Lintualtasta kaupungissa ja talvella Jukka Jokimäki Arktinen keskus LLY:n 40-vuotisjuhlaseminaari Rovaniemi, Arktikum-talo 16.3.2013
Lintukartoituksia Suomen kaupungeissa Kajoste (1961); Tenovuo (1967), Nuorteva (1971) Rovaniemi (Ahonen 1970; Jokimäki 1989, Jokimäki 1992, 1996; Jokimäki & Kaisanlahti-Jokimäki 2012) Turku (Vuorisalo & Tiainen 1993); Helsinki (Pakkala ym. 1998); Lahti (Saikko & Loikkanen 1999); Kemi (Rauhala & Suopajärvi 2002); Oulu (Tynjälä 2004); Jyväskylä (Anon 2005-2006); Rauma (Vesko ym. 2006)
Miksi atlasta kaupungeissa? Lintulajien ja paikkojen suojelemiseen Alueiden käytön ja suunnittelun tarpeisiin Opetustarkoitukseen Lintumatkailuun Yleisen luontoa kohtaan suuntautuvan kiinnostuksen lisäämiseen Valtaosa ihmisistä elää kaupungeissa
Miten atlasta kaupungeissa? Ruutukoko 1 km x 1 km (5 km x 5 km; 0,5 km x 0,5 km) Tavallisten kansalaisten mukaan tulo
Miksi atlasta talvella? Pesimälinnustomme levinneisyys tunnetaan jo hyvin Monet taantuneet lintulajiemme ovat paikkalintuja Suomessa ei ole vielä toteutettu talvilintuatlasta BirdLife Suomen keskitalven pinnakisat Talvilintulaskennat Ruokintapaikkaseuranta Pihabongaus EKLY:n loppiasrevitys
Rovaniemen tutkimusalue Rovaniemi 8010 neliökilometriä -61,4 % metsämaata -25,1 % metsäisiä soita -4,5 % avosoita -2,3 % avoimet metsämaat -1,0 % maatalousmaa -0,3 %taajamat 60 000 asukasta, joista 10 000 kylissä
Menetelmät Atlaskartoituksia -10 km x 10 km (2006-2010); 90 ruutua; 27 118 havaintoa -1 km x 1 km (2009-2011); 156 ruutua; 9 351 havaintoa
Rovaniemen pesimälinnusto Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M.-L. (toim. 2007: Rovaniemen pesimälinnusto. Arktisen keskuksen tiedotteita 57. www.arktinenkeskus.fi/rovaniemenlintuatlas Roin alueella varmasti tai todennäköisesti pesivien 160 lajien levinneisyyskartat (10 km x 10 km ja 1 km x 1km), lajien ensihavainnot, esiintymishistoria ja muutokset esiintymissä ja runsauksissa, parhaat tapaamispaikat, muuttoajat, suurimmat kerääntymät, lajien uhanalaisuusstatukset
Atlastuloksia
1 km x 1km atlas 131 varmasti tai todennäköisesti pesivää lajia Runsaslajisimmat alueet: Niskanperä, Ounasjokisuisto, Ylikylä, Paavalniemi, Harjulampi Yleisimpien lajien joukossa myös talitiainen, viherpeippo ja räkättirastas
Atlastuloksia
Roin yleisimmät lintulajit Koko alue City Pajulintu 100 % 100 % Peippo 100 100 Vihervarpunen 100 97 Punakylkirastas 100 96 Leppälintu 100 86 Laulurastas 100 61 Järripeippo 100 48
Uhanalaiset lajit Ei äärimmäisen uhanalaisia lajeja -muuttoaikana tunturikiuru, Aronperä Erittäin uhanalaiset lajit (2; suokukko ja peltosirkku) -peltosirkku tavattu viimeksi v. 2008 Vaarantuneet lajit (21 koko alue; 13 city) -petolintuja, vesilintuja Silmälläpidettävät lajit (22 koko alue; 19 city) -vesilintuja, kanalintuja Peräpohjolassa alueellisesti uhanalaiset lajit: 16 39 EU:n lintudirektiivilajia 31 Suomen kansainvälistä vastuulajia
Cityn linnusto ja sen muutokset City 20 lajia, ympäröivä alue 30 lajia, omakotitaloalue 45 lajia Runsastuneet: pulu, västäräkki, räkättirastas, sinitiainen, viherpeippo Vähentyneet: räystäspääsky, varpunen Uusia kaupunkilaisia: tervapääsky, naakka, pikkuvarpunen, silkkiuikku, mustaleppälintu Kadonneita lajeja: kottarainen, kiuru, lapinsirri
Kaupungin erityyppiset alueet 4-15 lajia per alue (10 ha koeala) Varastoalueilla vähän lajeja (6), kerrostaloalueet (9), omakotitaloalueet (11)
Puistojen linnut 24 lajia eli paljon viheralueet tärkeitä 0-16 lajia per puisto Eniten lajeja suurissa/hoitamattomissa puistoissa (16 lajia Korkalovaaran pallokentän puisto) Vähinten lajeja keskustan pienissä intensiivisesti hoidetuissa puistoissa (0 lajia)
Puistojen (24) pesimälinnusto (24 lajia) Runsaus Esiintym.% Räkättirastas 42 53 Peippo 41 63 Pajulintu 28 37 Talitiainen 26 63 Kirjosieppo 25 42 Punakylkirastas 22 47 Sinitiainen 13 32 Viherpeippo 13 42
Talvilintuatlaspilotti Lapin LTY + Kemin-Tornion lintuharrastajat, Xenus ja Porin LTY XII/2012-II/2013 Aineistot (ilmoitetut havainnot tiira.fiin) Talvi 2011/2012 2012/2013 Pori 11140 18055 Xenus 1725 4875 LLY 5506 13292
Kuukausiperustaiset indeksit talviatlaspilotissa T1: Mahdollinen talvehtiminen Laji havaittu joko a) joulu- tai b) helmikuussa. T2: Todennäköinen talvehtiminen Laji havaittu joko a) tammikuussa tai b) sekä joulu- että helmikuussa. T3: Varma talvehtiminen Laji havaittu a) sekä joulu- että tammikuussa tai b) sekä tammi- että helmikuussa tai c) jokaisena talvikuukautena.
Ruutujen selvitysaste Talviatlaksessa ei ole käytössä samanlaista ruutujen selvitysastelaskentaa kuin pesimälintuatlaksessa käytettiin. Havainnoinnin peittoa kuvataan pohjakartan päällä esitettävällä ruudun talvi-indeksien summalla. Kukin ruudussa havaittu laji antaa 1-3 pistettä sen mukaan, kuinka varmaa havaintojen valossa talvehtiminen on. Koska ruutujen välisiä eroja ei tasoiteta, ruudun havainnointiteho ei ole suoraan pääteltävissä talvi-indeksien summasta. Kun karttaruuduilla esitetään lukuarvona ruutujen tilannetta kuvaava tunnusluku, myös taustaväri on skaalattu tähän parametriin. Niinpä talvi-indeksien keskiarvoa kuvattaessa punaisella on esitetty ruudut, joissa keskiarvo on korkein ja harmaalla ruudut joissa se on matalin.
Talvilintuatlaspilotti Lappi (LLY) 70 lajia Perämeri (Xenus) 70 lajia Pori LTY 110 lajia Rovaniemen keskustaajama 50 lajia
Rovaniemen talvilinnusto ja siinä tapahtuneet muutokset
Talvehtivien lintulajien määristä Rovaniemellä Komonen (1950; 23 keskitalven lajia) -säännöllisesti talvehtii 15 lajia (korppi, harakka, närhi, kuukkeli, varpunen, talitiainen, lapintiainen, hömötiainen, käpytikka, pohjantikka, palokärki, metso, teeri, pyy ja riekko) -ajoittain talvehtii lajia 8 (varis, pikkukäpylintu ja urpiainen) + kenties myös (punatulkku, keltasirkku, kuusitiainen, töyhtötiainen ja maakotka; mutta havaintoja on liian vähän) -ajoittain, lähinnä syystalvella tavatut lajit (9 lajia): (taviokuurna, tilhi, puukiipijä, hippiäinen, mustarastas, ampuhaukka, piekana, telkkä, sepelkyyhky)
Talvehtivien lajien määristä Jokimäki (1982) Rovaniemellä -säännöllisesti talvehtii 34 lajia (vrt. Komonen 15) -ajoittain talvehtii 33 lajia (Komonen 8) -harvinaisuudet keskitalvella 18 -vain loka- tai maaliskuussa 31 -taajama-alueilla 49 lajia -kylä-alueilla 41 lajia -syrjäseuduilla 29 lajia
Talvehtivien lajien määristä Rovaniemellä Keskitalven pinnakisat (1996-2013; 1.12.- 29.2.) 1996-2000 (n = 4 talvea): 41,3 lajia 2000-2010 (n = 10 talvea): 50,1 lajia 2010-2013 (n = 3 talvea): 58,3 lajia Rovaniemi talvilintulaskenta 2012/2013 yhteensä 33 lajia; ka. 14,2 lajia (17 reittiä) Rovaniemen keskustaajama 50 lajia (atlas)
Tulevaisuus? LapLinko projekti jatkaa siitä mihin Roiatlas jäi Talvilintuatlas jatkuu Lapissa? Toteutus koko Suomessa? Atlas antaa vain on/ei tietoa Lintulajien runsaus vaikuttaa siihen, havaitaanko jotakin lajia tietyllä ruudulla
Tulevaisuus? Havainnointiteho vaikuttaa myös esim. ruudun lajimäärään Jos talvilintuatlas laajenee koko maata kattavaksi: Teknisen toteuttamisen kehittäminen tiira.fi sisällä, nyt luettu dataa erillisestä rajapinnasta- ulkoapäin Intoa riittää, innostaa talviretkeilyyn ja kasvattaa talvihavaintojen määrää Mikä organisaatio ottaa talvilintuatlaksen hallinnoitavakseen?
Kiitokset Havainnoitsijat Pekka Suopajärvi ja Antti Ruonakoski Marja-Liisa Kaisanlahti-Jokimäki BirdLife Suomi (tiira.fi; + pihabongaushavikset) Luonnontieteellinen keskusmuseo (webbitila ja työkalut) Aleksi Lehikoinen ja Teemu Lehtiniemi EAKR-tuki Rovaniemen kaupunkilinnustohankkeelle (+Arktisen keskuksen ja Rovaniemen kaupungin myöntämä rahoitus)
Kiitoksia! www.arktinenkeskus.fi/rovaniemenlintuatlas jukka.jokimaki@ulapland.fi marja-liisa.kaisanlahti@ulapland.fi