LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNNOT LASNA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ



Samankaltaiset tiedostot
R I N N A L L A K U L K E M I S T A J A K O H T U U H I N T A I S I A K O T E J A

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

NAL:n osahanke. Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta messut Kaisa Näsman

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Koti oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

ASTA-hanke Asumis- ja talousneuvonnan kehittäminen Lahdessa

Nuorisoasuntoliitto ry

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

N U O R T E N A S U M I S O H J A U S

Työpajapäivät Nuorten tuetun asumisen kansallinen hanke Nuorisoasuntoliitto ry Kaisa Tuuteri

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen. Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNTOJEN YHTEISÖLLINEN, ASUINKOHTEISSA TAPAHTUVA TYÖPAJA-HANKE

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Asumisneuvojan rooli vuokravelkatilanteessa. Jussi Saari, Talousneuvoja Pääkaupunkiseudun nuorisoasunnot ry

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Hyvinkää asumispalvelut nuorten näkökulmasta

Mukana ihmisten arjessa

Yhdistyksen toiminnan esittely

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen. Puheenjohtajien kokous

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

NOSTOJA VÄLIRAPORTISTA

Leija-hanke Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA...

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia

PAAVO II Starttiseminaari

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

- silta parempaan tulevaisuuteen -

ASUMISNEUVONNAN VAIKUTUS NUORTEN ITSENÄISEEN JA VAKAASEEN ASUMISEEN - Nuorisoasuntoliiton selvitys

Asukastoiminta kannattaa

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri

Asukastyytyväisyyskysely

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Yhdessä tukien osaamista jakaen Hankkeen vaikutukset

ASUNTO ENSIN, VAAN EI ASUNTO VAIN

Rikoksia tekevien asumisen erityispiirteet

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy kesä

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan alkaen.

Kiintiöpakolaisten asuttaminen. Espoon Asunnot oy

Lehmusreitti. 2 of 20

Tekninen isännöinti Asuntojen ja kiinteistöjen kunnossapito, remontit

1(5) SF- CARAVAN YDIN-HÄME RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA YLEISTÄ

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Kuntouttavaa asumispalvelua

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

Yksilöllistä elämää yhdessä

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2018 VUOSIKERTOMUS

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki

JASO-YHTEISÖLLISTÄ SENIORIASUMISTA JASO-AKTIIVISTA ASUKASTOIMINTAA

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

OSALLISUUTTA JA TIIMITYÖTÄ HYVÄSSÄ SEURASSA

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

kaupungin tukiasunnot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä Jari Karppinen

Mukana ihmisten arjessa

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

METSÄ VASTAA NIIN KUIN SINNE HUUDETAAN. Nuorten vaikuttaminen omaan ympäristöön Nivalan kaupungissa

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2016

TOIMINTAKERTOMUS 2006

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa / Seija Karjalainen

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki

Helsingin Diakonissalaitos Sanervakodin yhteisöasumisen hanke. KIOM, HDO ja Aspal

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut

Monipuoliset vaikutusmahdollisuudet Työnjako-, yhteistyö- ja vastuukysymykset huolloissa, korjauksissa ja rakentamisessa

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2014

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Järvenpään Vasemmisto

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

LASTENSUOJELUN ASUMISHARJOITTELUN VIIDEN SOLUASUNNON VAIHTAMINEN YKSIÖIKSI

Transkriptio:

LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNNOT LASNA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Lahden Seudun Nuorisoasunnot - Lasna ry:n tarkoitus on toimia ensisijaisesti 18-25- vuotiaiden lahtelaisten asunto-olojen kehittämiseksi. Lasna tarjoaa nuorille aikuisille kohtuuhintaista vuokra-asumista sekä nuoren itsenäistymiskehitystä vahvistavia tuetun asumisen palveluja. Yhdistys perustettiin 17.9.1989 ja vuosi 2006 oli sen seitsemästoista varsinainen toimintavuosi. Vuoden 2006 aikana Lasnassa on tehty muutoksia toiminnan painopisteen suhteen. Lasnassa on pyritty yhä enemmän suuntaamaan toimintaa asuntojen välittämisestä ja isännöinnistä kohti asumisen sisältöpalvelujen tuottamista. Yhdistystoiminnan, asumisen tukitoiminnan ja isännöinnin erottaminen selkeämmin toisistaan niin taloudellisesti, menetelmällisesti kuin työntekijäkohtaisestikin on ollut haaste vuodelle 2006. Lasnassa on reagoitu paikalliseen tilanteeseen, jossa puutetta ei niinkään ole vuokra-asunnoista vaan tuesta, joka mahdollistaa asumisen onnistumisen. Erittäin haasteellisten nuorten osuus asukkaissa ja hakijoissa on ohjannut Lasnan etsimään uudenlaisia toimintamalleja. Elokuussa 2006 Rahkakatu 8-10 kohteeseen perustettiin uudenlainen itsenäisen asumisen/kohdennetun tuen asumiskohde Varttikoti. Varttikodissa kehitetään uudenlaista asumismallia, jossa nuorella on saatavilla itsenäisen asumisen mahdollistavaa tukea päivittäin. Yhteistyö Nuorisoasuntoliiton omistaman Alkuasuntojen kanssa on vaihtunut osaisännöinnistä yhteistyömuotoon jossa Lasna järjestää tarvittaessa tukea asumiseen sekä asukastoimintaa Metsäpellontie 42 ja Kivikatu 5 nuorisoasuintaloihin. Kohteiden isännöinnin hoitaa YH-Suomi, jonka kanssa Lasna tekee hyvin käynnistynyttä yhteistyötä mm. asukasvalinnoissa. Muutos on mahdollistanut mm. sen, että Lasnan osa-aikaisen toimistosihteerin irtisanouduttua Lasnaan voitiin palkata asumisohjaaja. Työparina sosiaaliisännöitsijä ja asumisohjaaja vastaavat paremmin tämän hetkisiin haasteisiin asumisen sisältöpalvelujen tuottamisessa. Toimintavuoden 2006 lopussa asukkaita oli yhteensä 79 Lasnan omistaman KOY Lahden Varaanin kohteiden 45 asunnossa. Vuonna 2006 nuorisoasunnon Lasnalta sai 26 uutta ruokakuntaa ja 9 ruokakunnan vuokrasopimusta jatkettiin (ennen osa-isännöinnin vaihtumista 16.6.06 Metsäpellontie 42:sta asunnon sai 12 ruokakuntaa ja sopimusta jatkettiin 17 kanssa). Asuntohakemuksia vastaanotettiin sähköisesti 536 kappaletta (Rahkakadulle, Kymintielle, Metsäpellontielle ja Kivikadulle) sekä muutama paperihakemus. Haasteena vuonna 2006 on ollut edelleen taloudellisesti tiukka tilanne. Henkilöstökuluja on kasvattanut vielä tänäkin vuonna vuoden 2005 perhevapaista seuranneet kustannukset. 1

YHDISTYKSEN JÄSENYHDISTYKSET, HALLITUS JA KOKOUKSET Lasnalla on viisi (5) yhdistysjäsentä: Hämeen Vasemmistonuoret ry, Lahden Kokoomuksen nuoret ry, Lahden Sos.Dem. Nuoriso-osasto ry, Lahden Vasuri ry ja SNK:n Lahden aluejärjestö ry. Lahden Seudun Nuorisoasunnot Lasna ry:n hallituksen jäseniä vuonna 2006 olivat: Mikko Nevalainen, Lahden Sos.Dem. nuoriso-osasto ry, (pj, erosi 8.3.2006) Neea Jaakkola, SNK:n Lahden aluejärjestö ry, (pj 5.4.2006 lähtien) Janne Lehto, Hämeen Vasemmistonuoret ry, (varapuheenjohtaja) Sirkku Enojärvi, Lahden Sos. Dem. nuoriso-osasto ry Joonas Korhonen, Hämeen Vasemmistonuoret ry, (sihteeri) Joonas Lindström, Lahden Kokoomuksen nuoret ry Tiina Luttinen, Kokoomuksen nuoret ry Eero Vainio, Lahden Sos.Dem. nuoriso-osasto ry Emmi Närvänen, Kokoomuksen nuoret ry Jenni Ripatti, SNK:n Lahden aluejärjestö ry Hallitus kokoontui vuonna 2006 yksitoista (11) kertaa ja lisäksi yksi kokous järjestettiin puhelinneuvotteluna. Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 5.4.2006 ja syyskokous 1.11.2006. Kokouksissa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. YHDISTYKSEN TYÖNTEKIJÄT Yhdistyksen sosiaali-isännöitsijänä toimi vuonna 2006 yo-merkonomi, kasvatustieteiden yo Suvi Lappalainen. Sosiaali-isännöitsijä toimii asukasisännöitsijänä, yhdistyksen toiminnanohjaajana sekä asukastoiminnan ja tuetun asumisen koordinaattorina ja lähityöntekijänä. Yhdistyksessä työskenteli lisäksi osa-aikaisena toimistosihteerinä 30.4.2006 saakka Niina Leskinen, joka on koulutukseltaan yo-laskentamerkonomi (Leskisen äitiyslomansijaisena toimi 1.3.2005 15.1.2006 tradenomi Anna-Liisa Stenvall). Lasten- ja nuorten erityisohjaaja Tuula Pajunen aloitti Lasnassa asumisohjaajana 1.8.2006. Asumisohjaajan toimenkuva on muotoutumassa käytännön asukastoimintaan, palveluohjaukseen, asukasvalintaan ja Varttikodin arjen hallintaan. Toukokuusta vuoden 2006 loppuun (loma joulukuussa) Lasnassa oli sijoitettuna kaupungin työntekijä, asukasemäntä Riitta Miso. Riittaa tarvittiin erityisesti Varttikodin toiminnan aloittamisessa. Lasnalle oli pettymys se, ettei kaupunki jatkanut asukasemäntien työsuhteita vuodelle 2007. YHDISTYKSEN KIRJANPITÄJÄ Yhdistyksen kirjanpitäjänä toimi kertomusvuonna Tili- ja Atk Päivi Virta Ky. 2

NUORISOASUNNOT RAHKAKATU 8-10 Launeen nuorisoasunnoissa oli vuoden 2006 aikana lähes 100% vuokrausaste. Rahkakadun kohteessa asui etupäässä nuoria pariskuntia sekä lapsiperheitä. Vuonna 2006 elokuussa kohteen soluasuntoon perustettiin Varttikoti erityisen tuen asumiskohde jossa Lasnan on tarkoitus kehittää toimivaa yhteistyömallia muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Varttikoti toimii myös Lasnan kehittämiskohteena tulevaisuuden ostopalvelusopimusten määrittämisessä ja kehittämisessä. Vuonna 2007 kerhohuone tullaan sisustamaan ja varustamaan palvelemaan sekä lapsiperheitä, että tukea tarvitsevia nuoria. Tikkurila Paints ja nuorten työllisyyshanke Dynamo tullevat olemaan hankkeen pääyhteistyökumppanit. Rahkakatu 8-10:ssä huoltoyhtiön tehtäviä hoiti Tasohuolto Ismo Enqvist. KYMINTIE 24A, 24B, 32 JA 36 Paavolan nuorisoasuntokohteet olivat edelleen kysytyimpiä nuorisoasuntokohteita. Asuntojen suosioon vaikutti keskustan läheisyys sekä ympäristön rauhallisuus ja viihtyisyys. Kymintien asuntojen vaihtuvuus läpi vuoden oli varsin vähäistä. Kymintien talot ovat pieninä asumisyksikköinä nuorisoasumiseen erityisen sopivia. Edellisenä vuotena vaivannut yhteisten tilojen puute saatiin korjattua, kun 24A talon kellarikerroksesta vapautui varastotilaa. Lasnan työssäoppijat yhdessä asukkaiden kanssa raivasivat, siivosivat ja sisustivat kerhohuoneen. Tupaantuliaisia juhlittiin toukokuussa 2006. Kerhohuone on todella kovassa käytössä. Etenkin Kymintien lapsiperheet ovat löytäneet tilan. Kymintien kiinteistöhuollosta vastasi Tasohuolto Ismo Enqvist. LASNAN YHTEISTYÖKUMPPANI ALKUASUNTOJEN KOHTEET METSÄPELLONTIE 42 Metsäpellontie 42:ssa on 38 pientä yksiötä ja yksi kaksio. Lasna jatkoi taloyhtiö Alkuasunnot Oy:n apulaisisännöitsijänä suorittaen muun muassa asukasvalinnat, sekä avustaen vuokravalvonnassa 16.6.2006 saakka jolloin kohteen isännöinti siirtyi YH- Suomelle. Asukkaiden vaihtuvuus on Metsäpellossa runsasta. Lasna jatkaa Metsäpellontie 42 kohteessa asukastoimintaa ja tukee tarvittaessa kohteessa asuvaa nuorta. Myös asukasvalinnoissa YH-isännöinti ja Lasna tekevät yhteistyötä. Metsäpellontien nuorisoasuintalon kunnossapidosta huolehti Tasohuolto Ismo Enqvist. KIVIKATU 5 Kivikatu 5 on Alkuasuntojen uusi, kesällä 2006 valmistunut nuorisoasuntokohde Lahden Keijupuistossa. Kahdessa talossa on yhteensä 60 yksiötä ja kaksiota. Kohteen isännöinnistä vastaa YH-Suomi ja Lasna järjestää talossa asukastoimintaa sekä tarjoaa kaikkia palveluitaan myös Kivikatu 5 nuorisoasukkaille. Kivikatu 5 kunnossapidosta huolehti Tasohuolto Ismo Enqvist. 3

Sekä Metsäpellontie 42 ja Kivikatu 5 kohteiden ongelmana on niiden suuri koko. Mille tahansa erityisryhmälle on harvoin hyväksi suuret yksiköt. Turvattomuus, häiriöt, rikollisuus, huumeet jne. ovat suurempi riski isoissa yksiköissä. Ongelmatilanteisiin on vaikeampi puuttua. Lahdessa asia korostuu erityisesti, koska hyvästä asuntotilanteesta johtuen hakijoita on suhteellisen vähän. Nuoret joilla on asiat kunnossa saavat Lahdessa helposti ja nopeasti asunnon esim. yksityisiltä markkinoilta. Lasnan kautta asuntoa hakevista nuorista suuri osa on erittäin haasteellisessa elämäntilanteessa. HALLINNOLLINEN ISÄNNÖINTI Vuokraseurannasta ja teknisestä isännöinnistä huolehti KOY Lahden Varaanin nuorisoasuntokohteiden osalta Oppilastalo Oy ja Kiinteistö Oy Lahden Varaanin toimitusjohtajana toimi Tapio Lilleberg. Asukasisännöinti (vuokrasopimukset jne) hoidetaan Lasnassa. SOSIAALINEN ISÄNNÖINTI Lasna ry pääsi vuonna 2004 ensimmäisenä Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistyksenä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) kohdennetun toiminta-avustuksen piiriin. Kohdennettu toiminta-avustus saatiin yhdistyksen toteuttamalle asumisen tukitoiminnalle. Tukitoimintojen keskeisiä kohderyhmiä olivat ensiasuntoonsa muuttavat nuoret sekä vailla vakituista asuntoa olevat ja kiireellisessä asunnontarpeessa olevat nuoret aikuiset. Lasna osallistui Nuorisoasuntoliitto ry:n koordinoimaan valtakunnalliseen tuetun asumisen internetpohjaiseen arviointijärjestelmään. Järjestelmä mahdollisti valtakunnallisen tilastoinnin ja tuetun asumisen tunnuslukujen vertailun eri paikkakuntien välillä. Yhdistys jatkoi määrätietoisesti sosiaalisen isännöinnin mallin avulla tuetun nuorisoasumisen käytännön kehittämistä. Tuetun asumisen keinoin pyrittiin edistämään nuoren itsenäistä asumista ja selviytymistä eri elämänalueilla, sisältäen esimerkiksi työn/koulutuksen, raha-asiat, mielenterveyden ja sosiaaliset suhteet. Tuetun asumisen toteutusstrategiat olivat luonteeltaan sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä, esimerkiksi tukea virastoasioinnissa, kotikäyntejä, asukasiltoja ja asukasretkiä. Yksilötuetun asumisen keinoin vahvistettiin vuonna 2006 yhteensä 21 nuorisoasukkaan itsenäisen elämän edellytyksiä. Lasnan työntekijät tapasivat henkilökohtaisesti 202 kertaa itsenäisen asumisen sopimuksen tehneitä nuoria ja/tai heidän verkostojaan. Kaikki Lasnan kohteisiin muuttaneet asukkaat perehdytettiin henkilökohtaisesti. Säännöllisesti, vähintään kerran viikossa tapaaviin kahteen vertaisryhmään osallistui molempiin 5-8 nuorta. Asukastoimintaan osallistuneita asukkaita kaikista kohteista oli yhteensä noin 50. Kaikkien tuettavien nuorten kohdalla sosiaalinen isännöinti ei johtanut toivottuun päämäärään. Yhden tuettavan nuoren asuminen päättyi siihen, ettei vuokrasopimusta uusittu. Tuetun asumisen toteutusstrategian painopisteet ovat vuoden 2006 aikana suuntautuneet yhä enemmän yhteisöllisten voimavarojen käyttöönottoon. Se, että asukkaat tuntevat toisiaan ja työntekijät tuntevat asukkaita on tärkeää ja madaltaa kynnystä puolin ja toisin tarttua ongelmiin ja vahvuuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuoria asukkaita pystytään auttamaan arjen yhteisöllisessä toiminnassa ilman statusta tuettava nuori. Vertaistuen suunnitelmallisempaa käyttöönottoa kehitetään Lasnassa jatkuvasti nuorten elämänhallinnan työkaluna. 4

Osalla nuorista menee tosi hyvin ja osalla nuorista on paljon erilaisia ongelmia. Perinteiset sosiaalisen isännöinnin keinot eivät enää pelkästään riitä varmistamaan nuoren asumisen onnistumista tai naapuruston nuorten turvallista ja häiriötöntä asumista. Lasnan hakijoissa on asunnottomia tai erittäin kiireellisesti asunnon tarpeessa olevia nuoria, joille pelkkä asunnon saamisen ei ratkaise ongelmia vaan todennäköisesti lisää niiden määrää. Kärsimään joutuu usein nuoren lisäksi myös lähiympäristö. Asunnottomuus on harvoin syy ongelmille, useimmiten se on seurausta. Vahva ensituki saattaa olla erityisen tärkeää myös tietyille erityisryhmille (esim. dysfasia, ADHD) joita Lasnalta asuntoa hakevissa ja asunnon saaneissa nuorissa on useita. Varttikoti perustettiin etsimään mallia, jossa syystä tai toisesta kiireellisesti asunnon tarpeessa olevalle nuorelle tarjotaan asunnon lisäksi päivittäinen työntekijän paikalla olo ja tuki. Mallissa on joitain piirteitä asuntola-asumisesta, esim. asukkaille ja työntekijöille yhteiset yleiset tilat, normaalia asumista tiukemmat säännöt esim. päihteettömyys ja vieraiden yöpymiskielto. Nuoren asuntona oleva reilunkokoinen huone, oma wc ja suihku ovat kuitenkin yksityistä tilaa niin, että vuokranantajalla tai hänen edustajallaan on ainoastaan vuokralain suomat oikeudet yksityisiin tiloihin. Asuntoihin voi hakea valtion asumistukea. Päivittäisellä työntekijän paikalla ololla mahdollistetaan puuttuminen ongelmatilanteisiin heti. Työntekijän paikalla oleminen suojaa myös nuoria itseään esim. epätoivotuilta vierailijoilta ja tuo turvaa myös naapurustolle. Varttikodissa järjestetään kokkausiltoja, siivotaan ja puuhaillaan arkisia asioita yksin ja yhdessä työntekijän kanssa. Varttikodissa on asukkaille maksuton nettiyhteys ja sauna- ja pyykkivuorot. Lasnan työntekijä toimii tarvittaessa nuoren lähi- ja yhteyshenkilönä esim. sosiaalitoimeen, kouluun tai työvoimatoimistoon. Varttikoti -mallia kehitellään muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa paremmaksi ja toimivammaksi. Myös nuorten oma palaute on kehittämistyössä tärkeää. HALLITUKSEN JÄSENTEN EDUSTUKSET Sirkku Enojärvi oli toimintavuonna 2006 Nuorisoasuntoliitto ry:n liittohallituksen jäsen. AVUSTUKSET Yhdistys sai vuonna 2006 Lahden kaupungilta toiminta- ja palkkausavustusta 25.500 euroa. Yhdistys sai lisäksi kohdennettua toiminta-avustusta asumisen sisältöpalveluihin RAY:ltä 30 000 euroa. LAATUTYÖ JA LASNAN TOIMINNAN ARVIOINTI Lasnassa tehtiin 3.4.2006 Nuorisoasuntoliiton laatukäsikirjan kriteeristön pohjalta laatuauditointi. Auditoidut osa-alueet olivat nuorisoasuintalo, asumista tukeva toiminta 1 ja 2, yhdistystoiminta ja paikallinen vaikuttaminen. Auditoijina olivat Nallista laatupäällikkö Jari Karppinen ja järjestösihteeri Miia Manninen. Hyvinkään nuorisoasuntoyhdistyksestä mukana oli toiminnanohjaaja Mira Hatakka ja Hämeenlinnan yhdistyksestä toiminnanjohtaja Sari Timonen. Haastateltavina heillä olivat sosiaaliisännöitsijä Suvi Lappalainen, toimistosihteeri Niina Leskinen, KOY:n Lahden Varaanin toimitusjohtaja Tapio Lilleberg, yhteistyökumppaneiden edustajina nuorten monipalvelukeskus Dominosta johtava ohjaaja Anu Siiteri ja palveluohjaaja Atte Voutilainen ja nuorten työllisyyshanke Dynamosta yksilövalmentaja Alli Mäntymäki. 5

Asukkaita auditoinnissa edusti Inna Sohlström ja Lasnan hallitusta pj Neea Jaakkola ja vpj Janne Lehto. Nuorisoasuntoliiton pääsihteeri Jukka Luttinen teki konsultoinnin Lasnaan 24.5.2006 Lasnan pyynnöstä. Paikalla olivat Luttisen lisäksi Lasnan pj Neea Jaakkola ja Suvi Lappalainen. Päivän aikana arvioitiin Lasnan ja Nallin omistaman Alkuasuntojen yhteistyön jatkoa sekä Lasnan ja KOY Lahden Varaanin taloudellista tilannetta ja taloudellisen tilanteen kehittämis- ja seurantamalleja. ARA:n valvontayksiköstä ylitarkastaja Ritvaliisa Rinnemaa ja tarkastaja Anne Salin tarkastivat Lasnan ja KOY Lahden Varaanin toimintaa 20.10.2006. Kaikista arviointitapahtumista on luettavissa muistiot tai pöytäkirjat Lasnan toimistolla. TIEDOTUS, ESILLÄOLO, KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS Lasnan oma tiedotelehti Lasna News ilmestyi vuonna 2006 viisi kertaa. Tiedotteen levikki on varsin laaja, omien ja yhteistyökumppaneiden asukkaiden (n.145 kpl) lisäksi Lasna News jaetaan noin 100 yhteistyökumppanille tai sidosryhmälle esim. valtuustoryhmien puheenjohtajille, varapuheenjohtajille ja sihteereille, nuorisopalveluille, sosiaaliasemille, asuntoasiaintoimistolle, työvoimatoimistolle, oppilaitoksille, poliisille, paikallislehden ja radion toimittajalle jne. Tiedotteessa kerrotaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista Lasnassa. Asukkaille jaetaan lisäksi pienempiä tiedotteita tarvittaessa. Syksyllä 2006 Lasnasta lähetettiin valtuustoryhmille erillinen Syystervehdys muistinvirkistykseksi Lasnan toiminnan tärkeydestä. Lasnan toiminta oli esillä Lahden radiossa 31.5.2006 kun Tapani Ripatti juonti suoran lähetyksen Kymintie 24 pihalta. Haastateltava oli nuorisoasukas Inna Sohlström ja Suvi Lappalainen. Omalähiö lehdessä oli 21.12. valokuva teksteineen Lahden nuorisoasuntojen pikkujouluista Kymintiellä. Suvi oli opettamassa PHKK:n Orimattila-instituutissa lasten- ja nuorten erityisohjaajia 20.1.2006 tuetun asumisen erilaisista malleista. Suvi oli kertomassa Lasnan toiminnasta ja tuetusta asumisesta Nastolan nuokulla 9.5.2006 nuorille ja työntekijöille. Asumisohjaaja Tuula Pajunen aloitti Kiinkon asumisneuvoja koulutuksen lokakuussa 2006. Tiukassakin taloudellisessa tilanteessa Lasnassa nähtiin tärkeäksi panostaa työntekijän koulutukseen. Tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi Lasnassa on pyritty hyödyntämään yhteistyökumppaneiden maksuttomia koulutuksia ja tieto-taitoa. Suvi osallistui yhdessä srk:n erityisnuorisotyön kanssa Myllyhoito-päihdekoulutukseen 17.2.. Päihdeongelmien vastaisessa työssä oikea tieto on tärkeä ase. Lasnan työntekijä on osallistunut erilaisiin syrjäytymisen ehkäisemistä tukeviin tapahtumiin, esim. 16.5. Pitkät portaat, korkeat kynnykset seminaariin jossa esillä oli Lahtelaisen työllistämistoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Työttömyyden ja työllistämisen problematiikka on esillä myös paikallisen nuorten työllisyys hankkeen asiantuntijaverkoston tapaamissa johon Lasnan työntekijä osallistuu. 6

Latu maahanmuuttajille -projektin kautta Lasna on saanut uusia yhteistyökumppaneita, tietoa, taitoa ja maahanmuuttaja asukkailleen mm. mahdollisuuden osallistua paloturvallisuuskoulutukseen ja sammutusharjoituksiin 19.5.. Työntekijät ovat osallistuneet Nuorisoasuntoliiton järjestämille koulutuspäiville Espoossa 10.8. ja Vantaalla 17.11.. Espoossa teemana oli integraatio ja Vantaalla arviointijärjestelmän kehittäminen. Ympäristöviikkojen aikana niin Lasnan työntekijät kuin asukkaatkin saivat koulutusta lajittelusta, kierrätyksestä ja kestävästä kehityksestä. Kymintien kerhohuoneella järjestettiin Ilmasto-ilta 18.10.2006. Illan tarkoitus oli herätellä pohtimaan ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia sekä miettiä mitä yksityinen asukas voi tehdä hillitäkseen muutosta. Suvin työnohjaajana on toiminut vuonna 2006 Sirkku Oksanen ja Suvi ja Tuula ovat osallistuneet eteläisen Suomen nuorisoasuntoyhdistysten ohjaajien vertaisryhmän tapaamisiin. TYTTÖTEAM-TOIMINTA Lasnan asukkaissa on useita nuoria lapsiperheitä ja sinkkuäitejä lapsineen. Tyttöteamtoiminnan tarkoitus Lasnassa on mahdollistaa luonnollisten verkostojen syntyminen asumisyhteisöissä. Kiinnittämällä huomiota asukasvalinnoissa erilaisissa ikä- ja elämänvaiheissa oleviin perheisiin voidaan luoda verkostoja joissa vertaistoiminnalla mahdollistetaan valtaistumista. Lasna tekee tarvittaessa yhteistyötä myös muiden perheiden parissa toimivien kanssa. Toiminnassa mahdollistetaan asukkaiden keskinäiset tapaamiset yhteisissä tiloissa kiinnittämällä erityistä huomiota talojen yhteistilojen viihtyvyyteen. Kaikissa yhteisissä tiloissa asukkaat ovat osallistuneet tilojen suunnitteluun, myös siisteys on asukkaiden vastuulla. Työntekijä on paikalla tapaamisissa vähintään kerran viikossa. Tyttöteamin kanssa järjestetään erilaisia teematapahtumia ja päiviä. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien perheiden kanssa järjestetään virkistymispäiviä ja retkiä. Vuonna 2006 retkeiltiin mm. Orimattilan eläinpuistossa ja Tykkimäellä. Ympäristö teemaviikon aikana tyttöteam osallistui työssäoppijan tekemälle luontopolulle tehtävineen. Halloweenit ja pikkujoulut jne. askarteluineen ja koristeluineen ennen juhlia ovat osa toimintaa. Tyttöteam-toimintaan kuuluu myös lapsiparkki-toiminta. Äideille annetaan mahdollisuus silloin tällöin käydä vaikka kirjastossa yksin tai siivota rauhassa. Kaikilla nuorilla perheillä ei ole välttämättä luonnollista verkostoa tai esim. isovanhemmat asuvat kaukana. Äitiyden tukeminen vertaistoiminnassa auttaa äitiä ja koko perhettä voimaan paremmin arjen pyörityksessä. VERKOSTOYHTEISTYÖ Lasnan lähin ja tärkein yhteistyökumppani on Lahden nuorisopalvelut. Nuorisopalvelut tarjoaa Lasnalle käyttöön maksutta toimistotilat palveluineen. Nuorisopalveluiden kautta Lasnalla on yhteistyöverkosto mm. Nuorten monipalvelukeskus Dominon, Akseli työpajojen ja Dynamo työpajan kanssa. Varsinkin kuntouttavassa työtoiminnassa ja matalan kynnyksen työpajoissa olevat nuoret tarvitsevat usein kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukea elämäänsä. 7

Asumisen ja työn /koulutuksen ongelmat ovat usein sidoksissa toisiinsa. Erilaisten interventioiden tulee kohdistua koko elämäntilanteeseen vaikuttavuuden kasvattamiseksi. Työharjoittelun onnistuminen yömajasta tai kaverin sohvalta harvoin onnistuu. Riskinuorten asuttaminen ilman riittävää Lasnan ulkopuolista tukea ei ole järkevää. Yhteistyö esim. Dominon ohjaajien kanssa parantaa huomattavasti nuoren mahdollisuutta saada ja pystyä pitämään asunto. Mitä tiheämpi turvaverkko, sitä suuremmat ovat mahdollisuudet onnistua. Nuorisoasuntoliitto on Lasnan tärkeä yhteistyökumppani. Esim. vertaisauditointi jossa mukana oli edustajia NAL:sta ja muista nuorisoasuntoyhdistyksistä ja talouskonsultointi jossa asiantuntijana oli NAL:n pääsihteeri Jukka Luttinen, ovat olleet vuoden aikana tärkeitä arviointi ja kehittämistyökaluja Lasnassa. NAL:n organisoima työnohjauksellinen Veturi-ryhmä, jossa Etelä-Suomen nuorisoasuntoyhdistysten työntekijät ovat tavanneet toisiaan kerran kuukaudessa, on ollut tärkeä vertaistuen- ja oppimisen paikka. Liipolan lähiöseura on vuoden 2006 aikana ollut tärkeä tuki Lasnalle. Liipolan lähiöseuran yhteisöllisyys ja syrjäytymistä ehkäisevä asukastoiminta on yhtenä hyvänä esimerkkinä myös Lasnan toiminnalle. Seuran kautta Lasna on saanut mm. huonekaluja ja lukemista kerhohuoneille ja Varttikotiin. Tyttöteamin pikkujoulujen Joulupukilla oli suora yhteys Liipolaan. Lasnan asukkaat ovat saaneet nauttia Liipolalaisten lettukesteistä ja heidän kauttaan asukkaat ovat saaneet valita kerhohuoneille toimitetuista kirpparivaatteista itselleen ja lapsilleen sopivia vaatteita. Yhteistyötä kehitellään edelleen. Koulutuskeskus Salpauksen kautta Lasnassa oli vuonna 2006 neljä työssäoppijaa yhteensä 22 viikkoa. Työvoimatoimiston kautta työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa vuonna 2006 oli yksi nuori yhteensä kahdeksan viikkoa. Työssäoppijat/harjoittelijat olivat nuoriso-, ympäristö- ja atk-alalta. Lasnassa halutaan jatkossakin osallistua nuorten työssäoppimiseen ja työelämävalmennukseen. Srk:n erityisnuorisotyön työntekijät olivat keväällä 2006 Metsäpellontie 42 kerhohuoneella viitenä iltana. Mukana illoissa oli mm. diakoni kertomassa srk:n ruoka-avustuksista sekä srk:n talousneuvoja jonka kanssa nuoret pystyivät keskustelemaan taloudellisista ongelmistaan kerhohuoneella tai varaamaan ajan maksuttomaan tapaamiseen srk:n tiloihin. Syksyllä 2006 srk:n erityisnuorisotyön kouluttamat vapaaehtoistyöntekijät olivat nuorten kanssa kerhohuoneella kahdeksana sunnuntaina. He jatkavat toimintaansa myös vuonna 2007. Metsäpellontie 42 talo on kohde, jonne yhteistyökumppaneita ei ole helppo saada. Srk:n mukanaolo on tärkeä luomaan lisää sosiaalista kanssakäymistä talon asukkaiden välille. Vuoden 2006 lopuilla Lasna aloitteli yhteistyötä poliisin kanssa. Poliisin ennalta ehkäisevällä työllä on varmasti käyttöä Lasnassa. Rikosylikonstaapeli Timo Komonen on lupautunut yhteistyökumppaniksi Lasnalle. Vuonna 2007 selviää millaiseksi yhteistyö muodostuu. Sosiaalitoimesta erityisesti Launeen sosiaaliasema on toiminut hyvänä yhteistyökumppanina. Yhteistyötapoja on tarkoitus kehittää edelleen varsinkin Varttikodin toiminnan suhteen. 8

ASUKASTOIMINTA KYMINTIE 24 A ja B, 32 ja 36 talot Kymintie 24 A taloon saatiin kerhohuone keväällä 2006. Kerhohuone palvelee kaikkia Kymintien asukkaita. Kerhohuoneen kunnostivat ja sisustivat yhdessä asukkaiden kanssa työssäoppijat Neea Jaakkola ja Henna Tiainen. Kerhohuone on tila, joka on asukkaiden käytössä jatkuvasti. Työssäoppimisjaksonsa (vko 14-20) Neea ja Henna järjestivät Kerhohuoneella 12 erilaista tapahtumaa joiden teemat liittyivät tilan kunnostamiseen, somistamiseen, pääsiäis- ja vappuaskarteluihin tai esim. yhteisiin kahvitteluhetkiin asukkaiden kanssa. Tilan ovat ottaneet käyttöönsä erityisesti Kymintiellä asuvat lapsiperheet jotka ovat kerhohuoneen suurin käyttäjäryhmä. Uusi tila otettiin virallisesti käyttöön tupareissa 19.4.2006. Elokuun puolestavälistä lähtien Lasnan työntekijä on ollut Kymintien kerhohuoneella tiistaisin 14-16 (yhteensä 19 kertaa) ja paikalla on ollut 3-6 äitiä lapsineen sekä satunnaisesti kahvilla on käynyt myös muita asukkaita. Kerhohuoneella on vietetty Baby shower juhlia jossa odottavaa äitiä hemmoteltiin pienillä lahjoilla ja herkuilla, askarreltu koristeita juhlapäiviin, pidetty lapsiparkkia ja paranneltu maailmaa ja omaa asuinyhteisöä. Kymintien kaikkien pihojen pihatalkoot pidettiin keväällä 13.5. ja syksyllä 20.9.. Ympäristöviikkojen tapahtumia Kymintiellä olivat mm. Kymintieltä lähtenyt luontopolku retki, jonka järjesti työssäoppija Heidi Kotilainen. Myös Ilmastonmuutos teemailta kerhohuoneella 18.10. oli Heidin järjestämä. Kymintien Halloween juhlat siirrettiin huonon sään vuoksi 32:n pihalta kauhistuttavan pelottavaksi koristeltuun varastoaulaan perjantaina 3.11.. Paikalla oli toistakymmentä juhlijaa. Yhdessä askarrellut joulukoristeet pääsivät esille pikkujouluissa torstaina 14.12. kerhohuoneella. Paikalla oli paljon lapsia ja aikuisia sekä tietysti Joulupukki. Joulupukin lapsille jakamat turvaliivit oli lahjoittanut Ahtialan Lions Club. Yhteensä Kymintiellä järjestettiin 37 eri tapahtumaa joissa Lasnan työntekijät olivat mukana. Taloilla ja kerhohuoneella järjestettiin myös useita asukkaiden omia tapahtumia ja juhlia. RAHKAKATU 8-10 Työssäoppijat järjestivät yhdessä asukkaiden kanssa Rahkakadulla keväällä 10 erilaista tapahtumaa. Kerhohuoneella vietettiin vappukemuja ja äitienpäivää juhlistettiin asukkaiden toivomuksesta. Rahkakadun kerhohuoneella pidettiin useita lapsiparkkeja. Säännöllisin käyttäjäryhmä kerhohuoneella ovat lapsiperheet mutta myös muut asukkaat osaavat tiensä kerhohuoneelle. Elokuusta alkaen Lasnan työntekijä oli säännöllisesti kerhohuoneella joka perjantai klo 10-12 yhteensä 16 kertaa. 9

Rahkakadulla järjestettiin talkoot keväällä 13.5. ja syksyllä 14.9. Kevät-talkoissa perinteisten haravointien lisäksi lasten leikkipaikkaa kunnostettiin ja maalattiin mm. pienille polkupyöräilijöille suojateitä ja parkkiruutuja. Syksyllä keskityttiin enemmän pihan ja istutusten kitkemiseen ja hoitoon.pikkujouluja vietettiin ulkona makkaraa grillaten sekä glögiä ja pipareita nauttien 20.12.2006. Kaikki lapset saivat pikkupaketin. Paikalla oli 12 nuorisoasukasta. VARTTIKOTI (Rahkakatu 8-10 B 10 solu) Elokuun ensimmäinen päivä aloitti toimintansa Varttikoti soluasunto neljälle, syystä tai toisesta akuutisti asunnon tarpeessa olevalle nuorelle. Viralliset avajaiset pidettiin avoimien ovien päivänä 26.9.2006, jolloin paikalla kävi tutustumassa lähes neljäkymmentä yhteistyökumppanien edustajaa. Osa nuorista tulee Varttikotiin suoraan Lasnan asunnon hakijoista, osa löytää tiensä sosiaalitoimen tai nuorten monipalvelukeskus Dominon kautta. Joskus oma asunto ratkaisee ongelmat ja mahdollistaa esim. työn ja/tai opiskelujen jatkumisen. Aina pelkkä kämppä ei kuitenkaan riitä, vaan asunnottomuuden syyt ja seuraukset saattavat olla sellaisia, että niiden ratkaiseminen pelkällä asunnolla ei onnistu. Varttikodissa nuorella on käytössään oma tilava huone sekä oma wc ja suihku. Yhteistiloina on hyvin varustettu keittiö ja viihtyisä olohuone. Varttikotilaisilla on maksutta käytössään nettiyhteys olohuoneessa ja saunavuoro kerran viikossa. Varttikodissa on lähes päivittäin saatavilla työntekijä. Elokuun alusta marraskuun loppuun Lasnaan sijoitettu asukasemäntä Riitta Miso oli paikalla Rahkakadun ja erityisesti Varttikodin asukkaita varten päivittäin. Varttikodissa on tarkoitus kehittää itsenäisen, vahvasti tuetun asumisen mallia. Vuonna 2006 Varttikodissa asui 7 nuorta ja Vartin jatkosiiveksi otetussa kahden hengen solussa kaksi nuorta. Varttikodin asukkaat ovat nuoria joiden elämäntilanne on haasteellinen ja onnistunut asuminen edellyttää Lasnan työntekijöiden päivittäistä läsnäoloa. Varttikodissa on tarkoitus asua lyhyehköjä jaksoja joiden aikana selvitetään ja kehitetään itsenäisen asumisen valmiuksia. Nuorille on järjestetty syksyn aikana mm. keilausilta 3.10. ja kuusi kokkausiltaa joissa Lasna on ostanut ruokatarvikkeita ja työntekijän kanssa yhdessä on laskettu hintoja ja opeteltu laittamaan hyvää, halpaa ja terveellistä kotiruokaa. Varttikoti kunnostettiin erittäin vähin taloudellisin varoin, osin talkoilla. Huonekaluja saatiin yhteistyökumppani Liipolan lähiöseuran kautta lähes ilmaiseksi. Astioita kerättiin työntekijöiden ja hallituksen jäsenten komeroista ja vain murto-osa ostettiin uutena kaupasta. KOY Lahden Varaanin virallinen asukaskokous järjestettiin 21.11.2006. 10

LASNAN YHTEISTYÖKUMPPANIN KOHTEIDEN LASNAN JÄRJESTÄMÄ TAI ORGANISOIMA ASUKASTOIMINTA METSÄPELLONTIE 42 Lasnan työntekijä oli paikalla Metsäpellontie 42:n kerhohuoneella aina maanantaisin (42 kertaa) lukuun ottamatta lyhyttä kesätaukoa. Liipolan lähiöseura järjesti kerhohuoneella letunpaistoillan 20.2.. Keväällä ja kesällä maanantait vietettiin yleensä ulkona makkaraa grillaten. Myös pikkujoulut vietettiin grillaten ja glögiä nauttien 18.12. Srk:n erityisnuorisotyön työntekijät olivat keväällä 2006 kerhohuoneella viisi kertaa. Mukana oli mm. diakoni kertomassa srk:n ruoka-avustuksista sekä srk:n talousneuvoja, jolta nuoret pystyivät kysymään neuvoja tai varaamaan maksuttomia aikoja talousneuvontaan. Syksyllä 2006 srk:n erityisnuorisotyön vapaaehtoistoimijat olivat sunnuntaisin kerhohuoneella kahdeksana sunnuntaina klo 15-18. Tarjolla oli mm.soppaa, seuraa, pelejä ja visailua. Metsäpellontie 42 järjestettiin talkoot 17.5.. Talkoissa siivottiin kaikki yhteisparvekkeet ja piha ympäristöineen sekä istutettiin kukkia pääoven edustalle. Metsäpellontiellä on asukkaiden käytössä maksuttomasti Lasnan varustama kuntosali. Salin avain on kolmella asukkaalla, jotka antavat avaimen kuittausta vasten käyttäjälle. Kuntosalilla on mm. kuntopyörä, monitoimilaite, nyrkkeilysäkki, penkki ja painoja. Käyttäjät huolehtivat tilan kunnosta itse. Lasnan työssäoppijat järjestivät toimintaa Metsäpellontie 42:ssa mm. Vappukekkerit 26.4. sekä puuseppä Toni Hynnisen johdolla biljardipöydän kunnostustalkoot, johon osallistuneet nuoret kunnostivat vanhan biljardipöydän vaihtamalla veran, pussit ja reunavallit vanhaan biljardipöytään. KIVIKATU 5 Kivikadulla järjestettiin asukasiltoja syksyllä 2006 neljä kertaa. Yhtenä illoista grillailtiin makkaraa ja 30.11. juhlittiin pikkujouluja. Asukastapaamisiin on osallistunut Kivikadulla 4-6 nuorta/ilta. Virallinen asukaskokous järjestettiin Kivikadulla 18.9.2006. Paikalla olivat Alkuasunnoilta Juha Tarkka, Lispe Aspara ja Eino Hietanen, YH-Suomelta Ismo Forström ja Lasnasta Tuula Pajunen. Talon asukkaita paikalla oli kolme. Lasna järjestää tarvittaessa tukea kaikissa kohteissa asuville nuorille. Lasnan tarjoamat palvelut ja palveluohjaus on saatavilla kaikille asukkaille. Talokohtaisen asukastoiminnan lisäksi kaikki yhteiset retket ja tapahtumat ovat tarkoitettu myös Metsäpellontien ja Kivikadun nuorille asukkaille. Hohtokeilauspikkujouluihin perjantaina 15.12. Launeen keilahallissa osallistui kaikilta taloilta nuoria yhteensä 16. 11

LASNAN JÄRJESTÄMÄT RETKET 2006 Lasna järjesti retken Vantaan Ikeaan 18.3.2006. Matkalle osallistui 21 asukasta kaikilta taloilta. Orimattilan eläinpuistossa retkellä 20.5. oli mukana 16 isompaa ja pienempää asukasta. Tykkimäellä 10.7. mukana oli taas koko pikku bussillinen asukkaita eli 16. Ympäristöteemaan liittyneellä luontopolulla tehtäviä oli ratkomassa 11.10. yhteensä 11 innokasta luonnonystävää. Kaikilla retkillä mukana oli Lasnan työntekijä. Retket olivat asukkaille maksuttomia. Nuoret ja lapset ovat antaneet retkistä todella hyvää palautetta. Yhteensä vuoden aikana Lasnan ja Alkuasuntojen kohteissa järjestettiin lähes 150 erilaista tilaisuutta jossa Lasnan työntekijä oli mukana (lisäksi Varttikodissa oli lähes päivittäin työntekijä paikalla). Myös asukkaat järjestivät yhteisissä tiloissa omaa toimintaansa. Voi hyvin sanoa, että asukkaat ja työntekijät tuntevat toisensa ja Lasnan työntekijät tuntevat yhteisöt joihin he valitsevat asukkaita ja järjestävät asumisen sisältöpalveluja. Kynnys ohjaukseen ja neuvontaan on matala. YHTEENVETOA VUODESTA 2006 JA HAASTEITA VUODELLE 2007 Vuonna 2006 pidettiin tärkeänä löytää paikallinen nuorille suunnattu asumista tukeva malli. Lahdessa pulaa ei ole niinkään asunnoista, vaan asumisen onnistumisen mahdollistavasta tuesta. Pieniä voimavaroja haluttiin siirtää asuntojen välittämisestä asumisen sisältöpalveluihin, joiden tuottamiseen Lasnassa löytyy erityistä osaamista. Lasnan omistaman KOY Lahden Varaanin kohteet Rahkakadulla ja Kymintiellä ovat nuorisoasumiseen erinomaisia kohteita sijaintinsa ja kokonsa puolesta. Rahkakadulla ja Kymintiellä on hyvät mahdollisuudet toteuttaa Lasnassa parhaimmaksi tavaksi todettua tapaa tarttua nuorten asumisen haasteisiin yhteisöllisyyden ja erityisen tuen yhdistelmällä. Hyvinvoiva asuinyhteisö on myös hyvä pohja erityiselle tuelle. Omien kohteiden lisäksi asumisen sisältöpalveluja on tuotettu myös yhteistyökumppani Alkuasuntojen asukkaille. Tulevaisuudessa asumisohjausta ja neuvontaa tuotettaneen myös kenen tahansa vuokranantajan kohteisiin. Tähän Lasna on oman, jo olemassa olevan osaamisensa lisäksi varautunut kouluttamalla asumisohjaajansa Kiinkon tutkintoon johtavassa asumisneuvoja koulutuksessa. Vuosi 2006 on mennyt Lasnassa pääosin oman toiminnan uudelleen organisoimisessa vastaamaan haasteisiin. Perustoimintamme lisäksi vuonna 2007 Lasnassa jalkaudutaan kertomaan ja tiedottamaan nuorille asumiseen liittyvistä asioista. Yhteistyömuotojen laajentaminen ja selkeyttäminen mm. sosiaalitoimen kanssa ja kirjallisten yhteistyösopimusten tekeminen eri toimijoiden välillä on tärkeää kehittämisen ja arvioinnin parantamiseksi. LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNNOT LASNA RY:N HALLITUS 12