Sisäilmaongelmien selvittäminen mikrobiston ja uusien mittausten rooli Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Ympäristöterveysyksikkö 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 1
Kosteusvauriorakennukset: mikrobiologisille epäpuhtauksille ei ole terveysperusteisia toimenpiderajoja WHO 2009, Käypä hoito 2016, Hurrass ym. 2016 Mikrobeilla on todennäköinen rooli terveysvaikutusten synnyssä, mutta mikään yksittäinen mikrobin tai mikrobiologisen tekijän mittaus ei selitä terveysvaikutuksia Yksilöiden vasteet erilaisia Eri altisteiden yhteisvaikutukset Ei ole määriteltyä hometalosairautta Kliinistä näyttöä mikrobiologisten tekijöiden yhteydestä mm. allergiseen alveoliittiin (korkeat pitoisuudet) ja homeinfektioihin henkilöillä, joiden vastuskyky on alentunut 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 2
Sisäilmaongelmien ratkaisemisessa tarvitaan kokonaisuuden hallintaa ja ammattilaisten yhteistyötä Altistumisolosuhteiden arviointi perustuu rakennusten teknisten ja sisäilmastoselvityksien tuloksiin EI yksittäisiin mittauksiin Altistumisen todennäköisyys Altistumisolosuhteet Altistumisen kesto Toistuva ja pitkäkestoinen altistuminen vs. kertaluontoinen ja lyhytaikainen Altistuvien henkilöiden määrä Terveydellinen merkitys Käyttäjien kokemat oireet ja sairastuvuus painottaa kiireellisyyttä Yhteistyössä terveydenhuollon ja altistumisolosuhteiden ammattilaiset 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 3
Yksittäisille mikrobisuvuille- ja lajeille ei ole toimenpiderajoja Toimenpidesuositukset perustuvat sisäilmaongelman kokonaisvaltaiseen eli altistumisolosuhteiden arviointiin Ei tule perustua vain yksittäiseen mikrobilöydökseen Sisäilmanäytteet Eivät paikallista ongelmaa! Tarvitaan rakenteiden tutkimista, miksi siis aloittaa sisäilmanäytteillä? Mikrobinäytteillä osoitetaan mikrobikasvu rakenteissa ja pinnoilla tai mahdollinen mikrobiologinen epäpuhtauslähde osana kokonaisuutta Mikrobilajisto antaa lisäinformaatiota tähän kokonaisuuteen 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 4
Sädesienet, aktinomykeetit Kuultua: Se kaiken vaarallisin Tarttuu toiseen taloon Yleisiä luonnossa mm. maaperässä, ulkoilmassa Yksi kosteusvaurioindikaattoreista On potentiaalinen terveysvaikutusten aiheuttaja, koska Korkeissa pitoisuuksissa aiheuttaa mm. homepölykeuhkopölyä Paljon erilaisia aineenvaihduntatuotteita, osa toksisia Havaittu vasteita solu- ja eläinkokeissa mutta epidemiologinen näyttö ei-työperäisissä altistumistilanteissa ristiriitaista, mm. Cai ym. (2010), Hyvärinen ym. (2006) riski astmalle Nordbäck ym. (2016) suojasi väsymykseltä Johansson ym. (2013) vähensi eno hengitysilmassa Karvonen ym. (2015) ei yhteyttä terveysvaikutuksiin 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 5
Kentän kokemuksia sädesienistä Käytännössä jokaisesta vanhasta rakennuksesta löytyy, kun riittävän pitkään kaivaa vanhoissa hirsi- ja massiivitiilirakennuksissa usein paikallista lahoa mm. puualapohjan nurkista erityisesti, kun sementtipohjainen materiaali tai siihen kontaktissa oleva orgaaninen materiaali paikallista lahoa ja sädesientä löytyy yleisesti myös vanhojen betonivälipohjien muottilaudoituksista ja täyttömateriaaleista Runsailla esiintymillä todennäköisesti yhteys sisäilmaoireisiin mm. vaurion laajuus ja ilmayhteydet vaikuttavat Usein tutkitaan vain mikrobinäytteitä, mutta sisäilmaongelmien taustalla monenlaisia syitä!!! 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 6
Sädesienten toimenpideraja asumisterveysasetuksessa Aiempi arvo 500 cfu/g perustui usean toimijan kokemukseen, ei tutkimusaineistoihin 500 cfu/g hyvin lähellä toteamisrajaa (mikäli 1. laimennos -2) jo yhden pesäkkeen havaitseminen luokitteli näytteen vaurioituneeksi Tutkimusaineistojen analysointi ja pitkä keskustelu useiden toimijoiden kesken: Aineistojen perusteella vaurioituneissa näytteissä, joissa aktinomykeettejä, niiden pitoisuus harvoin <3000 cfu/g Aktinomykeettejä arvioidaan sekä pitoisuuden (>3000 cfu/g) tai indikaattoristatuksen perusteella yhdessä muiden indikaattoreiden kanssa 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 7
Sisäilman mikrobitoksiinialtistumisen yhteydestä terveyteen tiedetään vähän Altistumisesta hengitysteitse Yleisesti pienistä altistumistasoista Monimutkaisista altistumistilanteista interaktiot, synergiset vaikutukset? Immunotoksikologiset in vitro- and in vivo-tutkimukset tukevat oletusta, että mykotoksiinialtistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 8
Mikrobitoksiinien riskinarviointi erityisen vaativaa Altistumisen laatu ja määrä, altistusreitti ja imeytyminen elimistöön vaikuttavat Herkkyys mikrobitoksiineille vaihtelee yksilöiden ja ryhmien välillä Altistuminen aina yhdessä muiden toksiinien tai muiden sisäympäristön epäpuhtauksien kanssa yhteisvaikutukset Raja-arvot lähtökohtaisesti maataloudessa yleisimmille toksiineille ja ajatellen ruuan kautta tapahtuvaa altistumista Hengitysteitse altistumista varten ohjeellinen turvaraja, jonka mukaan ilmapitoisuuden 30 ng/m 3 ei oleteta uhkaavan terveyttä edes elinaikaisen altistumisen seurauksena 9
Mykotoksiinipitoisuus ilmassa (ng/m 3 ) Mitattuja mykotoksiinipitoisuuksia sisäilmassa (Kati Huttunen UEF) 10000 Vertailurakennukset Kosteusvauriorakennukset Ruoka- ja rehuteollisuus Eläintilat 1000 100 10 Toksisten vaikutusten raja-arvo (30 ng/m 3 ) 1 0.1 0.01 Okratoksiini Aflatoksiinit Makrosykliset trikotekeenit Muut YTP2017 Hyvärinen 1.11.2017 10
Altistumista tapahtuu, mutta sisäilmassa esiintyvien pitoisuuksien yhteyttä terveyshaittaan ei ole todennettu Mikrobien aineenvaihduntatuotteita erityisesti työympäristöissä, joissa käsitellään orgaanisia aineksia tai kosteusolosuhteet suosivat mikrobien kasvua Yhdisteiden joukossa useita, jotka erittäin myrkyllisiä nisäkkäille, mutta niiden pitoisuudet sisäilmassa tyypillisesti alhaisia Samoja yhdisteitä myös ulkoilmassa ja mikrobiologisesti normaaleissa sisäympäristöissä, joten terveysriskin osoittaminen hankalaa 11
Toksisuusmittaukset - yleistä Näytteen yleistä toksisuutta (=myrkyllisyyttä) voidaan testata esim. soluviljelmässä Mittaukset eivät kerro toksisuuden syytä - epäpuhtauslähde / ongelma paikallistettava muilla menetelmillä Toksisuutta testeissä voivat aiheuttaa ulkoilman saasteet, pakokaasut, palamistuotteet, monet talouskemikaalit, mikrobitoksiinit jne. Laskeutuneen pölyn toksisuus ei ole osoitus rakennuksessa esiintyneen lajin toksisuudesta Kiistelty TOXTEST (ISY, THL, TTL, HY ja TY) Pölynäytteen toksisuuden mittausta ei tule käyttää kosteusvaurion vakavuuden arviointiin Ulkopuolinen arviointi vahvisti yo johtopäätöksen 1.11.2017
Toksisuusmittaukset - tutkimustuloksia Pölyn toksisuudella ja oireilun välillä havaittu yhteys (Environmental Research 154, 2017) Vastaava yhteys myös havaittu useissa tutkimuksissa mm. kosteusvaurioihin, näkyvään homeeseen, sisäilman mikrobipitoisuuteen Atosuo, TSR-raportti 2016 E.coli-lux menetelmä, Palolaitoksen oleskelu- ja asuintilat, hoitokeskus ja kerrostalo: yläpölyjen toksisuus korreloi kosteus- ja mikrobivaurioiden ja oireiden kanssa Vilen ym. 2017 Taustamateriaalia testin kehittämiseen - tavoitteena arvioida kokoverinäyteestä luminometrillä altistumista haasteena mm. kehittää testi indikoimaan tiettyä, esim. hometaloaltistusta 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 13
Toksisuusmittaukset - Homevaurion vakavuuden arviointi toksisuustestin avulla ISY sisäilmayritysten ja tutkimuslaitosten kanssa In vitro toksisuustesti: hiiren immuunipuolustuksen solujen kuolleisuus ja tulehdusreaktiot Testattiin näytteenkeräysmenetelmiä - jatkoon fragmenttikeräin (kolme eri kokoluokkaa) Ei eroa vaurio- ja vertailukoulujen välillä, mutta viitteitä koulujen välisistä eroista, kun huomioitiin vertailukoulujen suurempi hiukkasmäärä
Yhteenveto Rakennukset tulee tutkia kokonaisuutena mikrobilajisto on osa tätä kokonaisuutta Uusien menetelmien käyttöönotto edellyttää niiden laajaa ja kriittistä testaamista erilaisissa toimintaympäristöissä Toisten menetelmien rinnalla ja tutkimusasetelmissa, jotka osoittavat niiden toimivuuden Toksisuutta voi aiheuttaa mm. ulkoilman saasteet, pakokaasut, palamistuotteet, kemikaalit Toksisuusmittausten toimivuus ja soveltuvuus tulee arvioida tarkasti tarvitaan riippumaton toksikologinen arvio siitä, mistä erilaiset toksisuutta mittaavat menetelmät kertovat ja mistä eivät 1.11.2017 YTP2017 Hyvärinen 15