KIRJALLINEN KYSYMYS 580/2006 vp Geronomien koulutuspaikkojen lisääminen Eduskunnan puhemiehelle Geronomi on sosiaali- ja terveysalan osaamista yhdistävä vanhustyön asiantuntija, jonka tehtävänä on edistää vanhusten hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista osallisuutta. Opetussuunnitelma rakentuu gerontologisesta osaamisesta, eettisestä ja esteettisestä osaamisesta, palveluohjausosaamisesta, yhteisöllisestä osaamisesta sekä kehittämisosaamisesta. Koulutuksen lähtökohtina ovat keskeiset ikääntymiseen liittyvät muutokset, erityiskysymykset sekä niiden vaikutukset ikääntyneiden elämään. Geronomin osaamiseen kuuluu myös asiakkaan toimintakyvyn vahvistaminen eri tilanteissa ja toimintaympäristöissä asiakaslähtöisestä sekä monialaisesta näkökulmasta katsoen. Hän toimii myös sosiaalisista ja yhteiskunnallisista lähtökohdista käsin vanhustyön asiantuntijana moniammatillisissa tiimeissä reflektoiden toimintaansa ja ymmärtäen työnsä yhteiskunnalliset tavoitteet ja tehtävät. Professori Sirkka-Liisa Kivelän vanhustenhoitoa koskevan selvityksen mukaan vanhustyön erityisosaajia, kuten geronomeja, tarvitaan tulevaisuudessa huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Suomessa väestö ikääntyy nopeammin kuin OECD-maissa keskimäärin. Vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden määrä nousee nykyisestä 15 prosentista 26 prosenttiin. Lukumääräisesti tämä tarkoittaa yli 600 000:ta uutta yli 65-vuotiasta. Samaan aikaan yli 80-vuotiaiden määrä yli kaksinkertaistuu. Kolmen vuosikymmenen kuluttua Suomessa arvioidaan olevan 1,2 työssäkäyvää yhtä eläkeläistä kohti, kun tällä hetkellä heitä on 1,8. Kun 85 vuotta täyttäneiden määrä nykyisin on lähes 86 000, viiden vuoden kuluttua eli vuonna 2010 se on lähes 104 000. Yli 95- vuotiaiden määrä vuonna 2010 on noin 5 300 (nyt noin 4 600). Yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan olevan noin 130 400 vuonna 2020. Nämä luvut osoittavat, että iäkkäille järjestettävien palveluiden tarpeen ja geriatrian, vanhuspsykiatrian, gerontologisen hoitotyön sekä gerontologisen sosiaalityön erityisosaamisen tarve lisääntyy voimakkaasti myös aivan lähitulevaisuudessa. Tämän vuoksi alan koulutukseen olisi tullut panostaa voimakkaasti ainakin 1980-luvun alusta lähtien, mutta koska niin ei ole tehty, on Suomen vanhustenhoito vaikeuksissa. Vaikka muihinkin terveydenhuoltoalan koulutuksiin sisältyy vanhustyön koulutusta, on tarpeen spesifioida koulutusta, jotta vanhustyöhön saadaan erityisesti motivoituneita osaajia. Tällä hetkellä geronomien osuus muista hoitotyön koulutuspaikoista on vain murto-osa, ja tämä on aivan riittämätön määrä tyydyttämään sitä huutavaa tarvetta, joka vanhusten määrän voimakas kasvu aiheuttaa nyt ja tulevaisuudessa. Odotettavissa olevan elinajan pidentyminen ja syntyvyyden vähentyminen merkitsevät ikäpyramidin entistäkin radikaalimpaa vääristymistä tulevaisuudessa. Tästä syystä geronomien koulutusta ammattikorkeakouluissa tulee määrällisesti lisätä ja vanhustenhoidon teoreettiseen täydennyskoulutukseen sekä moniammatillisiin vanhustenhoidon kehittämisprojekteihin tulee panostaa. Versio 2.0
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen geronomien koulutusta sekä panostaakseen vanhustenhoidon teoreettiseen täydennyskoulutukseen ja kehittämisprojekteihin? Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2006 Leena Rauhala /kd 2
Ministerin vastaus KK 580/2006 vp Leena Rauhala /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 580/2006 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen geronomien koulutusta sekä panostaakseen vanhustenhoidon teoreettiseen täydennyskoulutukseen ja kehittämisprojekteihin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Koko sosiaalialan ja terveydenhuollon haaste tulee olemaan riittävän koulutetun henkilöstön saaminen alalle ja pitäminen alalla. Koulutusjärjestelmä vastaa omalta osaltaan tähän haasteeseen yhteistyössä sosiaalialan ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan ja rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on osaamisen tason nostaminen. Koulutusta kootaan siten, että muodostuu vahvoja osaamisen keskittymiä, joissa koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön kehittyminen kansainväliselle tasolle on mahdollista. Tätä kautta avautuu uusia mahdollisuuksia kehittää täydennyskoulutusta työelämässä jo oleville ja tiivistää yhteistyötä työelämän kanssa erilaisissa kehittämisprojekteissa. Koulutusmääristä geronomien, kuten muidenkin sosiaali- terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksen osalta, keskustellaan kahdesti vuodessa sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön kesken ennen ammattikorkeakoulujen kanssa käytäviä tavoitesopimusneuvotteluja. Tämän hetkiset määrät pohjautuvat näissä keskusteluissa saatuihin tarvearviointeihin. Lisäksi koulutettavien määrää arvioitaessa ammattikorkeakoulut saavat hyödyllistä tietoa erilaisista oman alueensa yhteistyöhankkeista. Myös alueelliset tarpeet ja valmistuvien opiskelijoiden sijoittuminen on otettava huomioon koulutustarjontaa suunnattaessa. Aloituspaikkoja vuonna 2005 geronomikoulutukseen oli yhteensä 35. Koulutuksen aloitti 39 opiskelijaa. Kaikkiaan geronomi opiskelijoita tuolloin oli 148 ja tutkinnon suoritti 29 opiskelijaa. Geronomien ammattikorkeakoulututkintoja on suoritettu 2000 2004 yhteensä 109. Tutkinnon suorittaneista työllistyneitä oli 85,3 % ja työttömänä 1,8 % vuoden 2004 lopussa. Koko sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan työllistymisprosentti oli 83,2 ja työttömyysprosentti 6 vuoden 2004 lopussa. Uutena koulutuksena geronomit ovat sijoittuneet hyvin työelämään ja tämä varmasti kannustaa nuoria valitsemaan kyseisen alan ja ammattikorkeakouluja kehittämään geronomien koulutusta. Vanhustenhoidon kohdalla on tärkeää muistaa myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, lähihoitaja, suorittaneet. Lähihoitaja koulutuksen vanhustyön koulutusohjelman kiinnostavuudesta nuorten parissa pitääkin huolehtia saadaksemme osaajia vanhustyön erilaisiin tarpeisiin. Ammattikorkeakouluista valmistuvat fysioterapeutit, toimintaterapeutit ja sosionomit ovat geronomien ohella tärkeitä ammattiryhmiä vanhusten hyvinvointia kehitettäessä. Heidän koulutusohjelmissaan vanhuuteen liittyviä opintokokonaisuuksia on jo tällä hetkellä, mutta opetuksen sisältöjen kehittäminen on jatkuva prosessi työelämän tarpeiden pohjalta ja yhteistyössä työelämän kanssa. Ammattikorkeakoulujen kanssa on sovittu 10 % nykyistä pienemmästä nuorten koulutuksen aloituspaikkatarjonnasta vuodelle 2008 tar- 3
Ministerin vastaus koituksena kohdentaa aloituspaikat alueellisesti ja alakohtaisesti uudelleen yhteisesti sovittavien periaatteiden mukaisesti. Tämän vuoden aikana on tarkoitus käydä eri yhteyksissä laaja keskustelu siitä, millä perusteella ala- ja aluekohtaisesti edellä mainittu 10 %:n koulutusvolyymi kohdennetaan uudelleen. Alakohtaiset kysymykset tulevat tässä yhteydessä myös esille. Opetusministeriössä valmistellaan vuosille 2007 2012 laadittavaan tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaan liittyviä vuoden 2012 koulutustarjonnan tavoitteita. Työryhmän alustava ehdotus valmistuu tammikuussa 2007, ja se tuottaa alakohtaista tietoa koulutustarpeista. Raportti antaa myös suuntaviivoja terveydenhuollon alan koulutuksien määrälliseen kehittämiseen. Professori Sirkka-Liisa Kivelän vanhustenhoitoa koskevaan selvitykseen monipuolisine toimenpide-ehdotuksineen tullaan huolella paneutumaan ja tarvittavista kehittämiskohteista neuvotellaan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Sosiaali- ja terveysalan koulutukset ovat olleet suosittuja. Jatkossa pienenevistä ikäluokista yhä useamman tulisi kuitenkin kiinnostua alasta, jotta voisimme vastata kasvaviin tarpeisiin. Alan kiinnostavuuden lisääminen, työolojen kehittäminen, riittävien resurssien turvaaminen työpaikoille ja uralla etenemisen mahdollisuudet ovat työelämän keinoja huolehtia riittävistä opiskelijamääristä ja sitä kautta alalle valmistuneista. Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar KK 580/2006 vp Leena Rauhala /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 580/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd: Vad kommer regeringen att göra för att utöka geronomutbildningen och satsa på teoretisk fortbildning och utvecklingsprojekt inom äldreomsorgen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En utmaning för hela social- och hälsovården kommer att vara att få och hålla kvar utbildad personal i branschen. Utbildningssystemet bemöter denna utmaning i samarbete med aktörer i branschen. Målet för utbildningsutbudet vid och den strukturella utvecklingen av yrkeshögskolorna är att höja kunskapsnivån. Utbildningen läggs upp så att det bildas starka kunskapskluster där det är möjligt att utveckla utbildningen samt forsknings- och utvecklingsarbetet till en internationell nivå. Då bildas också nya möjligheter att utveckla fortbildningen för arbetstagare och intensifiera samarbetet med arbetslivet inom ramen för olika utvecklingsprojekt. Hur många som ska antas till geronomutbildning och annan utbildning i social- och hälsovård diskuteras av social- och hälsovårdsministeriet samt undervisningsministeriet två gånger årligen före mål- och resultatavtalsförhandlingarna med yrkeshögskolorna. Dagens antal studerande är baserat på behovsbedömningar som gjorts under förhandlingarna. Vid bedömningen får yrkeshögskolorna dessutom nyttig information om olika samarbetsprojekt på sitt område. Även de regionala behoven och de utexaminerades inträde på arbetsmarknaden måste beaktas då utbildningsutbudet planeras. Antalet nybörjarplatser inom geronomutbildningen var totalt 35 år 2005 och 39 personer började studera. Det totala antalet geronomstuderande var då 148 och antalet examinander var 29. Totalt 109 personer tog geronomexamen vid yrkeshögskolorna 2000 2004. Av dem hade 85,3 % arbete och 1,8 % var arbetslösa i slutet av år 2004. Sysselsättningsgraden i hela social-, hälsovårds- och idrottsbranschen var 83,2 % och arbetslöshetsgraden var 6 % i slutet av år 2004. Geronomutbildningen är ny och geronomerna har kommit bra in i arbetslivet. Det uppmuntrar säkert unga att välja utbildning i denna bransch och yrkeshögskolorna att utveckla geronomutbildningen. I fråga om äldreomsorg är det också viktigt att minnas dem som tagit grundexamen i social- och hälsovård, närvårdare. Vi måste se till att de unga har intresse för utbildningsprogrammet för äldreomsorg inom närvårdarutbildningen, så att det finns tillgång till utbildade för arbetet bland äldre. Fysioterapeuterna, ergoterapeuterna och socionomerna, som tar examen vid yrkeshögskolorna, är vid sidan av geronomerna viktiga yrkesgrupper med tanke på utvecklingen av de äldres välbefinnande. Deras utbildningsprogram innehåller redan nu studiehelheter inom äldreomsorg, men utbildningens innehåll utvecklas ständigt utifrån arbetslivets behov och i samarbete med arbetslivet. Med yrkeshögskolorna har man kommit överens om ett 10 % mindre utbud på nybörjarplatser inom utbildningen för unga år 2008 i syfte att omdisponera nybörjarplatserna regionalt och branschvis enligt gemensamma principer. Avsik- 5
Ministerns svar ten är att i år föra en omfattande diskussion i olika sammanhang om på vilka grunder som denna utbildningsvolym på 10 % ska omdisponeras. Då tas också branschspecifika frågor upp. Undervisningsministeriet bereder som bäst målen för utbildningsutbudet år 2012 i planen för utveckling av utbildning och forskning 2007 2012. Arbetsgruppen kommer att lägga fram ett preliminärt förslag i januari 2007, där det finns uppgifter om utbildningsbehoven i varje bransch. Rapporten drar också upp linjer för den kvantitativa utvecklingen av utbildningen i hälsovård. Undervisningsministeriet kommer noggrant att sätta sig in i professor Sirkka-Liisa Kiveläs äldreomsorgsutredning med mångsidiga åtgärdsförslag och förhandla med social- och hälsovårdsministeriet om behövliga utvecklingsobjekt. Utbildningslinjerna i social- och hälsovårdsbranschen har varit populära. I fortsättningen borde allt flera i de minskande åldersklasserna bli intresserade av branschen för att vi ska kunna svara mot de ökande behoven. För att se till att det finns ett tillräckligt antal studerande och utexaminerade strävar man i arbetslivet efter att öka intresset för branschen, utveckla arbetsmiljön samt trygga tillräckliga resurser och karriärmöjligheter. Helsingfors den 10 juli 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6