Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 2/2014. Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vuosi 2013 vesihuoltoalalla

Vesilaitosyhdistyksen uutiskirje 2/2014 Vesilaitosyhdistyksen uutisia Vuosi 2013 vesihuoltoalalla Katsaus päättyneen vuoden tapahtumiin vesihuoltoalalla. Kirjoitusta voivat jäsenlaitokset hyödyntää soveltuvin osin omissa vuosiraporteissaan Sääolot ja ilmastonmuutos Vuosi 2013 oli koko maassa harvinaisen lämmin. Vuosisadanta oli maan itäosasta Pohjois- Pohjanmaalle ulottuvalla alueella keskimääräinen tai sitä suurempi, mutta maan etelä- ja länsiosassa sekä Lapissa sadetta kertyi tavallista vähemmän. Myrskypäiviä oli vuoden aikana tavanomaista vähemmän, joskin laajaalaisia myrskyjä sattui kolme marrasjoulukuussa. Eino, Oskari ja Seija myrskyt aiheuttivat metsätuhoja ja sähkökatkoksia. Vesivuosi 2013 oli vaihteleva. Kuiva kesä laski pohjaveden pintoja ja ne olivat loppukesästä pitkälle syksyyn saakka suuressa osassa maata 20 40 cm ja maan pohjoisosissa 30 70 cm alle keskiarvon. Vuoden lopussa pinnankorkeudet nousivat leudon sään vuoksi maan etelä- ja keskiosissa, mutta pohjoisessa pohjavedet jäivät 5 60 cm alle ajankohdan keskiarvon. Ilmastonmuutoksen tuomat äärevät sääolosuhteet haastavat vesihuoltotoiminnan. Tulvat, myrskyt ja pitkät kuivuusjaksot vaativat vesihuoltolaitoksilta huolellista varautumista. Pinta- ja pohjavesivarojen vaihteleva muodostuminen ja varastoituminen olivat vesihuollon vedenoton kannalta toisaalla erittäin haasteellisia. Paikoitellen poikkeuksellisen kuiva ja lämmin kesä kuivatti pohjavedet aiheuttaen joillekin vesihuoltolaitoksille niukkuutta raakavedensaannissa. Vesihuoltolaitosten sähkönsaannin varmistamiseen häiriöoloissa on viime vuosina kiinnitetty lisääntyvää huomiota. Vuonna 2013 valmistui vesihuoltopoolin ja voimatalouspoolin laatima opas vesihuollon sähkönsaannin varmistamisesta vesihuoltolaitoksille ja sähköverkkoyhtiöille. Taloudellinen tilanne Kansainvälinen talouden ilmapiiri on varsin epävarma ja vuonna 2013 Suomen talouden kehitys on ollut heikkoa. Suomen kansantalous mateli kuluvana vuonna taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksenkin kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutukset heijastuvat Suomen talouteen. Euroalueen näkymät ovat edelleen vaimeat. Suomen taloutta koettelee tällä hetkellä useita ongelmia. Pitkäaikaiset menestysalat paperi- ja elektroniikkateollisuus ovat murroksessa, ja samaan aikaan suhdannetilanne on Suomelle yleisemminkin epäedullinen. Julkinen sektori painii hiipuvien verotulojen ja väestön ikääntymisestä johtuvien kasvavien menojen keskellä. Suomessa kuntatalous on kiristynyt entisestään. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna ja edessä on todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Nopeasti heikentynyt kuntatalous on pakottanut monet kunnat henkilöstösäästöihin. Vesihuoltolaitosten toimintaan kuntien säästötoimenpiteet vaikuttivat vain välillisesti, eikä laitostoiminnassa tai sen laajuudessa tapahtunut isoja muutoksia aiempaan verrattuna. Suomen Vesilaitosyhdistys ry Finlands Vattenverksförening rf Asemapäällikönkatu 7, FI-00520 HELSINKI, puhelin 09 8689 010, faksi 09 8689 0190 vvy@vvy.fi, www.vvy.fi, Y-tunnus 0202570-3

2 Kuntarakenteen muutokset ja vesihuoltolaitosten organisointi Vuonna 2013 Suomessa oli yhteensä 320 kuntaa. Kuntien lukumäärä on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti kuntaliitosten myötä. Vuoden 2013 alussa toteutuneissa kuntaliitoksissa kuntien määrä väheni kuudellatoista. Vuoden 2014 alussa ei tapahdu yhtään kuntaliitosta. Hallituksen toive on, että sirpalemainen kuntakartta yhtenäistyisi ja maahan syntyisi isompia ja samalla myös taloudellisesti vankempia kuntia. Kunnat yhdistynevät jatkossakin yleensä vapaaehtoisesti vaikka pakkoliitosten mahdollisuus on puhuttanut kuluvana vuonna. Vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisestä ja yhteisten toimintamallien muodostumisesta puhuttiin Suomen Kuntaliiton hankkeessa, johon myös Vesilaitosyhdistys osallistui. Yhteistyön pohjalta Suomen Kuntaliitto julkaisi 2013 Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat oppaan, jossa käsitellään muun muassa vesihuoltolaitoksen yhdistämisen toteuttamisesta ja sen menettelytapavaihtoehtoja. Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus vesitornin sortumisesta Jyväskylässä 2012 valmistui. Vesitorni sortui, koska sen säiliöosan alareunassa ollut suuri rengasmainen palkki jännepunoksineen katkesi. Tutkintaselostuksesta ilmenee, että kyseessä oli niin sanottu viivästynyt vetymurtuma, joka on mahdollinen lujilla pysyvästi jännitetyillä teräksillä. Ilmiö ei ole rakennusalalla hyvin tunnettu. Suosituksena on, että vesitornien rakenteiden ja järjestelmien ikääntymisen hallintaan ja vikasietoisuuteen tulee kiinnitetään huomiota. Vuonna 2013 julkaistiin Suomen Rakennusinsinöörien Liiton ja Vesilaitosyhdistyksen yhteistyössä tuottama julkaisu RIL 264-2013 Vesitornien ja alavesisäiliöiden kunnonhallinta. Julkaisun keskeisenä tavoitteena on opastaa LVIS-järjestelmien ja rakenteiden kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten toteuttamista sekä tarkastusten tuloksista tehtävien johtopäätösten laadintaa. Julkaisussa annetaan ohjeita rakenteiden eri kunnossapito- ja korjaustavoille, sekä kantavien että täydentävien rakenteiden osalta. Vesisäiliöiden tärkeä rooli ja niiden pitkä elinkaari edellyttävät järjestelmien ja rakenteiden jatkuvaa kunnossapitoa. Julkaisussa on huomioitu turvallisuuteen liittyviä seikkoja sekä linjattu ettei vesitorneissa eikä vesisäiliöissä tule olla muiden toimijoiden kuten operaattoreiden käytössä olevia tiloja tai laitteita. Infra-alan vakavien työtapaturmien ehkäiseminen Kaivantosortumat puhututtivat, eikä vakavilta tapaturmilta infra-alalla vältytty kuluvana vuonna. Rakennustöiden kaivantojen sortumat ovat aiheuttaneet vuosien varrella sekä loukkaantumisiin että kuolemaan johtaneita työtapaturmia. Kaivantojen sortuminen aiheuttaa 1 3 kuolemaan johtanutta onnettomuutta vuodessa. Infra-alalla on sattunut 2000-luvulla noin 50 kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joissa seitsemän on liittynyt kaivannon sortumiseen. Vuonna 2013 ilmestyi edellisenä vuonna päättyneen hankkeen tuotoksena Vaara vaanii kaivannossa opas. Vaara vaanii kaivannossa opas on tiivis ja käytännöllinen ohje joka sopii mitoiltaan työhaalareiden taskuun työmaalle. Oppaassa kerrotaan, miten rakennushankkeessa otetaan huomioon kaivannon turvallinen toteuttaminen. Siinä kuvataan myös tehtävät ja vastuunjako eri osapuolille hankkeen eri vaiheissa. Valtio tukee henkilöstön koulutusta vuonna 2014 Eduskunta hyväksyi 13.12.2013 lakiehdotukset, joiden nojalla työnantajat voivat jatkossa saada taloudellista tukea henkilöstön kouluttamiseen. Tuen saamisen edellytyksenä on, että koulutus perustuu vuosittain laadittavaan koulutussuunnitelmaan. Enimmillään tukea voi saada kolmelle koulutuspäivälle työntekijää kohden vuodessa. Työnantaja saa koulutustuen joko koulutusvähennyksenä verotuksessa (elinkeinoverolaki tai maatilatalouden tuloverolaki) tai koulutuskorvauksena (muut työnantajat). Laki koskee kaikkia työnantajia ja se tulee voimaan vuoden 2014 alussa.

3 Vesihuollon tiedonhallinnan kehittäminen Vesihuoltolainsäädännön uudistamiseen liittyy valtakunnallinen vesihuollon tiedonhallinnan kehittämishanke. Tavoitteena on uudistaa ja kehittää vesihuoltoa koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja raportointia sekä vesihuoltolaitosten että viranomaistoimintojen osalta. Vesihuoltolaitosten kannalta tavoitteena on mahdollisimman helppokäyttöinen ja päällekkäistä työtä vähentävä järjestelmä, joka mahdollistaa myös tietojen paremman käytettävyyden laitoksille ja niiden asiakkaille. Tiedonhallinnan kehittämishanke eteni vuoden 2013 aikana siten, että vuoden 2014 alkupuolella käynnistyy tietojärjestelmän toteutus. Uuden VEETI-järjestelmän suunnitellaan olevan käytössä viimeistään vuonna 2016. Vesihuoltoa koskeva lainsäädäntö ja viranomaisohjaus Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on vesihuollon yleisestä ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä vastaava ministeriö. Ympäristöministeriö (YM) vastaa viemäröinnin ja vesiensuojelun viranomaisohjauksesta, ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM) talousveden laadun valvonnan viranomaisohjauksesta. Vesihuoltolaki on keskeisin vesihuollon toimintaa sääntelevä laki. Vesihuoltolainsäädännön muuttaminen on ollut valmisteilla jo useamman vuoden ajan. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta koskevat hallituksen esitykset tulivat lausunnoille vuoden 2013 helmikuussa. Lausuntopalautteen jälkeen virkamiesvalmistelu jatkui loppuvuoden 2013. Hallituksen esitys vesihuoltolainsäädännön muuttamisesta annettiin eduskunnalle tammikuussa 2014, joten eduskunta käsittelee sitä kevätistuntokaudella 2014. Uusi vesihuoltolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutokset tulisivat esityksen mukaan voimaan syksyllä 2014. Keskeisiä vesihuoltolakiin esitettyjä muutoksia olisivat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja vesihuollon tietojärjestelmästä. Kiinteistön liittämisvelvollisuutta laitoksen verkostoon lievennettäisiin taajamien ulkopuolella. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettäisiin hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulisi suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueella. Kunta voisi myös periä hulevesien hallinnasta maksuja. Hulevesien viemäröinnistä puolestaan säädettäisiin vesihuoltolaissa. Merkittävä muutos uudessa vesihuoltolaissa olisi myös, että kuntien velvollisuudesta laatia vesihuollon kehittämissuunnitelma luovuttaisiin. Tämä perustuu hallituksen ns. rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon, jolla pyritään mm. löytämään säästökohteita kuntien tehtävistä ja kustannuksista. Kuntalain muutos tuli voimaan 1.9.2013. Muutoksen yhteydessä säädettiin mm. kuntien kilpailuneutraliteetista, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä sellaiset toimintansa, joita kunta hoitaa kilpailluilla markkinoilla. Vesihuolto on katsottu sellaiseksi luonnolliseksi monopolitoiminnaksi, jota ei näiden säännösten mukaan ole välttämätöntä yhtiöittää. Maantielakia muutettiin 1.6.2013 alkaen siten, että yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle helpottuu. Uutta osuuskuntalakia valmisteltiin vuonna 2013 ja se tuli voimaan 1.1.2014. Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi annettiin eduskunnalle joulukuussa 2013. Lain uudistuksen tavoitteena on mm. tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja ympäristölupien valvontaa. EU:n teollisuuspäästöjä koskevan direktiivin vaatimukset on myös tarkoitus saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Teollisuuspäästödirektiivin piiriin kuuluu nyt myös hyödynnettävän jätteen biologinen käsittely. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista tuli voimaan 1.6.2013. Siinä säädetään mm. biohajoavan orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle. Orgaanisia jätteitä, kuten puhdistamolietettä tai välpettä, ei voi enää vuoden

4 2016 alusta alkaen sijoittaa kaatopaikalle läjitykseen tai rakennekerroksiin. Uusi jäteasetus velvoittaa kaikki puhdistamolietteen tuottajat raportoimaan valvojille lietteen laatu- ja määrätiedot. Tiedot on toimitettava valvojille helmikuun 2014 loppuun mennessä Rakennustuotteiden tuotehyväksyntää koskeva asetus tuli voimaan 1.7.2013. Tarkoituksena on, että rakennustuotteiden vertailu helpottuu, kun noin 80 prosentille rakennustuotteista tuli käyttöön pakollinen CE-merkintä. Uusi prioritettiainedirektiivi julkaistiin vuonna 2013. Prioriteettiaineiden listalle lisättiin uusia aineita ja ympäristönlaatunormeja päivitettiin. Uusi direktiivi talousveden radioaktiivisista aineista julkaistiin vuonna 2013. Direktiivin tarkoitus on suojella väestöä talousvedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta. Vuoden aikana puhdistamolietteiden maatalouskäyttöä koskevia vaatimuksia valmisteltiin sekä ympäristöministeriössä sekä maa- ja metsätalousministeriössä. Säädökset valmistuvat kuitenkin vasta vuoden 2014 kuluessa. Itämeren suojelukomission (HELCOM) ministerikokous tiukensi Itämereen tulevien ravinteiden päästökattoa ja maakohtaisia vähennystavoitteita. Tällä voi olla tulevaisuudessa tiukentavia vaikutuksia suomalaisten jätevedenpuhdistamoiden lupakäsittelyyn. Valtion tukirahoitus vesihuoltoon on viime vuosina ollut laskusuunnassa. Vuoden 2014 talousarviokäsittelyn yhteydessä siirtoviemärija vesihuoltohankkeisiin saatiin kuitenkin alkuperäiseen esitykseen verrattuna lisärahoitusta 1,6 milj. euroa. Alueellinen vesihuoltopäivä Hämeenlinna Alan ammattilaiset jakavat kokemuksia, tietoja ja taitoja Aulangolla 20.3.2014. Esitelmätilaisuuden lisäksi yritysten pystyttämä näyttely. Päivien luennoilla käsitellään alueen ajankohtaisia asioita sekä valtakunnallisesti vesihuoltoon vaikuttavia teemoja. Alla kiteytettynä vain joitakin poimintoja päivän esityksistä. Koko ohjelman ja kaikki esiintyjät sekä Ilmoittautumiset VVY:n kotisivujen kautta. Ohjelmassa muun muassa: Vesihuoltoinsinööri Kalle Maaranen Heinolan kaupungin vesihuoltolaitokselta kertoo Heinolan tärkeiden pohjavesialueiden yhteistarkkailuohjelmasta. Putkimestari Kim Westerholm HS-Vedestä kertoo vesimittareiden vaihdon ulkoistamisesta Vesihuoltoliikelaitoksen johtaja Jarmo Rämö Riihimäen Vedestä kertoo Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneerauksesta. Käyttöpäällikkö Tapani Sulin HS-Vedestä kertoo Hämeenlinna-Hattula-Iittala-Toijala siirtolinjasta ja sen toiminnallisesta tarkastelusta. Suunnitteluinsinööri Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskuksesta kertoo maalämmön hyödyntämisestä ja vesihuollosta. Maalämmön hyödyntäminen sekä lämmityksessä että jäähdytyksessä on lisääntynyt nopeasti, koska sekä rakentamistekniikka on nopeutunut että energiaa hyödyntävät laitteistot (lämpöpumput) ovat kehittyneet tehokkaiksi. Maalämmön suunnittelematon rakentaminen voi estää tai haitata muita rakentamistoimenpiteitä alueella. Vedenottamoiden tai eri selvityksissä hyviksi vedenottopaikoiksi todettujen alueiden lähialueille ei yleensä ole lupia myönnetty ja yhtenäinen suositeltava käytäntö on, että näille alueille ei rakenneta maalämpöjärjestelmiä. Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitosta kertoo vesiosuuskuntien, kuntien vesihuoltolaitosten ja kuntien yhteistyön tukemisesta. Suomessa toimii noin

5 1500 vesihuoltolaitosta, joista suurimman osan yksikkökoko on pieni. Käynnissä oleva vesihuollon toimintaympäristön muutos haastaa toimijoista erityisesti pienimmät esimerkiksi lainsäädäntöön perustuvien lisääntyvien velvoitteiden kautta. Entistä laajemman toimijoiden välisen yhteistyön kautta on mahdollista parantaa vesihuollon toimintavarmuutta. Toimitusjohtaja Matti Heino Infratec Oy:stä kertoo vesihuoltoverkostojen saneerausasiakirjoista. Rakennuttamisen kilpailuttamiskäytäntöjä on merkittävästi muuttanut hankintaa koskeva lainsäädäntö. Myös tilaajien rakennuttamiskäytännöt ovat muuttumassa. Entistä enemmän pyritään suurempiin urakkakokonaisuuksiin, kokonaisurakoihin ja myös erilaisiin ylläpidon palveluiden hankintaan. Aihetta lähestytään kolmen eri urakkamuodon näkökulmasta: hinnaltaan halvin -urakka, kokonaistaloudellisesti edullisin valintamenettely ja palvelu-urakkamalli. Palvelu-urakkamalli käsittää sekä saneeraustöiden suorittamisen että vesihuollon alueellisia ylläpitotehtäviä. Kehittämisrahasto Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston haku on käynnissä Kehittämisrahaston kevään haku on auki helmikuun loppuun. Nyt on siis otollinen hetki ideoida hankkeita ja koota yhteen eri tahoja niiden toteuttamiseksi. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus- ja kehittämistyötä. Erityisesti halutaan tukea käytännön toiminnan kannalta tärkeitä ja vesihuoltoalaa laajasti hyödyttäviä hankkeita. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston painopistealueet, joilta hakemuksia ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa erityisesti toivotaan, ovat vuonna 2014 seuraavat: Vesihuollon energia-, ympäristö-, resurssi- ja kustannustehokkuuden kehittäminen Verkostojen hallinnan kehittäminen: kuntotietojen kartoittamisen työkalut, saneerausmenetelmät, vuoto- ja hulevesien hallinta Lietteiden hyötykäytön ja ravinteiden kierrätyksen edistäminen sekä puhdistamolietteiden tuotteistaminen Vesihuoltolaitosten kestävä talous ja asiakassuhteet Varoja myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, joissa rahaston jäsenet tai muut vesihuoltolaitokset ovat olleet aktiivisia. Rahoitusta pyritään ohjaamaan tasapuolisesti eri vesihuollon osa alueille, eri hakijaorganisaatiolle sekä erikokoisille laitoksille. Rahoitusta hakevaa pyydetään täyttämään ja lähettämään Kehittämisrahaston sivuilla oleva hakemuslomake. Lomakkeeseen pitää liittää tiivis rahoitushakemus. Rahoitushakemus vesihuoltolaitosten kehittämisrahastolle on vapaamuotoinen. Kotimaisilla kielillä laaditun hakemuksen tulee kuitenkin sisältää oheisessa ohjeessa esitetyt tiedot. Vesihuoltolaitosten kehittämisrahaston rahoitushakemuksen sisältö on esitelty VVY:n kotisivulla. Lisätietoja kehittämisrahastosta, rahoitetuista hankkeista ja rahoituksen hakemisesta löytyy rahaston www sivuilta www.vvy.fi/kehittamisrahasto.

6 Suomenlahti 2014 vuosi on käynnistynyt Osallistuuko vesilaitoksesi Suomenlahti vuoteen? Lähetä VVY:lle tietoa toiminnastasi teemavuotena. Vesilaitosyhdistys osallistuu Suomenlahti 2014 -vuoden kansalaisvaltuuskuntaan ja vuosi näkyy myös toiminnassamme. Vesilaitosyhdistys laatii jätevesien käsittelystä kertovan esitteen, jota vesihuoltolaitokset voivat painattaa ja jakaa. Esite julkaistaan myös nettisivuillamme. Lisäksi kokoamme nettisivuillemme tietoa siitä, millä tavoin vesihuoltolaitokset osallistuvat tähän vuoteen. Mikäli vesilaitoksenne järjestää avointen ovien päivän tai muuta toimintaa Suomenlahti 2014 -vuoden tiimoilta, kerro siitä meille. Kerromme vesihuoltolaitosten osallistumisesta Suomenlahti -vuoteen nettisivuillamme ja uutiskirjeessämme, jolloin osallistuminen saa näkyvyyttä myös tätä kautta. Lähetä tietoa osallistumisestanne: eeva.horkko@vvy.fi Lisätietoa: Suomenlahti 2014 -vuoden nettisivuille linkki VVY:n kotisivulta. Tapahtuu jäsenlaitoksilla Ravintoloita opastetaan rasvan käsittelyyn HSY:n rasvaohjeesta on muokattu valtakunnallinen esite, joka on kaikkien Vesilaitosyhdistyksen jäsenten käytettävissä. Esitteen viimeisellä sivulla on varattu tilaa jäsenlaitoksen omille tiedoille. Halutessasi painokelpoisen tiedoston esitteestä ota yhteyttä Vesilaitosyhdistyksen tiedottajaan Eeva Hörkköön eeva.horkko@vvy.fi Rasvaohje esitteen nettiversio saatavilla VVY:n kotisivuilta. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY jakaa esitteen lähiaikoina noin 1700 pääkaupunkiseudun ravintolaan Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Rasvaohjeen ravintoiloille on julkaissut yhteistyössä HSY, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Vesilaitosyhdistys. VVY:n kotisivulla myös linkki HSY:n tiedotteeseen aiheesta. Ajankohtaista vesihuoltoalalla Natura 2000 -verkostoa täydennetään ja -tietokanta päivitetään Natura 2000 -verkoston täydentämisen ja tietokantapäivityksen valmistelu on alkanut Suomen ympäristökeskuksessa, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä Metsähallituksessa. Työtä johtaa ympäristöministeriö. Euroopan luonnon monimuotoisuutta turvaava Natura-verkosto on Suomessa pääpiirteissään valmis. Mahdollisten täydentämistarpeiden selvittäminen on kuitenkin tullut ajankohtaiseksi Euroopan unionin laajentumisen myötä. Tietokannan päivityksessä Natura-alueiden lajeja ja luontotyyppejä koskevat tiedot saatetaan ajantasaisen ja tarkentuneen tiedon mukaisiksi. Täydennysehdotuksesta kuullaan asianosaisia ja sidosryhmiä syksyllä 2014. Valtioneuvoston päätökset täydennyksistä on tarkoitus tehdä vuonna 2015.

7 Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Ympäristöministeriön tiedote ja lisätietoja aiheesta: http://www.ym.fi/fi-fi/ajankohtaista/natura_2000_verkostoa_taydennetaan_ja_ti(28096) Maailman vesipäivä 22.3. Kansainvälistä päivää juhlitaan tänä vuonna teemalla vesi ja energia. Uuteen Vesivisapeliin on laadittu myös vesi ja energia -aiheisia kysymyksiä, Alla olevassa linkissä on kansainvälinen sivu, joista voi saada ajatuksia aiheen käsittelyyn omalla laitoksella. Sivulla myös web-käyttöön bannereita ja nappuloita. http://www.unwater.org/worldwaterday/ Maailman vesipäivän seminaari Vuoden 2014 Maailman vesipäivän seminaari pidetään keskiviikkona 19.3.2014 klo 12 alkaen Helsingissä Säätytalolla. Seminaarin järjestää perinteen mukaan Suomen Vesiyhdistys ry yhteistyössä Aalto-yliopiston, Vesilaitosyhdistyksen (VVY), Finnish Water Forumin (FWF) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Tarkemmat tiedot ja seminaarin ohjelma ovat nähtävillä sivuillamme lähiaikoina. Vesivisa-peli: Uuteen Vesivisa-peliin on laadittu myös Vesi ja energia kysymyksiä, jotka otetaan maaliskuussa käyttöön. Pelin ja bannerin saavat kaikki jäsenlaitokset julkaista sivuillaan jo nyt. http://www.peliplaza.fi/fi/vesi Banneri tässä alla Vesilaitosyhdistys kouluttaa Vesilaitosyhdistys kouluttaa vesihuoltolaista Pitkään odotettu ja huolella valmisteltu vesihuoltolain muutos on edennyt eduskuntakäsittelyyn. Hallituksen esitys laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta annettiin eduskunnalle 16.1.2014. Valiokuntakuulemiset asiasta alkavat helmikuussa. Lakiehdotuksen on tarkoitus tulla voimaan syyskuun alussa. Lakimuutos on keskusteluttanut jo valmisteluvaiheessa. Koska lakiehdotuksen käsittelyn kiemuroita voi vain arvailla, ollaan VVY:n vesihuoltolakikoulutukset jakamassa kahteen jaksoon, kevään ja syksyn koulutuksiin. Kevään koulutuksissa, jotka järjestetään 24.3. Lah-

8 dessa ja 20.5. Oulussa, käydään läpi lakiehdotuksen muutoksia, sitä mikä mahdollisesti muuttuu, jos lakiin esitetyt muutokset tulevat voimaan ehdotetussa muodossaan. Kesälomien jälkeen tiedetään tarkemmin lain lopullisesta sisällöstä ja sanamuodoista. Tuolloin, elokuun lopusta lähtien vesihuoltolakikoulutuksia tullaan järjestämään ainakin Kuopiossa, Seinäjoella ja Helsingissä. Niissä käsitellään tarkemmin uusien säädösten vaikutuksia käytäntöön. Koulutusten ajankohdasta ja paikasta tiedotetaan kevään kuluessa. Tervetuloa! Verkostomestaripäivät Vantaalla Verkostomestaripäivillä, helmikuun puolessa välissä, käsitellään mm. hulevesien ja vuotojen hallintaa sekä talousveden laadun turvaamista. Tutustumiskäynti suuntautuu Sinebrychoffin Keravan tuotantolaitokselle. Ensimmäisenä päivänä saadaan katsaus vesihuoltolain uudistamiseen ja sen mukaisiin liittymissopimuksiin. Viime vuonna valmistuneeseen vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustyö -oppaaseen perehdytään yleisen työselostuksen ja määrämittausohjeen sekä rakennuttamisasiakirjojen osalta. Iltapäivän aluksi kuullaan pumppaamojen tavoitteellisesta varustetasosta sekä huolto- ja käyttötoimintamalleista. Hulevesien ja vuotojen hallintaan liittyen tutustutaan uuteen Hulevedet eivät kuulu jätevesiviemäriin esitteeseen ja kuullaan EUtuomioistuimen hulevesiin liittyvistä päätöksistä. Päivän päätteeksi pureudutaan rakennustuotteiden CE-merkintään. Torstain aamupäivä kuluu tutustumiskäynnillä. Sinebrychoffin Keravan tuotantolaitoksella tutustutaan mm. laitoksella tapahtuvaan vesienkäsittelyyn. Talousveden laadun turvaamiseen liittyen tutustutaan standardiin 1717 sekä erityyppisiin venttiileihin ja niiden käytettävyyteen erilaisissa kohteissa. Iltapäivä jatkuu etäluettavien ultraäänivesimittareiden ja kehitteillä olevan aluesaneerausmallin parissa. Päivien lopuksi kuullaan vielä, mihin toimenpiteisiin Porvoossa ryhdyttiin Jyväskylän vesitornin sortumisen jälkeen. Verkostomestaripäivät järjestetään Tikkurilassa, Sokos Hotel Vantaan tiloissa 12.- 13.2.2014. Ilm. heti Vesilaitosyhdistyksen toimistolle. Tervetuloa! Verkostopuolen koulutusta Lahdessa Uusia oppaita, tuote- ja menetelmäuutuuksia, käytännön ratkaisuja ja kokemuksia on tarjolla Verkostojen ennakkohuolto, kunnossapito ja saneeraus koulutuksessa, joka järjestetään 12.-13.3.2014 Lahdessa. Keskiviikon aamupäivä tutustutaan ajankohtaisiin oppaisiin. Desinfiointioppaat on päivitetty kloorauksen ja UV-käsittelyn osalta. Vesijohtojen ja viemäreiden saneeraustyö oppaaseen tutustutaan sekä yleisen työselostuksen ja määrämittausohjeen että rakennuttamisasiakirjojen osalta. Iltapäivällä pohditaan katkaistunvedenasemia, kuullaan näkökulmia vesijohtoverkostojen aluemittauksen suunnitteluun ja viemäriverkostojen vuotovesitutkimuksista. Päiväkahvin jälkeen saadaan tietoa uusista tuotteista ja menetelmistä. Torstaina aamupäivällä tutustutaan LahtiAquan vuodonetsintään käytännössä. Iltapäivällä ohjelmassa on saneerausasioita: putkimateriaalien valintaa, vesijohtojen uusimista ja menetelmäsaneerauskohteiden suunnittelua. Koulutuksen päätteeksi muistutellaan suunnittelun merkityksestä urakan onnistumiseen. Ilmoittautumisaikaa on 26.2.2014 asti. Tervetuloa!

9 Jätevesiasioita Käyttöpäällikköpäivillä Hämeenlinnassa Ajankohtaiset hankkeet, jäteveden desinfiointi ja työsuojeluasiat ovat keskeisiä teemoja Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivillä Hämeenlinnassa. Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivät järjestetään 19.-20.3.2014 Hämeenlinnassa, Kylpylähotelli Rantasipi Aulangon tiloissa. Ensimmäisenä päivänä perehdytään mm. Haitta-aineet jätevedenpuhdistamolla hankkeeseen sekä SSP:hen ja sen etenemiseen. Lounaan jälkeen kuullaan jäteveden desinfioinnista UV-valolla ja ohitusvesien kemiallisesta hygienisoinnista sekä pohdintoja siitä, millainen voisi olla energiaa tuottava jätevedenpuhdistamo. Tutustumiskäynti suuntautuu Paroisten puhdistamolle. Torstaina seurataan alueellisen vesihuoltopäivän esityksiä ja tutustutaan sen näyttelyyn. Esityksissä käsitellään mm. saneerauksen alueurakointimallia, jätevedenpuhdistamon saneerausta ja vesihuoltolain tarkistamista. Omana kokonaisuutena aamupäivässä on työterveyteen ja -turvallisuuteen keskittyvä puheenvuoro, minkä jälkeen tutustutaan erilaisiin henkilösuojaimiin. Ilmoittautumisaikaa on 5.3.2014 asti. Tervetuloa! Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä Vaasassa tulee taas! Koulutuspäivä on tiistai 25.3.2014 ja paikkana Original Sokos Hotel Vaakuna Vaasa Aamupäivän aikana kuullaan ajankohtaiset talousvesiasetuksesta, WSP:stä ja ympäristönäytteenottajien henkilösertifiointijärjestelmästä, käydään läpi päivitettyjä desinfiointioppaita ja kuullaan veden laadun tarkkailusta vesiverkostossa. Iltapäivällä käydään läpi talousvesinäyteasiaa laboratorion näkökulmasta ja kuullaan vesilaitoksen esimerkki käyttötarkkailusta. Viime vuoden koulutuksessa keskusteltiin pintavesien lisääntyneestä humuksesta ja päivän päätteeksi kuullaankin selvitys Kyrönjoen kiintoaineista. Ilmoittautumisaika koulutukseen päättyy 7.3.2014. Koulutukseen voi ilmoittautua Vesilaitosyhdistyksen nettisivujen kautta osoitteessa www.vvy.fi > Koulutus ja vesihuoltopäivät > Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä tai alla olevan linkin kautta: https://vvy.etapahtuma.fi/default.aspx?tabid=534&id=300 Tervetuloa! Jäteveden laaduntarkkailu -koulutus Koulutus järjestetään nyt toisen kerran, ajankohta on 11.3.2014 ja koulutuspaikkana on hotelli Scandic Tampere Station. Aamupäivän aikana koulutuksessa kuullaan katsaus ajankohtaisasioihin ja käydään läpi meneillään olevan Haitta-aineet jätevedenpuhdistuksessa -hankkeen kuulumiset. Paikallisia uutisia kuullaan Tampereen Veden edustajan puheenvuorossa. Iltapäivällä keskitytään onnistuneiden laboratoriotutkimusten lähtökohtiin ja kuullaan CONPAT-projektin kuulumiset. Koulutukseen voi ilmoittautua Vesilaitosyhdistyksen nettisivujen kautta osoitteessa www.vvy.fi > Koulutus ja vesihuoltopäivät > Jäteveden laaduntarkkailu tai alla olevan linkin kautta: https://vvy.etapahtuma.fi/default.aspx?tabid=534&id=297 Tervetuloa!

10 Muiden järjestämiä koulutuksia, konferensseja ja messuja Otsikon linkistä pääsee Vesilaitosyhdistyksen sivulle kyseiseen kohtaan Alan avoimia työpaikkoja Vesilaitosyhdistyksen jäsenet ja yhteistoimintajäsenet voivat ilmoittaa alan avoimista työpaikoista yhdistyksen kotisivulla kohdassa Ajankohtaista > Avoimet työpaikat. Avoimet työpaikat näet tästä. Vesilaitosyhdistyksen sähköisen uutiskirjeen postituslistalle voi liittyä tai poistua ilmoittamalla yhteystiedot vvy@vvy.fi Vesilaitosyhdistys kouluttaa 12.-13.2.2014 Vantaa Verkostomestaripäivät Ilm. heti VVY:n toimistolle 11.3.2014 Tampere Jäteveden laaduntarkkailu ilm. viim. 21.2. 12.-13.3.2014 Lahti Verkostojen ennakkohuolto, kunnossapito ja saneeraus ilm. viim. 26.2. 19.-20.3.2014 Hämeenlinna Jätevedenpuhdistamoiden käyttöpäällikköpäivät ilm. viim. 5.3. 24.3.2014 Lahti Vesihuoltolainsäädännössä tapahtuu ilm. viim. 10.3. 25.3.2014 Vaasa Alueellinen vesilaitoshoitajien koulutuspäivä ilm. viim. 4.3. Kaikki koulutukset VVY:n kotisivulla.

11 Vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotukset annettiin eduskunnalle Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmä aloitti työnsä syksyllä 2008. Työryhmän loppuraportti (MMM 2010:6) valmistui kesällä 2010 ja väliraportti (MMM 2009:13) vuoden 2009 lopussa. Luonnos hallituksen esitykseksi (11.2.2013) tuli lausunnolle helmikuussa 2013. Luonnos sisälsi vesihuoltolain ja maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotukset. Lausunnot pyydettiin 12.3.2013 mennessä. Hallituksen esitys vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi (HE 218/2013 vp) annettiin eduskunnalle 16.1.2014. Muutoksen kohteena ovat siis vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki. Hallituksen esitys löytyy eduskunnan sivulta osoitteesta http://www.eduskunta.fi Valitaan Oikopolkuja kohdasta: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat. Valitaan Asiatyyppihaku: Hallituksen esitykset - HE ja toteutetaan Haku viitetiedoista: Uusimmat eduskunnalle annetut hallituksen esitykset. Vesihuoltolain muutosehdotuksen mukaan huleveden viemäröinti ei kuuluisi enää vesihuoltoon, mutta siitä säädettäisiin edelleen vesihuoltolaissa siltä osin kuin vesihuoltolaitos siitä huolehtii. Lakiehdotuksen tarkoituksena ei ole siirtää hulevesiverkostoja laitokselta kunnalle eikä kunnalta laitokselle. Kumpikin voisi edelleen huolehtia hulevesiviemäröinnistä omien verkostojensa alueella. Kunnille annettaisiin kuitenkin lisää keinoja hulevesien nykyistä monipuolisempaan hallintaan mm. maanpäällisin rakentein. Lisäksi lakiehdotuksessa lisätään huleveden kustannusten läpinäkyvyyttä sekä tasapuolista ja aiheuttamisperiaatteen mukaista kohdentamista. Maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotuksen mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä pääsääntöisesti asemakaava-alueella. Hulevesien hallinnalla tarkoitettaisiin hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Kunnan hulevesijärjestelmä määritellään huleveden hallintaan tarkoitettujen alueiden ja rakenteiden kokonaisuudeksi, johon eivät kuitenkaan kuuluisi vesihuoltolaissa tarkoitetut vesihuoltolaitoksen hulevesiverkostot. Lakiehdotuksen mukaan vesihuoltolaitoksen hulevesiverkostoja voitaisiin kuitenkin hyödyntää yhtenä huleveden hallinnan järjestämiskeinona. Kunta voisi päättää vesihuoltolain mukaisin edellytyksin laitoksen kanssa neuvoteltuaan, että laitos huolehtisi huleveden viemäröinnistä kunnan päätöksessä määriteltävällä alueella.

12 Luonnoksessa 11.2.2013 laiksi vesihuoltolain muuttamisesta ehdotettiin yhtiöittämisvelvollisuutta kunnallisille vesihuoltolaitoksille. Hallituksen esityksessä sitä ei ole enää mukana. Vesihuoltolain muutosehdotuksen yleisperusteluissa on kuitenkin käsitelty jonkin verran kunnallisten vesihuoltolaitosten kilpailuoikeudellista asemaa. Lakiehdotukseen ei enää sisälly myöskään vakiohyvitystä koskevia pykäliä. Virhettä ja hinnanalennusta koskevaa pykälää on kuitenkin täydennetty mm. vesihuollon keskeytyksen osalta. Jos vesihuolto on yhtäjaksoisesti keskeytyneenä yli 12 tuntia, hinnanalennuksen määrä on lakiehdotuksen mukaan vähintään kaksi prosenttia asiakkaan vuotuisesta perus- ja käyttömaksusta, ellei syynä ole ylivoimainen este. Vesihuoltolaitos vähentäisi hinnanalennuksen asiakkaan laskusta todettuaan edellä mainitun keskeytyksen. Lakiehdotuksen mukaan tästä ei saisi sopimuksin poiketa asutuksen vesihuollossa asiakkaan vahingoksi. Sen sijaan ehdotus liittämisvelvollisuuden lieventäminen taajaman ulkopuolisilla alueilla on edelleen mukana. Lakiehdotuksen mukaan liittämisvelvollisuus olisi pääsääntö. Se ei kuitenkaan koskisi sellaista taajaman ulkopuolella olevaa kiinteistöä, jonka vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen laitoksen toiminta-alueen hyväksymistä ja jonka kiinteistökohtainen vesihuolto täyttää terveydensuojelulain ja ympäristönsuojelulain vaatimukset. Lisäksi taajaman ulkopuolella sijaitsevaa vapaaajan kiinteistöä ei tarvitsisi liittää jätevesiviemäriin, jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää ja sen jätevesien käsittelyssä noudatetaan ympäristönsuojelulakia. Taajama määritellään lakiehdotuksen perusteluissa. Ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa hyväksytyillä toiminta-alueilla liittämisvelvollisuuteen sovellettaisiin pääsääntöisesti nykyistä lakia vuoden 2018 loppuun saakka. Liittämisvelvollisuuden lieventäminen ei koskisi senkään jälkeen laissa tarkoitettuja taajamia eikä niiden ulkopuolellakaan kaikkia tilanteita, joten laissa säilyisi edelleen mahdollisuus hakea vapautusta liittämisvelvollisuudesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lakiehdotuksessa on esillä myös varautuminen vesihuollon häiriötilanteisiin. Vesihuoltolaitos vastaa verkostoihinsa liittyvien kiinteistöjen vesihuoltopalvelujen saatavuudesta häiriötilanteissa. Laitoksella on myös velvollisuus laatia ja pitää ajan tasalla suunnitelma häiriötilanteisiin varautumisesta. Suunnitelman tulee olla valmiina viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisäksi tiedot verkostojen sijainnista on saatettava sähköiseen muotoon edellä mainitun ajan kuluessa. Tämän säännöksen taustalla on talouspoliittisen ministerivaliokunnan vuonna 2011 tekemä linjaus maanalaisten verkkotietojen muuttamisesta sähköiseen muotoon. Anneli Tiainen lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys