:n JAOSTOTOIMINTA YLIOPISTOTASOLLA Yhdessä tekemällä on helppo onnistua! Luottamusmies, JUKO ja työehtosopimus LAL:n jäsenten työehtosopimuksen yliopistosektorilla neuvottelee akavalaisia edustava Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Valtakunnallisena pääsopijajärjestönä JUKO ry neuvottelee julkisen sektorin ja näihin verrattavissa olevien alojen akavalaisten virka- ja työehtosopimukset, joissa sovitaan palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista. LAL on jäsenenä JUKOssa toimivassa yliopistoneuvottelukunnassa. Neuvottelukunta päättää yliopistosektorin työehtosopimuksesta ja kannanotoista sekä tekee työehtosopimusta koskevan hyväksymis- tai hylkäämisesityksen JUKOn hallitukselle. Aina eivät kaikki työelämäänkään liittyvät kysymykset suju suunnitelmien mukaisesti. Tällöin on hyvä ottaa yhteyttä liiton lisäksi myös JUKOn paikalliseen luottamusmieheen, vaikka hän ei olisikaan LAL:n jäsen. Luottamusmies on työntekijöiden valitsema henkilö, joka edustaa työntekijöitä työpaikkatasolla esimerkiksi mahdollisissa erimielisyystilanteissa. Julkisen alan koulutettujen neuvottelujärjestön eli JUKOn luottamusmiehet edustavat kaikkia Akavan jäsenjärjestöjen jäseniä. LAL:n jaostotoimikunta yliopistotasolla 16 17 Luonnontieteiden Akateemisten Liitossa toimii tällä hetkellä 25 jaostoa: 7 alakohtaista jaostoa, 11 työpaikkakohtaista jaostoa, 1 alueellinen jaosto ja 6 opiskelijajaostoa. Noin 60 prosenttia LAL:n jäsenistöstä kuuluu johonkin jaostoon. LAL:in jaostot toimivat aktiivisina edunvalvojina, sekä yhteys- ja koulutusverkostona. Jaostoilla on merkittävä rooli jäsenten työsuhdeedunvalvonnassa ja paikallisen luottamus miehen tukena toimimisessa. Työpaikkakohtaisia jaostoja yliopistoilla on: Helsingissä (Helsingin yliopiston luonnontieteiden akateemiset HYLA), Tampereella (Luonnontieteiden akateemiset Tampereen yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla LATTE), Turussa (Turun yliopistojen luonnontieteiden akateemiset TYLA), Oulussa (Oulun yliopiston luonnontieteiden akateemiset OLA) sekä Joensuussa (LAL - Joensuu). Työpaikkakohtaiseen yliopistokohtaiseen jaostoon tulet automaattisesti liitetyksi liiton jäsenyyden ja yliopistolla työskentelyn perusteella. Pohjois-Savossa toimii paikallisjaosto LAL Pohjois-Savo.
LIITON TARJOAMAT JÄSENEDUT LIITON TARJOAMAT JÄSENEDUT Liiton tarjoamat jäsenedut LAL:n jäsenenä saat edunvalvonnan lisäksi monia, merkittäviä rahanarvoisia etuja. Liiton jäsenenä saat apua työsuhdekysymyksiin Lisäksi LAL:n varsinaiset jäsenet on vakuutettu työttömyyden varalta Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkossa. Käytössäsi on laajalti myös vakuutusetuja, kuten ammatillinen vastuuja oikeusturvavakuutus sekä vapaaajan matkoja varten vapaa-ajan matkustajavakuutus. Esimerkiksi vapaa-ajan matkustajavakuutuksen rahallinen arvo on vuodessa noin 60 euroa. Käytössäsi on myös maksuton yksityiselämän lakineuvonta puhelimitse, neuvontaa antaa asianajotoimisto Bützow. Neuvoa voit kysyä esim. perinnöistä, avioehdoista tai asuntokaupasta. Yksityiselämän lakineuvonnan normaali veloitus asianajotoimistoissa on noin 200 euroa tunnilta. Vapaa-ajan edut, kuten liiton lomamökki Koljonhelma Nummi- Pusulassa ja SMKJ:n loma-asunnot Levillä, Tahkolla, Rukalla, Ylläksellä ja Meri-Teijossa Jäsenmaksusi on verovähennyskelpoinen ja tieto jäsenmaksustasi menee liitosta suoraan verottajalle. Näin saat osan jäsenmaksustasi takaisin verotuksessa. Jäsenmaksualennus Jos olet hoitovapaalla alle 3-vuotiaan lapsen hoitamiseksi, voit anoa jäsenmaksuvapautusta, jos hoitovapaasi kesto on vähintään 3 kuukautta. Mikäli bruttotulosi ovat alle 1 700 e/kk, voit hakea jäsenmaksualennusta. Jäsenmaksu on tällöin 14 e/kk. (v.2012 jäsenmaksutiedot, tarkista ajankohtaiset tiedot verkkosivuiltamme.) 18 19 Kysy lisää? Lisätietoja yliopistosektorin edunvalvonnasta ja työehdoista: Anna Hellén, asiamies Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry Pohjoinen Makasiinikatu 6 A, 00130 Helsinki puh. (09) 2511 1669 tai 041 433 1671 anna.hellen@luonnontieteilijat.fi Lue lisää yliopistosektorin edunvalvonnasta, jaostotoiminnasta ja liiton tarjoamista jäseneduista verkkosivuiltamme: www.luonnontieteilijat.fi
lal@luonnontieteilijat.fi (09) 2511 1660 luonnontieteilijat.fi Luonnontieteiden Akateemisten Liitto Akademiska Naturvetarförbundet LAL ry Pohjoinen Makasiinikatu 6 A, 00130 Helsinki