Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 54/2005 vp Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Eduskunnan puhemiehelle Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan Lain tultua voimaan kunnat ovat voineet saada valtionosuutta toiminnan järjestämiseen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajien kelpoisuudesta annettu asetus tuli voimaan Opetushallitus on hyväksynyt koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet helmikuussa Lisäksi Opetushallitus on päättänyt koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan ohjaajan näyttötutkinnon perusteista, joita on noudatettava alkaen. Lainsäädännön tarkoitus oli kehittää koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan laatua ja sisältöjä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä lasten osallisuutta. Lain valmistelun yhteydessä opetusministeriö arvioi, että noin 68 % ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaista sekä erityisopetukseen otetuista tai siirretyistä oppilaista tarvitsee aamu- ja iltapäivähoitoa. Tällöin toiminnan piirissä olisi lasta. Toisaalta koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen arvioitiin luovan yli uutta työpaikkaa. Lisäksi arvioitiin, että suuri joukko nykyisistä määrä- ja osa-aikaisista ohjaajien toimista vakinaistettaisiin. Lainsäädäntö ei ole toteutunut toistaiseksi tavoitteiden mukaisesti. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan piirissä oli vuoden 2004 aikana vain noin lasta, mikä on lasta vähemmän kuin ennen lain voimaantuloa ja vain puolet ministeriön arvioimasta aamu- ja iltapäivähoidon tarpeesta. Toisaalta kuntien antamien arvioiden mukaan toimintaa ei olla kuluvana vuonna merkittävästi laajentamassa. Tämä tuskin on lainsäädännön tavoite. Tilastollisten käyttäjälukujen mukaan näyttää siltä, että aamu- ja iltapäivätoiminta ei nykyisellään pysty vastaamaan syrjäytymisvaarassa olevien lasten hoidon tarpeeseen. Tämä kuitenkin oli lainsäädännön keskeisimpiä tavoitteita. Valittaessa lapsia koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan noudatetaan yhdenvertaisuusperiaatteita. Kun tarjontaa on rajallisesti, ovat toiminnan piirissä yleensä aktiivisten perheiden lapset, ja heikon elämänhallinnan omaavien perheiden lapset jäävät palvelujen ulkopuolelle. Lainsäädännön valmistelun yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuuden, laadun ja palvelutarjonnan monipuolisuuden sekä lain vaikutuksia palvelun rahoitukseen ja hintaan ja antaa asiasta selvityksen sivistysvaliokunnalle keväällä Oletettavasti selvitystyö on nyt käynnistymässä. Oikean ja monipuolisen selonteon ja arvioinnin saamiseksi on välttämätöntä tehdä monipuolinen ja asiantunteva tutkimus siitä, miten lainsäädäntö on vaikuttanut pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan saatavuuteen, laatuun ja sisältöön sekä perheiden mahdollisuuteen käyttää palveluita. On selvitettävä, miten käytettävissä olevat valtionosuudet ovat kohdentuneet. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan eräät kunnat lienevät saaneet enemmän valtionosuuksia kuin niille kuuluisi järjestetyn palvelun, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, mukaan. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannusten osalta tulee myös tarkastella työllistä- Versio 2.0

2 misvarojen käyttöä. Nykyisellään henkilöstöä koulutetaan, mutta kunnissa palkataan henkilöitä vain määräaikaisiin työsuhteisiin, koska halutaan käyttää työllistämisvaroja. On arvioitava, miten tämä vaikuttaa nuorten koulutus- ja työmotivaatioon sekä toisaalta, mitkä vaikutukset tällä on toiminnan laatuun. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevassa selvitystyössä ja lainsäädännön vaikuttavuuden arvioinnissa tulee tarkastella eri toimintojen, hallintojen ja rahoituslähteiden kokonaisuutta. Selvitystyössä tulee huomioida koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kokonaisuus, perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta, päivähoitolain mukainen koululaisten päivähoito ja perinteinen koulun kerhotyö. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön vaikuttavuuden ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnin, tutkimuksen laaja-alaisuuden sekä tieteellisen pätevyyden? Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2005 Raija Vahasalo /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 54/2005 vp Raija Vahasalo /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 54/2005 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön vaikuttavuuden ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnin, tutkimuksen laaja-alaisuuden sekä tieteellisen pätevyyden? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan eli noin puoli vuotta sitten. Lainsäädännön tavoitteena on selkeyttää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteita ja sisältöä, eri toimijoiden työnjakoa, toiminnan koordinointia ja rahoitusta sekä saada toimintaan enemmän suunnitelmallisuutta, laadukkuutta ja turvallisuutta. Tarkoitus on edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä vähentää yksinäistä aikaa, jonka pienet lapset viettävät koulun jälkeen ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa sekä helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista. Tavoitteet ovat haastavia, eikä niitä saavuteta hetkessä. Vuonna 2004 perusopetuslain mukaista toimintaa järjesti 356 kuntaa ja toimintaan osallistui lasta. Toimintaa järjestävien kuntien määrä on yllättävän suuri ja kertoo, että kunnat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan kehittämään aamu- ja iltapäivätoimintaa ja ymmärtäneet toiminnan tärkeyden ja merkityksen lasten hyvinvointia edistävänä toimenpiteenä. Kuntien ilmoituksen mukaan syksyllä 2005 aamu- ja iltapäivätoiminta laajenee 378 kuntaan ja toimintaan osallistuu lasta. Vaikka lasten osallistumismäärä perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan on pysynyt lainsäädännön voimaantulon ensimmäisenä vuotena lähes samana, ovat aamu- ja iltapäivätoiminnan tuntimäärät lisääntyneet merkittävästi. Toiminnan laadun tukemiseksi Opetushallitus on hyväksynyt koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, jotka ovat olleet käytössä toiminnan alkaessa elokuussa Tämä vuoden alusta on myös ollut voimassa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon perusteet. Aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun ja tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu syksyn 2004 aikana valtakunnallinen kehittämisverkosto. Alueellisille kehittämisverkostoille (14) on nimetty yhteyshenkilöt, jotka yhteistyössä kuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattorien kanssa vastaavat paikallisen ohjauksen kehittämisestä, koulutuksesta ja tiedottamisesta. Kuntien koordinaattoreille ja toiminnan toteuttajille on järjestetty koulutusta ja työseminaareja syksyn 2004 aikana. Tiedotusta, vuorovaikutusta ja asiantuntijatapaamisia on lisätty eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien kanssa. Vuoden 2005 aikana Opetushallitus tuottaa aamu- ja iltapäivätoimintaan tukimateriaalia laadun kehittämiseksi toiminnan järjestäjille ja jatkaa koulutusta ja työseminaareja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteista ja sisällöistä. Lainsäädännön yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuuden, laadun sekä palvelutarjonnan monipuolisuuden kehittymistä sekä lain vaikutuksia palvelun rahoitukseen ja hintaan ja antaa selvityksen sivistysvaliokunnalle keväällä Koska kunnat ovat vasta käynnistämässä lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa on ennenaikaista ar- 3

4 Ministerin vastaus vioida lainsäädännön vaikutuksia ja toiminnan tavoitteiden toteutumista kirjallisessa kysymyksessä kuvatulla tavalla. Opetusministeriö on käynnistänyt eduskunnan edellyttämän lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantatyön. Seurantatyö toteutetaan koko maan kattavasti, ja sen valmistelussa käytetään laadukkaalle tieteelliselle tutkimukselle tunnusomaisia menetelmiä. Selvitys tulee olemaan monipuolinen ja asiantunteva arviointi aamu- ja iltapäivätoiminnan laajuudesta, laadusta sekä palveluntarjonnan monipuolisuuden kehittymisestä ja lain vaikutuksista palvelun rahoitukseen ja hintaan. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön kelpoisuuden ja täydennyskoulutuksen sekä työsuhteiden kehittymistä. Arvioinnissa kerätään tietoja useilta eri tahoilta, kuten kuntien toimintaa koordinoivilta henkilöiltä, toiminnan vastuuohjaajilta sekä toimintaan osallistuvien lasten vanhemmilta. Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen 4

5 Ministerns svar KK 54/2005 vp Raija Vahasalo /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 54/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml: Hur avser regeringen kontrollera konsekvenserna av lagstiftningen om morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever, bedömningen av måluppfyllelsen samt undersökningens bredd och vetenskapliga kvalitet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Lagstiftningen om morgon- och eftermiddagsverksamhet för barn trädde i kraft den 1 augusti 2004, dvs. för ca ett halvt år sedan. Syftet med lagstiftningen är att klarlägga morgon- och eftermiddagsverksamhetens mål och innehåll, arbetsfördelningen mellan de olika aktörerna, samordningen och finansieringen av verksamheten samt att öka planmässigheten, kvaliteten och säkerheten i verksamheten. Avsikten är att främja barnens välfärd och jämlikhet i samhället samt minska den tid små barn tillbringar ensamma efter skolan utan vuxennärvaro samt underlätta avpassningen mellan familj och arbetsliv. Målen är utmanande och uppnås inte på en kort tid. År 2004 ordnade 356 kommuner denna verksamhet enligt lagen om grundläggande utbildning och antalet deltagande barn uppgick till Antalet kommuner som ordnade verksamheten är överraskande stort och visar att kommunerna aktivt har kommit med i utvecklingen av morgon- och eftermiddagsverksamheten och förstått verksamhetens vikt och betydelse som en åtgärd för att främja barnens välmående. Enligt uppgifter från kommunerna hösten 2005 utvidgas morgon- och eftermiddagsverksamheten till 378 kommuner och antalet deltagande barn ökar till Även om antalet barn som deltar i morgon- och eftermiddagsverksamhet enligt lagen om grundläggande utbildning har varit nästan detsamma under det första året lagen varit i kraft, har antalet verksamhetstimmar ökat markant. För att stödja verksamhetens kvalitet har Utbildningsstyrelsen fastställt grunder för morgon- och eftermiddagsverksamheten för skolelever, vilka har tillämpats sedan verksamheten inleddes i augusti Sedan ingången av i år finns även gällande grunder för yrkesexamen för ledare inom morgon- och eftermiddagsverksamhet för skolelever. I syfte att uppnå kvalitet och målen för morgon- och eftermiddagsverksamheten skapades hösten 2004 ett riksomfattande utvecklingsnätverk. För de regionala utvecklingsnätverken (14) utsågs kontaktpersoner, som i samråd med kommunernas samordnare av morgon- och eftermiddagsverksamheten svarar för utvecklingen av den lokala styrningen och för utbildningen och informationen. Hösten 2004 ordnades utbildning och arbetsseminarier för dem som samordnar och dem som genomför verksamheten i kommunerna. Informationen, interaktionen och expertmötena med olika samarbetsparter och intressentgrupper har utökats. Under 2005 producerar Utbildningsstyrelsen stödmaterial för utvecklingen av kvaliteten på morgon- och eftermiddagsverksamheten för verksamhetsanordnarna samt fortsätter att ordna utbildning och arbetsseminarier om verksamhetens mål och innehåll. Riksdagen förutsatte i samband med lagstiftningen att regeringen följer upp hur morgon- och eftermiddagsverksamheten utvecklas vad beträffar omfattning, kvalitet och allsidigt tjänsteutbud och vilka effekter lagen har på finansiering- 5

6 Ministerns svar en av och priset på tjänsterna samt lämnar en utredning om frågan till kulturutskottet våren Eftersom kommunerna först är i färd med att starta morgon- och eftermiddagsverksamheten för barn är det för tidigt att bedöma konsekvenserna av lagstiftningen och uppfyllelsen av verksamhetens mål på det sätt som beskrivs i spörsmålet. Undervisningsministeriet har satt igång det uppföljningsarbete som riksdagen har förutsatt i fråga om morgon- och eftermiddagsverksamheten för barn. Uppföljningsarbetet genomförs i hela landet och i förberedelserna används metoder som kännetecknar en kvalitativ vetenskaplig undersökning. Utredningen kommer att vara en mångsidig och sakkunnig bedömning av omfattningen och kvaliteten på morgon- och eftermiddagsverksamheten samt av hur tjänsterna utvecklas i fråga om allsidighet och vilka effekter lagen har på finansieringen av och priset på tjänsterna. I utredningen granskas även utvecklingen av personalens behörighet och fortbildning samt anställningsförhållanden. Uppgifterna för bedömningen insamlas på olika håll, som t.ex. av dem som samordnar kommunernas verksamhet, de ansvariga ledarna för verksamheten och av föräldrarna till de barn som deltar i verksamheten. Helsingfors den 8 mars 2005 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6