Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Samankaltaiset tiedostot
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

Puun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Tree map system in harvester


Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kangasmaiden lannoitus

LIST OF PUBLICATIONS SEPTEMBER 1, 2016

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Puun pinnan ominaisuuksien parantaminen eri menetelmillä

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

ARVO ohjelmisto. Tausta

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

ARVO ohjelmisto. Tausta

Puusolut ja solukot. Puu Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Kannattaako kunnostusojitusalue hoitaa kerralla kuntoon?

I. Principles of Pointer Year Analysis

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Integrating wood quality considerations in landscape-level forest planning

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

( N117 x HH141 ( Honkajoki N117 x 9 x HH120 tv-alueet ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( m. Honkajoki & Kankaanpää tuulivoimahankkeet

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

( ,5 1 1,5 2 km

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Dynamiikkaa ja optimointia metsän kasvussa ja kasvatuksessa Annikki Mäkelä Hans Blombergin oppilaat Brändö

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

,0 Yes ,0 120, ,8

WindPRO version joulu 2012 Printed/Page :47 / 1. SHADOW - Main Result

Ilmasto vaikuttaa puulajien levinneisyyteen, kasvuun

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

ACTA FORESTALIA FENNICA

Metsä Opettajankoulutuksen oppimisympäristönä Petteri Vanninen

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Rakennukset Varjostus "real case" h/a 0,5 1,5

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Keskittämisrenkaat. Meiltä löytyy ratkaisu jokaiseen putkikokoon, 25 mm ja siitä ylöspäin.

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

SISÄLLYSLUETTELO. Sivu ulos. NSH NORDIC A/S Virkefeltet 4 DK-8740 Brædstrup Tlf Fax post@nshnordic.

Folia Forestalia 1995(2) Tutkimusartikkelit Kirjoittajien yhteystiedot: Hynynen, Metsäntutkimuslaitos, Vantaan tutkimuskeskus, PL 18, Vantaa; Sa

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

ELEMET- MOCASTRO. Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions. Period

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

SOLUSEINÄN KOOSTUMUS Puukuitujen soluseinät koostuvat lähinnä selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä.

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Integrating full climate change impacts balances and management

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

TM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG

Transkriptio:

PURO-osahanke 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö Tutkimuskysymykset Miten pitkäkestoiset kestoiset, eritasoiset harvennus- ja lannoituskäsittelyt sittelyt vaikuttavat: puun läpimitan kasvuun, puuaineen tiheyteen ja solumittoihin? Miten puuaineen ominaisuudet vaihtelevat ytimestä pintaan ja tyveltä latvaan? T. J. 25.5.25 2

Hypoteesit Lannoitus- ja harvennuskäsittelyt Lisäävät läpimitan kasvua " solujen jakautumista? " soluonteloiden läpimittaa? T. J. 25.5.25 3 Hypoteesit Lannoitus- ja harvennuskäsittelyt Laskevat keskimääräistä puuaineen tiheyttä " kesäpuuosuutta? " kevät- ja kesäpuun tiheyttä? " soluseinän paksuutta? " kuidunpituutta? muutokset erilaiset (vähäisemmät) vanhoilla kuin nuorilla puilla? T. J. 25.5.25 4

Aineistot Pitkäkestoiset harvennuskokeet Heinolassa ja Punkaharjulla: Harventamaton, Harventamaton, lievä lievä ja voimakas harvennus Koepuut (24) kaadettu 21 Käsittelyhistoria hyvin dokumentoitu Pitkäkestoiset lannoitusharvennuskokeet Parikkalassa ja Suonenjoella: Satunnaistettujen lohkojen koe Kolme harvennuskä harvennuskäsittelyä sittelyä: normaali harvennus, harvennus, viivä viivästetty ensiharvennus ja voimakas ensiharvennus Kolme lannoitustasoa: lannoitustasoa: ei lannoitusta, lannoitusta, 15 kg N/ha/5 vuotta, vuotta, 3 kg N/ha/5 vuotta Koepuut (85) kaadettu 23 T. J. 25.5.25 Finland Suonenjoki Punkaharju Heinola Parikkala Helsinki 5 Menetelmät Puuaineen ominaisuudet ytimestä pintaan, tyveltä latvaan: latvaan: Keskimää räinen puuaineen Keskimäär tiheys, tiheys, kevä kevät- ja kesä kesäpuun tiheys, tiheys, kesä kesäpuupuu-%, keskimää räinen luston leveys, keskimäär leveys, kevä kevät- ja kesä kesäpuun leveys vuosilustossa Röntgenntgen-densitometria Kuidunpituus, Kuidunpituus, soluseinä soluseinän paksuus ja soluontelon lä läpimitta Kryomikrotomi, Kryomikrotomi, kuvantamisohjelmistot T. J. 25.5.25 6

Osajulkaisut Jaakkola, T., Mäkinen, H., Saranpää, P. 24. Wood density in Norway spruce: changes with thinning intensity and tree age. Can. J. For. Res. (accepted) Jaakkola, T., Mäkinen, H., Saranpää, P. 25. Does thinning intensity affect tracheid properties of Norway spruce? Can. J. For. Res. (submitted) Jaakkola et al.. Intra-stem variations in wood density of Norway spruce grown at different fertilization and thinning regimes. (in process) Jaakkola et al.. Interrelations of wood and tracheid properties in Norway spruce: influence of thinning and fertilization treatments. (in process) T. J. 25.5.25 7 Yhteenveto harvennuskokeista Heinola-Punkaharju Koe Käsittely Tutkittu ominaisuus Kasvu (BAI) Kesäpuu-% Tiheys km. Kuidun- Soluseinän Soluontelon pituus paksuus lpm Harvennus 1 vs 2 vs 1 vs 2 vs 1 vs 2 vs 2 vs 2 vs 2 vs Heinola Lievä () +59% +56% -17% -8% -4% -9% -8-12% -3% Punkaharju Normaali (1) +45% +8% -13% -1% -4% -3-12% -1 +3% Voimakas (2) Cumulative radial increment [mm] 1 8 6 2 A. Cumulative radial increment Heinola Punkaharju low normal high low normal high Mean ring density [g cm -3 ] B. Mean ring density.58.56.54.52.5.48.46 low Heinola Punkaharju normal high low normal high Fiber length [mm] C. Fiber length in Heinola 6 low 5 4 3 high 2 1 19319195 196 197 198199 2 T. J. 25.5.25 8

Johtopäätöksiä Nykyisillä harvennusvoimakkuuksilla kasvu lisääntyy merkittävästi, mutta puuaineen tiheys ei alene merkittävästi, ja kuidunpituus, -läpimitta ja seinämän paksuus muuttuvat vain hieman T. J. 25.5.25 9 Lannoitus-harvennuskokeet Parikkala- Suonenjoki Viivästetty ensiharvennus Normaali harvennus 3 3 25 25 Runkoluku 2 15 1 5 511 23 LH 511 24 L1H 511 28 L2H Runkoluku 2 15 1 5 511 4 LH1 511 5 L2H1 511 22 L1H1 1975 198 1985 199 1995 2 1975 198 1985 199 1995 2 Vuosi Vuosi Voimakas ensiharvennus Runkoluku 3 25 2 15 1 5 1975 198 1985 199 1995 2 Vuosi 511 1 L1H2 511 2 LH2 511 3 L2H2 Runkoluku harvennus-lannoituskokeessa Parikkalassa T. J. 25.5.25 1

Pohjapinta-alan alan kehitys Pohjapinta-ala (m 2 /ha) 6 5 3 2 1 Viivästetty ensiharvennus Parikkala 511 23 LH 511 24 L1H 511 28 L2H 1975 198 1985 199 1995 2 Pohjapinta-ala (m 2 /ha) Viivästetty ensiharvennus Suonenjoki 513 5 LH 513 7 L1H 6 5 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 Pohjapinta-ala (m 2 /ha) Normaali harvennus Parikkala 511 4 LH1 511 5 L2H1 511 22 L1H1 6 5 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 Pohjapinta-ala (m 2 /ha) Normaali harvennus Suonenjoki 513 1 LH1 513 4 L2H1 513 2 L1H1 6 5 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 Pohjapinta-ala (m 2 /ha) 6 5 3 2 1 Voimakas ensiharvennus Parikkala 511 1 L1H2 511 2 LH2 511 3 L2H2 1975 198 1985 199 1995 2 Pohjapinta-ala (m 2 /ha) Voimakas ensiharvennus Suonenjoki 513 3 L1H2 513 8 LH2 513 9 L2H2 6 5 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 T. J. 25.5.25 11 Kumulatiivinen kasvu vuosina 1978 23 Viiväst. ensiharv. Norm. harv. Voim. ensiharv. Cumulative radial increment (mm) 8 7 6 5 3 2 1 Cumulative radial increment in Suonenjoki - tree-size-class 1 (1 = the smallest tree,..., 5 = the largest tree) Lannoittamaton Lannoitustaso 1 Lannoitustaso 2 FT FT1 FT2 F1T F1T1 F2T1 F2T2 Treatment Cumulative radial increment (mm) 8 7 6 5 3 2 1 Cumulative radial increment in Suonenjoki - tree-size-class 5 (1 = the smallest tree,..., 5 = the largest tree) Lannoittamaton Lannoitustaso 1 Lannoitustaso 2 FT FT1 FT2 F1T F1T1 F2T1 F2T2 Treatment T. J. 25.5.25 12

Vuosiluston leveys eri rungonkorkeuksilla, Parikkala Lannoittamaton, viivästetty ensiharvennus Lannoitustaso 1, voimakas ensiharvennus 5.5 5.5 5. Ring width in Parikkala FT 5. Ring width in Parikkala 4.5 4.5 4. 4. Ring width (mm) 3.5 3. 2.5 2. 1.5 1..5 Ring width (mm) 3.5 3. 2.5 2. 1.5 1..5 198 1985199 198 1985199 1995 2 1.3 7 1995 2 1.3 7 Height in stem - 1.3m, %, 7% Height in stem - 1.3m, %, 7% T. J. 25.5.25 13 Puuaineen tiheys, Parikkala Ring width (mm) 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 Ring width in Parikkala (BH) F F1 F2,8 T T1 T2 Thinning treatment Ring density in Parikkala (BH),58,56 Ring density (g cm -3 ),54,52,5,48 Lannoittamaton Lannoitustaso 1 Lannoitustaso 2,46,44 Viiväst. ensiharv. Norm. harv. Voim. ensiharv. Thinning treatment T. J. 25.5.25 14

Tiheys eri rungonkorkeuksilla, Parikkala Lannoittamaton, viivästetty ensiharvennus Lannoitustaso 1, voimakas ensiharvennus.75 Ring density in Parikkala FT.75 Ring density in Parikkala.7.7.65.65 Ring density (g cm -3 ).6.55.5 Ring density (g cm -3 ).6.55.5.45.45.. 198 1985199 198 1985199 1995 2 1.3 7 Height in stem - 1.3m, %, 7% 1995 2 1.3 7 Height in stem - 1.3m, %, 7% T. J. 25.5.25 15 Kuidunpituus vuoden funktiona, Parikkala ja Suonenjoki Parikkala, tracheid length Tracheid length (mm) 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 R 2 =,9566 R 2 =,9835 R 2 =,9848 R 2 =,9731 1, 1945 1955 1965 1975 1985 1995 Suonenjoki, tracheid length FT2 FT F1T Poly. (FT2) Poly. () Poly. (FT) Poly. (F1T) Tracheid length (mm) 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 R 2 =,9883 R 2 =,9523 R 2 =,9469 R 2 =,953 FT2 FT F1T Poly. (FT2) Poly. () Poly. (FT) Poly. (F1T) 1, 1945 1955 1965 1975 1985 1995 T. J. 25.5.25 16

Kuidunpituus etäisyyden ytimestä funktiona, Parikkala ja Suonenjoki Parikkala, tracheid length 5. Tracheid length (mm) 4.5 4. 3.5 3. 2.5 2. 1.5 R 2 =.7833 R 2 =.8967 R 2 =.815 R 2 =.8272 1. 5 1 15 2 Distance Suonenjoki, from the tracheid pith (mm) length FT2 FT F1T Log. (FT2) Log. () Log. (FT) Log. (F1T) Tracheid length (mm) 5. 4.5 4. 3.5 3. 2.5 2. 1.5 R 2 =.795 R 2 =.726 R 2 =.8446 R 2 =.922 FT2 FT F1T Log. (FT2) Log. () Log. (FT) Log. (F1T) 1. T. J. 25.5.25 17 5 1 15 2 Distance from the pith (mm) Soludimensiot, Parikkala Cell wall thickness of earlywood in Parikkala 7,5 Cell wall thickness (um) 7 6,5 6 5,5 5 4,5 FT FT2 F1T Linear (FT) Linear (FT2) Linear (F1T) Linear () 4 25 5 75 1 125 15 175 2 225 Distance from the pith (mm) Lumen diameter of earlywood in Parikkala 45 Lumen diameter (um) 35 3 25 FT FT2 F1T Linear (FT) Linear (FT2) Linear (F1T) Linear () 2 25 5 75 1 125 15 175 2 225 T. J. 25.5.25 18 Distance from the pith (mm)

Johtopäätöksiä Lannoitus-harvennus -kokeissa Parikkala- Suonenjoki tasoero Parikkalan ja Suonenjoen välillä lannoituksen ja harvennuksen vaikutukset puuaineen ja -kuitujen ominaisuuksiin samansuuntaiset lannoitus- ja harvennusvaikutukset additiivisia paras vaikutus saadaan yhdistelemällä parhaimmat tasot sekä lannoituksesta että harvennuksesta lannoituksen vaikutus tilastollisesti merkitsevä vuosiluston leveys, puuaineen tiheys, kevät- ja kesäpuun leveys ja kevät- ja kesäpuun tiheys harvennuksen vaikutus vähäisempi kuin lannoituksen käsittelyiden vaikutukset kuidunpituuteen, -läpimittaan ja seinämän paksuuteen vähäiset T. J. 25.5.25 19 Aikataulu ja nykytilanne Vuosi 3 Tilastolliset analyysit saatetaan loppuun 2-3 referoitua julkaisua Lopulliset mallit puuaineen ominaisuuksille, referoitu julkaisu Mallit liitetty MOTTI ja PipeQual simulaattoreihin Case studies,, loppuraportti T. J. 25.5.25 2

Esityksiä Jaakkola, T., Mäkinen, H., Saranpää, P. Influence of thinning intensity on wood properties in Norway spruce. Forestry Woodchain,, Edinburgh, Sept. 28.-- --3. 24 (poster) Jaakkola, T., Mäkinen, H., Sarén,, M.-P., Saranpää, P. Effects of thinning intensity on growth rate, wood density and fibre properties in Norway N spruce. International Symposium on Wood Sciences, Oct. 24-- --29. 24, Montpellier, France (poster) Jaakkola, T., Mäkinen, H., Saranpää, P. [Does thinning intensity affect on wood structure of Norway spruce?] Forest Science Day, Finnish Society of Forest Science. (poster in Finnish), Oct. 2. 24 Jaakkola, T., Mäkinen, H., Saranpää, P. [Effects of thinning intensity on growth rate, wood density and fibre length in Norway spruce.] Forest Science Day, Finnish Society of Forest Science. (poster in Finnish), Oct. 2. 24 Mäkinen, H., Ojansuu, R., Jaakkola, T., Saranpää, P., Hynynen, J., J Mäkelä, A. Predicting wood and branch properties of Norway spruce from simple stand and tree properties. IUFRO, Fifth Workshop on "Connection between Forest Resources and Wood Quality: Modeling Approaches and Simulation Software", S Nov. 2.-- --27. 25, Waiheke Island Resort, New Zealand Jaakkola,, T., Mäkinen,, H., Sarén,, M.-P., Saranpää,, P. Effects of thinning and fertilisation intensity on growth rate, wood density and fibre characteristics c in Norway spruce. IAWA, the t 6th Pacific Regional Wood Anatomy Conference, Dec. 1.-- --5. 25, Kyoto, Japan T. J. 25.5.25 21 Luston leveys Kesä% Tiheys Kevätp. leveys Kesäp. leveys Kevätp tiheys Kesäp. tiheys Yhteenveto lannoitus-harvennuskokeista Parikkala- Suonenjoki ***p=.1, **p=.1, *p=.5* Kuidunpituus Solus. paks. (kv, ks) Soluont. lpm (kv, ks) Fert. *** ** *** ** *** * 1 vs +% -8% -7% +45% +22% -9% -1% -7% -% +6% 2 vs +53% -7% +57% +36% -8% -4% 2 vs 1 +9% +6% +1% +8% +12% +1% -3% Thinn. 1 vs +2% +3% +% -1% 2 vs +18% -4% +2% +13% -4% -3% +1% -5% -7% 2 vs 1 +15% +% +16% +13% -1% +1% T. J. 25.5.25 22-3%