SUOMEN PANKK 1 955 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS 36. VUOS KERTA HELSNK 1956
HELSNK 1956 VALTONEUVOSTON KRJAPANO
KäSillä oleva Suomen Pankin kolmaskymmeneskuudes vuosikirja on laadittu samojen periaatteiden mukaisesti kuin edeltäjänsäkin. Eräissä suhteissa se eroaa kuitenkin niistä varsin huomattavasti. Suomen Pankin taseen uudistamisen yhteydessä on katsottu asianmukaiseksi uusia myös vuosikirjaan sisältyvät pankin toimintaa valaisevat päätaulukot sekä tehdä niihin eräitä lisäyksiä. Toisaalta on jätetty pois suuri joukko sellaisia taulukoita, joihin ei joko saada uuden taseyhdistelmän mukaisia lukuja aikaisemmilta vuosilta tai joiden tiedoilla ei nykyoloissa enää ole sanottavaa merkitystä. Vuosikirja julkaistaan nyt ensimmäisen kerran kolmena yksikielisenä painoksena, suomen-, ruotsin- ja englanninkielellä. Kirja on laadittu Suomen Pankin taloustieteellisessä tutkimuslaitoksessa eräiden muiden osastojen avustuksella ja vastaa siitä lähinnä allekirjoittanut tutkimuslaitoksen johtaja. Helsingissä 19. päivänä kesäkuuta 1956. RENO ROSS
SSÄLLYSLUETTELO 1. Katsaus Suomen taloudellisiin oloihin vuonna 1955 Sivu 7 11. Suomen Pankki vuonna 1955 1. Taseen uudistus... 28 2. Setelinanto-oikeus... 29 3. Omaisuustase... 30 Ensisijainen setelinkate.............. 30 Toissijainen setelinkate... 31 Muut varat... 33 Liikkeessä olevat setelit... 34 Lyhytaikaiset velat... _.................. 34 Pitkäaikaiset velat... 36 Arvonjärjestelytilit ja oma pääoma... 37 4. Kotimainen luotonanto... 37 5. Setelinantotase... 40 6. Setelit ja kova raha... 40 Kultaraha....................................................... 40 Setelit... 40 Kova raha... 42 7. Nettotase... 43 8. Tulostase....................................................... 44 9. Kassavarat ja kassavaihto... 45 Taulukko-osasto 1. Omaisuustase vuosina 1948-1955..................................... 2 2. Kotimainen luotonanto vuosina 1948-1955............................. 10 3. Nettotase kunkin vuoden ja kuukauden lopussa vuosina 1948-1955... 14 4. Tulostase vuosina 1950-1955......................................... 15 5. Liikkeessä oleva setelistö keskimäärin kunakin kuukautena vuosina 1948-1955 15 6. Setelinanto vuosina 1948-1955........................................ 16 7. Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vuosina 1951-1955.. 20 8. Liikkeessä olevat 5-500 markan metallirahat kunkin kuukauden lopussa vuosina 1948-1955... 20 9. Liikkeessä olevat setelit ja metallirahat vuosien 1948-1955 lopussa... 21 10. Setelinvalmistus ja setelinpoltto vuosina 1951-1954... 22 11. Setelit ja metallirahat vuonna 1955... 22 12. Valuuttavaranto kunkin neljänneksen ja vuoden lopussa vuosina 1948-1955 23 13. Vaihto eri tileillä vuonna 1955... 23
6 Sivu 14. Omat varat vuosien 1926-1955 lopussa... 24 15. Voittovarojen käyttö vuosina 1926-1955... 25 16. Kotimainen clearing-liike. Vaihdettujen postivekselien, shekkien ja tilisiirtojen lukumäärä ja arvo vuosina 1952-1955... 26 17. Alin diskonttokorko vuosina 1867-1955......................... 27 18. Avista-myyntikurssit vuonna 1955... 28 19. Avista-myyntikurssit kunkin kuukauden lopussa vuosina 1954-1955... 28 20. Avista-myyntikurssit vuosina 1896-1955... 30 Eduskunnan Pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankin Johtokunta vuoden 1955 lopussa... 38 Suomen Pankin osastopäälliköt vuoden 1955 lopussa... 39
1. KATSAUS SUOMEN TALOUDEL LSN OLOHN VUONNA 1955 Vuonna 1955 jatkui niin Suomessa kuin maailmanmarkkinoillakin korkeasuhdanne. Teollisuustuotanto, työllisyys ja investoinnit kohosivat voimakkaasti eri maissa ja vuoden lopulla lähestyttiin sitä rajaa, jonka tuotannon reaaliset edellytykset asettavat. Tämän vuoksi ryhdyttiin tiukentamaan raha- ja luottopolitiikkaa. Niinpä ainakin kahdessatoista maassa turvauduttiin diskonttokoron nostamiseen inflaation estämiseksi. Eri maissa suoritetut noususuhdanteen hillitsemistoimenpiteet eivät kuitenkaan vuoden 1955 kuluessa ehtineet sanottavammin vaikuttaa ulkomaankauppaamme. Viennissä ylitettiin määrällisesti vuoden 1951 huippu ja sen arvo jäi vain hiukan pienemmäksi. Vaikka tuontikin kasvoi voimakkaasti, säilyi kauppatase kuitenkin selvästi aktiivisena. Ulkomaankaupan hintojen kehitys oli Suomelle edullinen vientihintojen lievästi noustessa ja tuontihintojen tason edellisestä vuodesta hieman laskiessa. Edullinen suhdannetilanne heijastui tietysti paitsi vientiteollisuuden myös muiden tuotannon alojen kehityksessä. Kotimarkkinateollisuus ja kotimaankauppa laajenivat, metsätyöt olivat vilkkaat ja työttömyys rajoittui tavanomaiseen talviseen kausityöttömyyteen. Edullisesta suhdannekuvasta poikkesi vain rakennustoiminnan ja varsinkin maatalouden kehitys. Epäedullisten sääsuhteiden vuoksi muodostui maatalouden satotulos heikoksi, ja sääsuhteet haittasivat myös rakennustoimintaa varsinkin maaseudun osalta, vaikkakin viimeksi mainitun 8 prosentin suuruiseen laskuun vaikuttivat todennäköisesti myös viranomaisten tietoiset pyrkimykset hillitä rakennustoiminnan laajentumista noususuhdanteen vallitessa. Rahamarkkinat pysyivät koko vuoden kireinä. Tähän vaikuttivat talouselämän kasvanut luotontarve ja toisaalta Suomen Pankin harjoittama tiukka rahapolitiikka. Hintojen taso pystyttiin, tosin osaksi subventioiden avulla, vuoden aikana säilyttämään vakaana, vaikka vuoden loppupuolella olikin havaittavissa selviä merkkejä markan arvon joutumisesta vaaravyöhykkeeseen.
8 Talouspolitiikka. Suomen Pankki pyrki rahapolitiikka ansa entisestään tiukentamalla vähentämään ensisijaisesti vientitulojen kasvuun perustuvan noususuhdanteen luomaa inflatorista painetta. Pankin omassa luotonannossa noudatettiin pidättyvyyttä ja rediskonttausehdot pidettiin entiseen tapaan kireinä. Ensimmäisen kerran turvauduttiin pankin rahapolitiikassa myös kassavarantosäännösten tiukentamiseen, mikä tapahtui Suomen Pankin ja muiden rahalaitosten kesken tehtyjen, vapaaehtoisuuteen perustuvien, sopimusten nojalla. Kotimaan kysynnän tyydyttämiseksi ja inflatorisen kehityksen ehkäisemiseksi tuontia oli vuoden aikana pakko lisätä ja luopua valuuttavarannon kartuttamisesta. Vuoden puolivälissä alettiin tuontia automatisoida ensisijaisesti raaka-aineiden ja tärkeiden kulutustarvikkeiden osalta ja samalla otettiin käytäntöön tuontilisensseihin liittyvä 10 prosentin talletuspakko, jolla oli loppuvuoden aikana rahamarkkinoiden likviditeettiä kiristävä vaikutus. Lisäksi Suomen Pankki pyrki vaikuttamaan mm. pankin johdon taholta julkisuuteen annetuilla lausunnoilla siihen, että myös valtiontalouden likviditeettiä lisäävä vaikutus voitaisiin välttää ja että investoinp.eissa nimenomaan rakennustoiminnan kohdalla noudatettaisiin pidättyvyyttä. Hallituksen politiikalla pyrittiin samoin lisäämään taloudellista tasapainoa. Kesäkautena rajoitettiin julkista ja julkisin varoin avustettua rakennustoimintaa keskeyttämällä kevään aikana aloitettuja rakennustöitä kesän ajaksi sekä siirtämällä uusien rakennustöiden aloittaminen syksyyn. Valtiontalouden tasapainon vahvistamiseksi suoritetut tulonlisäämistoimenpiteet sekä suhdannenousun aiheuttamat tulon lisäykset saivat aikaan sen, ettei valtiontalouden tasapaino heikentynyt ennakoidussa mitassa. Tämä teki osaltaan mahdolliseksi edellisen vuoden lopulla aloitetun tukipalkkiopolitiikan jatkamisen hintatason vakaana pitämiseksi siitä huolimatta, että subventioita vuoden aikana jouduttiin lisäämään. - Vientitulojen nousun inflatoristen vaikutusten hillitsemiseksi otettiin käytäntöön vapaaehtoisuuteen perustuva vientitulojen suhdannevarausjärjestelmä sekä lähinnä kotimarkkinateollisuuden sijoitustoiminnan tasoittamiseksi tarkoitettu investointirahastojärjestelmä, joilla ei kuitenkaan vuoden aikana ollut sanottavaa reaalista merkitystä. Valtioneuvosto antoi maaliskuun lopussa maataloustulon vakauttamisesta ja hintojen määräämisestä päätöksen, jolla maataloustulon kehitys pyrittiin sitomaan ns. palkansaajien yleisen ansiotason kehitykseen. Kun maataloustulosta tehdyt laskelmat osoittivat, että se oli jäänyt yleisen ansiotason kehityksestä jälkeen, korotettiin rukiin, vehnän ja maidon hintoja toukokuussa sekä toistamiseen syksyllä satovuotta 1955/56 varten. Samoin lisättiin eräitä valtion maksamia tukipalkkioita sekä määrättiin sianlihale ja kananmunille tavoitehinnat, jotka pyrittiin säilyttämään erilaisin toimenpitein. Ankaran kuivuuden johdosta syntyneitä katovahinkoja pyrittiin
taas korvaamaan maataloudelle korottamalla marraskuun alusta maidon hintaa 3: - litralta. Maataloustuotannon volyymi aleni ennakkolaskelmien mukaan noin 8 % edellisestä vuodesta. Pääasiallisimpana syynä tähän oli heikko satotulos, mikä johtui kesäkuulle saakka jatkuneista kylmistä säistä sekä lähes koko kasvukauden kestäneestä kuivuudesta. Vuodesta 1953, jolloin kokonaissato on ollut suurin sodan jälkeen, on rehuyksikkösadon arvioitu alentuneen 16 % ja vuodesta 1954 10 %. Sadon rehuyksikkömäärä jäi 3284 miljoonaan oltuaan edellisenä vuonna 3632 miljoonaa. Laadullisesti sato oli kuitenkin nyt vuoden 1954 satoa parempi. Viljelty ala oli 2 566 000 hehtaaria eli 25 000 hehtaaria suurempi kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa on esitetty tärkeimpien viljelyskasvien sadot miljoonin kiloin. Kuivaa Vuosi Vehnää. Ruista Ohraa KaUlaa Perunaa Juurikasveja peltoheinää 1951... 206.6 190.2 210.7 715.9 1326.5 768.9 2967.4 1952... 226.9 183.1 223.5 808.5 1503.8 704.8 3142.2 1953... 217.9 129.9 314.4 904.1 1 379.2 754.5 3407.7 1954... 235.4 132.1 262.2 773.7 1089.6 748.7 3390.4 1955... 189.7 118.7 262.1 643.8 1066.9 637.9 3 197.2 Heikko sato vaikutti myös k a r j a talo u s tuo t a n t 0 a alentavasti. Niinpä maidon tuotannon on arvioitu alentuneen noin 2 % vuodesta 1954 ja on tuotannon määräksi saatu ennakkolaskelmien mukaan 2815 milj. kiloa. Lehmien luku aleni noin 3 OOO:lla, joten niitä oli kaikkiaan 1 155000. Myös meijerivoin ja juuston valmistus alentuivat vuodesta 1954, edellinen 5 % ja jälkimmäinen 3 %. Meijerivoin tuotanto oli kuluneena vuonna 48.7 milj. kiloa, mikä määrä ei riittänyt kotimaisen kulutuksen tyydyttämiseen, vaan jouduttiin voita tuomaan ulkomailta 7.6 milj. kiloa. Juuston valmistus oli 22.2 milj. kiloa, josta vietiin ulkomaille 11.6 milj. kiloa. Sianlihaa vietiin alkuvuodesta vielä noin 1.0 milj. kiloa, mutta jo keväällä tapahtui tuotannossa voimakasta alenemista. Kananmunien tuotannon on arvioitu pysyneen lähes muuttumattomana edelliseen vuoteen verrattuna. Huolimatta tuotannon alenemisesta on maataloudesta saatavien tulojen ennakoitu pysyneen lähes vuoden 1954 tasolla. Tämä on seurausta monien maataloustuotteiden hintojen kohoamisesta, mikä on johtunut osittain maataloustulon korottamisesta valtiovallan toimenpitein sekä osittain tuotannon supistumisesta eräiden tärkeiden tuotteiden osalta. Metsätöissä päästiin vuonna 1955 erinomaisiin tuloksiin. Toukokuussa päättyneen hankintakauden aikana hakattiin kaikkiaan 38.1 milj. pino- 2 9
10 kuutiometriä eli 15 % enemmän kuin edellisenä hankintakautena ja hieman enemmän kuin aikaisempana huippukautena 1951/52. Eniten tapahtui lisäystä selluloosa- ja vaneriteollisuuden käyttämän raakapuun hankinnoissa. Sahatukkien hakkuut lisääntyivät vain 4 %, kun taas polttopuiden hakkuut vähenivät 34 %. Syksyllä jatkuivat hakkuut varsinkin: pinotavaran osalta tavallista vilkkaampina, minkä ansiosta kalenterivuoden 1955 hakkuutulos kohosi peräti 38.6 milj. pinokuutiometriin. Liiallisten halkovarastojen supistuttua lisääntyivät nyt vuorostaan polttopuun hakkuut huomattavasti. Vuoden viimeisinä kuukausina oli kuitenkin havaittavissa tiettyjä merkkejä metsätöiden supistumisesta varsinkin järeän havupuun hakkuiden osalta, niin että hankintakauden 1955/56 kokonaistuloksen odotetaan jäävän jonkin verran edellistä hankintakautta heikommaksi. Työntekijöitä oli metsätöissä huippuajankohtana tammikuun lopulla kaikkiaan 180000 eli 15000 enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Aikaisen talven tulon ansiosta voitiin metsätöihin sijoittaa syyskaudella enemmän miehiä kuin vuotta aikaisemmin. Niinpä joulukuussa kohosi kaikissa metsätöissä työskentelevien luku 144000:een, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli ollut 112 000. Teollisuuden tuotanto kasvoi vuoden aikana voimakkaasti. Koko teollisuuden tuotannon volyymi-indeksi kohosi 153 pisteeseen eli 8 % korkeammalle kuin edellisenä vuonna. Tuotannon kasvu ei kuitenkaan prosenttisesti ollut yhtä suuri kuin vuonna 1954, jolloin se oli peräti 12 %. Syynä tuotannon kasvun hidastumiseen ei kuitenkaan ollut tuotantoedellytysten heikkeneminen, vaan useilla aloilla tapahtunut täyden kapasiteetin saavuttaminen, minkä jälkeen tuotannon lisääminen on käynyt mahdolliseksi vain joko rationalisoinnin tai uuden teollisuuden luomisen avulla. Seuraava asetelma valaisee teollisuustuotannon kehitystä eri aloilla volyymi-indeksin perusteella (1948 = 100) edelliseen vuoteen verrattuna. 1954 Metalliteollisuus... 119 Kivi-, savi- ja lasiteollisuus... 139 Kemian teollisuus... 179 ~ahka-, kumi- ym. teollisuus... 125 Tekstiiliteollisuus... 160 Ravintoaineteollisuus... 177 Voiman tuotanto... '" 182 Graafinen teollisuus... 136 Kotimarkkinateollisuus yhteensä 144 Paperiteollisuus... 154 Puuteollisuus................................ 119 Vientiteollisuus yhteensä 140 Koko teollisuus 142 1955 129 143 192 130 170 175 211 146 153 178 114 152 153 Muutos, '}~ + 8 + 3 + 7 + 4 +12-1 +16 + 7 + 6 +16-4 + 9 + 8
K 0 tim a r k k i n a t e 0 i suu den osalta, joka kokonaisuudessaan kehittyi hieman hitaammin kuin koko teollisuus, kiintyy huomio ravintoaineteollisuuteen ainoana teollisuudenhaarana, jossa voidaan todeta kasvun pysähtyneen ja kääntyneen lieväksi laskuksi. Tähän vaikuttivat toisaalta säilyketeollisuuden aseman vaikeutuminen ulkomaisen kilpailun lisäännyttyä, makeistuotteiden valmistusmenojen korotus ja meijerien tuotannon lasku sekä toisaalta se seikka, että tämä teollisuudenhaara on ilmeisesti saavuttanut tietyn kypsyysasteen kuluttajain lisääntyvän ostokyvyn suuntautuessa muiden alojen tuotteisiin. Tällaiseen kehitykseen viittaa tekstiiliteollisuuden 12 prosentin suuruinen tuotantovolyymin kasvu. Voimakkaimmin kotimarkkinateollisuuden puolella lisääntyi voiman tuotanto, mutta merkittävin lienee kuitenkin laajaksi ja osittain vientiteollisuudeksi muodostuneen metalliteollisuuden 8 prosentin suuruinen kasvu. Metalliteollisuuden alaryhmistä on malminlouhinta kasvanut voimakkaimmin eli 15 %, sulattojen ja metallinjalostuslaitosten 12 %, mutta konepajateollisuuden tuotanto vain 5 %. Vie n t i t e 0 i suu des s a noususuhdanne jatkui, osittain edelliseen vuoteen verrattuna hidastuneena; eräissä tuotannon haaroissa tapahtui jopa vähäistä taantumista. Vientiteollisuuden tuotannon määrä kohosi 9 % vastaavan nousun oltua edellisenä vuonna peräti 24 %. Lisäys aiheutui kokonaan paperiteollisuuden tuotannon kasvusta, sillä puuteollisuuden tuotanto väheni edellisestä vuodesta 4 %. Vuoden lopulla tapahtunut kausialeneminen oli sekä paperi- että puuteollisuudessa voimakkaampi kuin edellisenä vuonna. Hintojen, tuotannon ja viennin kehitys vientiteollisuuden eri tuoteryhmien osalta ei ollut täysin yhtenäinen, kuten seuraavassa osoitetaan. S a h a t a v a r a n hinnat säilyivät vuoden aikana suhteellisen vakaina, mutta loppuvuodesta tapahtui vientimarkkinoilla hiljentymistä. Sahatavaran tuotanto, joka vuonna 1954 oli 1 030 000 standarttia, nousi 1 080 000 standarttiin. Vienti suurimpaan ostajamaahan Englantiin, joka edellisenä vuonna oli jonkin verran supistunut, lisääntyi noin 46000 standarttia. Sahatavaran viennin arvo, joka vuonna 1954 oli 33056 milj. markkaa lisääntyi 36 600 milj. markkaan. Van eri n tuotanto ja vienti kohosivat uuteen ennätykseen. Tuotanto lisääntyi 345000 kuutiometristä 363000 kuutiometriin ja vienti 298000 kuutiometristä 321 000 kuutiometriin. Kun vanerin vientihinnoissakin tapahtui lievää nousua, kohosivat vanerista saadut vientitulot edellisen vuoden 9397 milj. markasta 10 700 milj. markkaan ja siis lähes kaksinkertaisiksi vuoden 1953 vientituloihin verrattuina. Myös vanerin suurin ostajamaa oli Englanti. Puu talot e 0 i suu des s a jatkui jo edellisenä vuonna alkanut tuotannon ja viennin supistuminen pääasiassa aikaisemman suurimman osta- 11
12 PAPERMASSAN HNTOJEN KEHTYS VUOSNA 1952-1955 MK TONNLTA MK 1952 1953 1954 1955! MK 100000 00000 50000 t: ''''':.."... -'lliil: -- ---------- ----- -- ~ -->~... ~ o 1952 1953 1954 1955... --- -----, 5 0000 o Sulfllttisellulooea ------ SuHaattiselluloosa Märkä puuhloke, kuiva paino UtlUUUUtlu Kuiva puuhloke jan, Neuvostoliiton, ostojen vähentymisen seurauksena. Puutaloteollisuuden tuotanto supistui 842000 neliömetristä (lattiapinta-alaa) 350000 neliömetriin. Vienti puolestaan pieneni 788000 neliömetristä 296000 neliömetriin eli 62 %. Kun puutaloteollisuuden tuotteiden antamat vientitulot vuonna 1954 olivat 5700 milj. markkaa, olivat ne vuonna 1955 vain 2 100 miljoonaa. Vuoden aikana yritettiin etsiä uusia vientimahdollisuuksia puutaloteollisuudelle, mutta nämä yritykset eivät kyenneet estämään tuotannon ja viennin huomattavaa supistumista. Puu h i 0 k k e e n tuotanto lisääntyi 847 000 tonnista 919 000 tonniin. Suurin osa tästä käytettiin entiseen tapaan kotimaassa, joten vienti oli 182800 tonnia (kuivaa painoa) viennin oltua edellisenä vuonna 193200 tonma. Puuhioketta vietiin eniten Englantiin ja Ranskaan, ja siitä kertyi vientituloja 2 800 milj. markkaa eli jokseenkin yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Vientitulojen säilyminen ennallaan viennin määrän supistumisesta huolimatta johtui siitä, että vientihinnat jonkin verran kohosivat. Se 11 u 1 00 san kysyntä oli suhteellisen vilkasta ja niinpä saavutettiinkin sen tuotannossa uusi ennätys. Selluloosan vienti ylitti vuoden 1951 vientimäärän ja nousi lähelle vuoden 1937 korkeaa vientimäärää. Selluloosan kokonaistuotanto kohosi 1 573 000 tonnista 1 826 000 tonniin, mikä oli noin 250 000 tonnia vuonna 1954 saavutettua korkeinta tuotantomäärää suurempi. Sulfiittiselluloosan vienti nousi 580 400 tonnista 682 000 tonniin
13 PAPERN HNTOJEN KEHTYS VUOSNA 1952-1955 MK TONNLTA 1952 1953 1954 1955 MK~~~~~~rrl~~~lrrr~~".-rrTTTl"'lrrrrTT~'~~T:~MK 100000 1--------f-------+------t--------j100 000 _s... ~, 1----.. ~'" \ 1-.... '--- ~---, - -------_... -. SOOOO,_"'" 50000, ~----,------------- 0 L ~, ~ 1952 1953 1954 1955 0... Krjoituspaperi ------ Vomapaperi Sanomalehtipaperi ja sulfaattiselluloosan vienti 375000 tonnista 446800 tonniin, joten selluloosan kokonaisvienti oli 1 128800 tonnia sen oltua vuonna 1954 955400 tonnia. Kun jokseenkin kaikkien selluloosalaatujen vientihinnatkin kohosivat, nousi selluloosan viennistä saatu tulo 34 000 milj. markkaan vastaavan vientitulon oltua edellisenä vuonna 27 100 milj. markkaa. Suurin selluloosan ostaja oli Englanti, toisella tilalla oli Ranska, kolmannella Yhdysvallat ja neljännellä Länsi-Saksa. P a per i n k i n tuotannossa saavutettiin uusi ennätys 1 012000 tonnia, mistä sanomalehtipaperia 539000 tonnia, voimapaperia 201 000 tonnia ja muita paperilaatuja 272 000 tonnia. Edellisenä vuonna paperia tuotettiin 847 000 tonnia, mistä sanomalehtipaperia 442 000 tonnia. Paperin viennissä ylitettiin edellisen vuoden ennätysvienti 750800 tonnia ja vienti kohosi nyt 799000 tonniin. Voimakkaimmin eli 78000 tonnilla kasvoi sanomalehtipaperin vienti, kun taas muiden paperilaatujen vienti lisääntyi 59 000 tonnilla. Paperin hintojen taso oli vuod~n aikana edellisvuotista jonkin verran korkeampi. Yhteensä paperin viennistä saadut tulot lisääntyivät 27 100 milj. markasta 30400 milj. markkaan. Paperin suurin ostajamaa oli Yhdysvallat, toisella tilalla Englanti. K a r t 0 n gin tuotanto saavutti uuden ennätyksen 289 000 tonnia sen tuotannon oltua edellisenä vuonna 255 000 tonnia. Vienti kohosi vuoden 1954 182700 tonnista 210400 tonniin. Vientitulot,
14 jotka edellisenä vuonna olivat 5900 milj. markkaa, nousivat 7 200 milj. markkaan. Puu k u i tue r i s t Y s 1 evy j e n k i n tuotanto kohosi ennätysmäärään eli 135000 tonniin edellisen vuoden 126000 tonnista. Kuitulevyjen vienti, joka edellisenä vuonna oli 59500 tonnia, oli nyt 61 200 tonnia. Viennistä kertyi tuloj a 1 300 milj. markkaa edellisen vuoden viennin arvon oltua 1 120 milj. markkaa. P y ö r e ä n puu t a v a r a n vienti nousi 3 620 000 kuutiometristä 4977 000 kuutiometriin, mistä paperipuun vienti oli 3084000 kuutiometriä ja kaivospölkkyjen 1457000 kuutiometriä, paperipuun viennin oltua edellisenä vuonna 2 146000 kuutiometriä ja kaivospölkkyjen 966000 kuutiometriä. Hintataso pysytteli suunnilleen vakaana, mutta vuoden loppupuolella ilmeni merkkejä pyöreän puun viennin hidastumisesta. Pyöreän puun viennistä saatiin tuloja 19 100 milj. markkaa, vuonna 1954 vain 12900 milj. markkaa. Rakennustoiminta. Edullisesta suhdannetilanteesta huolimatta supistui rakennustoiminta 8 %. Valmistuneiden talonrakennustöiden kokonaismäärä jäi 20.3 milj. kuutiometriin oltuaan edellisenä vuonna 22.0 milj. kuutiometriä. Sekä keväällä että syksyllä vallinneet epäedulliset sääsuhteet, joiden johdosta rakennuskausi tuli varsinkin maaseudulla tavanomaista lyhyemmäksi, vaikuttivat todennäköisesti osaltaan tähän tulokseen, mutta tärkeimpänä tekijänä on epäilemättä ollut viranomaisten tietoinen pyrkimys jarruttaa rakennustoiminnan laajentumista noususuhdanteen aikana. Tähän suuntaan ovat vaikuttaneet luotonannon puolella Suomen Pankin toimesta helmikuussa solmittu kassavarantosopimus sekä pankin harjoittama liikepankkien rakennusluottojen tarkkailu. Toisaalta pyrittiin valtion taholta rakennustoiminnan kausitasaamiseen siirtämällä huomattavassa määrin normaalisti keväällä tai kesällä aloitettavaa kansakoulu- ARAVA-rakentamista syksyyn. Todennäköisesti tästä syystä johtuen oli - rakennustoiminnan kokonaisvolyymin supistumisesta huolimattavuoden päättyessä työn alla noin 4 % enemmän rakennustöitä kuin vuotta aikaisemmin. Rakennustoiminnan supistuminen oli erityisen selvä maaseudulla, jossa valmistuneiden rakennusten volyymi oli 11.9 milj. kuutiometriä oltuaan vuotta aikaisemmin 14.2. milj. kuutiometriä. Kaupunkien ja kauppaloiden rakennustoiminta sen sijaan kasvoi valmistuneiden rakennusten määrän kohotessa 7 % 7.8 milj. kuutiometristä 8.4 kuutiometriin. Valmistuneista rakennuksista oli asuinrakennuksia 47 %, maatalousrakennuksia 21 %, teollisuus- ja liikerakennuksia 15 % ja kouluja, sairaaloita sekä muita julkisia rakennuksia %. Rakennuskustannusten arvioidaan nousseen 107 miljardiin markkaan niiden oltua vuotta aikaisemmin lo miljardia markkaa. ja
Lukuun otttamatta joidenkin tuotteiden toimitusaikojen viivästymistä rakennusainetilanne oli koko vuoden aikana hyvä. Työmarkkinat. Työllisyystilanne oli kertomusvuonna parempi kuin edellisenä vuonna ja työttömyys rajoittui pääasiallisesti tavanomaiseen talviseen kausityöttömyyteen. Vuoden alkaessa oli työttömyyskortistoissa vain noin 12600 henkeä edellisen vuoden vastaavan luvun oltua 46100. Korkeimmillaan maaliskuun lopussa kohosi työttömyyskortistoihin merkittyjen luku 26000:een, mikä on vain puolet edellisen vuoden huippumäärästä. Kesän aj aksi voitiin työttömyyskortistot sulkea. Työttömyyskortistoihin merkittyjen luku antaa kuitenkin nykyään liian edullisen kuvan työllisyystilanteesta, sillä työllisyyspolitiikassa on ryhdytty yhä suuremmassa määrin turvautumaan työttömyystöiden asemesta normaaliluontoisempiin julkisiin töihin. Valtion ja kuntien toimesta on ryhdytty talvikausina järjestämään ns. työllisyystöitä, joihin työntekijät otetaan työvoimaviranomaisten välityksellä ilman, että työttömyyskortistoa olisi kunnassa avattu, tai jos työttömyyskortisto on jo avattu, sen kautta samalla poistamalla ko. työntekijät kortistosta. Maaliskuun lopussa oli tällaisiin työllisyystöihin sijoitettu 15000 työntekijää. Toisaalta on myös valtion huonerakennustöissä pyritty entistä enemmän ottamaan työllisyyden kausivaihtelut huomioon pysäyttämällä näitä töitä kesäkaudeksi ja jatkamalla niitä vasta syksyllä työllisyystilanteen huonontuessa. Syksyllä 1955 jatkui suotuisa kehitys työmarkkinoilla. Työttömyyskortistot avattiin kolme viikkoa myöhemmin kuin vuotta aikaisemmin ja vuoden loppuun mennessä oli työttömyyskortistoihin merkittyjen luku kohonnut vain runsaaseen 12 000 henkeen, mikä on hieman pienempi kuin vastaava luku vuotta aikaisemmin. Huomattakoon kuitenkin, että työllisyystöihin oli samanaikaisesti sijoitettu suunnilleen yhtä paljon työntekijöitä. Ulkomaankauppa. Suomen tärkeimpien vientituotteiden markkinatilanne oli koko kertomusvuoden ajan suhteellisen hyvä. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kysyntä pysyi kiinteänä ja hinnat olivat yleensä jonkin verran edellisen vuoden tasoa korkeammat. Tullihallituksen indeksien mukaan kohosi vuoden aikana laivattujen vientierien keskimääräinen hintataso lähes 7 % vuodesta 1954. Kun tuontihinnat samanaikaisesti lievästi laskivat, parani ulkomaankaupan vaihtosuhde 130 pisteestä 139 pisteeseen (1935 = 100). Edulliset suhdante~t kuvastuvat selvästi siinä, että viennin ja tuonnin sekä arvo että volyymi ylittivät edellisenä vuonna saavutetun korkean tason ja kauppavaihdon kokonaisarvo kohosi korkeammaksi kuin milloinkaan aikaisemmin. Ulkomaankaupan viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava asetelma, miljoonin markoin: 15
16 Koko Vienti 1 Tuonti kauppavaihto tuonnin (-) enemmyys Viennin ( + ) tai 1951... 186883 155464 342347 +31419 1952... 156829 182 186 339015-25357 1953... 131 555 121860 253415 + 9695 1954... 156618 152137 308755 + 4481 1955... 181259 176960 358219 + 4299 Vientituloja kertyi vuoden aikana 15.7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vain vuonna 1951 viennin arvo on ollut suurempi kuin vuonna 1955. Viennin volyymi kohosi edellisestä vuodesta 8.5 % ja nousi siten suuremmaksi kuin minään aikaisempana vuonna. Viennin pääryhmät ovat viime vuosien aikana kehittyneet seuraavasti, miljoonin markoin: Eläimistä saatuja ruokatavaroi ta Puutavaraa ja Paperi teollisuuspuuteoksia tuotteita Muita tavaroita Yhteensii 1951... 2026 73407 99108 12342 186883 1952... 2927 70312 66385 17205 156829 1953... 2215 53085 48785 27470 131555 1954... 3859 62191 62789 27779 156618 1955... 2612 69917 77 107 31623 181259 Vuoden aikana lisääntyi voimakkaimmin, 22.8 %, paperiteollisuustuotteiden viennin arvo. Lisäys johtui osittain volyymin kasvusta, joka oli 16.5 %' osittain hintojen noususta, joka oli 5.1 %. Puutavaroiden ja puuteosten viennin arvo lisääntyi 12.4 %; näiden volyymi-indeksi kohosi 4.3 % ja hintaindeksi 7.8 %. Tässä ryhmässä oli eri artikkeleiden vientimäärien kehitys edelliseen vuoteen verrattuna kovin epäyhtenäinen: sahattua puutavaraa ja vaneria laivattiin kumpaakin vuoden aikana 7 % enemmän, pyöreätä puutavaraa peräti 38 % enemmän, mutta puutaloja 62 % vähemmän kuin vuonna 1954. Eläimistä saatujen ruokatavaroiden viennin arvo supistui edelliseen vuoteen verrattuna 32.3 %, kun sen sijaan»muiden tavarain» markkamääräinen vienti nousi 13.8 %. Koko viennin arvosta oli paperiteollisuustuotteiden osuus 42.5 % ja puutavararyhmän osuus 38.6 %. Kun näiden ryhmien yhteinen osuus oli vuonna 1953 77.4 %, vuonna 1954 79.8 % ja nyt 81.1 %, niin voidaan todeta viennin viime vuosina kehittyneen entistä enemmän puu- ja paperiteollisuusvaltaiseksi. Tuonnin arvo muodostui 16.3 % suuremmaksi kuin edellisenä vuonna. Nousu johtui pelkästään tuontimäärien kasvusta, mikä oli keskimäärin 15.8 %. Tuontihinnat sen sijaan laskivat 0.4 %. Tuonnin volyymi saavutti 1 Vuosina 1951-1952 ei ole otettu huomioon sotakorvaustavarain vientiä.
nyt ennätystason, joka on runsaasti kaksi kertaa niin suuri kuin ennen sotia. Tuonnin jakaantuminen tavarain käyttötarkoituksen mukaan ilmenee seuraavasta asetelmasta, miljoonin markoin: 17 Tuotantotavaroi ta Kulutustavaroita Koneita, kulje- Ravinto-ja Muuta Raaka- tusneuvoja nautinto- kulutusaineita ym. aineita tavaraa. Yhteensä 1951... 75568 32358 24402 23136 155464 1952... 75493 49006 32600 25087 182186 1953... 48898 31760 26791 14411 121860 1954... 67103 39412 27082 18540 152137 1955... 76121 46902 30912 23025 176960 Raaka-aineiden tuonnin arvo kasvoi 13.4 %. Tässä ryhmässä oli volyymin lisäys 6.5 % ja hintojen nousu 5.8 %. Koneiden ja kuljetusneuvojen tuonnin arvo kasvoi 19.0 %. Näidenkin tavaroiden kohdalla lisäys johtui sekä tuotujen määrien kasvusta että hintojen noususta; volyymi-indeksi kohosi 12.6 % ja hintaindeksi 6.0 %. Ravinto- ja nautintoaineryhmään kuuluvien tavaroiden tuontivolyymi oli 29.8 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Kun näiden tavaroiden hinnat olivat 12.1 % alemmat kuin vuonna 1954, kasvoi niiden tuonnin arvo vain 14.1 %. )Muihin kulutustavaroihin» kuuluvien artikkelien tuonnin arvo lisääntyi suhteellisesti kaikkein eniten eli 24.2 %. Lisäys johtui pelkästään volyymin kasvusta, 33.9 %, sillä tämän ryhmän tavaroiden hintaindeksi laski 7.0 %. Koko tuonnin arvosta oli raaka-aineiden osuus 43.0 %, koneiden ja kuljetusneuvojen osuus 26.5 % ja kulutustavaroiden osuus 30.5 %. Tuonnin osittaiseksi vapauttamiseksi määrällisistä rajoituksista otettiin heinäkuun 1. päivänä käytäntöön menetelmä, jonka mukaan eräille artikkeleille, lähinnä teollisuuden raaka-aineille ja puolivalmisteille, myönnetään lisenssit automaattisesti. Elokuussa ja joulukuussa automatisoinnin piiriin kuuluvien tavaroiden lukua lisättiin niin, että niiden tuonnin arvellaan edustavan noin 50 % nykyisellä tasolla olevan vuotuisen tuonnin arvosta. Kuluneen vuoden aikana ei lisensioinnin automatisointi aiheuttanut suuria muutoksia tuonnin koostumuksessa eikä jakaantumisessa eri tuontimaiden kesken. Ulkomaankauppa suuntautui eri maksualueille seuraavasti: Vienti, % Tuonti, ~~ 1954 1955 1954 1965 Punta-alue.... 25.8 27.3 19.8 20.9 Muut OEEC-maat.... 31.7 32.4 35.3 36.4 täryhmän maat.... 27.9 25.8 28.7 27.1 Yhdysvallat ja Kanada.... 5.9 5.7 4.7 5.4 Latinalainen Amerikka.... 4.8 5.5 7.8 7.4 Muut maat.... 3.9 3.3 3.7 2.8 3 Suomen Pankki 1955 1988-56/9, R3 1
18 Yksityisistä maista oli Englanti edelleen ensimmäisenä sekä viennlssa että tuonnissa. Koko viennin arvosta myytiin Englantiin 24.0 % ja koko tuonnin arvosta 20.3 % ostettiin sieltä. Toisella sijalla oli Neuvostoliitto, jonka osuus viennistä oli 17.5 % ja tuonnista 14.7 %. Lähinnä seuraavina olivat Länsi-Saksa, Yhdysvallat ja Ranska. Kauppavaihdon jakaantuminen eri kuukausille ilmenee seuraavasta asetelmasta, miljoonin markoin: Vienti Tuonti Viennin (+) tai tuonnin(-) enemmyys Tammikuu... 11 483 10 805 + 678 Helmikuu... 10 926 11962-1036 Maaliskuu... 7572 12087-4515 Huhtikuu... 13821 15395-1574 Toukokuu... 12682 16524-3842 Kesäkuu... 16273 15252 +1021 Heinäkuu... 19633 14277 +5356 Elokuu... 20242 16759 +3483 Syyskuu... 18379 14426 +3953 Lokakuu... 19211 1608.2 +3129 Marraskuu... 15431 14973 + 458 Joulukuu... 15606 18418-2812 Yhteensä 181259 176960 +4299 Vuoden alkupuoliskolla vientikuljet~ksissa esiintyneet häiriöt, lähinnä maaliskuussa 11 vuorokautta kestänyt rautatielakko, ajoittainen puute vientitavarain kuljetukseen käytettävistä rautatievaunuista sekä suurimman ostajamaan, Englannin, pitkäaikaiset satamalakot, saivat aikaan sen, että vuoden ensipuoliskon tuontiylijäämä muodostui poikkeuksellisen suureksi, nimittäin 9268 milj. markaksi, kun se edellisenä vuonna oli vain 2224 milj. markkaa. Kesäkuukausina alkanut viennin vilkastuminen johti kuitenkin kauppataseen kääntymiseen lopulta vientivoittoiseksi huolimatta siitä, että myöskin tuonti koko ajan pysytteli korkeammalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Kotimaankauppa. Sekä tukku- että vähittäiskauppa kasvoivat vuoden kuluessa voimakkaasti. Noususuhdanteen vallitessa on kuluttajilla ollut runsaasti ostovoimaa käytettävissä ja runsaan tuotannon ja tuonnin ansiosta on kauppa pystynyt tyydyttämään kasvaneen kysynnän yleensä entistä paremmin. Seuraava asetelma, joka kauppatilastojemme puutteellisuuden vuoksi peittää tukkukaupan osalta noin puolet ja vähittäismyynnin osalta noin. kolmanneksen koko kotimaankaupasta, selvittää kaupan kehitystä neljänneksittäin.
19 Kotimaankaupan volyymi {1952 = 100} Tukkukauppa Vähittäiskauppa 1954 1955 Muutos, ~~ 1954 1955 Muutos, ~{, nelj ännes... 90 105 +17 85 96 +13!»... 111 129 +16 102 120 +12!... 115 131 +14 108 123 +14 V... 121 142 +17 125 136 + 9 Koko vuosi 109 127 +16 106 119 +12 Kaupan arvon mukaan laskettu kasvu, joka tukkukaupassa oli noin 14 % ja vähittäiskaupassa 9 %, jäi määrällistä muutosta hieman pienemmäksi. Tähän vaikuttivat toisaalta syksyllä 1954 toimeenpannut hintojen alennukset ja toisaalta kiristynyt kilpailu. Liikenne. Suoritetut arviolaskelmat osoittavat, että liikenteen reaalinen nettokansantuote-erä nousi lähes 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Mercatorin indeksin avulla on seuraavassa asetelmassa laskettu liikenteen kasvu vuoden kunkin neljänneksen aikana verrattuna vuoden 1954 vastaavaan neljännekseen, joka on merkitty sadaksi. nelj. 110 nelj. 109 U nelj. 112 V nelj. 100 Asetelmasta nähdään, että vuoden kolmen ensimmalsen nelj änneksen aikana li kenteen kasvuvauhti säilyi suunnilleen muuttumattomana. Viimeisen neljänneksen hidastumiseen vaikutti ennen kaikkea varhainen talven tulo, joka haittasi sekä maa- että merikuljetuksia. La i va i i ken tee n kehityksessä heijastuu selvästi vuoden aikana. tapahtunut ulkomaankaupan volyymin kasvu. Suomen ja ulkomaiden välillä kuljetettu tavaramäärä näet lisääntyi viennin kohdalla 6 712 000 tonnista 7928000 tonniin eli 18.1 % ja tuonnin osalta 5353000 tonnista. 6329000 tonniin eli 18.2 %. Suomalaisten alusten osuus laivaliikenteestä aleni hieman ja oli se 33.8 % oltuaan edellisenä vuonna 35.2 %. Suomen kauppalaivaston lukumäärä aleni 602:sta 593:een alukseen, mutta sen bruttotonnimäärä kasvoi 3.6 % nousten 749 000 tonniin. Ra u t a tie 1 i i ken n e kasvoi vuoden aikana. Kuljetettu tavaramäärä kohosi 19.2 milj. tonniin melkein saavuttaen aikaisemman ennätyksen vuodelta 1951, jolloin kuljettu tavaramäärä oli 19.5 milj. tonnia. Vuoteen 1954 verrattuna oli lisäys 7 %. A u toi i i ken n e t t ä koskevia kokonaistilastoj a ei ole saatavissa. Mutta sekä rekisteröityjen autojen määrä että tuontiluvut viittaavat siihen, että myös autoliikenne on kasvanut. Vuonna 1955 tuotiin maahan 26300 autoa
20 eli suunnilleen yhtä paljon kuin tähänastisena huippuvuonna 1952. Rekisteröityjen autojen luku kohosi vuoden lopussa 141 600 autoon. Lisäys vuoden aikana oli lähes 20900 autoa. Rahamarkkinat. Vuoden 1955 suhdannekehitykseen sisältyi useita rahanarvoa uhkaavia vaaroja. Suomen Pankin rahapolitiikan tavoitteina olivat ennen kaikkea inflaation ehkäiseminen ja noususuhdanteen hillitseminen. Vuoden 1955 aikana ryhtyi keskuspankki useihin rahapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden avulla voitiin turvata toisaalta luoton hyväksyttävä kysyntä ja toisaalta pitää rahamarkkinat kireinä. Ensimmäisenä aktiivisen rahapolitiikan toimenpiteenä otettiin käytäntöön kassavarantotalletukset. Kassavarantosopimus astui voimaan helmikuun 1. päivänä, aluksi kahdeksaksi kuukaudeksi. Sopimusta pidennettiin myöhemmin asiallisesti samanlaisena aina joulukuun 31. päivään asti ulottuvaksi. Sopimuksen mukaan tallettivat pankit määrätyn prosenttimäärän kuukauden aikana tapahtuneesta yleisön talletusten kasvusta erityiselle kassavarantotilille Suomen Pankkiin. Suomen Pankkiin talletettava osa vaihteli 25-40 % pankkien talletusten kasvusta riippuen rahalaitosten laadusta ja suuruudesta. Kassavarantotileille kertyi vuoden loppuun mennessä 6677 milj. markkaa. Toisena rahapoliittisena toimenpiteenään Suomen Pankki otti käytäntöön heinäkuun 1. päivästä lukien lisenssitalletukset. Täten joutui tuoja tallettamaan 10 % myönnetyn lisenssin arvosta Suomen Pankkiin. Lisenssitalletuksia kertyi kaikkiaan vuoden loppuun mennessä 6 578 milj. markkaa. Edelleen Suomen Pankki otti käytäntöön pikalisenssimenetelmän. Kausiluontoisten muutoksien tasoittamiseksi myönnettiin pikalisenssejä ehdolla, että tuoja tallettaa lyhyessä ajassa koko lisenssin arvon Suomen Pankkiin. Yhteensä edellä mainittujen luottomarkkinoita kiristävien toimenpiteiden vaikutus oli 19467 milj. markkaa. Ekspansiivisista tekijöistä mainittakoon, että ulkomaiset nettosaatavat kasvoivat miltei 2.5 miljardia markkaa ja Suomen Pankin luotonanto omille liikeyritysasiakkailleen 4.7 miljardia markkaa. Luotonannon lisäys on osoituksena taloudellisen aktiviteetin yleisestä vilkastumisesta ja luoton tarpeen voimistumisesta, minkä johdosta yritykset entistä enemmän lisäsivät luottojaan niille vuoden vaihteessa vahvistettujen rajojen puitteissa. Voimakkaimmaksi ekspansiiviseksi tekijäksi muodostui epäilemättä rediskonttausten kasvu 14.1 miljardilla markalla, joka toisaalta heijasti edellä mainittujen kiristystoimenpiteiden sekä liikkeessä olevan setelistön lisääntymisen vaikutuksia. Samanaikaisesti vähenivät pankkien shekkitilisaatavat Suomen Pankista miltei 0.5 miljardia markkaa, joten siis pankkien nettovelka Suomen Pankkiin kasvoi 14.6 miljardia markkaa, jos kassavarantotalletukset jätetään huomioon ottamatta.
Valtion nettovelka Suomen Pankille kasvoi vuoden aikana 5.7 miljardia markkaa. Tämä tapahtui kokonaisuudessaan valtion shekkitilien pienenemisen muodossa. Yhdessä ekspansiivisten tekijöiden vaikutus nousi 27981 miljoonaan, markkaan. Suomen Pankin toimenpiteiden vaikutus ilmenee seuraavasta asetelmasta (luvut miljoonia markkoja): Tapahtuma Ulkomaiset nettosaatavat Valtion netto velka.... Luotto liikeyrityksille.... Pankkien nettovelka.... (josta rediskonttaukset + 14163) Kassavarantotilit.... Lisenssitalletukset.... Pankin omien var,ojen kasvu.... Muut tekijät, netto.... Nettomuutos Nettovaikutus (+ kasvu - vähennys) + 2416 + 5652 + 4737 +14643-6677 - 6578-1372 - 4840 + 7981 = setelistön kasvu L i i k e pan k k i e n toiminnalle oli leimaa-antavaa vilkastunut antolainaus, ja hidastunut ottolainaus sekä kassojen heikentyminen. Liikepankkien koko antolainaus lisääntyi 26.1 miljardia markkaa. Antolainaus yleisölle lisääntyi 26.5 miljardia markkaa ja samanaikaisesti antolainaus muille rahalaitoksille väheni 0.4 miljardia markkaa sekä obligaatiosalkku 0.2 miljai'dia markkaa. Ulkomainen bruttoluotto lisääntyi 1.8 miljardia markkaa ja uutena tekijänä kassavarantotalletukset Suomen Pankissa 5.5 miljardia markkaa. Näin ollen luottotoimien muodossa liikepankkien koko toiminnan välityksellä niiden sektorista poistui maksuvälineitä yhteensä 33.4 miljardia markkaa. Samanaikaisesti yleisön talletukset liikepankeissa kasvoivat 16.0 miljardia markkaa ja kotimaisten luottolaitosten talletukset 1.8 miljardia markkaa. Liikepankkien ulkomaiset velat kasvoivat 1. 8 miljardia markkaa. Niiden bruttokassat nousivat 1. 2 miljardia markkaa, mutta nettokassat pienenivät kokonaista 11.4 miljardia markkaa. Muiden rahalaitosryhmien kohdalla ei kassojen menetys ollut yhtä tuntuva. Säästöpankkien antolainaus yleisölle kasvoi 13.9 miljardia ja talletukset liikepankkeihin 0.3 miljardia markkaa. Säästöpankkien kassavarantotileillä oli vuoden lopussa 2.2 miljardia markkaa. Kun ottolainaus yleisöltä lisääntyi 16.8 miljardia markkaa, velka liikepankkeihin 0.5 miljardia ja obligaatiot 0.5 miljardia, voivat säästöpankit todeta kassojensa vahvistuneen vuoden aikana. Yhteensä rahalaitosten luotot yleisölle kasvoivat vuoden aikana 51 196 milj. markkaa ja niiden ottolainaus yleisöltä kasvoi 46807 milj. markkaa. 21
-, 22 o b 1 i g a a t i 0 m a r k k i n 0 i t a hallitsevat edelleen valtion liikkeelle laskemat obligaatiot. Yhteensä valtio emittoi 10.2 miljardin markan arvosta obligaatioita, joista saatiin vuoden aikana myydyksi 6.9 miljardia markkaa. Maaliskuun 1. päivänä laskettiin liikkeelle 4.2 miljardin markan vaihtuvakorkoinen ja 1.5 miljardin arvoinen 6 1 / 2 prosentin obligaatiolaina. Toukokuun 2. päivänä valtio emittoi 1 miljardin 5 prosentin lainan sekä elokuun 1. päivänä 3.5 miljardin toisen 5 prosentin lainan. Kaikki lainat olivat indeksiehtoisia. Tämän lisäksi valtio otti Postisäästöpankilta kolme, yhteensä 2.3 miljardin suuruista obligaatiolainaa sekä Kansaneläkelaitokselta kaksi, yhteensä 1. 2 miljardin suuruista lainaa. Eräät kaupunkikunnat emittoivat yhteensä 330 milj. markan suuruiset obligaatiolainat, joista vuoden loppuun mennessä oli merkitty 326 milj. markkaa. Osuuskassojen Keskus Oy ja Maakiinteistöpankki Oyemittoivat yhteensä 1.5 miljardin markan obligaatiolainat, jotka myytiin kokonaan. Valtio möi vanhojen lainojen obligaatioita vuoden aikana 305 milj. markan arvosta, kunnat ja seurakunnat 86 milj. markan, luottolaitokset 380 milj. markan sekä muut 224 milj. markan arvosta. Yhteensä obligaatioita myytiin näin ollen 10707 milj. markan arvosta. Tähän lukuun ei ole sisällytetty valtion Postisäästöpankki- ja Kansaneläkelaitosobligaatioita. K 0 r k 0 k a n t a pysyi kertomusvuoden suurin piirtein muuttumattomana. Pankkivaltuusmiesten joulukuussa 1954 tekemän päätöksen mukaisesti Suomen Pankin soveltamat korot vaihtelivat rajoissa 5-7 1 / 2 %, pääasiallisesti on kuitenkin myönnetyissä luotoissa sovellettu korkokantaa 6 3 /, ja 7 1/ 2 %. Rahalaitosten neuvottelukunnan aloitteesta päättivät raha-: laitokset 1. päivästä kesäkuuta lukien noudattaa seuraavia korkoja: % Liikepankkien ja Postisäästöpankin talletustilit... 6 Liikepankkien ja Postisäästöpankin talletustilit, joissa irtisanomisaika on yli 6 kuukautta... 6 y., Pienten liikepankkien ja muiden rahalaitosten talletustilit... 6 y., Liikepankkien shekkitilit... 1 Muiden rahalaitosten shekkitilit... 1 % Postisiirtotilit............................................... 1 ndeksiehtoiset talletustilit... 4 % Liikepankkien antolainauskorot... 8 Pienten liikepankkien ja muiden rahalaitosten antolainauskorot.. 8 % Tämän lisäksi päätettiin alentaa voimassa olevien luottojen maksimikorot 1. päivään lokakuuta mennessä liikepankeissa 8 1 / 2 prosenttiin sekä muissa pankeissa 8 3 /, prosenttiin. Toukokuun alussa useimmissa rahalaitoksissa avatut indeksiehtoiset talletustilit eivät saavuttaneet erityisempää suosiota. Talletukset olivat sidotut 12 kuukaudeksi ja pienin talletus oli määrätty 30000 markaksi. Kaikkiaan tällaisia talletuksia kertyi 349 milj. markkaa.
23 SUOMEN PANKN NETTOTASE VUOSNA 1954 JA 1955 MLl.MK 1954 1955 nmnv~~m~xnnlnmnv~~~ocx~w MLL.MK 60000 60000 SO 000 30000 ~------------------------~ --~------------~~~~-----------i20000 ~~----------~~----~~,,~~-----------------.f---~~~-410000 o o ~---------------------------t--------------~ffif------~~h-l0000-20000~------------------------------t-------------------------------~-2cooo lmnv"\l~'il~xxl1ll1 1954 nmn"\l~"w"\zxx~xl 1955 1.------ 2.---- 3.---- 4.~ 5.==== 6.---- 7.~ 8.~=== 9.---- 10. &!JJ!!!!!!TT Ulkomainen nettosaatava Nettosaatava valtiolta Nettosaatava omilta asiakkailta LisenssitBlletukSet :3 Omat varat Ulkomaat + valtio + omat asiakkaat-omat varat (1 + 2 +1-5) Kassareservitilit -!- lisenssitalletukset Liikkeessä olevat setelit Nettosaatava liikepankeilta (lisäys -, vähennys +) Kassareservl tili t
24 A r v 0 p a per i p ö r s s i s s ä voitiin todeta kertomusvuoden aikana huomattava kurssinousu. Kaikkien osakkeiden indeksi (1948=100) nousi 234 pisteestä 338 pisteeseen eli 46.5 %. Pääasiallisesti oli nousun syynä teollisuusosakkeiden piirissä todetut huippunoteeraukset. Teollisuusosakkeiden keskiarvoindeksi kohosi 251 pisteestä 380 pisteeseen eli 115 %. Joulukuussa 1955 oli teollisuusosakkeiden indeksi jo 460 pistettä eli 296 pistettä korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin. Pankkiosakkeiden kurssinousu oli suhteellisen tasainen. Koko vuoden keskimääräisindeksi kohosi vain pisteestä 140 pisteeseen 150 eli 7.5 %. Joulukuun huippuindeksi oli 153 pistettä. On luonnollista, että näin huomattavan hinnannousun takia pörssivaihto saavutti uuden ennätysluvun kohoten aina 2 096 milj. markkaan. Vaihdon kokonaismäärä nousi noin 56 %, joten voidaan päätellä, ettei vaihdettujen arvopaperien volyymi noussut edes tavallisellekaan tasolle. Pörssissä vaihdettujen obligaatioiden määrä pieneni vuoteen 1954 verrattuna. Obligaatioiden vaihto oli vain 143 milj. markkaa. Tämä saanee selityksensä lähinnä valtion liikkeelle laskemien obligaatioiden merkinnästä, joka ei ollut pörssiin sidottua. On erittäin vaikeata todeta, mitkä tekijät vaikuttivat osakkeiden kurssien nousuun. lmeisesti lähinnä lienee ollut kysymys noususuhdanteiden jatkumiseen liittyvistä odotuksista ja inflaation pelosta. Toisaalta osakekurssien nousua voitaneen luonnehtia noususuhdanteen viivästysilmiönä. Suomen Pankin johtokunnan taholta suositeltiin yhtiöiden osakepääomien korottamista niiden rahoitustilanteen keventämiseksi, varsinkin kun osakepääomien kasvu on sodanjälkeisinä vuosina ollut vieraiden pääomien lisääntymiseen verrattuna varsin vähäistä. Maksutase. Vaihtotase kehittyi edullisten vientisuhdanteiden ansiosta tyydyttävästi. Sen sekä tulo- että menopuoli nousivat tuntuvasti, tulot 217.1 miljardiin markkaan ja menot 202.4 miljardiin markkaan, joten lopputulos osoitti 14.7 miljardin markan ylijäämää. Pääasiallisesti kauppalaivaston ansaitsemien rahtitulojen kasvun ansiosta muodostui ylijäämä runsaasti miljardin suuremmaksi kuin edellisenä vuonna. Kuljetuksesta saadut nettotulot nousivatkin arviolta 13.9 miljardiin markkaan. Tämän lisäksi jäivät ulkomaanmatkoista aiheutuvat nettomenot 1.7 miljardiin markkaan ja samoin käytettiin ulkomaisten lainojen korkoihin - nettona laskien - hieman vähemmän varoja kuin vuonna 1954 eli 2.1 miljardia markkaa. Sitä v~stoin kauppataseen ylijäämä supistui huolimatta viennin arvon huomattavasta lisäyksestä, sillä rahapoliittisista syistä helpotettiin tuonnin lisensiointia suhteellisesti enemmän, kuin mitä pelkkä vientitulojen kasvu olisi edellyttänyt. Näissä olosuhteissa jäi ulkomaankaupan ylijäämäksi 4.0 miljardia markkaa. Vuoden alkaessa oli Suomella käytettävänään eräitä nostamattomia luottoja mm. Kansainväliseltä Jälleenrakennuspankilta, joka sitäpaitsi
myönsi uuden lainan, 12 milj. dollaria. Kokonaan käyttämättä oli myöskin Neuvostoliitolta saatu ensimmäinen ns. kultalaina, 40 milj. ruplaa ja toinen samanlainen laina saatiin vuoden alussa. Lisäksi suomalaiset laivanvarustajat ostivat uusia laivoja ulkomailta melkoista luottoa vastaan. Kaikkiaan käytettiin vuoden aikana 6.7 miljardin markan arvosta pitkäaikaista ulkomaista luottoa. Toisaalta lyhennettiin entistä velkaa 4.0 miljardin arvosta ja kun obligaatioihin ym. tehdyt nettosijoitukset nousivat 1.4 miljardiin, niin oli pitkäaikaisen velan nettolisäys vain 0.4 miljardia markkaa. Vaihtotaseen ja pitkäaikaisen pääomanliikkeen ylijäämä kartutti pankkien kulta- ja valuuttavarantoa 5.9 miljardia markkaa, samalla kun pankkivelat vähenivät 2.4 miljardia. Yksityisten, laskettavissa olevien, lyhytaikaisten nettovelkojen arvioidaan s~pistuneen 5.6 miljardia markkaa. Eniten vähenivät vientiteollisuuden tulevien toimitus-ten ennakot ja toisaalta lisääntyivät suomalaisten tilaamistaan koneista maksamat ennakot. Valtiontalous. Valtiontalous alkoi vuoden alussa vajauksellisena johtuen vuoden 1954 lokakuussa toimeenpannuista veronalennuksista ja menonkorotuksista. Vajauksen supistamiseksi suoritettiin sittemmin kuitenkin joukko veronkorotuksia, ja kun noususuhdanne jatkui, valtion tulot lisääntyivät automaattisestikin tulo- ja kulutustason nousun mukana. Vuoden loppuun mennessä valtion tulot ehtivätkin nousta melkein tarkalleen menojen tasalle. Ennakkolaskelmien mukaan valtion menot (ilman kuoletuksia) nousivat noin 228 miljardiin markkaan tulojen (ilman lainoja) ollessa noin 220 miljardia markkaa. Kun vuoden 1954 vastaavat menot olivat 205 miljardia markkaa ja tulot 213 miljardia markkaa, oli valtiontalouden volyymi siten melkoisesti paisunut edellisestä vuodesta. Lainatuloja valtio sai ennätysmäärän, 13.5 miljardia markkaa, mikä olennaisesti paransi valtiontalouden lopputulosta. Kun kuoletukset rajoittuivat 6 miljardiin markkaan, oli kokonaisvajaus näin ollen alle miljardin markan. Alla on esitetty valtion virallisen velkaselostuksen nojalla laadittu»puhdistettu» laskelma valtion tosiasiallisesta velasta ja sen koostumuksesta, miljoonin markoin. 4 Varsinaiset lainat.... MF -vekseli.... Ulkomainen velka.... Varsinaiset lainat.... Vekseliluotto yksityisiltä rahalaitoksilta Vekseliluoton vakauttamislaina.... Korvausobligaatiot ja velkasitoumukset Kotimainen velka.... Koko valtion velka.... 31. X. 1953 56573 8475 6S 048 31300 3355 20000 10203 64858 129906 31. X. 1954 31. X. 1955 53577 54241 8475 7235 62052 61476 36124 42994 500 20000 20000 8792 6766 61) 416 69760 127468 131236 25
26 Valtion ulko~ainen velka on vuoden aikana hieman pienentynyt. Kotimainen velka sen sijaan kasvoi tuntuvasti uusien obligaatiolainojen johdosta. Toisaalta ansaitsee panna merkille liikkeellä olevien korvausobligaatioiden ja maanhankinta- ym. velkasitoumusten yhteismäärän pieneneminen, mikä lähinnä johtui korvauslainan viimeisen erän lunastamisesta. Kaikkiaan valtionvelka nousi vuoden päättyessä 131 236 milj. markkaan eli 3768 milj. markkaa suuremmaksi kuin vuoden 1954 päättyessä. Tällöin ei ole otettu lukuun valtion kassaliikkeestä johtuvia lyhytaikaisia velkoja enempää kuin saata viakaan. Hinnat ja palkat. Hintataso pysyi koko vuoden vakaana. Tämä johtui osaksi edullisista ulkomaankaupan hintasuhteista osaksi valtiovallan harjoittamasta hintapolitiikasta. Kun vientihinnat nousivat lievästi, samanaikaisesti kun tuontihinnat alenivat, ulkomaankaupan vaihtosuhde parani noin 6-7 %. Myös hinnantasausrahaston avulla voitiin jossain määrin vaikuttaa hintatasoon. Toisaalta suhdannevaraukset ja Suomen Pankin tiukka luotonantopolitiikka pakottivat yrittäjät kustannuslaskelmissaan varovaisuuteen, ja niinpä mm. kantohintojen taso aleni syksyllä noususuhdanteesta huolimatta 5-10 %. Elinkustannusindeksin kehitykseen vaikuttivat eniten maataloustuotteiden hintasubventiot sekä liikevaihtoveron poistaminen tekstiileiltä. Tukkuhintaindeksi oli keskimäärin pisteluvussa 1 707 (1935 = 100) eli prosentin alempi kuin edellisenä vuonna. Tukkuhintaindeksi onkin alentunut säännöllisesti jo vuodesta 1951 lähtien, jolloin se oli korkeimmillaan, eli pisteluvussa 1 809. Yhdysvaltoja ja Belgiaa lukuun ottamatta nousivat tukkuhinnat ulkomailla hieman, niin että markan ulkomainen arvo parani vuoden aikana jonkin verran. Viralliset vaihtokurssit pysytettiin ennallaan. Elinkustannusindeksi, joka vuoden 1954 lokakuun hallitussopimuksen tuloksena aleni 104 pisteestä 98:aan, oli koko vuoden keskimäärin 100 eli 3 pistettä alempi kuin vuonna 1954. Kuitenkin oli indeksillä lievästi nouseva suunta. Se kohosi huhtikuussa pistelukuun 99, elokuussa 100:aan ja lokakuussa pistelukuun 101, mihin se jäi loppuvuodeksi. Osaindekseissä tapahtui huomattavin muutos vuokraindeksissä, jota uusien talojen vuokrat kohottivat lokakuussa noin 7 %. Rakennuskustannusindeksi oli keskimäärin 103 eli kaksi pistettä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Tämä johtui lähinnä rakennustyöväen palkkojen noususta. Yleisen ansiotason arvioidaan nousseen noin 7 %. Virkamiesten palkkauksessa suoritettiin noin 10 prosentin peruskorjaus, maatalouden palkat nousivat noin % ja metsätalouden noin 20 %. Sen sijaan teollisuudessa oli keskituntiansioiden nousu vain noin 5 %. Runsaan tuotannon ja tuonnin ansiosta voitiin palkkojen nousun aiheuttama kulutuskysyntä tyydyttää ilman sanottavampaa inflaatiopainetta. Eräitä virkamiesten palkkaliikeh-
27 HNTOJENKEHTYS VUOSNA 1952-1955 1952 1953 1954 1955 N D.,...,...,..,""'-r-r-,.--r 1"'-"""'-""""""""'-'''''''''...,...,.."T":"T 1...,...,...,...,.',...,.-"T""T-r-r-,...,...,...,.-r-T""T1-,--r-T""T -'--"""'-r- N D. 120 120 ~ " - ~ -- --------~~~ -,~-,,---, 100 -:- ----- --- 100 1- t~~ :~... _.... _... r:... _- 80~----~"'-------1--------------~------------+-------------~80 '".+... +... +++",++ "" ~ +++.+++++ -,,+... +~... +... 'foofo... ++... ~... 60~------------~-------------r------------~------------~60. 1 1 1 1 1 1 1 1 1952 1953 1954 1955 TUkkuhint&lndekSl, 1951=100 - - - - - - ElinkustannusindekSi, lokakuu 1951=100... Kotimaan kaupassa käyvien tuontitavarain ndeksi, 1951=100 +... ++ + + + + Vientitavarain (fob) yleisindeksi, 1951=100 timisiä lukuun ottamatta olivat työmarkkinat rauhalliset koko vuoden. Syksyllä joutui kuitenkin sekä hinta että palkkarintama käymistilaan. Eduskunta hylkäsi aikaisemman maataloustulon vakauttamispäätöksen ja esitti toivomuksen subventioiden lopettamisesta. Valtalaki hinta- ja palkkasäännöstelyineen kumottiin ja SAK alkoi esittää palkankorotusvaatimuksia lähinnä maataloustuotteiden hinnoissa tapahtuneen nousun johdosta. Näin ollen oli vuoden 1955 lopussa patoutunut inflaatiopaine uhkaamassa noudatettua vakauttamispolitiikkaa. Hintojen kehitystä viime vuosina kuvaa seuraava asetelma. Elinkustannusindeksi lokakuu 1951 = 100 TukkuhintaindekSi, 1935 = 100 Kotimaiset Tuonti- Yleisindeksi Ravinto Yleisindeksi tavarat tavarat 1951... 100 100 1809 1886 1646 1952... 101 107 1793 1892 1581 1953... 103 109 1727 1840 1486 1954... 103 106 1724 1841 1475 1955... 100 102 1707 1822 1462
. SUOMEN PANKK VUONNA 1955 1. TASEEN UUDSTUS Suomen Pankin omaisuustasetta muutettiin vuonna 1955 huomattavasti sekä sisällöltään että muodoltaan, jotta se entistä paremmin vastaisi nykyistä pankkikäytäntöä. Eriä ryhmittäen ja pieniä eriä yhdistämällä on koetettu tehdä yleiskatsauksen saaminen ja taseen kehityksen seuraaminen entistä helpommaksi. Tiliviikoittain eli neljä kertaa kuukaudessa tehtävä tase julkaistiin uudessa asussaan ensi kerran elokuun 31. päivänä. Vertailukelpoisuuden vuoksi on tähän vuosikirjaan laskettu kaikki pankin taseita ja setelinantoa koskevat luvut uuden taseen mukaisesti myös uudistusta aikaisemmilta ajoilta. Tärkeimmät uudistukset olivat seuraavat. Aikaisemmin ulkomaiset valuutat eivät sisältäneet ulkomaisia selvitystilejä, vaan nämä esitettiin erikseen taseessa. Viime vuosien clearingsopimusten mukaan selvitystilien ja ns. vapaavaluuttatilien väliset siirrot ovat kuitenkin tulleet niin yleisiksi, että on vaikeata määrätä, mihin ryhmään kukin valuutta on luettava. Kaikki valuuttatilit on sen takia yhdistetty yhdeksi ryhmäksi. Näin ollen selvitysvaluutat otetaan nykyään huomioon setelinkatteessa samoin perustein kuin muut valuutat, jota vastoin niitä ei aikaisemmin luettu siihen. Taseen aikaisemmat erät >)Ulkomaiset valuutat» ja»ulkomaiset selvitystilit» olivat nettolukuja, joihin sisältyivät kaikki asianomaiset saatavat vähennettyinä kaikilla vastaavilla veloilla. Uudistuksen jälkeen kuuluvat vastaavapuolen»ulkomaisiin valuuttoihim> ne valuutat, joiden saldo osoittaa Suomen Pankin nettosaatavaa ko. valuutassa, ja vastattavapuolen»ulkomaisiin valuuttatileihim> ne valuutat, joiden saldo osoittaa nettovelkaa. - Bruttoperiaatetta on paitsi valuuttojen kohdalla sovellettu muissakin uuden taseen erissä. Lisäksi oli vanhan taseen >)Ulkomaisiin selvitystileihim> laskettu mukaan eräät sellaiset selvitystilisaatavat, joita kotimaiset toiminimet olivat saamassa tulevista toimituksista ulkomaille ja joista pankki oli suorittanut niille vastaavat markkamääräiset ennakkomaksut, mutta joissa saatavan ulkomailta voidaan itse asiassa katsoa syntyvän vasta sitten, kun ennakkona
maksettu tavara on toimitettu. Tällaiset ennakko maksut luetaan uudessa taseessa vastaavapuolen»muihin saataviim>. Vanhassa taseessa ulkomaiset vekselit käsittivät kaikki ulkomaan rahan määräiset vekselit. Uudessa taseessa ovat»ulkomaisia vekseleitä» vain ne, joissa maksaja on ulkomaalainen, ja muut ulkomaan rahan määräiset vekselit, jotka pääasiassa ovat Suomen Pankin välittämiä Kansainvälisen Jälleenrakennuspan~n lainojen katevekseleitä, muodostavat oman erän»diskontatut kotimaiset ulkomaan rahan määräiset vekselit». Setelinantotasetta on myöskin yksinkertaistettu siten, että»setelinantovara» nykyisin vastaa entisen taseen»käytettävissä olevaa setelinantovaraa» eli lukua; joka ilmoittaa, kuinka paljon pankin setelinkatteeksi kelpaavat varat ovat setelinannoksi luettavia eriä suuremmat. Entisen taseen»toissijaisen katteen lisääntymisestä riippuva setelinantovara» eli luku, joka ilmoitti, kuinka suuri on toissijaisen katteen määrätyn ylärajan ja toissijaiseksi katteeksi kelpaavien varojen välinen erotus, ei enää sisälly setelinantovaraan. Omaisuustaseeseen tehdyt muutokset ovat alentaneet setelinantovaraa. Bruttoperiaatteen noudattaminen vaikutti tähän suuntaan heti ja edellä mainittu ulkomaisten vekselien ankarampi tulkinta vuoden lopulla, toissijaiseksi katteeksi kelpaavien varojen tullessa suuremmaksi kuin katteen määrätty yläraja. Kun seuraavassa tarkastellaan ta,seen erien kehitystä vuonna 1955, eritellään samalla, mitä saatavia ja velkoja kukin erä pääasiassa käsittää. 29 2. SETELNANTO-OKEUS Setelinanto-oikeutta laskettaessa on liikkeessä oleviin seteleihin rinnastettava pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Setelien varsinaisena katteena ovat pankin kulta varat ja riidattomat ulkomaiset saatavat yhdessä ja niiden kasvu lisää siten rajattomasti setelinanto-oikeutta. Tästä syystä näitä varoja nimitetään pankin omaisuustaseessa ensisijaiseksi setelinkatteeksi. Lisäksi liikkeessä olevien setelien ja vaadittaessa maksettavien sitoumusten määrä saa ylittää ensisijaisen katteen enintään 58 miljardia markkaa, mihin määrään aikaisempi 50 miljardin raja pankin ohjesäännön 6 :ään nojautuen korotettiin joulukuun 23. päivästä lukien vuoden 1956 loppuun saakka. Tältä osalta on toissijaisena katteena oltava kotimaisia vakavaraisten henkilöiden tai toiminimien vekseleitä, joiden maksupäivään ei ole kolmea kuukautta pitempää aikaa, sekä enintään 25 miljardin markan määrästä valtion ns. vakauttamislainan obligaatioita, siis varoja, jotka muodostavat pankin kotimaisen luotonannon pääosan. Toissijaisen setelinkatteen korotus oli tullut ajankohtaiseksi siitä syystä, että pankki rahoja sitovan politiikkansa yhteydessä oli vuoden alussa teh-
30 nyt rahalaitosten kanssa sopimuksia, joiden perusteella nämä laitokset olivat maaliskuusta lähtien tallettaneet Suomen Pankkiin määräosan ottolainauksensa lisäyksestä erityiselle kassavarantotilille. Lisäksi oli tuontilisenssien myöntäminen tehty riippuvaksi varojen tallettamisesta pankkiin. Kummatkin talletukset katsottiin pankin lyhytaikaisiksi veloiksi, vaikka ne eivät ole käytettävissä liike-elämän ostokykynä, ja näin ollen ne vähensivät setelinanto-oikeutta noin 12500 milj. markkaa. Ellei setelinanto-oikeutta olisi korotettu, se ei ilmaisesti vallinneen korkeasuhdanteen aikana olisi riittänyt tyydyttämään maksuvälineiden tarvetta. 3. OMASUUSTASE Ensisijainen setelinkate Pankin k u 1 t a v a r a t, joihin luetaan sekä rahaksi lyöty että rahaksi lyömätön, Suomessa tai muualla oleva kulta, kasvoivat kertomusvuonna 915 milj. markkaa pääasiassa vuoden loppupuolella tehtyjen ostojen johdosta ja ne olivat vuoden lopussa 7849 miljoonaa. Kulta on pankin ohjesäännön mukaan kirjattu arvoon, jonka mukaan 1 g hienoa kultaa maksaisi 250 markkaa. Pankki on joulukuun 19. päivänä 1954 annetulla asetuksella vapautettu vuoden 1957 loppuun saakka lunastamasta seteleitään kullalla, kuten pankin ohjesäännön 8 ~:ssä on sanottu.. U k 0 m a i s e t vai u u t a t sisältävät sekä ns. vapaavaluutta- että clearingvaluuttasaatavat, pankin kassoissa olevan käteisen ulkomaan rahan sekä erääntyneet ulkomaan rahan määräiset obligaatiot ja kork6liput. Ne olivat vuoden alussa 29 639 milj. markkaa, josta ne kasvoivat 34 792 milj. markkaan maaliskuun 8. päivään mennessä, mutta runsaan tuontilisensioinnin johdosta ne olivat kesäkuun lopussa vain 26728 miljoonaa. Tästä määrästä ne kasvoivat jälleen lokakuun 22. päivään mennessä 31435 milj. markkaan ja olivat vuoden lopussa 28 089 miljoonaa eli 1 550 miljoonaa pienemmät kuin vuoden alussa. Valuuttojen vaihto oli suurempi kuin edellisinä vuosina, sillä vuonna 1955 pankki osti valuuttaa yhteensä 136 miljardin markan arvosta vastaavan luvun oltua 128 miljardia vuonna 1954 ja 125 miljardia vuonna 1953. Pankin kulta- ja valuuttavaranto saadaan vähentämällä vastattavapuolen valuuttatilien velka yllä mainittujen kultavarojen ja valuuttojen yhteissummasta. Vuonna 1955 tämän nettovarannon kehitys erosi edellisen vuoden tuloksesta sikäli että sen kasvu rajoittui 2527 milj. markkaan, kun se oli vuotta aikaisemmin ollut runsaat 10 395 miljoonaa. Toinen eroavuus koski varannon koostumusta; nettovarannon kasvusta tapahtui pää-
osa kullan ja dollarlen kohdalla, kun taas EPU-valuutoissa aina vuoden 1952 maksukriisistä jatkunut vahvistuminen pysähtyi. Uudet maksusopimukset sekä yksittäisten valuuttojen tiliasemissa tapahtuneet muutokset paransivat kuitenkin varannon käyttömahdollisuuksia tuntuvasti enemmän, kuin edellä mainitut ryhmäluvut osoittavat ja uudet maksusopimukset tarjosivat suuremman mahdollisuuden monenkeskisiin maksusuorituksiin Länsi-Euroopan arbitraasiryhmän piirissä. Valuuttavaranto vuosien 1953-1955 lopussa on esitetty seuraavassa asetelmassa neljään tärkeimpään ryhmään jaettuna, miljardein markoin. Valuuttalaji 31.12.1963 31. 12. 11154 31.12.1965 Kulta ja US$... 12.5 13.6 15.6 EPU... 3.5 16.5 16.6 täryhmä... 3.7 2.1 2.4 Muut... - 0.5-2.7-2.5 Yhteensä 19.2 29.5 32.1 U k 0 m a i s e t v e k s e i t pysyivät koko vuoden 115 milj. markkana, mutta u k 0 m a i s iin 0 b 1 i g a a t i 0 i h i n sijoitettiin lisää valuuttoja, ensi sijassa dollareita, 1 404 milj. markkaa korkotuloja silmällä pitäen. Ulkomaiset obligaatiot kasvoivat siten 857 miljoonasta 2261 miljoonaan markkaan. Näistä tekijöistä riippuen koko en s i s i j a i n en se tel i n k a t e lisääntyi 769 milj. markkaa eli 37545 miljoonasta 38314 miljoonaan. Vaikka runsaat vientitulot olisivat sallineet suuremman ja valuuttavarannon kannalta toivottavan kasvun, täytyi nämä tulot sitoa länsivaluuttojen runsaalla lisensioinnilla, koska muiden rahamarkkinoita säätelevien tekijöiden vaikutus oli kertomusvuonna rahan tarjontaa lisäävää. Toiselta puolen on otettava huomioon valuuttojen käyttö maan maksuvalmiutta vahvistaviin tarkoituksiin. Siten maksettiin vapaaehtoisesti takaisin Kansainväliseltä Valuuttarahastolta vuosina 1951-1952 otetun valuuttalainan loppuerä sekä kuoletettiin huomattava määrä Kansainväliseltä Jälleenrakennuspankilta saatuja luottoja ennen määräaikaa. Lisäksi pankin varannosta oli jo vuoden vaihteessa varattu dollareita 1 240 milj. markkaa vuoden 1956 alussa maksettavaa Valuuttarahaston jäsenosuutta varten. Toissijainen setelinkate Ylempänä on setelinanto-oikeudesta puheen ollen mainittu, että toissijaisen katteen muodostavat kotimaiset vekselit ja valtion vakauttamislaina. Vekseleitä on sekä suoraan diskontattuja, joko ulkomaan rahan määräisiä tai markkamääräisiä, sekä pankkien rediskonttaamia. U 1 k 0 maa n r a h a n m ä ä r ä i s e t v e k s eli t ovat pankin välittämien ulkomaisten lainavarojen katetta. Pankki on Kansainväliseltä 31
32 Jälleenrakennuspankilta saanut lainoja, jotka se on lainalnut edelleen luottojen varsinaisille käyttäjille, enimmäkseen voimalaitoksille ja puunjalostuslaitoksille. Nämä ovat lainoistaan asettaneet vekseleitä alkuperäisen lainan rahalajissa. Vekselien yhteissumma kasvoi 1 774 miljoonaa markkaa tasaisesti vuoden varrella, joten se vuoden 1955 lopussa oli 8511 milj. markkaa. Tämä tili häviää vähitellen pankin omaisuustaseesta, koska vuoden lopulla perustettiin uusi kiinnitysluottolaitos, Mortgage Bank of Finland Oy, jonka tehtävänä on ulkomaisten pitkäaikaisten lainojen välittäminen ja jonka pääosakkeenomistajana on Suomen Pankki. Uuden pankin toiminta alkoi vasta vuonna 1956. Vuoden ensimmäisten viikkojen jälkeen m a r k k a m ä ä r ä i s t e n v e k s eli e n määrä alkoi lisääntyä saavuttaen vuoden huipun, 15451 milj. markkaa, kesäkuun kolmannella viikolla. Parhaimman laivauskauden aikana se pysytteli hieman alhaisemmalla tasolla ja erinäisten vaihtelujen jälkeen päätyi 14437 miljoonaan vuoden viimeisenä päivänä, jolloin se oli 2497 miljoonaa korkeampi kuin vuoden alussa. Pyrkiessään vastustamaan kaikkia inflaatiotendenssejä pankki noudatti samaa rediskonttauksia kiristävää politiikkaa kuin edellisenä vuonna. R e d i s k 0 n ta t t u j en' v e k s eli e n määrä, joka vuoden 1954 päättyessä oli 8 465 milj. markkaa, pienenikin heti alkuvuodesta aina 1 411 miljoonaan saakka maaliskuun 8. päivänä. Keväällä luotontarve kuitenkin paisui voimakkaasti, ja rediskonttausten määrä nousi huomattavasti, niin että se heinäkuun viimeisenä päivänä oli 13239 milj. markkaa. Tämän jälkeen tapahtui jälleen alenemista, joten marraskuun 15. päivänä rediskonttausten määrä oli ainoastaan 6877 milj. markkaa. Joulukuussa tapahtui valtava nousu rediskonttausten määrässä ja joulukuun 23. päivänä saavuttivat ne vuoden huipun, 26059 milj. markkaa. Vuoden viimeisenä päivänä niiden määrä oli 22628 miljoonaa. Tällöin rediskonttauksia oli 14163 milj. markkaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin, joten nousu vuoden aikana oli 167 %. Tämä nousu kuvastaa kassareservitilien ja lisenssitalletusten rahamarkkinoita kiristävää vaikutusta. Rediskonttauksista on Suomen Pankki veloittanut korkoa saman korkokannan mukaan, kuin mitä rediskonttaava pankki on asiakkailtaan veloittanut kulloinkin rediskontattavasta vekselistä. Tämän lisäksi on peritty lisäkorkoa 1/2-3 % niissä tapauksissa, jolloin rediskonttaavan pankin velka Suomen Pankille on noussut suuremmaksi kuin 140 % ko. pankin omista varoista, vähennettynä ottolainauksen lisäyksellä. Va t i 0 n v a k a u t t a m i s.1 a i n a pysyi koko vuoden muuttumattomana 20 miljardin markan suuruisena. Tämän obligaatiolainan korko on 1 %.
33 Muut varat Tähän ryhmään on luettu kaikki ne pankin varat, joita ohjesäännön mukaan ei voida laskea ensisijaiseen eikä toissijaiseen setelinkatteeseen kuuluviksi. Näitä ovat ensiksikin kotimaiset 0 b 1 i g a a t i 0 t, so. pankin omistamat valtion, kaupunkien, hypoteekkilaitosten ja teollisuuslaitosten maksettavat obligaatiot, joita vuoden lopussa oli 1 730 milj. markkaa markkamääräisiä ja 185 milj. markkaa ulkomaan rahan määräisiä. Obligaatioiden määrä vähentyi vuoden aikana 333 miljoonaa, mikä johtui pääasiassa obligaatioiden arpomisesta ja lunastamisesta. Uusiin obligaatioihin ei pankin varoja vuonna 1955 sidottu. Vuoden lopussa olleesta obligaatioiden yhteismäärästä 1 915 milj. markkaa, oli 411 miljoonaa valtion ja 1 504 miljoonaa muiden obligaatioita. Muihin varoihin merkityt s h e k k i t i 1 i t tarkoittavat pankin myöntämien shekkiluottojen nostettua eli käytössä olevaa määrää, mikä vuoden lopussa oli 490 milj. markkaa. Shekkiluottojen koko myönnetty määrä pysyi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta vuonna 1955 lähellä yhtä miljardia markkaa. Tällä luotto muodolla on suhteellisen pieni osuus pankin kokonaisluotonannosta. Pankin kassoissa oleva metalliraha näkyy taseen kohdassa vai h t 0- r a h a. Tämä määrä liikkui vuoden aikana 200-300 milj. markan paikkeilla. Taseen»muissa varoissa» suurin erä on muu t saa t a v a t. Tähän on ensiksikin luettu edellä taseen uudistuksen yhteydessä mainitut ulkomaisista maksusopimuksista johtuneet ennakkoluotot, joita vuoden alussa oli 7234 miljoonaa ja vuoden lopussa 7051 milj. markkaa, mutta korkeimmillaan ollessaan kesäkuun alussa 10 121 milj. markkaa. Suomen Pankki katsoi, ettei sen velvollisuuksiin kuulu tällaisten luottojen myöntäminen. Ne riippuvat vain ulkomailta tulleista maksumääräyksistä eivätkä siis de pankin valvottavissa ja lisii-ksi ne korottomina ovat rahan arvon kannalta arveluttavia. Koska kysymyksessä on määrätylle teollisuuden alalle annettava tuki, valtion olisi myönnettävä tällaiset luotot ja varattava niihin varat menoarviossaan. Pankin ja valtion kesken päästiin sopimukseen, jonka mukaan valtio ei käytä edellä mainitun, toissijaisena setelinkatteena kirjatun vakauttamislainansa vielä nostamatonta 5 miljardin markan määrää siltä osalta, kuin pankki joutuu maksamaan uusia tällaisia määrätyn rajan yli nousevia ennakkoja, joten vanhojen ennakkojen tultua vähitellen takaisin maksetuksi tilanne tältä kohdalta paranee.»muihin saataviim sisältyvä toiseksi suurin erä on valtion koroton 1 660 milj. markan vekseli, jonka valtio on antanut Suomen Pankille sen Kansainväliselle Jälleenrakennuspankille ja Kansainväliselle Valuuttarahastolle hyvittämien valtion jäsenosuuksien katteeksi. Nämä jäsenosuudet, yhteensä 5 Suomen Pankki 1955 1988-56
34 samoin 1 660 milj. markkaa, sisältyvät pankin taseen vastattavissa ulkomaisiin markkatileihin. Kaikkiaan pankin»muut saatavat» olivat vuoden lopussa 9 016 milj. markkaa eli jokseenkin yhtä suuret kuin vuoden alussa. Tästä määrästä siis ainoastaan 305 milj. markkaa jäi hypoteekkilainojen, remburssiluottojen ym. tilapäisten saatavien osuudeksi. Liikkeessä olevat setelit Liikkeessä oleva setelistö esiintyy pankin omaisuustaseen vastattavapuolen ensimmäisenä ja tärkeimpänä eränä. Talouselämän vilkastumisen seurauksiin on luettava liikkeessä olevan setelimäärän kasvaminen. Tämä setelimäärä, joka kertomusvuoden alkaessa oli 47 902 milj. markkaa, pieneni vuoden alkuviikkoina tavallisia kausivaihteluita noudattaen 44 179 milj. markkaan tammikuun 22. päivänä, jolloin vuoden alin määrä saavutettiin. Seuraavina kuukausina setelistö lisääntyi nousten toukokuun 14. päivänä 51 361 miljoonaan supistuakseen taas kesäkuukausina. Syksyllä setelistö jälleen lisääntyi, ja huippu, 55883 miljoonaa, saavutettiin vuoden viimeisenä päivänä, joten setelistö oli 7 981 milj. markkaa eli 17 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. - Myös liikkeessä olevien setelien keskimäärä, 49576 milj. markkaa, oli 9 % suurempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 45390 miljoonaa. Lyhytaikaiset velat Pankin setelinanto-oikeutta laskettaessa on liikkeessä oleviin seteleihin rinnastettava pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset. Näiksi on varovaisen taseperiaatteen mukaisesti laskettu kaikki pankin lyhytaikaiset velat, vaikka ne eivät olisi aivan»vaadittaessa maksettavia», vaan niiden maksaminen olisi sopimuksista riippuva. Tällaisia lyhytaikaisia velkoja ovat taseen mukaan ensiksikin u 1 k 0 m a i s e t vai u u t t a t i 1 i t so. niissä valuutoissa olevat velat, joissa kaikki ko. valuutan määräiset tilit yhteenlaskettuna osoittavat pankin velkaa. Näiden pääasiassa etelä-amerikkalaisilla maksusopimustileillä olevien velkojen määrä väheni vuoden 1955 kuluessa 3 162 miljoonaa eli 7017 milj. markasta 3855 miljoonaan. Lyhytaikaisissa veloissa olevat u 1 k 0 m a i s e t m a r k k a t i 1 i t käsittävät ensinnäkin edellä»muiden saatavien» kohdalla mainitut Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin ja Valuuttarahaston jäsenmaksuosuudet 1 660 milj. markkaa, jotka nämä elimet ovat tallettaneet Suomen Pankkiin. Lisäksi tähän erään sisältyy ulkomaalaisten omistuksessa olevia, enemmän tai vähemmän rajoitetusti tavaran ostoihin Suomesta taikka muihin maksuihin Suomessa käytettävissä olevia tilejä. Kaikkien ulkomaisten markka-
35 1954 1955 D NV'\lllD'llXX:XXl VV'l'l'llXXXX MLL.tv1K,:...,...:...,...:::...,...::,...:...,...:::.,.:::,.-:=r=-r--=--r-=-r=,:-,-,--,-.:.:.,...:...,-=-,.--...-==,=,..:::.,,=-,, =,." \ Mlll.MK :"\,-,,',\ \ ~ \,-..., 1,,,.,,/................... 40000 20 000 --------------+---------------j 20000 o Setelistö Setelinantovara Kulta ja ulkomaiset valuutat KokD luotonanto tilien määrä oli vuoden lopussa 3898 milj. markkaa ja lis~ys vuonna 1955 oli 303 miljoonaa. Valtiolla, posti- ja lennätinhallituksella sekä Postisäästöpankila on Suomen Pankissa kullakin shekkitili. Näistä kahden viimeksi mainitun shekkitili tasoitetaan päivittäin va t i 0 n s h e k k i t i 1 i e, jonka. saldo vuoden 1955 päättyessä oli 9816 milj. markkaa eli 5 654 miljoonaa. pienempi kuin vuoden alussa. Pan k k i e n s he k k i t i 1 i t, joissa vähennyksenä on otettu huomioon Suomen Pankin hallussa olevat liikepankkien maksettavat maksuosoitukset, kasvoivat kertomusvuonna 6 197 milj. markkaa eli 8384 mil-. joonaan. Tämän lisäyksen aiheuttivat maaliskuussa avatut ja pankkien shekkitileihin luetut kassavarantotilit, joille vuoden loppuun mennessä oli kertynyt 6677 milj. markkaa. Kassavarantotileille eri rahalaitokset teke- miensä sopimusten mukaisesti suorittavat osan ottolainauksensa lisäyksestä. Suomen Pankki maksoi näille tileille sovittua korkoa, joka riippui ko. pankin ottolainauksestaan maksamista koroista ja vaihteli 4.0 prosentista. 6.4 prosenttiin. Maksettu korko määrä teki yhteensä 166 milj. markkaa. vuonna 1955, kuten tulostaseesta käy selville. Ylimääräisen kassavarantomenettelyn tarkoituksena oli kiristää rahamarkkinoita, minkä pankki koko vuoden vallinneen korkeasuhdanteen johdosta katsoi välttämättömäksi. Tilien yhteissummat olivat eri kuukausien lopussa seuraavat:
36 Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu.... Heinäkuu.... Elokuu.... Syyskuu.... Lokakuu.... Marraskuu.... Joulukuu.... Milj. mk 662 2325 2743 2987 4227 2808 5441 5498 6176 6677 Samasta syystä heinäkuun alusta lukien tuontilupia oli mahdollista saada vain suorittamalla Lisenssiviraston kautta 10 % luvan arvosta Suomen Pankkiin korottomaksi vähintään kolmen kuukauden talletukseksi. Tällaisten lisenssitalletusten määrä kasvoi tasaisesti vuoden loppuun saakka, koska takaisinmaksut eivät vielä ennättäneet paljon vaikuttaa. Lisenssitalletukset sisältyvät taseen vastattavapuolella m u i h i n s h e k k i t il e i h i n, joista ne muodostavat suurimman osan. Niiden määrät olivat eri kuukausien lopussa seuraavat: Heinäkuu.... Elokuu.... Syyskuu.... Lokakuu.... Marraskuu.... Joulukuu.... Milj. mk 739 1600 2931 3922 5105 6578 Lyhytaikaisissa veloissa oleva viimeinen erä muu t l y h Y tai k a i se t ve a t on vähäpätöinen. Se sisälsi vuonna 1955 saatujen suhdannevarausten markkamääräisenä suoritetun osuuden sekä perityt mutta tilittämättä olevat erät ja pankin maksettavat pankkivekselit (entiset ns. postilähetysvekselit). Nämä erät vähenivät edelleen vuoden 1955 aikana. Yhteensä olivat pankin l y h Y tai kai s e t ve a t vuoden 1955 päättyessä 33 309 milj. markkaa eli 4 249 miljoonaa suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Lisäys johtui, kuten edellisestä on käynyt ilmi, kassavarantotileistä ja lisenssitalletuksista, joiden lisäystä ei ulkomaisissa veloissa ja valtion shekkitilillä tapahtunut vähennys kumonnut. Pitkäaikaiset velat Pankilla oli vuoden 1955 lopussa pitkäaikaista u l k 0 m a i s t a velkaa 7719 milj. markan määrä, missä lisäystä vuoden aikana oli 1 212 miljoonaa. 'Tämä velka johtuu kokonaan Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin lainoista, jotka ovat nostettavissa eri valuutoissa sopimuksen mukaan ja sen
mukaan kuin tavaraa ulkomailta tuodaan. Lainoja on ollut kaikkiaan neljä, joista on nostamatta vielä noin 1.9 miljardia markkaa, vaikka kolme on jo takaisinmaksu vaiheessa. Näitä lainoja Suomen Pankki välitti edelleen teollisuus- ja voimalaitoksille saaden puolestaan katteeksi ulkomaan rahan määräisiä vekseleitä, joista toissijaisen setelinkatteen kohdalla edellä on mainittu. Vuonna 1955 katevekselien lisäys oli 1774 milj. markkaa, vaikka edellä mainittujen lainojen nettolisäys oli ainoastaan 1 212 miljoonaa. Ero johtuu Suomen Pankin suorittamista lainojen etukäteislyhennyksistä. Taseessa huhtikuusta lähtien esiintyneet k 0 tim a i s e t pitkäaikaiset velat ovat osa valtion SNTL:ltä saamasta ns. kultalainasta, jonka valtio on lainannut edelleen Suomen Pankille. Yhteensä p i t k ä a i kai s e t vei a t kasvoivat 9 013 milj. markkaan eli 2 506 miljoonaa vuonna 1955. Arvonjärjestelytilit ja oma pääoma Arvonjärjestelytilit, jotka ovat muodostuneet valuuttakurssien muutoksista ja erinäisistä varauksista, olivat vuoden lopussa 5 689 milj. markkaa ja kasvoivat sen aikana 3 167 miljoonaa. Pääosa lisäyksestä johtui ulkomaisten valuuttojen vähenemisestä ja valuuttojen kirjanpitoarvon korotuksesta, jolloin näihin sidottuja arvojen varauksia vapautui. Marraskuun viimeisenä päivänä 1955 koko vararahasto 4479 milj. markkaa ja arvonjärjestelytileistä 521 miljoonaa siirrettiin kantarahastoon, joka saman kuukauden 18. päivänä annetun lain mukaisesti korotettiin 5 miljardista 10 miljardiin markkaan. Samalla lailla määrättiin, että pankin voitosta on ainakin puolet käytettävä vararahaston kartuttamiseen, kunnes kantaja vararahastot ovat yhteensä kasvaneet 20 miljardiksi markaksi. Kun tilivuoden voitoksi tuli 1 612 milj. markkaa, oli koko oma pääoma vuoden päättyessä 11 612 miljoonaa ja lisäys 1 372 miljoonaa markkaa. 37 4. KOTMANEN LUOTONANTO Suomen Pankki myöntää suoranaista luottoa liik~-elämälle ja valtiolle sekä rediskonttausluottoa luottolaitoksille. Tästä antaa taulu 2 seikkaperäisiä tietoja. Omaisuustaseessa luotot on merkitty usealle eri tilille, osaksi näkyvinä, osaksi piilotettuina»muihin saataviim. Muodolliselta kannalta katsoen pankin suoranaisen luotonannon tärkeimmät muodot olivat vekseliluotto, shekkiluotto, vientiennakot sekä valtion vakauttamislaina. Kertomusvuoden alkaessa pankin koko bruttoluotonanto oli 56 196 milj. markkaa. Vuoden alussa tämä luotonanto pysytteli alkua alemmalla tasolla aina toukokuun ensimmäiseen viikkoon saakka, mutta nousi sen jälkeen
38 eräin heilahteluin vähitellen heinäkuun 30; päivään asti, jolloin se oli 66 524 milj. markkaa. Elokuussa tapahtui huomattava väheneminen, joka syksyllä kuitenkin taas kääntyi nousuun ja kokonaisluotonanto saavutti vuoden huipun joulukuun 23. päivänä, jolloin se oli 78539 milj. markkaa. Vuoden viimeisenä päivänä se oli 75082 miljoonaa, so. 18886 milj. markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Edellä mainitut luvut osoittavat pankin luotonannon sellaisena kuin se esiintyy pankin varojen puolella. Todelliset saatavat olivat kuitenkin pienemmät, koska niitä vastasivat melkoiset velat varsinkin shekkitilien muodossa. Jos nämä velat otetaan huomioon, pankin koko netto luotonanto oli kertomusvuoden alussa 37748 milj. markkaa, josta se alkuvuodesta aleni niin, että se maaliskuun 8. päivänä oli pienimmillään eli 28817 milj. markkaa. Vuoden viimeisenä päivänä oli nettoluotonanto 48232 milj. markkaa, joten lisäys edellisen vuoden viimeiseen päivään verrattuna oli 10484 milj. markkaa. Laatunsa mukaan pankin kotimainen luotonanto voidaan jakaa kolmeen ryhmään, nimittäin luotonantoon valtiolle, suoranaiseen luotonantoon talouselämälle sekä luotonantoon rahalaitoksille. Luotonanto valtiolle. Valtion vakauttamislaina pysyi koko vuoden muuttumatta 20 miljardina markkana. Lisäksi pankilla oli valtiolta vekselisaatava, joka vastaa Kansainvälisen Valuuttarahaston ja Kansainvälisen -Jälleenrakennuspankin Suomen Pankkiin tallettamaa, valtion markkamääräisenä suonttamaa jäsenosuusmaksua. Tämä määrä oli vuoden alussa 1 662 ja sen lopussa 1 660 milj. markkaa. Pankilla on toiselta puolen myöskin valtiolle velkaa, jonka tärkeimpänä eränä on valtion shekkitili. Sitä paitsi siihen kuuluu valtion toinen SNTL:ltä saama ns. kultalaina, jonka pankki on saanut käyttöönsä valuuttatilanteen parantamiseksi. Nettovelka vaihteli huomattavasti vuoden aikana valtion kulloisenkin kassatilanteen mukaan. Kertomusvuoden alkaessa se oli 6192 milj. markkaa ja vuoden lopussa 10550 miljoonaa, joten lisäys vuoden aikana oli 4358 miljoonaa. Suoranainen luotonanto talouselämälle oli kertomusvuoden alussa 26 069 milj. markkaa. Tähän sisältyvät mm: tavalliset "markkamääräiset vekselit, ulkomaan rahan määräiset vekselit ja vientiennakot. Tavallinen kevätnousu nosti tämän määrän kesäkuun kolmanteen viikkoon mennessä 32 896 milj. markkaan, minkä jälkeen se jossain määrin aleni palatakseen jälleen syksyllä ohimenevästi samalle tasolle. Kertomusvuoden lopussa bruttolainananto talouselämälle oli 30 794 milj. markkaa, joten vuoden lisäys oli 18 %. Pankin saatavien vastapainona ovat yksityisten shekkitilit, tärkeimpänä niistä lisenssitalletukset, sekä»muut lyhytaikaiset velat». Näin ollen talouselämälle annettu nettoluotto oli vuoden alussa 25278 ja sen lopussa 23438 milj. markkaa, joten se väheni 7 % vuoden kuluessa.
39 SUOMEN PANKN LUOTONANTO VUOSNA 1953 JA 1954 MllL MK 1954 1955 n myv'izl'll1zill1x X X Xl 1 rrmyv'izl'l'llxxxxll Mll.l.MK [------:----=-==-------t-------;7----==------'=-j 30 000 t 20 000 f---------------+-----------:------ch 20000 -_...'\,...,,'\ \... ' \ \ \," \ \ ",'" \, \.. 10 000 ' r-----------.-:'+---.~'--.;~:...,.----"'~_:_+-----!.--~:'.:-:::f+----"d_+ 1 V'' ",,', " ::... : ~. 10000 \", "'\ : _A, ~...,.:r.\... \" "...... ". "... \V~"'-V"" /{.'/'''~ i,j \... "...........".'\: ~ \1.............../. "'..J ' o Luotonanto omille asiakkaille Nettoluotonanto valtiolle Luotonanto luottolaitokslle Suurin osa luotonannosta on tapahtunut vekseleitä diskonttaamalla. Vekseliluotot edustivat kertomusvuoden alussa 71.6 % ja sen päättyessä 74.5 % kokonaisluotosta. Myöskin vientiennakot olivat melkoiset, vastaavasti 27.7 ja 22.9 %. Tämä merkitsee, että kaikilla muilla luottomuodoilla, kuten shekkitililuotoilla ja hypoteekkilainoilla, oli hyvin pieni merkitys myöskin yhteisesti. Joulukuussa 1954 tapahtuneen korkojen porrastamisen johdosta vaihteli sekä diskontto- että shekkiluottojen ja hypoteekkilainojen korko kertomusvuonna 5 prosentista 7 1 / 2 prosenttiin. Rahanarvopoliittisista syistä nostettiin korkoja vuoden aikana mahdollisimman paljon edellä mainittujen rajojen sisällä ja vuoden lopussa finanssivekselien korko oli 6 3 / 4-7 1 / 2 %, kun taas muiden luottojen korko yleensä oli 7 %. Rediskonttausten vastapainona olivat osaksi rahalaitosten shekkitilisaatavat, varsinkin sen jälkeen kun vuonna 1955 otettiin käytäntöön erityiset kassavarantotilit. Koska kuitenkin rediskonttaukset samanaikaisesti nousivat vielä enemmän, pankkien nettovelkakin kasvoi. Se oli vuoden alussa 6278 milj. markkaa ja vuoden lopussa 14244 miljoonaa, joten sen nousu vuoden aikana oli kokonaista 127 %.
40 5. SETELNANTOTASE Tässä selostuksessa on jo aikaisemmin todettu, että pankin setelien liikkeessä oleva määrä, siihen luettuna kaikki muutkin pankin vaadittaessa maksettavat sitoumukset ja shekkiluottojen nostamaton määrä, ei saa ylittää pankin ohjesäännön määrittelemää ylärajaa. Setelinanto-oikeus on toisin sanoen yhtä suuri kuin ensisijainen ja toissijainen setelinkate yhteensä, jolloin kuitenkin toissijainen kate suurimman osan kertomusvuotta sai nousta korkeintaan 50 miljardiin markkaan ja vuoden kahtena viimeisenä viikkona 58 miljardiin. Kun vuoden alussa ensisijainen setelinkate oli 37545 milj. markkaa ja toissijainen setelinkate 47 142 miljoonaa, oli se tel i n a n t 0-0 i k e u s siten 84687 miljoonaa. Vuoden lopussa ensisijainen kate oli 38 314 ja toissijaiseksi katteeksi kelpaavien vekselien ja obligaatioiden arvo 65576 milj. markkaa, mutta koska toissijainen kate saa olla korkeintaan 58 000 miljoonaa, setelinanto-oikeus oli vuoden lopussa 96314 miljoonaa ja lisäys vuoden aikana 11 627 miljoonaa. Kun liikkeessä olevat setelit olivat vuoden lopussa 55883 miljoonaa, lyhytaikaiset velat 33 309 miljoonaa ja shekkiluotoista nostamatta 494 milj. markkaa, oli koko ohjesäännön mukaan se tel i n ann 0 k s i luettava määrä 89686 miljoonaa. Setelinanto-oikeuden ja setelinannon välinen ero eli s e tel i n a n t 0 v a r a oli siis 6 628 milj. markkaa. Set~linantooikeuden runsaasta kasvusta huolimatta tämä vara jonkin verran väheni vuonna 1955, koska liikkeessä olevat setelit lisääntyivät 7981 miljoonaa ja lyhytaikaiset velat 4249 milj. markkaa ja shekkiluottojen nostamatta oleva määrä väheni vain 515 milj. markkaa. Kultaraha 6. SETELT JA KOVA RAHA Kultarahaa ei ole laskettu liikkeeseen sen jälkeen kun vuonna 1931 olosuhteiden pakosta lopetettiin setelien lunastaminen kullalla. Nimellisesti kultarahoja on liikkeessä 1010 000 markan arvosta, mutta todellisuudessa nämäkin rahat ovat joutuneet kokoelmiin, tai ne on sulatettu. Setelit Setelistön kokonaismäärä eli vastuusumma oli vuoden 1955 alussa 69582 milj. markkaa. Seteleitä valmistettiin vuoden aikana 70205 miljoonan ja poltettiin 63602 miljoonan arvosta, joten setelivastuu vuoden lopussa oli
76 185 miljoonaa. Eri setelilajien valmistetut ja poltetut määrät näkyvät taulukosta. Kun pankin kassoissa oli seteleitä vuoden alussa 21 680 ja sen lopussa 20 302 milj. markkaa, kasvoi liikkeessä olevien setelien määrä siten 47902 milj. markasta 55883 miljoonaan. Vuoden aikana tulivat liikkeeseen 1000 markan seteleitä lukuun ottamatta uudenmalliset setelit, jotka kaikki samankokoisina ja pienempma kuin entiset säästävät valmistus- ja käsittelykustannuksia entistä paremmasta painatustyöstä ja paperin laadusta huolimatta. Setelistön koostumus. Uudenmalliset 10 000 markan setelit, joiden osuus setelistöstä vuoden päättyessä oli 24.7 %, syrjäyttivät huomattavasti liikkeestä 5 000 markan seteleitä. Niiden osuus oli 46.7 %, uudenmallisia seteleitä 20.4 % ja vanhanmallisia 26.3 %. Kun edellisen vuoden lopussa setelistöstä 69.1 % oli 5 000 markan seteleitä, huomataan kehityksen edelleen tapahtuneen kohti suurempia seteliarvoja. Muiden, pienempien setelien osuus laskikin enemmän tai vähemmän, vaikka setelistö vuoden kuluessa huomattavasti nousi. Niinpä 1000 markan setelien osuus oli 20.0 %, vuotta aikaisemmin 21.9 %, sekä 500 ja 100 markan setelien osuudet 4.2 ja 4.1 %, vuotta aikaisemmin 4.3 ja 4.4 %. Pikkusetelien osuus oli enää 0.3 %. Setelistön koostumusta ja siinä viime aikoina tapahtuneita muutoksia valaisee seuraava asetelma, josta näkyy eriarvoisten liikkeessä olleiden setelien luku vuosien 1951-1955 päättyessä. 41 Setelilaji 1961 1952 1953 1954 1955 1000 kpl 1000 kpl 1000 kpl 1000 kpl 1000 kpl 10000 mk... 1382 5000»... 5755 6122 6061 6617 5222 1000 )1... 11117 10624 10253 10498 11 178 500»... 3932 3962 3933 4098 4642 100»... 19236 19145 19903 20903 23081 50»... 9051 9241 2250 983 815 20»... 16331 17 183 15396 3566 2604 10»... 19508 19864 6498 3960 3498 5»... 3915 3734 3634 3578 3540 Yhteensä 88840 89870 67928 04203 00962 Setelien valmistus ja poltto. Vuoden 1955 aikana edistyi uudenmallisten setelien, malli 1955, valmistus 1 000 markan seteliä lukuun ottamatta niin pitkälle, että niitä voitiin panna liikkeeseen vaihta:rp.alla vanhanmallisia vastaavasti poltettavaksi. Syyskuun 16. päivänä laskettiin liikkeeseen 100 markan, saman kuun 28. päivänä 5000 ja 10000 markan sekä joulukuun 15. päivänä 500 markan setelit. Kun setelipainon muuttoa uuteen rakennukseen silmällä pitäen oli edellisenä vuonna painettu vanhanmallisia seteleitä runsaasti varastoon, ei setelien valmistus kertomusvuonna liikkeessä 6
42 olevan setelistön lisääntymisestä huolimatta sanottavasti lisääntynyt kappale määrältään, mutta kylläkin markkamäärältään. Kaikkiaan valmistettiin 109.8 milj. kappaletta uusia seteleitä, vastaten 106.1 ja 147.4 milj. kappaletta edellisinä vuosina. Kun suhteellisesti eniten valmistettiin suuria seteleitä, nousi valmistettujen setelien yhteenlaskettu arvo entisestään melkoisesti. Se oli kertomusvuonna 70205 milj. markkaa oltuaan edellisenä vuonna 45622 miljoonaa. Vaikkakin setelien vaihtaminen uusiin alkoi vasta loppuvuodesta, vaikutti se lisäävästi setelien polttoon. Kaikkiaan poltettiin 115.8 milj. kappaletta vastaten 128.5 ja 172.4 miljoonaa edellisinä vuosina. Viimeksi mainittu luku on suuri siitä syystä, että vuonna 1953 korvattiin pikkusetelit metallirahalla. Poltettujen setelien yhteenlaskettu arvo kohosi 63602 milj. markkaan oltuaan 50312 miljoonaa vuonna 1954. Kova raha Suomen Pankki ostaa valtiolta Rahapajan valmistamaa metallirahaa nimellisarvosta. Siten liikkeessä oleva metalliraha, jota vuoden 1953 lopussa oli 1 665 miljoonaa, vuoden 1954 lopussa 2047 miljoonaa ja vuoden 1955 lopussa 2230 milj. markkaa, ei näy Suomen Pankin taseessa. Liikkeessä olevasta määrästä on 370 milj. markkaa vanhanmallista metallirahaa, jonka voi katsoa olevan poissa käytännöstä joko kadonneena tai keräilijöiden kokoelmissa. Liikkeessä olevan määrän jakautuminen eri rahalajien osalle näkyy taulukosta 9, johon seuraavassa annetaan eräitä lisätietoja. Kun metalliraha keskimäärin kiertää hitaammin kuin vastaava seteliraha ja sitä ilmeisesti katoaakin enemmän, tarvitaan täydennystä suhdanteiden parantumisen aiheuttaman kaupan vilkastumisen takia entistä runsaammin. Vaikka metallirahoja saatiinkin liikkeeseen melkoinen määrä, oli koko syksyn aikana puutetta eniten käytetyistä metallirahoista pankin holveissa, kun rahapaja ei pystynyt niitä valmistamaan tarpeeksi. Suurimpiin metallirahoihin nähden ei kuitenkaan tapahtunut sanottavaa muutosta edellisestä vuodesta. Hopearahoja lyötiin olympiakisojen kunniaksi, ja muistorahoiksi ne ovatkin jääneet. Näitä 500 markan rahoja ei näet juuri lainkaan käytetä jokapäiväisissä maksuissa, mutta nimellisesti liikkeessä oleva määrä lisääntyi kuitenkin hieman viime vuodenkin aikana. Sen päättyessä puheena olevia hopearahoja oli»liikkeessä» 191452000 markkaa, vuotta aikaisemmin 187 659 000 markkaa. Alumiinipronssirahoja, joita on 50, 20 ja 10 markan määräisiä, lyötiin kertomusvuonna melkoinen määrä, ja niiden merkitys jokapäiväisissä maksusuorituksissa lisääntyi edelleenkin. Eniten lisääntyi 20 markan raho-
jen maara. Alumiinipronssirahoja oli kertomusvuoden päättyessä liikkeessä noin 11 % enemmän kuin sen alkaessa. Rautarahoja lyötiin vain kahta arvoa, 5 ja 1 markan rahoja. Niiden liikkeessä oleva määrä lisääntyi kertomusvuonna 7 %. Taulukkoon 9 sisältyvät myös vanhanmalliset, muistakin metalleista kuin raudasta valmistetut rahat, jotka ovat ilmeisesti jo kadonneet liikkeestä. Pikkurahoja oli edelleen liikkeessä jonkin verran, mutta todennäköisesti suurin osa niistä on hävinnyt. Nimellisesti oli liikkeessä 50 pennin rahoja 23 363 340 markan, 25 pennin rahoja 18 540276 markan, 10 pennin 5 535 405 markan, 5 pennin 4490924 markan ja 1 pennin rahoja 736950 markan arvosta. Kaikkiaan oli kovaa rahaa liikkeessä, nimellisesti, 2 230 milj. markan arvosta. Lisäys edellisestä vuodesta oli 183 miljoonaa eli noin 9 %. Koko liikkee8sä oleva rahamäärä eli setelit ja kova raha yhteen laskettuina, on kehittynyt seuraavalla tavalla: 43 1951 1952 1953 1954 1955 Milj. mk 45414 47009 46684 49949 58113 7. NETTOTASE Kun ryhmitellään pankin omaisuustase siten, että ensisijaisesta setelinkatteesta vähennetään vastattavapuolen ulkomaiset tilit, rediskontatuista vekseleistä pankkien shekkitilit, valtion vakauttamislainasta valtion shekkitili ja diskontatuista kotimaisista vekseleistä muut shekkitilit, sekä muut saatavat ja velat hajoitetaan ja yhdistetään näihin nettolukuihin vastaavasti saadaan seuraavat taulukon 3 mukaiset nettotaseet miljoonin markoin: 31. 12. 1953 31. 12. 1954 31. 12. 1955 Nettosaatava Vastaava Vastattava Vastaava Vastattava Vastaava VlUltattava valtiolta... 15111 6938 11 157 pankeilta... 6398 6528 14453 liikelaitoksilta... 28485 26772 24732 Kotimainen nettosaatava.. 49994 40238 50342 Nettosaatava ulkomailta. 10133 20426 22842 Liikkeessä olevat setelit.. 45019 47902 55883 Arvonjärjestelytilit ja oma pääoma... 15 lo8 12762 17301 Yhteensä 60127 60127 60664 60664 73184 73184
44 Kun verrataan edellä olevassa taseessa tapahtuneita muutoksia, saadaan seuraavat muutoksia miljoonin markoin osoittavat taseet. Muutos vuonna 1954 Muutos vuonna 1955 Nettosaatava Vastaava Vastattava Vastaava Vastattava valtiolta.... - 8173 + 4219 pankeilta.... + 130 + 7925 liikelaitoksilta.... - 1713-2040 Kotimainen nettosaatava.... - 9756 +10104 Nettosaatava ulkomailta.... +10293 + 2416 Liikkeessä olevat setelit.... + 2883 + 7981 Arvonjärjestelytilit ja oma pääoma - 2346 + 4539 Yhteensä + 537 + 537 +12520 +12520 Kuten laskelmasta näkyy, oli kehitys vuonna 1954 aivan toisenlainen kuin vuonna 1955. Edellisenä vuonna voitiin valuuttavarantoa lisätä ja setelistön lisäykselle saatiin siten kate ulkomaan valuutassa. Lähinnä tämä oli mahdollista valtion nettovelan vähenemisen takia. Vuonna 1955 valtio ja pankit lisäsivät velkaansa Suomen Pankille ja aiheuttivat inflatorista rahantarjontaa rahamarkkinoilla, jolloin Suomen Pankin erikoistoimenpiteistä kuten lisenssitalletuksista ja kassavarantosopimuksista huolimatta setelistö lisääntyi eikä varaa ollut valuutansäännöstelyn purkamista silmällä pitäen niin toivottavaan valuuttavarannon kasvattamiseen. Vuonna 1955 tapahtuneelle setelistön kasvulle saatiin siten vain toissijainen kate. Suomen Pankin oma suoranainen nettoluotonanto väheni kumpanakin vuonna. 8. TULOSTASE Korkotulot olivat 1 762 milj. markkaa vuonna 1955 eli 249 miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kun tuloista vähennetään nyt ensimmäistä kertaa esiintyvät kassavarantotilien korkomenot 166 milj. markkaa, saadaan korkojen nettolisäykseksi 83 miljoonaa. Palkat ja kulut setelinvalmistus mukaan luettuna lisääntyivät 508 miljoonasta 562 miljoonaan markkaan. Koska agiotuloissa oli 135 milj. markan suuruinen vähennys, mutta toiselta puolen poistoissa 197 miljoonan vähennys, vuoden 1955 voitto lisääntyi 91 miljoonaa vuoden 1954 voittoon verrattuna eli 1 612 milj. markkaan. Voiton toinen puoli, 806 milj. markkaa, siirretään vararahastoon ja toisesta puolesta luovutetaan valtiolle kuuluva voitto-osuus, vuoden 1956 tuloarvioon merkitty 800 milj. markkaa. Jäännöksen, 6 milj. markan, käytöstä päättää eduskunta, joka tällaisen jäännöksen on tähän asti säännöllisesti siirrättänyt pankin vararahastoon.
45 9. KASSAVARAT JA KASSAVAHTO Suomen Pankin kassavarat, joihin luetaan markkamääräiset setelit, metalliraha ja liikepankkien maksettavat pankkivekselit ja shekit, olivat vuoden 1955 alussa 22.7 miljardia markkaa. Kassatuloja oli vuoden aikana kaikkiaan 2105.9 ja menoja 2 107.7 miljardia markkaa, joten kassasaldo vuoden lopussa oli 20.9 miljardia. Kassavaihdosta tapahtui pankin haarakonttoreissa 30 %, ja kassavaroista niissä oli vuoden lopussa noin 40 % (ks. vaihtoa koskeva taulukko 13). Vuonna 1954 kassatulot olivat vastaavasti 1 994 miljardia ja vuonna 1953 1 820 miljardia markkaa. Vuoden 1955 lopussa kassasaldosta oli seteleitä 20.8 miljardia, metallirahaa 0.2 miljardia ja maksuosoituksia 0.4 miljardia markkaa. Näistä määristä ainoastaan metallirahojen arvo näkyy pankin omaisuustaseessa, sillä kuten edellä (s. 41) on käynyt selville, pankissa olevat setelit vähennetään koko setelivastuun määrästä ja jäännös on pankin taseessa oleva vastattava puolen erä»liikkeessä olevat setelit». Liikepankkien maksuosoitukset taas ovat kuittauskelpoisia pankkien shekkitilejä vastaan, koska ne veloitetaan pankeilta seuraavassa clearingtoimituksessa. Tästä syystä nämä on vähennetty omaisuustaseessa pankkien shekkitileistä. Edellä olevaan kassavaihtoon ei ole luettu clearingtoimituksissa käsiteltyjä eri liikepankkien toisiltaan veloittamia maksuosoituksia ja toisilleen hyvittämiä pankkisiirtomääräyksiä. Näiden yhteenlaskettu määrä vuonna 1955 oli 1 156 miljardia markkaa vastaten 1 027 miljardia vuonna 1954. Clearingliikkeen suuruus pankin eri konttoreissa kuukausittain käy selville taulukosta 16.
Taulukot: Suomen Pankin toiminta
2 1. Omaisuustase vuosina 1948-1955 VASTAAVA 31/ n 31/ 12 1 31/ 12 31/ 12 31/ 19 31/ 1951 1952 195~ 1948 1949 1950 1 Ensisijainen setelinkate... 3329 6196 10959 34317 22099 28107 2 Kulta... 268 269 2674 5865 5863 5862 3 Ulkomaiset valuutat... 3061 4927 8285 28452 16236 22036 4 Ulkomaiset vekselit... - - - - - 0 5 Ulkomaiset obligaatiot... - - - _. - 209 6 Toissijainen setelinkate... 33777 38985 40817 21119 49129 48060 Diskontatut kotimaiset vekselit 7 Ulkomaan rahan määräiset.. 189 107 1588 2513 4158 5980 8 Markkamääräiset... 13591 15351 13516 11567 14678 13812 9 Rediskontatut vekselit... 1697 2427 6913 16 17217 8268 10 Valtion vakauttamislaina 1... 18300 21100 18800 7023 13076 20000, 11 Muut varat... 3036 3878 6383 6530 11651 13686 12 Kotimaiset obligaatiot... 887 1056 990 949 1161 2238 :13 Shekkitilit... 483 471 906 596 225 398 '14 Vaihtoraha...'... 21 34 29 21 290 241 15 Muut saatavat... 1645 2317 4458 4964 9975 10809 '16 Yhteensä 40142 48059 1)8199 61966 82879 8981)3 VASTATTAVA 17 Liikkeessä olevat setelit... 27369 29606 34383 44774 46153 45019,'l8 Lyhytaikaiset velat... 5031 9383 9693 5740 20365 24010,19 Ulkomaiset valuuttatilit... 3211 6930 8170 3594 13141 8737 '20 Ulkomaiset markkatilit... 1121 1083 1226 1845 2951 3521 21 Valtion shekkitili... 19 80 34 - - 7281,22 Pankkien shekkitilit... 473 665 - - 2088 2157 '23 Muut shekkitilit... 73 38 64 29 1319 1787 24 Muut lyhytaikaiset velat... 134 587 199 272 866 527 25 Pitkäaikaiset velat... 258 1478 3581 1848 2573 5716 26 Ulkomaiset... 258 1478 3581 1848 2573 5716 27 Kotimaiset... - - - - - - '28 Arvonjärjestelytilit... 1513 1113 3473 1662 5334 5590 29 Oma pääoma... 5971 6479 7029 7942 8454 9518 30 Kantarahasto... 5000 5000 5000 5000 5000 5000,31 Vararahasto... 137 571 1025 1527 2242 2847 32 Käyttämättömät voittovarat.. - - - - - - 33 Tulostilit... 834 908 1004 1415 1212 1671 34 Yhteensä 40142 48059 1)8159 61966 82879 8981)3 1 Vuosina 1948-1952 vekseliluottoa.
3 31/ 12 31/ 12 1954 1955 8ft 1955 16/ 1 22/ 1 i 31/ 1 8/2 15/ 2 Milj. mk 37545 38314 38375 38541 38976 38100 39316 41092 1 6934 7849 6931 6931 6928 6909 6909 6909 2 29639 28089 30472 30638 31076 30219 31435 33211 3 115 115 115 115 115 115 115 115 4 857 2261 857 857 857 857 857 857 5 47142 65576 41784 40181 39739 40306 40643 40128 6 6737 8511 6775 6800 6855 6857 6761 6763 7 11940 14437 11654 11 072 10790 11139 11833 11117 8 8465 22628 3355 2309 2094 2310 2049 2248 9 20000 20000 20000 20000 20000 20000 20000 20000 10 11544 11616 11313 11276 11830 11674 11733 10438 11 2248 1915 2180 2177 2178 2177 2175 2173 12-490 227 185 294 156 86 134 13 242 195 260 285 306 326 334 345 14 9054 9016 8646 8629 9052 9015 9138 7786 15 96231 111i 1i06 91472 89998 90 1i45 90080 91692 91658 16 47902 55883 45121 44208 44179 44764 45257 46168 17 29060 33309 27083 26953 27209 26377 27442 26869 18 7017 3855 6440 6441 6160 6436 6377 6381 19 3595 3898 3523 3503 3518 2793 2801 2801 20 15470 9816 15089 14687 17354 15432 17042 16654 21 2187 8384 1663 2096-1386 954 972 22 69 6732 27 32 23 27 30 23 23 722 624 341 194 154 303 238 38 24: 6507 9013 6543 6567 6568 6574 6475 6479, 25 6507 7719 6543 6567 6568 6574 6475 6479 26-1294 - - - - - - 27 2522 5689 2448 1963 2241 2001 2123 1718 28 10240 11612 10277 10307 10348 10364 10395 10424 29 5000 10000 5000 5000 5000 5000 5000 5000 30 3683 4444 4444 4444 4444 4444 4444 31 36-796 796 796 796 796 796 32 1521 1612 37 67 108 124 155 184 33 96231 111i 506 91472 89998 90 Mi 90080 91692 91638 34
4 1. (Jatko) Omaisuustase vuosina 1948-1955 VASTAAVA 1 Ensisijainen setelinkate 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 41222 2 Kulta 00000000000000000000000 6909 3 Ulkomaiset valuutat 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 33341 4 Ulkomaiset vekselit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 115 5 Ulkomaiset obligaatiot 00 00 00 00 857 6 Toissijainen setelinkate 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 40457 Diskontatut kotimaiset vekselit 7 Ulkomaan rahan määräiset 0 0 67-67 8 Markkamääräiset 00000000000 11193 9 Rediskontatut vekselit 0 0 0 0 0 0 0 0 2497 10 Vation vakauttamislaina 0 0 0 0 0 0 20000 1955 23/. 18/ S 8/ 3! 11i1 /3 B8/ 3 31/ a 42478 42673 42435 42301 41946 6909 6909 6909 6909 6909 34597 34792 34554 34420 34065 115 115 115 115 115 857 857 857 857 857 40556 40021 39955 41558 42279 6775 6785 6816 6825 6825 11393 11825 11675 11945 12380 2388 1411 1464 2788 3074 20000 20000 20000 20000 20000 11 Muutvarat 00000000000000000000 10514 10566 11028 10844 11134 11356 12 Kotimaiset obligaatiot 00000000 2174 2176 2163 2153 2152 2152 13 Shekkitilit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 242 160 188-200 305 14 Vaihtoraha 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 345 343 343 347 348 349 15 Muut saatavat 0 0 0 00 0 0 00 00 00 00 7753 7887 8334 8344 8434 8550 16 Yhteensä 92193 93800 93722 93234 94993 95581 VASTATTAVA 17 Liikkeessä olevat setelit... 46328 48151 46675 46714 47656 48746 18 Lyhytaikaiset velat... 27076 27139 28747 28054 28661 27989 19 Ulkomaiset valuuttatilit 0000000 6283 6144 6219 6316 5910 5897 20 Ulkomaiset markkatilit 0 0 0 0 0 0 0 0 2843 2786 2802 2811 2739 2761 21 Valtion shekkitili 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 17224 17216 17969 16670 17773 18320 22 Pankkien shekkitilit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 645 584 1666 2116 2174 917 23 Muut shekkitilit 00 00 0 0 0 0 0000 00 22 22 25 29 26 27 24 Muut lyhytaikaiset velat 00 00 00 59 387 66 112 39 67 25 Pitkäaikaiset velat... 6484 6489 6493 6524 6535 6538 26 Ulkomaiset 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6484 6489 6493 6524 6535 6538 27 Kotimaiset... - - - - - - 28 Arvonjärjestelytilit 0 0 0 0 0 0 0 : 0 0 0 00 1857 2110 2083 2187 2336 2465,29 Oma pääoma... 10448 9711 9724 9755 9805 9843 :30 Kantarahasto 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 5000 5000 5000 5000 5000 5000 :31 Vararahasto 00000000000 000000 4479 4479 4479 4479 4479 4479,32 Käyttämättömät voittovarat 761 - - - - ; 33 Tulostilit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 208 232 245 276 326 364 34 Yhteensä 92193 93600 93722 93234 94993 95581 1
5 1955 7/4 "/4 23/, 30/4 7/ 5. 14/ 5 23/ 6 31/ 5 Milj. mk 42181 42723 41728 41304 40555 39777 39082 38512 1 6906 6906 6894 6891 6891 6891 6891 6882 2 33269 33811 32828 31945 31196 30418 29723 29162 3 115 115 115 115 115 115 115 115 4 1891 1891 1891 2353 2353 2353 2353 2353 5 4.2187 45409 46682 45780 46463 45922 47299 47996 6 6832 6838 7061 7142 7212 7227 7271 7331 7 12726 13203 13322 13252 13865 14111 14245 14553 8 2629 5368 6299 5386 5386 4584 5783 6112 9 20000 20000 20000 20000 20000 20000 20000 20000 10 12750 10789 11699 11768 12261 12227 12913 13384 11 2138 2110 2095 2095 2100 2101 2101 2101 12 1636 268 315 377 590 202 384 424 13 329 330 326 322 320 321 319 321 14 8647 8081 8963 8974 9251 9603 10109 10538 15 9'7118 98921 100109 98862 992'79 9'7926 99294 99892 16 49554 48346 47578 49713 50128 51361 51134 51344 17 27455 30466 31920 27814 27086 24279 25695 25856 18 6633 6277 6689 7000 6522 6674 6714 6814 19 2762 2765 2798 2941 2979 2990 2994 3066 20 17947 18704 19418 14488 13516 10660 12762 12382 21-2575 2672 3294 3922 3877 3126 3229 22 36 36 37 32 39 36 39 41 23 77 109 306 59 108 42 60 324 24 7839 7847 8020 8097 8158 8164 8176 8227 25 6545 6553 6726 6803 6864 6870 6882 6933 26 1294 1294 1294 1294 1294 1294 1294 1294 27 2416 2334 2644 3266 3922 4130 4277 4395 28 9854 9928 9947 9962 9985 9992 10012 10070 29 5000 5000 5000 5000 5000 5000 5000 5000 30 4479 4479 4479 4479 4479 4479 4479 4479 31 - - - - - - - - 32 375 449 468 483 506 513 533 591 33 9'7118 98921 100109 98862 992'79 9'7926 99294 99892 34
6 1. (Jatk.) Omaisuustase vuosina 1948-1955 VASTAAVA 1955 8/ 6 15/ 6 23/ 6 i 3 /6 1 8/ 7 15/ 7 1 Ensisijainen setelinkate... 371jJO 36894 36094 36078 36441 31"111 2 Kulta... 6882 6882 6882 6882 6882 6882 3 Ulkomaiset valuutat... 28160 27544 26744 26728 27091 27761 4 Ulkomaiset vekselit... 115 115 115. 115 115 115 5 Ulkomaiset obligaatiot... 2353 2353 2353 2353 2353 2353 6 Toissijainen setelinkate... 48214 49022 55161 51577 51579 50639 Diskontatut kotimaiset vekselit 7 Ulkomaan rahan määräiset.. 7348 7.366 7377 7437 7504 7660 8 Markkamääräiset... 14745 14903 15451 15120 14840 14328 9 Rediskontatut vekselit... 6121 6753 12333 9020 9235 8651 10 Valtion vakauttamislaina... 20000 20000 20000 20000 20000 20000 11 Muut varat... 14696 14417 14132 13949 13589 13584 12 Kotimaiset obligaatiot... 2090 2090 2090 2090 2027 2035 13 Shekkitilit...'... 346 259 310 214 114 218 14 Vaihtoraha... 322 327 314 309 298 297 15 Muut saatavat... 11938 11741 11418 11336 11150 11 034 16 Yhteensä 100420 100 SSS 105387 101604 101609 101 SS4 VASTATTAVA 17 Liikkeessä olevat setelit... 49018 48359 49454 49584 49610 49143 18 Lyhytaikaiset velat... 28478 28827 32530 28415 28240 28065 19 Ulkomaiset valuuttatilit..... 6362 6637 7538 7870 7687 7385 20 Ulkomaiset markkatilit... 3031 3006 3011 3055 3047 3054 21 Valtion shekkitili... 14964 15283 18024 13458 13435 12190 22 Pankkien shekkitilit... 4038 3443 3626 3804 3808 4937 23 Muut shekkitilit... 42 46 34 37 88 259 24 Muut lyhytaikaiset velat... 41 412 297 191 175 240 25 Pitkäaikaiset velat... 8249 8249 8249 8308 8372 81"34 26 Ulkomaiset... 6955 6955 6955 7014 7078 7440 27 Kotimaiset... 1294 1294 1294 1294 1294 1294 28 Arvonjärjestelytilit... 4568 4760 4992 5126 5195 5165 29 Oma pääoma... 10107 10138 10162 10171 10192 10227 30 Kantarahasto... 5000 5000 5000 5000 5000 5000 31 Vararahasto...... 4479 4479 4479 4479 4479 4479 32 Käyttämättömät voittovarat.. - - - - - - 33 Tulostilit... 628 659 683 692 713 748 134 Yhteensä 100420 100 SSS 101i S87 101604 101609 101 SS4. 1 1
7 1955 Milj. mk 23/ 7 3 /7 8/8 15/ S 23/ S 31/ S i 8/U 15/ u 37158 37103 36570 36524 37711 38616 39272 39801 1 6882 6882 6882 6882 6882 6882 6882 6882 2 27808 27753 27220 27174 28361 29266 29922 30451 3 115 115 115 115 115 115 115 115 4 2353 2353 2353 2353 2353 2353 2353 2353 5 53218 55537 52197 48822 46895 46835 45982 47025 6 7879 7903 7922 7920 7983 8030 8082 8094 7 14321. 14395 14244 14078 13690 13470 13529 13593 8 11 018 13239 10031 6824 5222 5335 4371 5338 9 20000 20000 20000 20000 20000 20000 20000 20000 10 13364 13308 13601 13051 12848 12742 13034 12919 11 2036 2043 2061 2063 2065 2065 2062 2040 12 246 267 238 18 185 58 354 68 13 280 278 268 269 262 261 260 266 14 10802 10 720 11 034 10701 10336 10358 10358 10545 15 103740 105948 102368 98397 97454 98193 98288 99745 16 48806 49903 50194 50447 50357 50376 49969 49734 17 30680 31635 28139 23736 22942 24973 25457 27160 18 6548 6280 6480 5884 5298 5818 5212 4987 19 3048 3134 3195 3176 3177 3199 3198 3295 20 15125 15044 9071 5597 7576 8342 9413 9592 21 4639 4889 6557 6087 3704 3946 3929 5680 22 522 861 1315 1494 1696 2032 2247 2437 23 768 1427 1521 1498 1491 1636 1458 1169 24 8722 8746 8264 8330 8371 8395 8456 8469 25 7428 7452 6970 7036 7077 7101 7162 7175 26 1294 1294 1294 1294 1294 1294 1294 1294 27 5295 5403 5478 5578 5432 4086 4007 3970 28 10237 10261 10293 10306 10352 10363 10399 10412 29 5000 5000 5000 5000 5000 5000 5000 5000 30 4479 4479 4479 4479 4479 4479 4479 4479 31 - - - - - - - - 32 758 782 814 827 873 884 920 933 33 103740 105948 102368 98397 97454 98193 98288 99745 34
8 1. (Jatk.) Omaisuusfase vuosina 1948-1955 1955 2S/D 30/D 8/ 10 16 /10 22o ; 3110 VASTAAVA 1 Ensisijainen setelinkate... 40053 40168 40679 40916 41250 41128 2 Kulta... 7096 7096 7096 7096 7347 7347 3 Ulkomaiset valuutat... 30489 30604 31115 31352 31435 31313 4 Ulkomaiset vekselit... 115 115 115 115 115 115 5 Ulkomaiset obligaatiot... 2353 2353 2353 2353 2353 2353 6 Toissijainen setelinkate... 47971 48823 48585 49307 50380 52222 Diskontatut kotimaiset vekselit 7 Ulkomaan rahan määräiset.. 8151 8292 8306 8337 8407 8411 8 Markkamääräiset... 13771 13780 13716 14685 14908 14339 9 Rediskontatut vekselit... 6049 6751 6563 6285 7065 9472 10 Valtion vakauttamislaina... 20000 20000 20000 20000 20000 20000 11 Muut varat... i3206 13509 13500 12823 13014 13343 12 Kotimaiset obligaatiot... 2040 2040 2037 2007 2007 2007 13 Shekkitilit... 234 394 618 346 439 306 14 Vaihtoraha... 266 265 255 257 249 254 15 Muut saatavat... 10666 10810 10590 10213 10319 10776 16 Yhteensä 101230 102600 102764 103046 104644 106693 VASTATTAVA 17 Liikkeessä oievat setelit... 49255 50634 50710 50861 51145 51433 18 Lyhytaikaiset velat... 28904 28591 28811 29255 30440 32113 19 Ulkomaiset valuuttatilit... 5273 5470 5366 4704 5117 4989 20 Ul~omaiset markkatilit... 3291 3422 3441 4018 4115 3698 21 Valtion shekkitili... 9989 8803 9030 8942 10486 11854 22 Pankkien shekkitiit...... 6180 6371 6093 6784 5956 6470 23 Muut shekkitilit... 2954 3344 3521 3717 3823 4183 24 Muut lyhytaikaiset velat... 1217 1181 1360 1090 943 919 25 Pitkäaikaiset velat... 8528 8665 8678 8707 8778 8782 26 Ulkomaiset... 7234 7371 7384 7413 7484 7488 27 Kotimaiset... 1294 1294 1294 1294 1294 1294 28 Arvonjärjestelytilit... 4106 4158 4091 3702 3734 3771 29 Oma pääoma... 10437 10452 10474 10521 10547 10594 30 Kantarahasto... 5000 5000 5000 5000 5000 5000 31 Vararahasto... 4479 4479 4479 4479 4479 4479 33 Tulostilit... 958 973 995 1042 1068 1115-34 Yhteensä, 101230 102600 102764 103046 104644 106693 32 Käyttämättömät voittovarat.. - - - - -,
9 1955 Milj. mk 8/ 11 15/ 23/ 11 11 3 / 11 8/ 12 15/ U 23/ 12 31/ 12 41475 41659 41267 413B7 41432 42004 39501 38314 1 7657 7657 7879 7879 7879 7879 7849 7849 2 31350 31534 30920 31020 31085 31657 29276 28089 3 115 115 115 115 115 115 115 115 4 2353 2353 2353 2353 2353 2353 2261 2261 5 51440 49103 50015 52070 55206 58796 68833 65576 6 8466 8474 8505 8499 8386 8447 8510 8511 7 14023 13752 13590 13563 13776 13982 14264 14437 8 8951 6877 7920 10008 13044 16367 26059 22628 9 20000 20000 20000 20000 20000 20000 20000 20000 10 13581 13325 13291 13145 13519 11934 11825 11616 11 1997 1997 1999 1999 1935 1935 1935 1915 12 518 250 279 294 756 460 577 490 13 248 249 243 237 222 216 184 195 14 10818 10829 10770 10 615 10606 9323 9129 9016 15 106496 104087 104573 106582 110157 112734 120159 115506 16 51764 52318 52212 53493 52979 53668 55216 55883 17 32164 29689 30024 30640 33646 35589 40286 33309 18 4720 4219 4318 4166 3894 3826 3274 3855 1-9 3724 4001 3993 3946 3909 3907 3937 3898 20 11649 8424 9426 9627 13052 13858 18907 9816 21 6926 7603 6851 6924 6500 7465 7139 8384 22 4310 4527 4891 5323 5743 5953 6470 6732 23 835 915 545 654 548 580 559 624 24 8836 8824 8875 8876 8889 8950 9013 9013 25 7542 7530 7581 7582 7595 7656 7719 7719 26 1294 1294 1294 1294 1294 1294 1294 1294 27 3088 2609 2742 2232 3219 3058 4077 5689 28 10644 10647 10720 11341 11424 11469 11567 11612 29 5000 5000 5000 10000 10000 10000 10000 10000 30 4479 4479 4479 - - - - - 31 - - - - - - - - 32 1165 1168 1241 1341 1424 1469 1567 1612 33 106496 104087 104573 106582 110157 112734 120159 115506 34 2
10 2. Kotimainen luotonanto vuosina 1948-1955 Päivä Ulkomaan rahan määräiset Vekselit Luotonanto liike-elämälle Shekki- Vienti- Markka- tilit ennakot määrälset Muut Suoranainen Yhteensä 1 2 3 4 fi 6 7 31. X 1948 189 13591 483-715 14978 1949 107 15351 471 71 1316 17316 1950 1588 13516 354 364 3164 18986 1951 2513 11567 378 1644 1658 17760 1952 4158 14678 225 7024 1289 27374 1953 5980 13812 398 8120 1027 29337 1954 6737 11940-7234 158 26069 1955 8511 14437 490 7051 305 30794 1955 8. 1 6775 11654 227 6814 170 25640 15. 6800 11 072 185 6807 160 25024 22. 6855 10790 294 7178 212 25329 31. 6857 11139 156 7196 157 25505 8. 6761 11833 86 7145 331 26156 15. 6763 11117 134 5948 176 24138 23. 6767 11193 242 5928 163 24293 28. 6775 11393 160 6080 145 24553 8. 6785 11825 188 6507 167 25472 15. 6816 11675-6518 166 25175 23. 6825 11945 200 6618 156 25744 31. 6825 12380 305 6733 157 26400 7. V 6832 12726 1636 6716 271 28181 15. 6838 13203 268 6102 319 26730 23. 7061 13322 315 7009 294 28001 30_ 7142 13252 377 6990 324 28085 7. V 7212 13865 590 7270 321 29258 14. 7227 14111 202 7673 270 29483 23. 7271 14245 384 8147 302 30349 31. 7331 14553 424 8725 153 31186 8. V 7348 14745 346 10 121 157 32717 15. 7366 14903 259 9927 154 32609 23. 7377 15451 310 9603 155 32896 30. 7437 15120 214 9521 155 32447 1 Vekseliluottoa. Siitä shekkliuottoa 552. Siltä shekkiluottoa 218.
11 luotonanto Luotonanto kotimaisille L uotonan to valtiolle Koko suoranainen luotonanto luottolaitoksille -- Luotonanto Vuoden yhteensä 1953 MF- ja Määrä % koko Rediskon- % koko (sar. 10+ 12) vakauttamis- BRD- (sar.7+8+!l) luoton- tatut luotonlaina tilien kate annosta vekselit annosta Milj. mk Päivä 8 9 10 11 12 13 14 15 31. X 18300 1 930 34208 95.3 1697 4.7 35905 1948 21100 1 930 39346 94.2 2427 5.8 41773 1949 18800 1 930 38716 83.8 7485 8 16.2 46181 1950 7023 1 1662 26445 99.1 234 8 0.9 26679 1951 13076 1 1662 42112 71.0 17 217 29.0 59329 1952 20000 1662 50999 86.0 8288 14.0 59287 1953 20000 1662 47731 84.9 8465 15.1 56196 1954 20000 1660 52454 69.9 22628 30.1 75082 1955 1955 20000 1662 47302 93.4 3355 6.6 50657 8. 20000 1662 46688 95.3 2309 4.7 48995 15. 20000 1662 46991 95.7 2094 4.3 49085 22. 20000 1662 47167 95.3 2310 4.7 49477 31. 20000 1662 47818 95.9 2049 4.1 49867 8. 20000 1662 45800 95.3 2248 4.7 48048 15. 20000 1662 45955 94.8 2497 5.2 48452 23. 20000 1662 46215 95.1 2388 4.9 48603 28. 20000 1660 47132 97.1 1411 2.9 48543 8_ 111 20000 1660 46835 97.0 1464 3.0 48299 15. 20000 1660 47404 94.4 2788 5.6 50192 23. 20000 1660 48060 94.0 3074 6.0 51134 31. 20000 1660 49841 95.0 2629 5.0 52470 7. V 20000 1660 48390 90.0 5388 10.0 53758 15. 20000 1660 49661 88.7 6299 11.3 55960 23. 20000 1660 49745 90.2 5386 9.8 55131 30. 20000 1660 50918 90.4 5386 9.6 56304 7. V 20000 1660 51143 91.8 4584 8.2 55727 14. 20000 1660 52009 90.0 5783 10.0 57792 23. 20000 1660 52848 89.6 6112 10.4 58958 31. 20000 1660 54377 89.9 6121 10.1 60498 8. V 20000 1660 54 269 88.9 6753 11.1 61022 15. 20000 1660 54 556 81.6 12333 18.4 66889 23. 20000 1660 54107 85.7 9020 14.3 83127 30.
12 2. (Jatk.) Kotimainen luotonanto vuosina 1948-1955 Päivä Ulkomaan rahan määräiset Vekselit Luotonanto liike-elämälle Shekki- Vienti- Markka- tilit ennakot määräiset Muut Suoranainen Yhteensä 1 2 3 4, i 6 7 1955 8. V 7504 14840 114 9286 204 31948 15. 7660 14328 218 9199 175 31580 23. 7879 14321 246 8978 164 31588 30. 7903 14395 267 8898 162 31625 8. V 7922 14244 238 8947 427 31778 15. 7920 14078 18 8849 192 31057 23. 7983 13690 185 8495 181 30534 31. 8030 13470 58 8445 253 30256 8. X 8082 13529 354 8449 249 30663 15. 8094 13593 68 8553 332 30640 23. 8151 13771 234 8739 267 31162 30.. 8292 13780 394 8900 250 31616 8. X 8306 13716 618 8683 247 31570 15. 8337 14685 346 8297 256 31921 22. 8407 14908 439 8401 258 32413 31. 8411 14339 306 8868 248 32172 8. X 8466 14023 518 8909 249 32165 15. 8474 13752 250 8920 249 31645 23. 8505 13590 279 8865 245 31484 30. 8499 13563 294 8601 354 31311 8. X 8386 13776 756 8606 340 31864 15. 8447 13982 460 7333 330 30552 23. 8510 14264 577 7136 333 30820 31. 8511 14437 490 7051 305 30794 Keskimäärä 7599 13429 317 7973 235 29553 Vaihtelu 1750 4661 1578 4173 282 8758
13 Luotonanto kotimaisille Luotonanto valtiolle Koko suoranainen luotonanto luottolaitoksile luotonanto Milj. mk Luotonanto Vuoden yhteensä Päivä 1953 MF-ja Määrä % koko Rediskon- % koko (sar.1o+12) vakauttamis- BRD- (sar.7+8+9) luoton tatut luotonlaina tilien kate annosta vekselit annosta 8 9 10 11 12 13 14 15 20000 1660 53608 85.3 9235 14.7 62848 8. V 20000 1660 53240 86.0 8651 14.0 61891 15. 20000 1660 53248 82.9 11018 17.1 64266 23. 20000 1660 53285 80.1 13239 19.9 66524 30. 20000 1660 53438 84.2 10031 15.8 63469 8. V 20000 1660 52717 88.5 6824 11.5 59541 15. 20000 1660 52194 90.9 5222 9.1 57416 23. 20000 1660 51916.90.7 5335 9.3 57251 31. 20000 1660 52323 92.3 4371 7.7 56694 8. X 20000 1660 52300 90.7 5338 9.3 57638 15. 20000 1660 52822 89.7 6049 10.3 58871 23. 20000 1660 53276 88.8 6751 11.2 60027 30. 20000 1660 53230 89.0 6563 11.0 59 'i93 8. X 20000 1660 53581 89.5 6285 10.5 59866 15. 20000 1660 54 073 88.4 7065 11.6 61138 22. 20000 1660 53832 85.0 9472 15.0 63304 31. 20000 1660 53825 85.7 8951 14.3 62776 8. X 20000 1660 53305 88.6 6877 11.4 60182 15. 20000 1660 53144 87.0 7920 13.0 61064 23. 20000 1660 52971 84.1 10008 15.9 62979 30. 20000 1660 53524 80.4 13 044 19.6 88568 8. X 20000 1660 52212 76.1 16367 23.9 68579 15. 20000 1660 52480 66.8 26059 33.2 78539 23. 20000 1660 52454 69.9 22628 30.1 75082 31. Keski- 20000 1660 51213 87.9 7022 12.1 58235 määrä - 2 8756 30.3.24648 30.3 30490 Vaihtelu
14 3. Nettotase kunkin vuoden ja kuukauden lopussa vuosina 1948-1955. Milj. mk Vuosi ja Vastaava Vastattava Kotimainen nettosaatava Ulkomainen Arvon- Nettotase Liikkeessä järjestely- Valtiolta laitokslta elämältä Yhteensä saatava setelit oma pääoma kuukausi ' Luotto- Llike- netto- olevat tilit ja 1948 19510 1257 15347 36114-1261 34853 27369 7484 1949 22285 1980 17228 41493-4295 37198 29606 7592 1950 20007 7673 19223 46903-2018 44885 34383 10502 1951 8984 433 17931 27348 27030 54 378 44774 9604 1952 15559 15320 25628 56507 3434 59941 46153 13788 1953 15111 6398 28485 49994 10133 60127 45019 15108 1954 6938 6528 26772 40238 20426 60664 47902 12762 1955 11157 14453 24732 50342 22842 73184 55883 17301 Muutos vuonna 1949 + 2775 + 723 + 1881 + 5379-3034 + 2345 + 2237 + 108 1950-2278 + 5693 + 1995 + 5410 + 2277 + 7687 + 4777 + 2910 1951-11 023-7240 - 1292-19555 +29048 + 9493 +10391-898 1952 + 6575 +14887 + 7697 +29159-23596 + 5563 + 1379 + 4184 1953-448 - 8922 + 2857-6513 + 6699 + 186-1134 + 1320 1954-8173 + 130-1713 - 9756 +10293 + 537 + 2883-2346 1955 + 4219 + 7925-2040 +10 104 + 2416 +12520 + 7981 + 4539 1955 7011 1171 26650 34832 22297 57129 44764 12365 5242 2053 25618 32913 27059 59972 48151 11821 4132 2394 27778 34304 26750 61054 48746 12308 V 6643 2302 29436 38381 24560 62941 49713 13228 V 8759 3089 32262 44110 21699 65809 51344 14465 V 7671 5421 33650 46742 18139 64881 49584 15297 V 6053 8550 30727 45330 20237 65567 49903 15664 V 12740 1609 27978 42327 22498 64825 50376 14449 X 12261 598 28480 41339 23905 65244 50634 14610 X 9200 3218 28427 40845 24953 65798 51433 14365 X 11409 3292 26692 41393. 25673 67066 53493 13573 X 11157 14.453 24732 50342 22842 73184 55883 17301
.15 4. Tulostase vuosina 1950-1955 Milj. mk 1950 1951 1952 1953 1954 1955 TUOTOT Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... 996 1328 1108 1373 1163 1180 Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... 1 18 129 208 146 251 Ko~t obligaatioista... 143 134 108 163 204 332 Provisiot... 143 207 220 192 190 186 Agiot... 479 642 496 561 577 442 Muut tuotot... 18 31 71 72 61 64 Yhteensä 1780 2360 2132 2669 2341 2466 KULUT Palkat ja palkkiot... 191 253 272 278 277 296 Eläkkeet ja avustukset... 12 18 24 18 19 23 Perhe-eläkkeet... 6 7 7 Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut 1 1 1 1 1 1 Haarakonttorien valvojain palkkiot... 1 1 1 1 1 1 Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet.. 10 13 14 14 15 16 Korot kassavarantotileistä... 166 Setelien valmistus... 102 108 157 132 118 141 Muut kulut... 44 63 73 80 70 77 Poistot... 415 489 378 368 312 115 Kulut yhteensä 776 946 920 898 820 843 Pankin voitto 1004 1414 1212 1671 1521 1612 Yhteensä 1780 2360 2132 2669 2341 2465 5. Uikkeessä oleva setelistö keskimäärin kunakin kuukautena vuosina 1948--1955 Milj. mk Kuukausi 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 22843 25812 28033 31342 40084 41673 41801 44568 23536 26252 28470 34451 42081 43068 44159 46476 25735 27091 29136 34619 43368 43348 44511 47448 V 27084 27478 29933 37170 44162 43277 45640 48798 V 27178 27934 30211 38763 45653 45190 46555 50992 V 26675 27501 30096 39224 45288 43051 44898 49104 V 27204 27833 32211 40286 44116 42426 44453 49365 V 27588 28571 33192 40803 44692 44678 46077 50343 X 27717 27903 33446 41403 43414 43038 44904 49898 X 27791 27908 32634 41791 42615 42218 45432 51037 X 27386 27762 32820 43374 44422 44623 47716 52446 X 27233 29261 34024 44391 45146 44946 48538 54437
16 6. Setelinanto vuosina 1948-1955 Setelinanto oikeus Käytet ty setelinanto oikeus Päivä Toissijainen Ensisijainen kate Liikkeessä Lyhyt. Shekki kate (yläraja Yhteensä olevat aikaiset luotoista Yht.eensä 50mrdmk 1 setelit ) velat nostamatta i 1 2 3 4 5 6 7 8 31.'X 1948 3329 34707 38036 27369 5031 525 32925 1949 5196 39915 45111 29606 9383 540 39529 1950 10959 41747 52706 34383 9693 649 44725 1951 34317 21119 55436 44774 5740 646 61160 1952 22099 49129 71228 46153 20365 802 67320 1953 28107 48060 76167 45019 24010 625 69654 1954 37545 47142 84687 47902 29060 1009 77971 1955 38314 58000 96314 55883 33309 494 89686 1955 8. 1 38375 41784 80159 45121 27083 782 72986 15. 38541 40181 78722 44208 26953 824 71985 22. 38976 39739 78715 44179 27209 828 72216 31-38100 40306 78406 44764 26377 854 71996 8. 39316 40643 79959 45257 27442 923 73622 15. 41092 40128 81220 46168 26869 875 73912 23. 41222 40457 81679 46328 27076 767 74171 28. 42478 40556 83034 48151 27139 849 76139 8. 42673 40021 82694 46675 28747 821 76243 15. 42435 39955 82390 46714 28054 1009 76777 23. 42301 41558 83859 47656 28661 809 77126 31-41946 42279 84226 48746 27989 702 77437 7. V 42181 42187 84368 49554 27455 785 77 794 15. 42723 45409 88132 48346 30466 730 79542 23. 41728 46682 88410 47578 31920 683 80181 30. 41304 45780 87084 49713 27814 620 78147 7. V 40555 46463 87018 50128 27086 408 77622 14. 39777 45922 85699 51361 24279 795 76435 23. 39082 47299 86381 51134 25695 614 77443 31-38512 47996 86608 51344 25856 573 77773 8. V 37510 48214 85724 49018 28478 652 78148 15. 36894 49022 85916 48359 28827 729 77 916 23. 36094 50000 86094 49454 32530 678 82662 30. 36078 50000 86078 49584 28415 774 78773 1 Joulukuun 23. päivästä 1955 lähtien yläraja on 58 mrd mk.
17 Setelinantovara Ensisijainen kate! Koko kate Milj. mk % % % setelinanto- % käytetystä % käytetystä Määrä Päivä 1 oikeudesta setelistöstä setelinanto- setelistöstä setelinanto- (sar. 4) (sar. 5) oikeudesta (sar. 5) i (sar. 8) oikeudesta (sar. 8) 9 10 11 12 13 14 15 31. X 5111 13.4 12.2 10.1 139.0 115.5 1948 5582 12.4 17.6 13.1 152.4 114.1 1949 7981 15.1 31.9 24.5 153.3 117.8 1950 4276 7.7 76.6 67.1 123.8 108.4 1951 3908 5.5 47.9 32.8 154.3 105.8 1952 6513 8.6 62.4 40.4 169.2 109.4 1953 6716 7.9 78.4 48.8 176.8 110.0 1954 6628 6.9 68.6 42.7 172.3 107.4 1955 1955 7173 8.9 85.0 52.6 177.6 109.8 8. 6737 8.6 87.2 53.5 178.1 109.4 15. 8499 8.3 88.2 54.0 178.2 109.0 22. 6411 8.2 85.1 52.9 175.2 108.9 31. 8337 7.9 86.9 53.4 176.7 108.6 8. 7308 9.0 89.0 55.6 175.9 109.9 15. 7508 9.2 89.0 55.6 176.3 110.1 23. 6895 8.3 88.2 55.8 172.4 109.1 28. 8401 7.8 91.4 56.0 177.2 108.5 8. m 6613 8.0 90.8 56.0 176.4 108.7 15. 8733 8.0 88.8 54.8 176.0 108.7 23. 6788 8.1 86.1 54.2 172.8 108.8 31. 6574 7.8 85.1 54.2 170.3 108.5 7. V 8090 9.7 88.4 53.7 182.3 110.8 15. 8229 9.3 87.7 52.0 185.8 110.3 23. 8937 10.3 83.1 52.9 175.2 111.4 30. 9396 10.8 80.9 52.2 173.6 112.1 7. V 9264 10.8 77.4 52.0 166.9 112.1 14. 8938 10.3 76.4 50.5 168.9 111.5 23. 8735 10.1 75.0 49.5 168.5 111.2 31. 7576 8.8 76.5 48.0 174.9 109.7 8. V 8001 9.3 76.3 47.4 177.7 110.3 15. 3432 4.0 73.0 43.7 174.1 104.2 23. 7305 8.5 72.8 45.8 173.6 109.3 30. 3 Suomen Pankki 1955
18 6. (Jatk.) Setelinanto vuosina 1948-1955 Setelinan to oikeus Käytetty setelinan~o oikeus! ToiBSijainen Päivä Ensisijainen kate Liikkeessä Lyhyt Shekki kate (yläraja Yhteensä olevat aikaiset luotoista 50 mrdmk') setelit velat, nostamatta i Yhteensä 1 2 3 4 5 6 7 8 1955 8. V. 36441 50000 88441 49610 28240 874 78724 15. 37111 50000 87111 49143 28065 768 77 978 23. 37158 50000 87168 48806 30680 740 80226 30. 37103 50000 87103 49903 31635 719 82267 8. VJ 36570 50000 86570 50194 28139 746 79079 15. 36524 48822 85348 50447 23736 966 76149 23. 37711 46895 84606 50357 22942 800 74099 31. 38616 46835 85451 50376 24973 926 76275 8. X 39272 45982 85264 49969 25457 631 78067 15. 39801 47025 88826 49734 27160 917 77811 23. 40053 47971 88024 49255 28904 751 78910 30. 40168 48823 88991 50634 28591 591 79818 8. X 40679 48585 89284 50710 288i1 366 79887 15. 40916 49307 90223 50861 29255 638 80754 22. 41250 50000 91260 51145 30440 546 82131 31. 41128 50000 91128 51433 32113 678 84224 8. X 41475 50000 91475 51764 32164 466 84394 15. 41659 49103 90762 52318 29689 734 82741 23. 41267 50000 91267 52212 30024 705 82941 30 41367 50000 91367 53493 30640 690 84823 8. X 41432 50000 91432 52979 33646 228 88863 15. 42004 50000 92004 53668 35589 524 89781 23. 39501 58000 1 97601 55216 40286 408 96910 31. 38314 58000 98314 55883 33309 494 89886 Keskimäärä 39738 46832 88570 49576 28811 708 79096 Vaihtelu 6645 18261 19095 11704 17344 781 23926, Joulukuun 23. päivästä 1955 lähtien yläraja on 58 mrd mk.
19 Setellnantovara Ensisijainen kate Koko kate Milj. mk % % % setelinanto- % käytetystä % käytetystä Päivä Määrä oikeudesta setelistöstä setelinanto setelistöstä setelinanto (sar.4) (sar. 5) oikeudesta (sar. 5) oikeudesta (sar. 8) (sar. 8) 9 10 11 12 13 14 15 7717 8.9 73.5 46.3 174.2 109.8 8. V 9135 10.5 75.5 47.6 177.3 111.7 15. 6932 8.0 76.1 46.3 178.6 108.6 23. 4846 5.6 74.4 45.1 174.7 105.9 30. 7491 8.7 72.9 46.2 172.5 109.5 8. V 10197 11.9 72.4 48.6 169.2 113.6 15. 10507 12.4 74.9 50.9 168.0 114.2 23. 9176 10.7 76.7 50.6 169.6 112.0 31. 9197 10.8 78.6 51.6 170.6 112.1 8. X 9015 10.4 80.0 51.2 174.6 111.6 15. 9114 10.4 81.3 50.8 178.7 111.5 23. 9175 10.3 79.3 50.3 175.8 111.5 30. 9377 10.5 80.2 50.9 176.0 111.7 8. X 9469 10.5 80.4 50.7 177.4 111.7 15. 9119 10.0 80.7 50.2 178.4 111.1 22. 6904 7.6 80.0 48.8 177.2 108.2 31. 7081 7.7 80.1 49.1 176.7 108.4 8. X 8021 8.8 79.6 50.3 173.5 109.7 15. 8326 9.1 79.0 49.8 174.8 110.0 23. 6544 7.2 77.3 48.8 170.8 107.7 30. 4579 5.0 78.2 47.7 172.6 105.3 8. X 2223 2.4 78.3 46.8 171.4 102.5 15. 1591 1.6 71.5 41.2 176.6 101.7 23. 6628 6.9 68.6 42.7 172.3 107.4 31. Keski- 7475 8.6 80.2 50.2 174.6 109.5 määrä 8916 10.8 22.8 14.8 18.9 12.5 Vaihtelu
20 7. Liikkeessä oleva setelistö kunkin kuukauden lopussa vuosina 1951-1955 Milj. mk Kuukausi 1951 1952 1953 1954 1955 Määrä Muutos Määrä Muutos Määrä Muutos Määrä Muutos Määrä Muutos 31820-2563 40134-4640 41104-5049 42230-2789 44764-3138 36647 +4827 43428 +3294 44238 +3134 46225 +3995 48151 +3387 37447 +800 44044 + 616 44078-160 44658-1567 48746 + 595 V 38329 + 882 44338 + 294 43804-274 45508 + 850 49713 + 967 V 39055 + 726 46579 +2241 45962 +2158 47169 +1661 51344 +1631 V 39670 + 615 45052-1527 43247-2715 44605-2564 49584-1760 V 39826 + 156 44173-879 42615-632 44720 + 115 49903 + 319 V 41446 +1620 45193 +1020 45075 +2460 45849 +1129 50376 + 473 X 42272 + 826 43768-1425 43185-1890 45080-769 50634 + 258 X 42014-258 42440-1328 42759-426 46497 +1417 51433 + 799 X 44053 +2039 45497 +3057 45590 +2831 48711 +2214 53493 +2060 X 44774 + 721 46153 + 656 45019-571 47902-809 55883 +2390 Keskimäärä 39135 43753 43461 45390 49576 Vaihtelu 14211 7232 5986 7727 1 11704 8. Liikkeessä olevat 5-500 markan metallirahat kunkinkuul,auden lopussa vuosina 1948-1955 Milj. mk Kuukausi 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 213 256 294 325 382 564 1333 1676 215 258 292 327 417 586 1359 1667 221 263 292 331 449 622 1414 1667 V 227 267 294 334 472 658 1477 1699 V 229 271 296 336 497 738 1518 1716 V 231 275 299 340 504 850 1559 1741 V 232 279 304 346 522 966 1577 1776 V 233 284 308 351 535 1079 1608 1799 X 233 287 314 356 538 1177 1623 1804 X 237 290 318 359 547 1258 1649 1829 X 245 294 320 364 554 1314 1689 1856 X 254 298 325 372 565 1368 1740 1902 Keskimäärä 231 276 304 343 493 907 1535 1761