Lohikalat Karjaanjoen vesistössä. Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari , Mustio

Samankaltaiset tiedostot
Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus

Uusia hanketuulahduksia Länsi-Uudellamaalla

Ole selvillä vesistä tule messiin palauttamaan lohikalat Karjaanjokeen

Karjaanjoen vesistön ongelmia

MUSTIONJOKI SUOJELTAVA LUONTOHELMI SVARTÅN EN SKYDDSVÄRD PÄRLA AV NATUREN

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Ekologiset yhteydet- seminaari Helsinki

Lohikalat Karjaanjoelle - vesistövisio 2021

Freshabit LIFE IP Lounais-Suomen joet. Pinja Kasvio Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Jokitalkkari hanke

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

ISOJOEN JA KAUHAJOEN ALUEEN TAIMENTEN GENEETTISET TUTKIMUKSET JA HOITOSUOSITUKSET

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

VIRTAVESISTÖJEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUS

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Varsinais-Suomen virtavedet taimenen elinympäristönä Meritaimen-seminaari Parainen. Janne Tolonen

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Puulaveden villi järvitaimen

Peltokosken ja Billnäsin voimalaitosten kalatalousvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi, Raasepori

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Teemu Koski Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Freshabit LIFE. Varsinais-Suomen ELY. Pinja Kasvio. Aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Miten kalatie saadaan aikaan? Case Mustionjoki

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 1

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Perustietoa Hiitolanjoesta

Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Näkemyksiä ja kokemuksia virtavesien uomakunnostuksista

Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Perustietoa Hiitolanjoesta

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

Mitä kuuluu Siuntionjoelle, sen järville ja merenlahdelle? Siuntion kylpylä Anne Liljendahl

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

Jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) ja lohikalojen (Lohi, Salmo salar & Taimen, Salmo trutta) potentiaaliset elinalueet vedenlaadulla

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Taimenkantojen tila Suomessa - erityisesti Vuoksen vesistössä ja Keski-SuomessaT

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE TAIMENEN POTENTIAALISTEN LISÄÄNTYMISALUEIDEN SEL- VITYS

Pohjanmaan joet Ajankohtaisia kuulumisia Lapväärtin-Isojoelta

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

IMATRAN KAUPUNKIPURON VAELLUSKALASEURANTA SYKSYLLÄ 2018

Taimenen elinympäristö ja virtavesikunnostukset. Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto SVK:n kunnostusseminaari Kuninkaan Kartano, Vantaa

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro

Planeringsprojekt Svartå fiskevägar och översvämningskydd

Jouni Simola Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Transkriptio:

Lohikalat Karjaanjoen vesistössä Ari Saura, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 19.11.2015, Mustio

Lohikalatutkimuksia Karjaanjoen vesistössä Karjaanjoki LIFE 2001-2004 Taimenen levinneisyyskartoitus + dna-selvitys Mustionjoenpääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio 2009-2010 (RKTL, Kalatieto J.Rinne, Fortum) Poikastuotantoalueiden pinta-alat ja tuotantoarvio Mustionjoensimpukka-ja lohikalakantojen elvyttäminen, monitavoitearviointiinperustuva toimenpidevaihtoehtojen arviointi (SYKE, Fortum) Mustiojoensivupurojen vedenlaadun seuranta ja kunnostussuunnitelmat 2011-2012 (RKTL, Kalatieto J. Rinne, Fortum) Taimenen poikasille /raakulle soveltuvien puroalueiden kunnostussuunnitelmat Mustionjoen virta-alueiden elinympäristömallinnus 2011-2012 Lohen ja taimenen poikasille soveliaat alueet Mustionjoen pääuomassa Lohimerkinnät 2011 ja 2012 Åminnefors ja Peltokoski HEALFISH 2007-2013 Suomenlahden taimenen dna-kartoitus (näytteet 2001-2011)

DNA-tutkimukset Karjaanjoki LIFE 2001-2004 HEALFISH 2007-2013 Sähkokalastettiin 90 koealaa Taimenta tavattiin 33 koealalla 350 dna-näytettä Eriytyneitä taimenkantoja

Karjaanjoen vesistön taimenten dna-tutkimukset Mustionjoki, Mossabäcken Pitkiönjoki 10 45 Nuijajoki 94 Saavajoki 0.1 99 Vihtijoki, Hiiskula Vihtijoki Tammerkoskenoja

Vihtijoki Rautajoki Nuijajoki Saavajoki Tammerkoskenoja Räpsänjoki Maijanoja Sortoja Vanjoki Hirvijoki Karjaanjoki Hongistonpuro N 20 km Pusulanjoki Pitkiönjoki Pusulanjoki Nummenjoki Sammatin Myllyjoki Mossabäcken Mustionjoki Karjaanjoen vesistön taimenten dnatutkimukset Åminnefors Lohjanjärvi KARKKILA VIHTI Hiidenvesi LOHJA HIISKULA Kalatie Vaelluseste Pohjanpitäjänlahti

HEALFISH Vertailuaineisto, luonnonpoikasnäytteet 4224 taimenta; 59 jokea (vain vaeltavat kannat) ja Isojoen laitoskanta ISKALT HEALFISH RIFCI

HEALFISH Suomenlahden meritaimenenkantojen ryhmittyminen maantieteellisesti (Koljonen et al. 2014)

Poikastuotantoalueiden kartoitus, virtapaikat pääuomassa 1. Svartå bruk 2. Åkerfors 3. Junkarsborg 4. Gråströmmen 5. Åminnefors

Poikastuotantoalueiden kartoitus, pääuomaan laskevissa puroissa

Mustionjoen Poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio Tuotantoalueet Pääuomassa 3,5 ha Sivupuroja kartoitettiin 25 km -> hyvää tuotantoaluetta 2,5 km, helposti kunnostettavissa 6,8 km Tuotantopotentiaali 5 300 vaelluspoikasta/v. 3 400 lohenpoikasta (pääuoma + ohitusuomat) 1 800 taimenenpoikasta edellyttää 240 emokalaa (puolet naaraita) Lohjanjärven yläpuolisten alueiden tuotantopotentiaalin arvioitiin olevan 13 000-21 000 vaelluspoikasta/v

Havainnekartta, Mustio (Svartå bruk)

Hankkeen tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia toimia simpukoiden ja lohikalojen kantojen parantamiseksi, arvioidaan järjestelmällisesti niiden hyötyjä, haittoja ja kustannuksia sekä toteutettavuutta. Lisäksi selvitettiin eri sidosryhmien suhtautumista vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksia koskeviin arvioihin.

Purojen kunnostussuunnitelma kaikille puroille, vedenlaadun seuranta Tarvittava sora- ja kiviaines (m3) Kustannusarvio materiaali +työ (kaivinkonepv) Veden laatu, 12 näytettä (11.7.2011-24.4.20129) ph, sähkönjohtavuus, happi, kemiallinen hapenkulutus, ammoniumtyppi, ortofosfaattifosfori ja rauta

Vedenlaadun seuranta ph Happipitoisuus

Virtaamamallinus

Svartå brukin mallinnusalueen yhdistetty soveltuvuusindeksi vasemmalla alle 10 cm:n lohenpoikaselle ja oikealla yli 10 cm lohenpoikaselle (Q = 6 m 3 /s).

35 000 Lohen vaelluspoikasistutukset Karjaanjoen vesistöalueelle 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1984 1985 1986 1988 1989 1996 2011 2012 2013 2014 2015

Lohen vaelluspoikasmerkinnät 2011 ja 2012, 2000kpl/vuosi, yht. 4000 kpl Åminnefors ja Peltokoski 4 palautusta, hauen tai kuhan mahoista! Istutuspaikat ja palautukset

Yhteenveto Merivaelteiset lohikalakannat kadonneet Taimen elää paikallisesti latvavesissä. - Kannat eriytyneet Myös alaosassa Mustionjoenalueella lohikalojen poikastuotantopotentiaalia jonkin verran - Lohenpoikasille soveltuvia alueita hyvin vähän - Taimenen tuotanto mahdollista sivupuroissa -lisääntyminen edellyttää kotiutuksia, kunnostuksia ja kalateitä Monitavoitearviointi vaihtoehtoisista toimista simpukoiden ja lohikalojen kantojen parantamiseksi - Eri sidosryhmien suhtautuminen vaihtoehtoihin Kalastettavat lohikalakannat edellyttävät tuki-istutuksia Lohimerkinnöistä kehnot tulokset

Kiitos!