KIRJALLINEN KYSYMYS 41/2005 vp Elintarvikehygieenisen osaamisen vaatiminen kehitysvammaisilta Eduskunnan puhemiehelle Elintarvikevirasto on antanut ohjeistuksen hygieniaosaamisen valvonnasta kuntien viranomaisille. Hygieniaosaamisen vaatimustaso on aiheuttanut hämmennystä terveydensuojelulain uudistuksen myötä. Ohjeistuksessa on painotettu hygieniaosaamisen vaatimista elintarvikehuoneistossa työskenteleviltä. Helposti pilaantuvia, pakkaamattomia elintarvikkeita käsittelevien henkilöiden tulee osoittaa hygieniaosaamisensa suorittamalla hygieniapassiin oikeuttava hygieniatesti (jos ei ole aiempaa alan koulutusta). Tietooni on saatettu, että kunnissa on olemassa hyvin kirjavaa käytäntöä elintarvikehygieenisen osaamisen vaatimisesta kehitysvammaisilta. Monissa kunnissa kehitysvammaiset ovat voineet tehdä ns. aputöitä kunnan eri yksiköiden keittiöissä. Monet ovat rutinoituneet tekemään tehtävänsä tarkasti ja tunnollisesti keittiöhenkilökunnan valvovan silmän alla. Osalla vammaisista saattaa olla vuosienkin työhistoria takanaan. Nyt on kunnissa saatettu tulkita, että edellä mainitun kaltaisiin töihin osallistuvalta vaaditaan hygieenisen osaamisen osoittamista suorittamalla asianmukainen testi. Hygieniapassin suorittaminen on monelle kehitysvammaiselle äärimmäisen suuri ponnistus. Kehitysvammaisella ei välttämättä ole edes lukutaitoa. Kehitysvammaisella voi rajoituksistaan huolimatta olla annettavanaan merkittävä apu keittiötöihin. On suuri vahinko, jos tällaisen henkilön virikkeellinen toiminta kaatuu erilaisiin epämääräisiin tulkintoihin viranomaisohjeesta, joka koskee elintarvikehygieenistä osaamista ja sen osoittamista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että elintarvikehygieenistä osaamista ja sen osoittamista koskevaa viranomaisohjetta tulkitaan yhteneväisesti koko maassa niin, että kehitysvammaiset eivät kuulu tämän ohjeistuksen piiriin tehdessään ns. keittiöaputöitä? Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2005 Seppo Lahtela /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Lahtelan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 41/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että elintarvikehygieenistä osaamista ja sen osoittamista koskevaa viranomaisohjetta tulkitaan yhteneväisesti koko maassa niin, että kehitysvammaiset eivät kuulu tämän ohjeistuksen piiriin tehdessään ns. keittiöaputöitä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hygieniaosaamisvelvoitteen tarkoituksena on taata, että kaikilla elintarvikealan työntekijöillä on työtehtäviensä suorittamisen kannalta riittävä elintarvikehygieeninen osaaminen. Vaatimuksen taustalla on tieto siitä, että suurin osa maassamme tapahtuvista ruokamyrkytystapauksista johtuu elintarvikkeiden epähygieenisestä käsittelystä. Kaikki ruoanvalmistuksen työvaiheet eivät kuitenkaan ole yhtä riskialttiita, minkä vuoksi työntekijöiden hygieniaosaamisvelvoite on porrastettu. Koko elintarvikealalta vaaditaan työntekijän omiin työtehtäviin liittyvien hygieniakäytäntöjen riittävää osaamista, mutta ainoastaan niiltä, jotka työkseen käsittelevät helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita, vaaditaan tämän osaamisen osoittamista. Osaaminen voidaan osoittaa joko osaamistodistuksella tai tutkintotodistuksella. Hygieniaosaamisasetuksen (1115/2001) mukaan vaatimus osaamisen osoittamisesta ei kuitenkaan koske kaikkia helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita käsitteleviä työntekijöitä. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) mukaisessa työtoiminnassa tai vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) tarkoittamassa suojatyössä olevilta ei vaadita osaamistodistusta. Suojatyössä olevien kehitysvammaisten vapautus osoittamisen pakosta on valvontaviranomaisten tiedossa. Samalla on kuitenkin todettava, että näitäkään työntekijöitä ei ole vapautettu itse hygieniaosaamisesta, vaan ainoastaan sen osoittamisesta. Siinä tapauksessa, että kehitysvammainen on tavanomaisessa työsuhteessa ja käsittelee helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita, vaikkapa keittiöapulaisena, on hänen osoitettava osaamisensa hygieniaosaamisasetuksen (1115/2001) vaatimalla tavalla. Asetuksen 6 antaa kuitenkin Elintarvikeviraston valtuuttamalle testaajalle mahdollisuuden järjestää hygieniaosaamistesti joko suullisena tai näyttökokeena, mikäli kirjalliseen testiin osallistuminen aiheuttaisi testattavalle kohtuuttomia vaatimuksia. Mikäli kehitysvammainen ei pysty osoittamaan riittävää hygieniaosaamistaan tälläkään tavoin, tulisi kyseinen työntekijä siirtää tehtäviin, joissa hygieniariski on vähäinen. Elintarvikevirasto teettää alkuvuodesta osana vuoden 2005 elintarvikevalvontaohjelmasta selvityksen (EVI:n kirje Dno. 2767/31/04) hygieniaosaamisesta kunnissa ja elintarvikeyrityksissä. Selvityksen tulosten perusteella arvioidaan järjestelmän saavutuksia sekä mahdollisia puutteita. Tuloksista informoidaan paikallisia elintarvikevalvontaviranomaisia tämän vuoden aikana. Tässä yhteydessä ja valtuutettujen osaamistestaajien koulutustilaisuuksissa Elintarvikeviraston hygieniaosaamisjärjestelmästä vastaavat virkamiehet käsittelevät myös kehitysvammaisten hygieniaosaamiseen liittyviä erityiskysymyksiä. 2
Ministerin vastaus KK 41/2005 vp Seppo Lahtela /kesk Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 41/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Seppo Lahtela /cent: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att den livsmedelshygieniska kompetensen och myndighetsanvisningarna om den tolkas på samma sätt i hela landet för att utvecklingsstörda inte skall omfattas av anvisningarna när de till exempel arbetar som så kallade kökshjälpredor? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med skyldigheten att ha en viss hygienisk kompetens är att garantera att alla som arbetar inom livsmedelssektorn har tillräcklig kompetens i livsmedelshygien för att kunna utföra sina arbetsuppgifter. Bakgrunden till kravet är det faktum att största delen av matförgiftningsfallen i vårt land beror på ohygienisk hantering av livsmedel. Alla arbetsmoment inom matlagningen är dock inte lika riskfyllda, och därför har det införts en gradering av arbetstagarnas skyldighet att ha hygienkompetens. Inom hela livsmedelssektorn krävs det att arbetstagarna skall ha tillräckliga kunskaper i hygieniska frågor inom ramen för sina arbetsuppgifter, men bara de som i sitt arbete hanterar oförpackade livsmedel som lätt fördärvas skall kunna påvisa sin kompetens. De kan påvisa sin kompetens genom ett kompetensintyg eller ett examensintyg. Enligt hygienkompetensförordningen (1115/2001) gäller inte kravet att påvisa livsmedelshygienisk kompetens alla anställda som hanterar oförpackade livsmedel som lätt fördärvas. I arbetsverksamhet enligt lagen om specialomsorger om utvecklingsstörda (519/1977) eller i skyddat arbete enligt lagen om service och stöd på grund av handikapp (380/1987) krävs inget kompetensintyg. Tillsynsmyndigheterna är medvetna om att utvecklingsstörda som utför skyddat arbete är befriade från kravet att påvisa kompetens. Samtidigt bör det tilläggas att dessa anställda inte är befriade från kravet på hygienkompetens, bara från kravet att påvisa kompetensen. Om en utvecklingsstörd har en normal anställning och hanterar oförpackade livsmedel som lätt fördärvas, till exempel som köksbiträde, är han eller hon skyldig att påvisa sin kompetens på det sätt som krävs i hygienkompetensförordningen (1115/2001). I förordningen ger 6 en kompetenstestare som är auktoriserad av Livsmedelsverket möjlighet att ordna test i hygienkompetens antingen muntligt eller som fristående yrkesprov om deltagande i det skriftliga testet föranleder orimliga svårigheter för den som skall testas. Om en utvecklingsstörd arbetstagare då inte kan påvisa tillräcklig hygienkompetens måste han eller hon flyttas över till andra arbetsuppgifter där hygienrisken är liten. Som ett led i programmet för livsmedelskontroll 2005 låter Livsmedelsverket i början av året göra en undersökning (Livsmedelsverkets skrivelse Dnr 2767/31/04) om hygienkompetensen i kommuner och livsmedelsföretag. Utifrån resultaten av utredningen görs en bedömning av vad som uppnåtts med systemet och om det fortfarande finns brister. De lokala livsmedelsmyndigheterna kommer att informeras om resultaten under 2005. I detta sammanhang och på kurser för auktoriserade livsmedelstestare tar de tjänstemän som ansvarar för Livsmedelsverkets system för hygienkompetens upp de särskilda frågor som gäller utvecklingsstördas hygienkompetens. 4
Ministerns svar KK 41/2005 vp Seppo Lahtela /kesk Helsingfors den 2 mars 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5