KIRJALLINEN KYSYMYS 433/2004 vp Tilaajan työturvallisuusvastuu ja tarkemmat työturvallisuussäännökset Eduskunnan puhemiehelle Uusi työturvallisuuslaki on ollut voimassa reilun vuoden. Uusi laki on edistysaskel vanhaan lakiin nähden. Se ottaa aikaisempaa paremmin huomioon työelämän muutoksen ja fyysisen tapaturmien torjunnan lisäksi myös muiden työn kuormitustekijöiden vähentämisen ja mm. palvelualojen sekä toimihenkilö- ja asiantuntijatyön riskit. Lakiin sisältyvät uudet säännökset mm. väkivallan uhan torjumisesta ja yksintyöskentelystä. Uutta lakia koskevaa oikeuskäytäntöä ei ole vielä paljon olemassa. Lain mukaan esimerkiksi väkivallan uhan torjumisesta ja yksintyöskentelystä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetusta ei ole kuitenkaan vielä annettu, mikä tekee uusien lainkohtien tulkinnasta erityisen haastavan tehtävän. Samalla tarkempien säännösten puuttuminen voi olla työntekijöiden ja työnantajien oikeusturvan ja yhdenvertaisten käytäntöjen näkökulmasta ongelmallista. Lakia työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta ollaan uudistamassa. Kolmikantainen valmistelu on käynnissä. Lain valmistelussa on tarpeellista kiinnittää huomiota esimerkiksi työsuojeluviranomaisten pakkokeinoja koskevien säännösten sekä väkivallan uhan torjumisesta ja yksintyöskentelystä annettujen uusien työturvallisuuslain säännösten suhteeseen. Uudessa laissa on kuitenkin ilmennyt jo puutteita. Työturvallisuuslaki ei sisällä säännöksiä tilaajan työturvallisuusvastuusta. Tämä on ongelma esimerkiksi tilanteessa, jossa tilaajana toimiva ostoskeskuksen isännöintiyritys ei ole valmis maksamaan ja tilaamaan työturvallisuuden kannalta riittävää henkilökuntaa ostoskeskuksen vartiointityöhön. Työsuojeluviranomaiset voivat antaa ohjeita ja antaa päätöksiä, jotka koskevat vain työnantajaa. Tilaaja voi halutessaan vaihtaa vartiointityötä tekevän yrityksen, jolloin myös työnantaja vaihtuu ja työsuojeluviranomaisen antamat ohjeet ja päätökset käytännössä raukeavat. Nykyinen laintila mahdollistaa hyvän työturvallisuustason kiertämisen vaihtamalla työnantajayrityksiä eli esimerkkitapauksessa vartiointiliikettä. Samalla se lisää työsuojeluviranomaisten työtä, byrokratiaa ja yhteiskunnan kuluja. Suurin häviäjä on kuitenkin se yksin yöllä vartiointityötä tekevä vartija, joka joutuu väkivallan kohteeksi. Lain 61 edellyttää rakennuksen omistajan, haltijan ja vuokranantajan sallia sen, että työnantaja tekee työturvallisuuslain edellyttämät rakennuksen korjaukset ja muutokset. Lainkohtaa ei nykymuodossaan voida soveltaa puheena olevassa tilanteessa, ja tilaajavastuun toteuttamisen lisäksi tulisikin harkita myös 61 :n soveltamisalan laajentamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus kiinnittänyt huomiota tilaajan puutteelliseen työturvallisuusvastuuseen, Versio 2.0
mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy tilanteen korjaamiseksi sekä milloin hallitus antaa työturvallisuuslaissa säädettyjä tarkempia säännöksiä mm. väkivallan uhan torjumisesta ja yksintyöskentelystä? Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2004 Klaus Hellberg /sd 2
Ministerin vastaus KK 433/2004 vp Klaus Hellberg /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Hellbergin /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 433/2004 vp: Onko hallitus kiinnittänyt huomiota tilaajan puutteelliseen työturvallisuusvastuuseen, mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy tilanteen korjaamiseksi sekä milloin hallitus antaa työturvallisuuslaissa säädettyjä tarkempia säännöksiä mm. väkivallan uhan torjumisesta ja yksintyöskentelystä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työturvallisuuslaki (738/2004) velvoittaa työnantajaa huolehtimaan palveluksessaan olevien työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Lakia valmisteltaessa harkittiin myös tarkoin, voisiko joku muu kuin työnantaja, esimerkiksi työn tilaaja tai kiinteistön omistaja, olla ainakin osaltaan velvollinen huolehtimaan tämän palveluksessa olevan työntekijän työturvallisuudesta. Siihen liittyi kysymys, olisiko tällöin työnantajien ja muiden velvoitettujen jollain tavalla myös seurattava tai valvottava sitä, että muut työnantajat noudattavat työturvallisuuslakia. Perusteellisen keskustelun tuloksena yksimielisesti hyväksyttyyn toimikunnan mietintöön tuli säännösehdotus, jonka mukainen on voimassa olevan lain 61. Se koskee rakennuksen omistajan, muun haltijan tai vuokranantajan velvoitetta sallia työnantajan tehdä tarpeelliset korjaukset. Tähän ei ole valmisteilla säännösmuutoksia. Työturvallisuuslaissa on myös yhteistä työpaikkaa koskeva 49 ja työpaikkojen yhteisiä vaaroja koskeva 54. Molemmissa on kyse työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien yhteistoiminnasta. Liikekeskuksen työntekijöihin kohdistuva väkivalta on esimerkki 54 :ssä tarkoitetuista vaaroista. Yhteistoiminta voi edellyttää esimerkiksi sopimista yhteisesti järjestetystä tämän vaaran torjunnasta. Tällöinkin jokainen työnantaja vastaa omien työntekijöittensä turvallisuudesta, eivätkä 54 :n mukaiset velvoitteet vähennä näitä työnantajakohtaisia velvoitteita. Uudessa työturvallisuuslaissa on säännöksiä muun ohella väkivallan uhan torjumisesta ja yksintyöskentelystä. Työnantajan on huolehdittava asianmukaisista turvallisuusjärjestelyistä ja -laitteista sekä mahdollisuudesta avun hälyttämiseen. Työnantajan on myös huolehdittava siitä, että mahdollisesta yksin työskentelystä aiheutuva vaara tai haitta voidaan välttää tai se on mahdollisimman vähäinen. Valtioneuvosto voi tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä sekä väkivallan uhan torjunnasta että yksintyöskentelystä. Valtioneuvosto on 29.1.2004 asettanut työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on tarvittavien työsuojelusäännösten tarpeellisuuden ja asianmukaisuuden arviointi sekä säädösehdotusten valmistelu. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina viranomaisten lisäksi työmarkkina- ja etujärjestöt sekä alan tutkijat. Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa uudistetun lain toteutumista. Seurannan perusteella harkitaan uusia toimenpiteitä työturvallisuuden parantamiseksi. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 4
Ministerns svar KK 433/2004 vp Klaus Hellberg /sd Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Klaus Hellberg /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 433/2004 rd: Har regeringen fäst uppmärksamhet vid beställares bristfälliga arbetarskyddsansvar, vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra situationen samt när kommer regeringen att utfärda sådana närmare bestämmelser bl.a. gällande avvärjning av risk för våld eller ensamarbete som nämns i arbetarskyddslagen? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Arbetarskyddslagen (738/2004) förpliktar arbetsgivaren att sörja för sina arbetstagares säkerhet och hälsa i arbetet. När lagen bereddes övervägde man också noggrant om någon annan än arbetsgivaren, t.ex. beställaren av arbetet eller fastighetsägaren, kunde åtminstone för sin del vara skyldig att sörja för arbetssäkerheten hos arbetstagare anställda av arbetsgivaren. Hit hör också frågan om arbetsgivarna och de andra förpliktade på något sätt borde följa upp eller övervaka att de övriga arbetsgivarna iakttar arbetarskyddslagen. Som resultat av en grundlig diskussion inkluderades i det gemensamt godkända kommittébetänkandet ett bestämmelseförslag som utgör 61 i den nu gällande lagen. Paragrafen gäller ägarens, innehavarens eller hyresvärdens skyldighet att tillåta att arbetsgivaren utför de reparationer som behövs. Inga ändringar planeras till denna bestämmelse. I arbetarskyddslagen finns också 49 som gäller gemensamma arbetsplatser och 54 som gäller gemensamma risker på arbetsplatser. Båda dessa handlar om samarbete mellan arbetsgivare och egenföretagare. Våld som riktas mot affärscentras arbetstagare utgör ett exempel på risker som avses i 54. Samarbetet kan förutsätta t.ex. att man överenskommer om gemensamma arrangemang för att avvärja denna risk. Även då skall varje arbetsgivare svara för sina egna arbetstagares säkerhet, och skyldigheterna enligt 54 minskar inte de skyldigheter som gäller enstaka arbetsgivare. Den nya arbetarskyddslagen innehåller bestämmelser om bl.a. avvärjning av risk för våld och ensamarbete. Arbetsgivaren skall sörja för ändamålsenliga säkerhetsarrangemang och säkerhetsanordningar samt möjlighet att larma hjälp. Arbetsgivaren skall också se till att risker eller olägenheter undviks eller att de är så små som möjligt när arbetstagaren arbetar ensam. Vid behov kan statsrådet utfärda noggrannare bestämmelser om risk för våld eller ensamarbete. Statsrådet har 29.1.2004 tillsatt en delegation för beredning av arbetarskyddsbestämmelser vars uppgift är att bedöma vilka arbetarskyddsbestämmelser behövs och är ändamålsenliga samt att bereda författningsförslag. Utöver företrädare för myndigheter hör till delegationen också företrädare för arbetsmarknads- och intresseorganisationer samt forskare inom branschen. Social och hälsovårdsministeriet uppföljer hur den reviderade lagen tillämpas. På basen av uppföljningen skall nya åtgärder övervägas för att förbättra arbetssäkerheten. 5
Ministerns svar Helsingfors den 11 juni 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 6