Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 146/2004 vp Elintarvikehygieenisen osaamisen osoittaminen Eduskunnan puhemiehelle Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen elintarvikehuoneistossa työskentelevältä vaadittavasta elintarvikehygieenisestä osaamisesta ja osaamisen testaamisesta (1115/2001). Viranomaisvalvontaa suorittavat terveystarkastajat ovat kokeneet ongelmaksi sen, että niillä työntekijöillä, joilta terveydensuojelulain (763/1994) 40 :n mukaan vaaditaan osaamistesti tai koulutus, ei aina ole sen suorittamista osoittavaa todistusta mukanaan työpaikalla heidän käsitellessään pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Asetukseen tulisikin lisätä määräys siitä, että näillä työntekijöillä pitää olla ns. hygieniapassi mukanaan aina heidän työskennellessään tätä osaamista vaativissa tehtävissä. Tämä yksinkertaistaisi ja nopeuttaisi valvontaa ja ehkäisisi jälkivalvontatarvetta. Toinen ongelma, jonka terveystarkastajat ovat kohdanneet työssään, on se, että yhä useammin elintarvikehygieniaosaamista edellyttävissä tehtävissä työskentelee henkilöitä, jotka eivät osaa lainkaan suomen, ruotsin tai edes englannin kieltä. Heille annetut ohjeet ja määräykset eivät tule ymmärretyiksi, mikä vaarantaa ihmisten terveyttä ja vaikeuttaa valvontaa. Ns. hygieniapassin vaatimukseksi tulisikin asettaa riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin hygieniaosaamisasetuksen (1115/2001) täydentämiseksi siten, että työntekijän on pidettävä ns. hygieniapassinsa mukanaan työskennellessään osaamista edellyttävissä tehtävissä ja että passin saamisen edellytyksenä on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito? Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2004 Toimi Kankaanniemi /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 146/2004 vp: Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin hygieniaosaamisasetuksen (1115/2001) täydentämiseksi siten, että työntekijän on pidettävä ns. hygieniapassinsa mukanaan työskennellessään osaamista edellyttävissä tehtävissä ja että passin saamisen edellytyksenä on riittävä suomen tai ruotsin kielen taito? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Hygieniaosaamisella tarkoitetaan elintarvikealan yrityksissä työskentelevien ja elintarvikkeita ammatikseen käsittelevien jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä osana omavalvontaa. Suomessa terveydensuojelulain (691/2001) uudistuksen mukaan kaikkia elintarvikealan työntekijöitä on neuvottava ja opastettava sekä tarvittaessa koulutettava, jotta he voivat suorittaa työtään riittävällä ammattitaidolla. Lisäksi työntekijät, jotka käsittelevät helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita, joutuvat tammikuussa 2002 voimaan tulleen hygieniaosaamisasetuksen (1115/2001) ja voimaan tulleen asetuksen muutoksen (1227/2002) mukaan osoittamaan elintarvikehygieenistä osaamistaan joko suorittamalla erityisen osaamistestin tai hyväksyttävällä tutkinnolla taikka koulutuksella. Toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että osaamistodistus on oltava henkilöllä, joka on työskennellyt yhdessä tai useammassa elintarvikehuoneistossa pakkaamattomien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyä edellyttävissä tehtävissä vähintään kolme kuukautta. Paikalliset valvontaviranomaiset valvovat elintarvikealan yrityksiä. Omavalvonnan toimivuutta valvoessaan mikä on elintarvikevalvonnan kulmakivi viranomaiset valvovat myös hygieniaosaamisen toteutumista. Toiminnanharjoittaja pitää kirjaa työntekijöistään ja seuraa myös omavalvonnan kirjanpidossa hygieniaosaamisen velvoitteen toteutumista, joka on pyydettäessä näytettävä toteen. Alkuperäiset tai kopiot hygieniaosaamis- ja tutkintotodistuksista säilytetään suojatussa lukollisessa paikassa, koska tiedoissa on työntekijöiden syntymäaikatietoja. Toiminnanharjoittaja voi esittää yhteenvedon hygieniaosaamisen velvoitteen toteutumisesta, mutta pyydettäessä voi valvontaviranomainen velvoittaa toiminnanharjoittajaa esittämään kaikki hygieniaosaamis- ja tutkintotodistukset tai kopiot niistä. Kansanomaisesta nimestään (hygieniapassi) huolimatta hygieniaosaamistodistus ei ole mikään elintarviketyöntekijän mukanaan pitämä "ajokortti", vaan pikemminkin yksi yrityksen laatujärjestelmän monista vaadittavista asiakirjoista. Elintarvikevirastolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä osaamistestin suorittamisesta. Elintarvikeviraston hygieniaosaamisesta antaman päätöksen mukaan virasto voi myöntää osaamistestaajalle yksittäistapauksissa oikeuden osaamistestin järjestämiseen jollakin muulla kielellä kuin kotimaisilla kielillä, englannin kielellä tai suullisesti. Siten hygieniaosaamisen voi kotimaisia kieliä taitamaton osoittaa erityistilannetestissä. 2

3 Ministerin vastaus KK 146/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd Erityistilannetestejä on mahdollista järjestää normaalitesteihin verrattuna huomattavasti joustavammissa olosuhteissa. Erityistilannetesti on pidettävä erillään normaalista testistä, jotta testi voidaan tehdä rauhassa. Erityistestin kestolla ei ole aikarajoituksia. Testejä voidaan järjestää eri kielillä kirjallisesti, suullisesti tai näiden yhdistelmänä. Suullisessa testissä testaaja lukee kysymykset ääneen ja jopa tarvittaessa "avaa" kysymyksiä hieman. Erityistilannetesti on mahdollista järjestää myös näyttökokeena, jonka järjestelyistä ja sujumisesta testaajan tulee lähettää Elintarvikevirastoon kirjallinen selvitys kahden viikon kuluessa testin järjestämisestä. Erityistilanteita varten Elintarvikevirastosta saa kysymykset testiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Muita kieliä varten testaajan on hyväksyttävä ja huolehdittava luotettava tulkki paikalle testitilanteeseen tai käännätettävä testikysymykset etukäteen erityistilannetestiä varten. Myös sanakirjan käyttö on mahdollista erityistilannetesteissä. Elintarvikehygienian pelisääntöjen tunteminen ei ole kiinni kielitaidosta, vaan kunkin työantajan luomista oppimisedellytyksistä sekä viime kädessä yksittäisen työntekijän halusta oppia. Valvontaviranomaisten antamat kehotukset on ymmärrettävistä syistä helpompia välittää silloin, kun valvottava puhuu kotimaisia kieliämme, mutta tämän ymmärryksen sisällyttäminen hygieniaosaamisvaatimuksiin ei ole mielekästä, ja lisäksi se on terveydensuojelulain asetuksenantovaltuuksien ulkopuolelle jäävä asia. Kokemuksemme mukaan yhteisen kommunikointikielen puuttuminen valvojan ja valvottavan väliltä ei ole kovin yleistä, sillä molempien osapuolten piiristä löytyy useimmiten englannin kielen taitoisia henkilöitä niihin tapauksiin, joissa keskustelu suomeksi tai ruotsiksi ei suju. Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2004 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 146/2004 rd: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att hygienkompetensförordningen (1115/2001) skall kompletteras så att anställda bör ha sina s.k. hygienpass med sig när de arbetar i uppgifter som kräver sådan kompetens och att ett villkor för att erhålla passet är tillräckliga kunskaper i finska eller svenska? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Med hygienkompetens avses kontinuerlig uppdatering av kunskaper och färdigheter hos de anställda som arbetar och yrkesmässigt hanterar livsmedel i livsmedelsföretag som en del av företagens egenkontroll. Enligt den ändrade hälsoskyddslagen (691/2001) skall alla anställda inom livsmedelsbranschen i Finland få rådgivning och handledning samt vid behov utbildning för att de kan utföra sitt arbete med tillräcklig yrkeskompetens. Därutöver skall de anställda som hanterar livsmedel som saknar förpackning och lätt blir förskämda enligt hygienkompetensförordningen (1115/2001) som trädde i kraft i januari 2002 de ändrade bestämmelserna i förordningen (1227/2002) som trädde i kraft påvisa sin livsmedelshygieniska kompetens antingen genom att genomgå ett särskilt kompetenstest eller genom en godkänd examen eller utbildning. Verksamhetsidkaren svarar för att personer som har arbetat i minst tre månader i en eller flera livsmedelslokaler i uppgifter som kräver hantering av livsmedel som saknar förpackning och lätt blir förskämda har kompetensintyg. De lokala tillsynsmyndigheterna utövar tillsyn over livsmedelsföretag. Vid övervakningen av egenkontrollens effektivitet vilket som är hörnstenen i livsmedelstillsynen kontrollerar myndigheterna också att hygienkompetensen är säkrad. Verksamhetsidkaren för bok över sina anställda och följer också i sin bokföring som hör till egenkontrollen hur förpliktelsen om hygienkompetens iakttas; på begäran skall detta också bevisas. De ursprungliga hygienkompetens- och examensintygen eller kopior därav skall förvaras bakom lås, eftersom de innehåller uppgifter om de anställdas födelsedatum. Verksamhetsidkaren kan vid begäran ge ett sammandrag av hur man uppfyller förpliktelsen om hygienkompetens, men tillsynsmyndigheten kan även förplikta verksamhetsidkaren förete samtliga hygienkompetens- och examensintyg eller kopior därav. Trots sin folkliga benämning (hygienpass) är hygienkompetensintyget inte något "körkort" som livsmedelsanställda skall ha med sig hela tiden utan det är snarare fråga om en av de många handlingar som krävs för ett företags kvalitetssystem. Livsmedelsverket har rätt att utfärda närmare bestämmelser om hur kompetenstestet skall utföras. Enligt Livsmedelsverkets beslut om hygienkompetens kan verket bevilja kompetenstestare i enskilda fall rätt att ordna ett kompetenstest på något annat språk än de inhemska språken, på engelska eller muntligen. Sålunda kan personer som inte behärskar ett av de inhemska språken bevisa sin hygienkompetens genom test i särskilda situationer. Test i särskilda situationer kan anordnas under betydligt flexiblare former än de normala testen. Ett sådant test skall hållas isär från ett nor- 4

5 Ministerns svar KK 146/2004 vp Toimi Kankaanniemi /kd malt test för att testet kan utföras i lugn och ro. Det finns ingen tidsgräns för hur länge ett särskilt test får pågå. Särskilda test kan anordnas på olika språk skriftligen, muntligen eller i en kombination av dessa. Vid ett muntligt test läser testaren upp frågorna, och vid behov även i någon mån "öppnar" frågorna. Särskilda test kan också anordnas som prestationstest, i fråga om vilka testaren skall inom en vecka från testet tillsända Livsmedelsverket en skriftlig redogörelse för arrangemangen och för hur testet förlöpte. För särskilda situationer får man frågorna för testet från Livsmedelsverket på finska, svenska och engelska. I fråga om andra språk skall testaren godkänna och se till att en kompetent tolk finns på plats i testsituationen eller låta översätta frågorna för testet på förhand. Det är även möjligt att använda ordböcker i dessa test. Kunskaper om spelreglerna i livsmedelshygien är inte beroende av språkkunskaper. Däremot beror de på de förutsättningar för lärande som arbetsgivaren skapar samt i sista hand på en enskild arbetstagares vilja att lära sig dem. Det är av förståeliga skäl lättare att förmedla tillsynsmyndigheternas uppmaningar då de övervakade personerna talar inhemska språk, men det är inte meningsfullt att inbegripa detta i hygienkompetenskraven, och dessutom är detta en sak som inte omfattas av de fullmakter att utfärda förordning varom bestäms i hälsoskyddslagen. Enligt vår erfarenhet är det inte särskilt ofta att ett gemensamt kommunikationsspråk fattas mellan övervakaren och den övervakade, eftersom det i allmänhet finns personer bland båda parter som kan engelska för de situationer där det inte är möjligt att kommunicera på finska eller svenska. Helsingfors den 18 mars 2004 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5