KIRJALLINEN KYSYMYS 319/2001 vp Koulujen kasvatusvastuu Eduskunnan puhemiehelle Akatemiaprofessori Lea Pulkkinen on arvostellut koululain puutteita, koska koulujen kasvatusvastuuta ei siinä mainita lainkaan. Voimassa olevan lain mukaan koulu antaa vain opetusta. Kasvatustehtävää painottava määrittely on muutettu muotoon "kodin ja koulun tulee olla yhteistyössä opetuksessa". Koulun kasvatustehtävän painottaminen on tärkeää, vaikka se on toki tehtävä yhteisymmärryksessä kodin kanssa. Koulujen ja kodin yhteistyö ei aina toimi myöskään iltapäivätoiminnan osalta. Aivan pienet lapset, jopa kuusivuotiaat, lähetetään pois koulusta puolenpäivän aikaan kysymättä lainkaan, millaisiin oloihin he menevät ja onko aikuisia huolehtimassa lapsista. Pulkkisen mukaan vielä yläasteikäiset nuoret saattavat pudota koulun ja kodin väliseen kuiluun, jossa päihteiden käyttö, koulunkäyntihaluttomuus, heikot oppimistulokset ja depressio lisääntyvät. Aikaisemmin hallitukselle osoittamassani kirjallisessa kysymyksessä KK 652/1998 vp peräänkuulutin hallituksen toimenpiteitä lasten iltapäivätoiminnan saattamisesta lakisääteiseksi. Tuolloin opetusministeriö vastauksessaan lupautui päättämään "asianmukaisesti toteutetun kokeilutoiminnan ja systemaattisesti kerätyn kokemustietouden perusteella iltapäivätoiminnan suuntaviivoista sekä mahdollisten uusien linjausten tarpeellisuudesta". Aihe on edelleen tärkeä, koska lasten ja nuorten ongelmat ovat Suomessa saavuttamassa katastrofaaliset mitat muun muassa mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön muodossa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo painottaa koulujen kasvatustehtävää ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin lasten iltapäivätoiminnan muuttamiseksi lakisääteiseksi? Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2001 Timo Ihamäki /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Ihamäen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 319/2001 vp: Miten hallitus aikoo painottaa koulujen kasvatustehtävää ja aikooko hallitus ryhtyä toimiin lasten iltapäivätoiminnan muuttamiseksi lakisääteiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen seuraavaa: Perusopetusta koskevan lainsäädännön mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Valtioneuvosto päättää tarkemmin opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista. Säännöksen maininta oppilaiden kasvun tukemisesta edellyttää kasvatuksen näkökulman huomioon ottamista myös valtioneuvoston tavoitteiden asettelussa. Näitä tavoitteita valmistellaan perusopetuksen tuntijakotyöryhmässä. Lähtökohtana on, että tavoitteiden määrittely säilyy suhteellisen yleisellä tasolla, jolloin ne voivat painottua ja muuttua yhteiskunnan kehityksen mukana. Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetusministeriö on linjannut lasten iltapäivätoiminnan ja kerhotoiminnan strategiset tavoitteet, joiden perusteella opetushallitus on käynnistänyt kolmivuotisen peruskoulun kerhotoiminnan kehittämishankkeen. Tässä hankkeessa kehitetään myös erilaisia toimintamalleja pienten lasten iltapäivätoiminnan järjestämiseksi kunnissa laajalla sidosryhmäyhteistyöllä. Saadut kokemukset ovat kaikkien hyödynnettävissä toimintaa kehitettäessä. Lasten kerho- ja iltapäivätoiminta kuuluu monen hallinnon alueelle. Kuntien tehtävänä on viime kädessä huolehtia siitä, että tätä toimintaa kehitetään ja koordinoidaan koulutoimen, sosiaalitoimen, liikuntatoimen ja nuorisotyön lisäksi järjestöjen, seurakuntien, vanhempien, omaistoiminnan ja työnantajien mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Lääninhallitukset järjestävät osaltaan koulutusta ja tekevät tunnetuksi hyviä toimintakäytäntöjä. Toiminta käsittää aamupäivätoimintaa ennen varsinaista koulutyön alkua, alle kouluikäisten kerhoja, ilta- ja viikonloppukerhoja kouluikäisille, iltapäiväkerhoja ja iltapäivätoimintaa kouluikäisille ja koulun kerhotyötä. Koulun kerhotyö on opetussuunnitelmaan sisältyvää kerhotoimintaa kouluaikana, iltapäivisin tai illalla. Opetusministeriön aloitteesta Kerhokeskus Koulutyöntuki ry on luonut internetiin eri tahojen keskinäistä vuorovaikutusta tukevan kerhotoiminnan tietoverkon. Kuluvana vuonna opetusministeriö on aikaisempien vuosien tapaan ohjannut 2,5 miljoonaa markkaa lääninhallituksille jaettavaksi 10 15- vuotiaiden peruskoululaisten harrasteellisen iltapäivätoiminnan tukemiseen. Tätä tukea jaettiin vuonna 2000 yli 400 kerholle eri puolille maata. Opetusministeriö tukee lisäksi lasten liikunnallisen iltapäivätoiminnan järjestämistä, johon tarkoitettu tuki on tarkoituksena jakaa kuluvan kevään aikana. Vuoden 2001 opetuksen yksikköhintojen nostaminen ja tavoite palauttaa koulutuksen valtionosuudet lähivuosina kustannusten 2
Ministerin vastaus KK 319/2001 vp Timo Ihamäki /kok edellyttämälle tasolle tulee parantamaan koulutuksen järjestäjien rahoitustilannetta ja antamaan kunnille uusia mahdollisuuksia vastata koulujen kerho- ja iltapäivätoimintaa koskevaan kysyntään. Edellä olevan mukaisesti opetusministeriö pyrkii sekä opetuksen valtakunnallisten tavoitteiden valmistelussa että muussa toiminnassa luomaan entistä paremmat edellytykset lasten ja nuorten kasvun tukemiseen. Opetusministeriö ei pidä nykytilanteessa lasten iltapäivätoimintaa koskevan säännöksellisen perustan vahventamista perusteltuna eikä toiminnan muunlaista lakisääteistämistä tarkoituksenmukaisena. Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2001 Opetusministerin sijaisena Ministeri Suvi Lindén 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Timo Ihamäki /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 319/2001 rd: Hur avser regeringen betona skolornas uppgift som fostrare och avser regeringen vidta åtgärder för att göra eftermiddagsverksamheten för barn lagstadgad? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt lagstiftningen om grundläggande utbildning är målet för utbildningen att stödja elevernas utveckling till humana människor och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar samt att ge dem sådana kunskaper och färdigheter som de behöver i livet. Statsrådet beslutar närmare om de allmänna riksomfattande målen för utbildningen. Att det i bestämmelsen sägs att utbildningen skall stödja elevernas utveckling förutsätter att fostringssynvinkeln beaktas även i statsrådets uppställning av målen. Dessa mål bereds i arbetsgruppen för timfördelningen i den grundläggande utbildningen. Utgångspunkten är att målsättningen bibehålls på en relativt allmän nivå och målen då kan profileras och ändras efter utvecklingen i samhället. I samband med den grundläggande utbildningen kan det för eleverna ordnas biblioteksverksamhet, klubbverksamhet och annan verksamhet med nära anknytning till utbildningen. Undervisningsministeriet har stakat ut eftermiddagsverksamhetens och klubbverksamhetens strategiska mål och utbildningsstyrelsen har utgående från dem satt igång ett treårigt projekt för att utveckla klubbverksamheten i grundskolan. Inom projektet utvecklas också olika verksamhetsmallar för hur eftermiddagsverksamheten för de mindre barnen kan ordnas i kommunerna med hjälp av ett vidsträckt samarbete mellan olika intressegrupper. Erfarenheterna står till allas förfogande i arbetet med att utveckla verksamheten. Klubb- och eftermiddagsverksamheten för barn hör till många förvaltningsområden. Kommunernas uppgift är i sista hand att sörja för att den här verksamheten utvecklas och samordnas inte bara med hjälp av skol-, social-, idrotts- och ungdomsväsendet, utan även genom att utnyttja de möjligheter organisationer, församlingar, föräldrar, anhöriga och arbetsgivare erbjuder. Länsstyrelserna ordnar för sin del utbildning och lanserar goda handlingsmodeller. Verksamheten omfattar förmiddagsverksamhet innan det egentliga skolarbetet börjar, klubbar för barn under skolåldern, kvälls- och veckoslutsklubbar för skolelever, eftermiddagsklubbar och eftermiddagsverksamhet för skolelever och skolans klubbarbete. Skolans klubbarbete är klubbverksamhet som ingår i läroplanen och försiggår under skoltid, på eftermiddagen eller kvällen. På initiativ av undervisningsministeriet har Klubbcentralen stöd för skolan rf på Internet skapat ett datanät för klubbverksamhet som stöder växelverkan mellan olika instanser. I likhet med tidigare år har undervisningsministeriet i år styrt 2,5 miljoner mark till länsstyrelserna för utdelning till stöd för hobbyinriktad eftermiddagsverksamhet för grundskolelever i åldern 10 15 år. Stödet delades år 2000 ut till över 400 klubbar runt om i landet. Undervisningsministeriet stöder dessutom idrottsinriktad eftermiddagsverksamhet, och meningen är att stödet skall delas ut i vår. Höjningen av priserna per enhet för undervisningen 2001 och målet att 4
Ministerns svar KK 319/2001 vp Timo Ihamäki /kok de närmaste åren få statsandelen för utbildning tillbaka på den nivå som kostnaderna förutsätter kommer att förbättra utbildningsanordnarnas finansiella situation och ge kommunerna nya möjligheter att svara mot efterfrågan på klubb- och eftermiddagsverksamhet i skolorna. I enlighet med vad som anförts ovan strävar undervisningsministeriet efter att både i beredningen av de riksomfattande målen för utbildningen och i övrig verksamhet att skapa bättre möjligheter att stödja barnens och de ungas utveckling. Undervisningsministeriet anser inte att det i nuläget är motiverat att stärka författningsgrunden för eftermiddagsverksamhet för barn, inte heller att det är ändamålsenligt att i övrigt reglera verksamheten genom lagstiftning. Helsingfors den 4 april 2001 Ställföreträdare för undervisningsministern Minister Suvi Lindén 5